 |
| HS-kuva: joulukuu 2019 (2) |
Kuntapoliitikkojen niskalenkki ja kepun erävoitto. Toiveenomaisesti luulin vielä kuukausi sitten, että Uusimaa-selvitys tuottaisi koko maahan järkeen käyvän maakuntauudistuksen. Tarkoitus tietysti oli ratkaista vain tämän etelän ongelma. Ehdotin blogissani, että 18 maakunnan sijasta perustettaisiin 5 maakuntaa yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden pohjalta. (myös käytetään nimeä yhteistoiminta-alue, YTA). Ehdotukseni erosi Kataisen hallituksen esityksestä siinä, että se ei perustunut kuntayhtymämalliin vaan Sipilän tuotantokauden maakuntamalliin. (1). Nyt ennen joulua tehty ratkaisun lähtökohtana on ollut alueen kuntien yhteinen ehdotus. (2) Kuitenkaan Uudellemaalle sorvattu ehdotus ei ole alueen kuntien keväällä 2019 esittämä kuntayhtymäpohjainen aluemalli, vaan samalla aluejaolla Uudenmaan maakuntaa pienempiin itsehallinnollisiin alueisiin ja Helsingin erityisasemaan pohjautuva esitys. Tästä seuraa myös se, etteivät Helsinkiä lukuunottamatta em. alueilla valtaa käytä kaupungit, vaan kunnista erilliset alueelliset itsehallinto-organisaatiot ja niille vaaleilla valittavat valtuustot. Järjestäjiä on tämän mallin mukaan yhden sijasta 5 eli järjestäjien määrä on nyt sitten 22. (Korjattu tekstiä / päivitys 28.12.2019/ Karri Vainion kommentti) (3).
Voitaisiinko pelastaa jotain edellisen tuotantokauden Uusimaa 2019 -hankkeesta? Hankkeen kooste julkaistiin joulun alla. Se on 61-sivuinen tiivistys yli 200 projektista. " Hankkeen vastuuvalmistelijat ovat kirjoittaneet projektikuvaukset huhti-kesäkuussa 2019. Tämä yhteenveto on kiteytys edellä mainituista yksityiskohtaisemmista kuvauksista, jotka julkaistaan erikseen, ja joiden yhteenlaskettu sivumäärä noussee nelinumeroiseen lukuun. Keskeiset nostot ja johtopäätökset sisältävät viittaukset hankkeen keskeisimpien osa-alueiden tuotoksiin sekä vastuuvalmistelijoiden itsearvioinnin ja suositukset mahdolliselle jatkotyölle johtopäätösten muodossa." (4) Rahaa tuohon valmisteluun on kulunut mittava, itseasiassa käsittämätön summa. Oma arvioni heitti rajusti loppusummasta. Eräs keskeinen valmistelija oli hankkeen päätyttyä ja Sipilän tuotantokauden esitysten kumoutumiseen masentunut. Hänen mielestään ei ole juuri paljoa hyödynnettävissä tehdystä valmistelusta. En nyt kuitenkaan aivan usko tuohon. Siksi kävin vielä läpi tuon koostedokumentin:
- Strategia: "Isoissa rakenneuudistuksissa on riski, että ns. punainen lanka hukkuu jättimäisiin yksityiskohtiin ja että käperrytään sisäänpäin valmistelutyön taakan alla. Strategiavalmistelussa eri muodoissaan opittiin, että erittäin vaativan muutoksen johtamisen (mittava organisaatiofuusio) tueksi on tärkeää ja mahdollista tehdä laajaa ja osallistavaa strategiatyötä. Näin valmistelutyötä voidaan tietoisesti ohjata myös perusasioihin: Mitä ollaan tekemässä ja miksi? Mikä on organisaation ja palvelujärjestelmän perustehtävä ja keskeiset tavoitteet? Miten muutoksen mahdollisuudet voidaan hyödyntää? Miten uhat voidaan välttää tai niiden vaikutuksia vähentää."
