Tuleeko niitä säästöjä soteuudistuksella?, päivitys 13.6.2018

Rahoitusratkaisu on noussut jälleen keskeiseksi kysymykseksi. Tietovuodon perusteella myös perustuslakivaliokunta ottanee tähän kantaa. Asiaa on jo liennytetty korkeimmalta taholta (pääministeri), että tämäkin ongelma on ratkaistavissa. "Valtio pitää huolen kansalaisistaan". Jatkuvasti on arvioitu, onko 3 mrd. säästö kustannusten kasvussa mahdollista saada aikaan maakunta-soteuudistuksella ja millä hinnalla (palvelujen karsinnalla, asiakasmaksujen nostolla ?). Aikaisemmin on vedottu siihen, että palvelujen järjestämisen ja erityisesti tuottamisen tehokkuus ratkaisee keskeisen osan säästövaatimusta. Valinnanvapaus on ollut avainsana ("kirittäjä"). Nyt VM:n korkeinta virkamiestä, valtiosihteeri Hetemäkeä myöden todetaan, että siltä osin säästöpotentiaali on 0. VM:n muistiossa on käyty läpi perustuen erilaisiin vertaileviin tilastotietoihin maasta ja maailmalta, miten säästöt saavutetaan. On myös haastateltu EKSOTEn toimitusjohtajaa, joka näkee mahdollisuuksia säästöjen saavuttamisessa mm. vanhustenhuollossa. Toisaalta tämähän se on ikärakennemuutoksen yksi suuri palvelujen lisäystarpeiden tekijä. Uusin säästopotentiaali on "tiedon ja teknologian käyttö" - 4 miljardia. Sotejärjestelmän integraation kanssa potentiaali on 4,6 mrd. Kun maakuntien menokehys rajaa säästöt 3 mrd:iin, saadaan budjettiväljyydeksi 1,6 mrd. M.O.T. eli mikä oli todistettava (eli mikä piti todistaa). (VM:n soteuudistusta koskeva kustannuslaskelma 16.5.2018, yllä oleva laskelma poimittu siitä., ks. viite 1).

Kustannusten kasvua ei oteta VM:n laskelmassa huomioon tai VM:n termejä jäljitellen "kustannusten kasvun potentiaalia". Pitkin uudistuksen etenemistä tätäkin potentiaalia on käsitelty. En tuo tähän tarkkoja laskelmia, mutta mm. seuraavat seikat saattavat aikaan saada kustannusten kasvupotentiaalia:

• valinnanvapauden toteuttaminen: lisää päällekkäistä palvelujen tarjontaa, jonka seurauksena palvelujen kysyntä voi lisääntyä sekä palvelujen käyttö siellä, missä muutenkin käytetään paljon. 
• tiedon ja teknologian käyttö: muistiossakin todetaan tarve uudistaa tietojärjestelmiä; uudistaminen ei ole missään nimessä ilmaista puuhaa vaan kustannusten takaisinmaksuaika on vuosia, ehkä vuosikymmeniä; kaikesta teknologiauudistuksesta ei tule säästöjä, vaan uudistukset varmistavat hyvän ja laadukkaan hoidon - tämä uudistus on tehtävä ja voidaan tehdä ilmankin soteuudistusta
• teknologia ei kaikilta osin korvaa vanhaa manuaalista, fyysisesti toteutettua palvelua ja hoitoa, vaan se luo uusia käyttömahdollisuuksia, jolloin kysyntä lisääntyy ja siitä seuraa pelkästään virtuaalisen hoidon rinnalla lisääntyvää fyysistä hoitotarvetta
• palvelujen integraatio oli VM:n laskelmissa potentiaalinen säästökohde (viitattiin erityisesti paljon palveluja käyttäviin asiakasryhmiin) - tälle väitteelle on esitetty juuri päinvastaisia argumentteja johtuen palvelujen pirstoutumisesta (mukaan lukien valinnanvapaus, vastavetona asiakassuunnitelma turvaamaan integraatiota)
• tehtäessä laskelmia tilastojen perusteella, oletetaan ns. ylikäyttöalueiden vähentävän käyttöä; näin ei käy muuta kuin karsimalla resursseja ns. ylikäyttöalueilta - ns. yli- ja alikäytöllä on pitkät historialliset juuret - niitä ei hetkessä käännetä ympäri
• yksittäisistä hoitomuodoista on myös tehty laskelmia esimerkiksi periaatteella, jos kaikki alueet toimisivat nykytilanteen keskiarvon mukaan tai minimin mukaan, tulisi säästöjä runsaasti; hoitomuodot ovat tosin kytköksissä organisaation kaikkeen palveluun ja resurssointiin; monella alueella tai palvelujen tuottajalla on tehokkaita ja vaikuttavia toimintoja sekä vähemmän sellaisia; esim. Accenture on laskenut muutamia säästökohteita hakemalla vertailukäytäntö muualta ja laskemalla sitten sen pohjalta väestötason säästöjä. (2)