- Tätä ongelmaa uudessa maakuntamallissa ei ole helppo ratkaista Uusimaa 2019 aineistoilla.
- Tietojohtaminen: "Hankkeen aikana rakentuiyhteistyömalli ydintoiminnan ja ICT:n välillä. Erittäin suurten projektien vetäminen edellyttää vahvaa ja ammattitaitoista resursointia. Tietojohtamisen edistäminen on mitä suurimmassa määrin kansallisen yhteistyön paikka. Tätä kuvastaa muun muassa SoteDigi Oy:n perustaminen. Valtakunnallinen sote-tietojohtaminen tarvitsee yhtenäiset standardit ja tietotuotannon mallit." (5)
- Olen samaa mieltä. On myös otettava huomioon laaja uudistustyö perustietojärjestelmissä - asiakas/potilastietojärjestelmät, toiminnanohjaus (ERP) sekä järjestelmien väliset integraatiot moneen suuntaan. Kenties kansalliseen kehittämiseen apua olisi, jos koottaisiin osaaminen ja kokemukset yhteen SoteDigi oy:n hankkeesta, Valtava-hankkeesta, maakuntien hankkeista (niin erityisesti tässä tapauksessa Uusimaa2019- tietojohtamisen hankkeesta). Hirveä urakka vielä tässä kaikessa ja urakkaa Uudellamaalla lisää nyt paloiteltu järjestämistehtävä.
- Tuottajien ohjaus: "Vaikuttava sote-palvelujen järjestäminen edellyttää: i) systemaattisia ja standardoituja toimintatapoja, joita yhtenäiset asiakirjamallit tukevat, ii) moniammatillista osaamista ja iii) strategisen otteen tuomista vahvemmin sote-palvelujohtamiseen."
- Uusimaa2019-valmistelua voidaan tältä osin hyödyntää kattavasti. On vain saatava rivit yhtenäisiksi Uudenmaan järjestäjien kesken ja mieluusti myös koko maan järjestäjien kesken.
- Suoran valinnan ohjaus: "Valinnanvapauspalvelujen johtaminen (laki tai palveluseteli) edellyttää: i) tietopohjaa ja toimivia järjestelmiä, ii) huolellisesti valmisteltua korvausmallia, jota ollaan valmiita tarpeen mukaan muuttamaan sekä iii) läpinäkyvyyttä asiakkaille ja tuottajille."
- Valinnanvapautta koskevat lait menivät menojaan edellisessä tuotantokaudessa. Paljon ei ole hyödynnettävissä aikaisemmasta työstä. Jos vaikkapa laatutyö olisi nostettu esille systemaattisesti oman ehdotukseni mukaisesti osana valinnanvapauden valmistelua, sitä työtä olisi voitu hyödyntää nyt jatkossa. (ks. Ollin blogikirjoitus laadusta, viite 6).
- Omavalvonta: "Yleisesti omavalvontakokonaisuus vaatii kokonaisuuden selkeyttämistä ja tarkentamista kaikilla toimintakokonaisuus- ja organisaatiotasoilla. Omavalvonta toimintona ja sen toteutuminen tulee nähdä organisaation laatulupauksena asiakkaille, potilaille, heidän läheisilleen sekä henkilöstölle ja muille sidosryhmille. Omavalvontakokonaisuudessa, erityisesti palveluntuottajien asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuurissa, on paljon kehitettävää. Nykyisten organisaatioiden (kuntien ja kuntayhtymien) tulisi tarkastella järjestämisvastuun osa-alueita kokonaisuutena ja huomioida omavalvontavastuuseen liittyvien osaamisalueiden vahvistaminen. Osaamisen ja resurssien keskittäminen mahdollistaisi paremmin hyvien toimintamallien käyttöönottamisen. Omavalvontakokonaisuuden toimintamallin käyttöönotto edellyttäisi järjestämisvastuussa oleviin organisaatioihin riittävästi resursoidun valvontatoiminnon, joka toimisi kiinteässä yhteydessä palvelutuotannon johtamisen ja ohjauksen sekä sopimushallinnan kanssa. Lisäksi uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttäisi uusia ICT-ratkaisuja, joista osa olisi valtakunnallisia ja osa organisaatioiden omia."
- Tämä teksti on relevanttia edelleen. Siihen pitäisi lisätä vielä tietojärjestelmiä koskeva omavalvonta ja integroida se yhteen toiminnan omavalvonnan kanssa. Valvontaviranomaisia pitäisi olla koko maassa yksi (nyt edelleen Valvira ja aluehallintoviranomaiset sekä tietojärjestelmien osalta osittain myös THL). Oli myös järjetön ratkaisu kytkeä valvonnan uudistaminen valtion tasolla maakunta-soteuudistukseen. Organisaatiouudistus olisi voitu toteuttaa edellisellä tuotantokaudella. Uudistus olisi ollut hyödyksi nykyiselle järjestelmälle ja myös tulevalle.
- Palveluintegraatio: "Palveluintegraation toteutuminen edellyttää laaja-alaista hallinto- ja sektorirajat ylittävää ilmiölähtöistä kehittämistä ja kattavaa tietopohjaa, tietoon perustuvaa tavoiteasetantaa sekä kokonaiskuvaa ja -ymmärrystä palvelujen kokonaisvaikuttavuudesta sekä -kustannuksista."
- Järeätä ja pätevää tekstiä edelleen. IT-järjestelmien kehittämisessä tämä tavoite on relevantti nyt ja jatkossa riippumatta siitä, mikä on organisaatiorakenne. Palveluintegraation pitää lähteä asiakkaasta/potilaasta liikkeelle. Meille asiakkaina on aivan samaa, mikä ylärakenne (himmeli) siellä kaukaisuudessa on.
- Osallisuus: "Valmistelussa keskeisenä periaatteena on ollut valmistelun avoimuus ja asukkaiden ja eri-laisten sidosryhmien mukaan ottaminen alusta alkaen niin strategiatyöhön kuin palveluiden suunnitteluun. Ilman asukkaiden kokemusta osallisuudesta ei voida saavuttaa maakunta- ja soteuudistuksen tavoitteita täysimääräisesti. Osallisuuden ytimessä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Sitä tukee mahdollisuus osallistua monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti maakunnan toimintaan. Toimiva osallistuminen hyödyttää sekä asukkaita että maakuntaa. Osallisuus ja asiakas- ja asiakaslähtöisyys liittyi lähes kaikkeen valmisteluun. Tästä johtuen valmistelussa osallisuusasioiden edistäminen jakaantui hankekorien ja hankesalkkujen välillä. Tämä johti osin päällekkäiseen tekemiseen. Yhteinen projektiryhmä helpotti tätä ongelmaa. Jatkossa osallisuusasioita on tarpeen johtaa keskitetysti ja huolehtia toteutuksen systemaattisuudesta."
- Osallisuus on meidän asiakkaiden / potilaiden ja omaisten kannalta oleellinen lähtökohta, joka jää aina syrjään näissä uudistuksissa. Niin on myös tämän uuden maakuntamallin kanssa tapahtunut. Keskeistä on siinä poliittinen valta, rahoituksen valta - ei niinkään asiakkuudet. Uusimaa2019-kokemukset (niinkuin muidenkin maakuntien kokemukset) pitäisi jalostaa eteenpäin uudessa maakuntien mallissa.