Säästöjä voitaisiin saada aikaan myös maakunta-soteuudistuksen vaihtoehdoilla, esimerkiksi vähittäisillä nykyjärjestelmän uudistuksilla (pienten askelten politiikka):

• hallinnon uudistamisesta johtuvia kustannuksia säästettäisiin
• nykyisen soten ja muiden kuntapalvelujen integraation jatkamisella säästettäisiin ja mahdollistettaisiin hallittu integraatio eri osapuolten kesken
• palkkaharmonisaation jättämisellä tekemättä säästettäisiin
• valinnanvapauteen ja palvelujen uudenlaiseen järjestämistehtävään liittyvien ylimääräisten tietotekniikkainvestointien toteuttamatta jättämisellä säästettäisiin
• perusterveydenhuoltoon kohdennetulla voimavarojen ohjaamisella säästettäisiin kalliimmasta hoidosta (esh), jos tähän vielä kytkettäisiin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (sehän jää uudistuksessa kuntien vastuulle ja näin eriytyy sotesta hallinnollisesti) - resurssien lisäys tähän osioon ei ole uudistuksesta kiinni
• sosiaalihuollon integroinnilla edelleen kuntien lähiyhteisöön, lähipalveluihin säästyttäisiin uudelleen organisoinnista ja siitä johtuvista ennakoimattomista menoeristä
• kiinteistöjen pitäminen nykyisellä omistuspohjalla säästettäisiin transaktiokustuksia ja arvaamattomia kiinteistömassan epätarkoituksenmukaisilla uusiokäytöillä/-käyttämättömyyksillä.  

Tehdyn työn pelastusoperaatio on se haaste, joka vaanii tätä pitkää poliittista leikkiä. Pelastustyö on mahdollista tehdä siten, että otetaan käyttöön jo vuosia sitten määritellyt perustavoitteet, kuten palvelujen (erityisesti peruspalvelujen) tasavertainen ja riittävä saatavuus, palvelujen  integraatio, hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuuden vähentäminen (poistaminen), hallittavissa olevat kustannussäästöt. On myös uudelleen kierteen kautta luotu ongelma, joka kielletään. Ennen tätä valtavaa uudistusta yksityisen sektorin käyttö oli kyllä kasvava tekijä, mutta jotenkin hallinnassa. Nyt uudistus on stimuloinut yksityisen sektorin hallitsematonta kasvua ja keskittämistä. Jos purettaisiin työterveydenhuollon erityisasema, saataisiin palvelujen tarjontaa tasavertaisemmaksi eivätkä yksityiset palveluntuottajat saisi ylimääräistä etua valinnanvapausmarkkinoilla. Jo ilman uudistusta on toteutettu maakuntatason uudistuksia. Näistähän eniten huomiota on saanut EKSOTE- kuntayhtymä.

Niin jään odottelemaan monen muun tavoin perustuslakivaliokunnan mietintöä. Onko soteuudistuksessa kyse vakavasta järjestelmävirheestä? (3) Vai onko kyse vain erilaisista uskomuksista? Aikaisemmin 5.11.2017 jaoin kustannussäästöjä koskevat näkemykset kolmeen kategoriaan seuraavasti (4):

• USKO: VM:n valtiosihteeri Martti Hetemäki: 1. SOTE- palvelujen tuottavuudessa parannettavaa;  2. Isot erot palvelujen laadussa ja kustannuksissa - tuottavuuspotentiaalia on; 3. Vanhusten laitoshoidon vähentäminen 45 %; 4. Suurimmat säästöt tulevat vähentämällä palvelujen tarvetta.- Tässä Hetemäki on muuttanut kantaansa 16.5.2018 suurimmat säästöt syntyvät hänen mielestä "tiedon ja teknologian käytöstä".