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. "Suosittelemme alueellisen hyvinvointikertomuksen ja –suunnittelun-prosessien erottamista toisistaan ja kytkemistä maakunnan ja kuntien strategisiin suunnitteluprosesseihin sekä talouden ja toiminnan vuosikelloon. Kaikkien toimijoiden yhteistyön kannalta on tärkeää tunnistaa alueellisesta hyvinvointikertomuksesta ja -suunnitelmasta saatava lisäarvo. Ehdotamme ennakointityön ja innovatiivisuuden ottamista vahvasti mukaan kertomus- ja suunnitelmatyöhön.Organisaation johtamisen rakenteiden ja yhdyspinnan rakenteiden valmisteleminen rinnakkain varmistaa yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuuden parantaminen edellyttää eri tasoilla tapahtuvaa tutkimukseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen perustuvaa kehittämistyötä."
- Hyvät ja kannatettavat suositukset, jotka pätevät edelleen.
- YTA-yhteistyö. "Maakunnat olivat yksimielisiä siitä, että YTA-sopimus olisi ollut sisällöltään monialaisempi kuin nykyinen erva-sopimus ja tähdännyt uudenlaiseen palveluintegraatioon. Erva-sopimusta laajemman yhteistyön rakentaminen olemassa olevien rakenteiden avulla maakuntavalmistelun päätyttyä on haastavaa, vaikka laajemmalle yhteistyölle on tarvetta."
- Niin valmistelijoille oli myös pilkahdus tuohon 5-maakunnan malliin halulla laajentaa yhteistyön sisältöä ERVA-yhteistyöstä. Jos ja kun edetään 22 maakunnan malliin, tarvitaan YTA-sopimukset maakunnittain vaativaa erikoissairaanhoitoa laajemmaksi kokonaisuudeksi. Tähän liittyy myös IT-järjestelmien uudistaminen ja yhteensovittaminen.
- Palveluverkko. "Nykyinen kunta- ja kuntayhtymäpohjainen palveluverkko vaihtelee Uudenmaan maakunnan alueella. Palveluiden organisointitavassa on suurta vaihtelua. Tämä johtuu toimintavolyymien eroista sekä kuntien autonomiasta oman palvelutuotantonsa suhteen. Sotesektorilta puuttuu Suomessa julkisten palveluntuottajien rekisteri. Olemassa olevat rekisterit pohjautuvat jonkin palvelun käyttäjiin esim. Kanta-palvelua käyttävät toimipisteet. Projektin tuotoksena saatiin uraa uurtavaa tietoa palveluverkon paikkatiedon haltuunottoon liittyen.
- Palveluntuottajien rekisteri on myös tavoite, joka on riippumaton palvelujärjestelmän organisoinnista. Nyt on olemassa kattava yksityisten palveluntuottajien rekisteri (Valveri) ja suunnitteilla oli edellisellä tuotantokaudella uusi yhteinen julkisen ja yksityisen sektorin rekisteri - Sosteri. Tuokin hanke pistettiin jäihin edellisen tuotantokauden päätteeksi. Se oli järjetön ratkaisu, jossa ei hallittu kokonaisuuksia lainkaan."
- Sote-liikelaitos. "Ennakointi organisaatioissa kannattaa, sillä näin on mahdollista herätellä ajatuksia ja ideoita tulevaisuuden ilmiöistä sekä sitä kautta pyrkiä vastaamaan niihin... Projektissa jäi muodostamatta strategiset toimintatavoitteet. Strategiset toimintatavoitteet olisi valmisteltu palveluntuottajan toimesta vastaamaan sote-järjestäjän muodostamaan palvelustrategiaan ja palvelulupaukseen. Sote-liikelaitoksen valmisteluryhmiä ja heidän asiantuntijuuttaan olisi hyödynnetty strategisten toimintatavoitteiden valmistelussa."
- Dokumentin perusteella liikelaitosvalmistelu jäi kesken. Mm. HUS:n erityisasema vaikuttaa merkittävästi jatkosuunnitteluun.
- Sote-keskus. "Perusterveydenhuollon saatavuutta ja saavutettavuutta tulee parantaa sote-uudistuksen kaatumisesta huolimatta. Samoin terveyskeskusten hyvien käytäntöjen levittämistä, palveluiden yhtenäistämistä ja kehittämistä on tarpeen jatkaa. Kehittämiskohteita ovat esimerkiksi kiirevastaanotot ja työnjako yhteispäivystysten kanssa, säännöllistä palvelua tarvitsevien asiakkaiden prosessit, sähköisten palveluiden käytön laajentaminen, terveyskeskusbrändin nostaminen ja osaamisen vakiointi eri ammattiryhmissä."
- Tavoitteet ovat relevantteja ja ajankohtaisia heti ja jatkossakin.
- Toimintokohtaiset johtopäätökset sekä järjestäjän hallinto. Koosteraportit sisältävät eri toimintasektoreiden johtopäätöksiä. Niiden hyödyntäminen on soveltuvin osin mahdollista eri alueilla. Myös maakunnan järjestämiseen ja organisaation hallintoon liittyvät tehtävät tulevat olemaan jossain muodossa osana uusia maakuntia keskittyen sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämiseen.
- Maakunnan kokonaisarkkitehtuuri. "Kokonaisarkkitehtuurityö on organisaation toiminnan jatkuva iteratiivinen ja kehittyvä tukiprosessi, jolla on tärkeä merkitys maakunnan kehityksen ja sitä tukevien hankkeiden tukirankana. Maakuntatason kehittämistyötä jatkettaessa olisi hyödyllistä jatkaa myös hankkeita tukevaa kokonaisarkkitehtuurityötä. Kokonaisarkkitehtuuri on Uudenmaan maakuntatyössä kehyksenä saatu sellaiselle tasolle, että siitä saatavat hyödyt ovat todennettavissa. Maakunnassa voidaan projektoida kehittämishankkeita niin, ettei projektien osalta tule päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja sekä toteutuksista voidaan käyttää parhaiksi todettuja ratkaisuja. Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa maakunnalle yhtenäiset viitearkkitehtuurin mukaiset toimintamallit, valtiovarainministeriön kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksen mukaisen kokonaisarkkitehtuurin ohjausmallin, kehittämismallin, hallintamallin sekä arkkitehtuurikuvaukset."
- Hyvät pohjat kaikkien maakuntien jatkotöille, kunhan kriittisellä otteella hyödynnetään ja sovelletaan jatkotoimiin.
- ICT-toimialariippumattomat sekä toimialasidonnaiset tietojärjestelmät. "Riippumatta tulevaisuuden rakenteista ICT-järjestelmien yhdistämistä kannattaa jatkaa sekä tavoitella suuruuden ekonomian hyötyjä ja edistää tehokkuusajattelua. Haasteina ovat jatkossakin monitoimijuus ja moni-intressisyys. Ilmiölähtöinen palvelujen kehittäminen on mahdollista ja asiakaskokemuksen paranemisen tukeminen on osa ICT-palveluja. Pilvipalvelujen hyödyntäminen mahdollistaa tehokkuuden parantamisen."
- Samaa mieltä. Haasteet kasvavat uudessa organisaatiomallissa.
- Maakunnan asukkaiden digitaaliset palvelut. "Digitaaliset palvelut tulee toteuttaa digitaalisuuden skaalaetu huomioon ottaen ja kuntia suuremmilla alueellisilla tai kansallisilla ”harteilla”. Palvelutuotannossa korostuu kuntayhteistyön avulla toteutettavat monialaiset e-palvelut, hyvinvointi ja ennaltaehkäisy sekä sote-interventio tarpeiden myöhentäminen tai keventäminen. Palvelut tulee toteuttaa yhteensopiviksi, modulaarisiksi sekä asiakaslähtöisiksi. Ennaltaehkäisevyys, palvelujen älykkyys ja prosessien automatisointi tulee ottaa huomioon. Ammattilaiselle tulee tarjota toimivat digitaaliset työvälineet palvelujen toteuttamiseksi. Palvelujen vaikuttavuus tulee pystyä mittaamaan. Digitaalisten palvelujen käytön tuki tulee varmistaa."