• TOIVO: STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee:
  ”SOTE- palveluille on kuitenkin luonteenomaista, että uusia tyydyttämättömiä tarpeita nousee esiin ja kysyntä kasvaa, kun palvelujen saatavuus parantuu. Tästä syystä maakuntien rahoitusta koskevassa hallituksen esityksessä korostuu budjettiohjauksen rooli.”

• EPÄTOIVO: Lukuisa määrä asiantuntijoita, kuten viimeksi Juhani Lehto ja Aki Linden sekä tapaus Länsi-Pohja:
  Lehto: "Kustannusten kasvun hillinnän sijasta odotettavissa olisi kustannusten kasvun kiihtyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen."

Päivitys 28.5.2018: Pekka Kortelainen kommentoi FB:n puolella:
Tiedon ja teknologian käyttö tarkoittaa yleensä työpaikkojen vähentämistä. 4 miljardin säästö saadaan vähentämällä noin 150 000 työpaikkaa. Lisäksi syntyy merkittävä valtakunnallinen miljardiluokan teknologialustannus investointina, joka pitää kustantaa jollain, vähentämällä lisää työntekijöitä?

Päivitys 2.6.2018: Perustuslakivaliokunta sai lausuntonsa valmiiksi. Valinnanvapautta ja rahoitusratkaisua mm. pitää korjata sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Lausunto on päivätty 29.6.2018. Se on jykevä paketti luettavaa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Onnittelen kaikkia, jos kesäkuun aikana saadaan aikaan uusi esitys ja se menee vielä perustuslakivaliokunnan mankelin läpi. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_15+2018.aspx 
YLEn sotetoimittaja Tiina Merikanto tiivistää asiat taas oivallisesti kirjoituksessaan: https://yle.fi/uutiset/3-10221268?utm_source=facebook-share&utm_medium=social
Kannattaa lukea Tiinan kirjoitus.

Päivitys 13.6.2018: Digitalisaatiolla jopa 5,5 miljardin säästöt, väittää tuore tutkimus/selvitys:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/250923-raportti-jopa-55-miljardin-euron-sote-saastot-digitalisaatiosta

Tekoälyn ja uusien teknologioiden avulla olisi mahdollista säästää sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa 10 vuodessa 2,5–5,5 miljardia euroa. Näin arvioivat Pekka Neittaanmäki ja Karoliina Kaasalainen Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan julkaisussa, Talouselämä kertoo. Raportin mukaan uusien teknologioiden säästöpotentiaalista ei ole tarpeeksi tutkittua tietoa. Digitalisaation tuomaa mahdollista säästöä on arvioinut muun muassa valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki. Hänen mukaansa neljän miljardin euron säästö olisi mahdollista saada digitalisaation vaikutuksista, mutta Hetemäen arvio soten ”säästöpotentiaalista” ei ollut erityisen kehuttu. Hetemäen arviossa on kyse pitkän aikavälin säästöstä vuotuisiin sote-menoihin.

Viitteet

(1) Muistio eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle, sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ja tarkastusvaliokunnalle 16.5.2018 / Martti Hetemäki, valtiovarainministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin
http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtiovarainministerion-muistio-sote-uudistuksen-kustannusvaikutuksista

(2) Accenture: Digitalisaation hyödyntämättömät mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollossa, 2018 ( Marko Rauhala, Anne Maksimainen, Mirjam Jern-Matintupa, Tommi Uinonen)

(3) Vakava järjestelmävirhe - onko SOTE-uudistus tätä? 28.10.2017
 https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/10/vakava-jarjestelmavirhe-onko-sote.html

(4) Soten kustannukset ja säästöt monimutkainen yhtälö - usko, toivo ja epätoivo, 28.10.2017
https://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/11/soten-kustannukset-ja-saastot.html