- Ovat hyviä periaatteita, joita voidaan hyödyntää jatkotyössä.
- Miten sovitetaan yhteen neljän maakunnan ja Helsingin valta suhteessa HUS:n valtaan?
- Miten varmistetaan, että perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto saavat riittävät voimavarat suhteessa HUS:n edustamaan erikoissairaanhoitoon?
- Miten sovitetaan alueella yhteen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto sekä yksityinen terveydenhuolto?
- Miten luodaan kustannustehokas ICT-järjestelmä koko Uudenmaan alueelle? Uhkana on edelleen pirstoutunut järjestelmien kokonaisuus, joka osittaisine päällekkäisine ratkaisuineen tulee todella kalliiksi.
- Miten varmistetaan asiakkaiden / potilaiden palvelujen tasavertainen saatavuus. Hyvin toimeentulevat, työssä käyvät ihmiset saavat edelleen monen kanavan kautta palveluja vähintäänkin riittävästi tai jopa yli todellisen tarpeensa. Vastaavasti syrjäytyneet, syrjäytymisuhan alla olevat väestöryhmät jäävät tarpeeseen verrattuna alihoidetuiksi.
- Miten varmistetaan tehokkaat ja vaikuttavat palveluketjut, kun toiminta edelleen pirstoutuu useisiin alueisiin? Monelta osin kansalaiset toimivat (käyvät töissä jne.) nyt rakennettujen alueiden yli.
- Miten uudet järjestäjät saavat aikaan asukkaita palvelevia ratkaisuja eivätkä juutu uuden hallintobyrokratian sokkeloihin?
Päivitykset 27.12.2019:
Kari T. Nukala kommentoi FB:n puolella aihetta tiivistetysti seuraavasti:
- Osa toiminnoista ei siis kuulu tämän maakuntapohjaisen järjestelmän piiriin kuten työterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto.
- Lääketieteellinen koulutus ja tutkimus kuuluvat yliopistojen vastuulle. Kulut (menot) ovat noin 120 miljoonaa euroa. Tämä liittyy kustannusten jakoon, joissa maakunnat ovat maksajia uudessa järjestelmässä (tieto perustuu HUS:n tarkastuslautakunnan tietoihin).
- Aikaisemmassa valmistelussa on ollut mukana koko HUS:n ja Helsingin soten johtoryhmät ja muiden kuntien johtoa. Jotain varmasti siirtyy heidän mukana seuraavaan vaiheeseen.
- Keski-Uudellamaalla on jatkettu mm. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valmistelua aikaisemman valmistelutyön pohjalta.
- Ensinnäkin Uudellemaalle sorvattu ehdotus ei ole alueen Kuntien keväällä 2019 esittämä kuntayhtymäpohjainen aluemalli, vaan samalla aluejaolla Uudenmaan maakuntaa pienempiin itsehallinnollisiin alueisiin ja Helsingin erityisasemaan pohjautuva esitys. Tästä seuraa myös se, etteivät Helsinkiä lukuunottamatta em. alueilla valtaa käytä listaamasi Kaupungit, vaan kunnista erilliset alueelliset itsehallinto-organisaatiot ja niille vaaleilla valittavat valtuustot.
- ON-kommentti: Korjasin tekstiä ensimmäisessä kappaleessa, mutta jätin tuon viittauksen alueen kuntien ehdotukseen keväällä 2019. Tuo ehdotus on dokumentoitu mm. HS:ssä keväällä 2019. Oleellista on, että aluejako on sama, mutta hallintoratkaisu eri - siis ei enää kuntayhtymämalli. Näin myös sinänsä Helsinkiä lukuunottamatta suoraa valtaa eivät käyttäisi Vantaa, Espoo ja Porvoo. Ko. kaupungit ovat kuitenkin väestöltään aivan toista kertaluokkaa kuin muut alueiden kunnat.
- Entä ”tuottaako lyhyellä ja pitkällä aikavälillä uusi hallintorakenne nykytilaan verrattuna kansalaisille luvatut toiminnalliset uudistukset?”. Kysymyksesi on hyvä ja sen voi myös kohdistaa koko uudistukselle. Missä määrin hallintorakenne ylipäänsä voi ratkaista palveluissa esiintyviä nykyongelmia tai tulevia haasteita ? Nyt on pitkälti laskettu sen varaan, että näin käy.
(x) Uudenmaan sote-erillisselvitys 2019:
(1) Ollin blogikirjoitus marraskuulta 2019: Saadaanko aikaan uusi maakuntamalli?
https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/11/saadaanko-aikaan-uusi-maakuntamalli.html
(2) Alueen kuntien ehdotuksesta kirjoitin elokuussa 2019 blogikirjoituksen otsikolla Sote-tapaus Uusimaa näennäisen helppo rasti (https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/08/sote-tapaus-uusimaa-naennaisen-helppo.html)
(3) Uusimaa - neljä maakuntaa ja Helsinki: lehdistöaineistoa:
- STM 19.12.2019: Uudenmaan sote-erillisselvitys: jatkovalmistelu viiden alueen pohjalta. "Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin mahdollisen sote-erillisratkaisun selvityksen loppuraportissa esitetään, että jatkovalmistelu pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen neljällä itsehallintoalueella ja Helsingin kaupungilla. Myös erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti alueilla. Raportti lähtee lausuntokierrokselle tammikuussa." https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uudenmaan-sote-erillisselvitys-jatkovalmistelu-viiden-alueen-pohjalta
- HS:pääkirjoitus 21.12.2019:
Esitys on hallituksen kädenojennus Uudenmaan kuntapäättäjille, jotka ovat pitäneet yhtenäistä itsehallintoaluetta tällä alueella ongelmallisena. Perustelut erillisratkaisulle ovat ensisijaisesti poliittisia, eivät niinkään sote-palveluiden tarpeista lähteviä....Ratkaisu turvaa Husin yhtenäisyyden mutta rakentaa ylimääräistä byrokratiaa eikä vastaa sote-uudistuksen tavoitetta siirtää kaikkien palvelujen järjestämisvastuu yksiin käsiin....Keskeinen kysymys palvelujen järjestämisessä on niiden rahoitus, johon Uudenmaan ratkaisu ei ota kantaa. Se ratkaistaan koko maan osalta samalla tavalla. Todennäköisin vaihtoehto ainakin aluksi on valtion kautta tuleva rahoitus. Itsehallintoalueiden verotusoikeuttakin varmasti selvitetään. Malli tuskin miellyttää Helsinkiä, Espoota ja Vantaata. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006350658.html
- Iltalehti /Näkökulma 22.12.2019: Juha Ristamäki:Tuli joulu kepullekin - 22 maakuntaa ilman valinnanvapautta: On jopa hieman koomista, että maakuntien Suomi syntyy sote-uudistusta vastustaneen Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok) ja muiden Uudenmaan kuntapäättäjien vahvalla avustuksella. Heille
ei kelvannut yksi Uudenmaan maakunta, eikä Helsinki halunnut luopua
sote-rahoistaan. Lopputuloksena myös Helsinki joutuu luopumaan
sote-rahoistaan, ne kiertävät valtion kautta kuiten muissakin
maakunnissa Suomessa....Kehitys
vie kohti sitä, että yksityiset terveysyhtiöt kaappaavat
erikoissairaanhoidon osaajat, niiltä sitten Uudenmaan viisi
itsehallintoaluetta ostavat palveluja....Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies ihmettelee kirjoituksessaan (TS 21.12.) hallituksen esitystä Uudellemaalla:
”kasvaako maakuntien lukumäärä neljällä, syntyykö uusi hallintohimmeli
nimeltä itsehallinnollinen alue vai onko kyse jostakin muusta”.
– Jos mennään Uudenmaan ratkaisun mukaan, tuhotaan Suomessa lopullisesti ajatus laaja-alaisesta maakunnasta. Ei voi ajatella, että Vantaa-Keravan maakunta (kuulostaako hassulta, mutta totta) voisi vastata maakuntakaavoituksesta tai EU-rahasta, tai jostakin muusta maakunnan perinteisestä tehtävästä, Häkämies kirjoittaa. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/de1bae10-cf20-4bd0-96e1-c294b312bf98 - Tiina Merikanto (YLE 19.12.2019): Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä. "Tulevassa Uudenmaan ratkaisussa maakuntien ja Helsingin on tarkoitus vastata perusterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista ja osasta erikoissairaanhoitoa. Husin tehtäväksi jäisi osa erikoissairaanhoidosta. Ratkaisu olisi siis erilainen kuin muualla maassa.Uudellamaalla palveluiden yhteensovittaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä jää vajaaksi, toisin kuin muualla maassa....Kirsi Varhilan työryhmä valitsi ehdotukseksi mallin, jossa Husilla on erikoissairaanhoitoa paljon ja maakunnilla vähemmän. Työryhmän tulosta voi lukea niin, että Husin toimintakyky ja vahvuudet halutaan säilyttää. Ehdotuksessa näkyy yritys turvata Husin asema, kun kerran yhden Uudenmaan ratkaisu ei ole mahdollinen.Toisaalta tässä mallissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu huonommin, koska palveluista vastaavat eri organisaatiot. Palvelujen yhteensovittaminen pitää varmistaa joillain muilla tavoilla....Ongelmia voi syntyä myös silloin, kun Hus ja maakunnat tekevät työnjakoa käytännössä. Voi syntyä katvealueita ja toisaalta päällekkäistä toimintaa. Päällekkäisyys nostaa kustannuksia ja katvealueet vaikeuttavat potilaiden hoitoa. Rajojen vetäminen toimenpiteisiin on hankalaa. Pidemmällä juoksulla maakunnilla voisi myös olla kiusaus pyrkiä siirtämään mahdollisimman paljon hoidosta oman alueensa sairaalaan. Tällöin maakunta hallitsisi suurempaa osaa rahoista itse, koska se maksaa Husille vähemmän....Kunta- ja valtapolitiikka näkyy edelleen ratkaisuissa"
https://yle.fi/uutiset/3-11123636 - Muita uutiskirjoituksia aiheesta:
"Maakunta- ja soteuudistuksen keskeydyttyä pääministeri Juha Sipilän hallituksen 8.3.2019 jättämän eronpyynnön vuoksi, ryhdyttiin maakunnan perustamista valmistelleessa Uusimaa2019 -hankkeessa laatimaan projektikuvauksia siihen saakka Uudellamaalla tehdystä mittavasta työstä. Lisäksi ryhdyttiin kirjoittamaan menetelmäkuvauksia hankkeen keskeisimmistä työtavoista, kuten osallistamisesta, simuloinneista, strategiaprosessista sekä hankejohtamisesta. Tavoitteena oli jo tehdyn työn huolellinen dokumentointi ja jakaminen hyödynnettäväksi, jotta se ei valuisi hukkaan. Suuri osa tehdystä kehittämistyöstä on ns. lainsäädäntöriippumatonta ja olisi loppuun saatettavissa jo nykyisen lainsäädännön pohjalta. "
https://www.uudenmaanliitto.fi/files/24071/Uusimaa_2019_-hankkeen_keskeiset_nostot_ja_johtopaatokset.pdf
(5) Timo Aronkytö & Tiina J. Mäki (toim.): Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen - Sote-järjestäjän työkalupakki, Kuntaliitto Helsnki 2019;
http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3613
(6) Sosiaali- ja terveydenhuollon laaturekisterit - kytkentä käytäntöön haasteena
https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/12/sosiaali-ja-terveydenhuollon.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti