 |
| HS:n Karlsson teki oman piirroksensa kuumimpaan uutisaikaan |
STM ja THL järjestivät tiedotustilaisuuden lehdistölle. Taloussanomat oli mm. paikalla ja teki aiheesta jutun esimerkkilaskelmineen. Ministeriön tilaisuudessa puhunut STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila huomautti, että ihmisten pisteyttämistä tehdään jo muualla ilman, että siitä nousee suurta porua. Opetushallinnon puolella erityislapset on hintalaputettu, mutta ”kukaan ei kyseenalaista sitä”, Varhila huomautti. – Kun uuteen järjestelmään mennään, maakunnille alkaa kertyä tietoa siitä, mikä on palveluiden kustannus. Jollakin aikajänteellä meillä on myös asiakaskohtainen tieto olemassa. Tähän perustuvat myös muualla maailmalla olevat vakuutuspohjaiset järjestelmät, joissa vakuutukselle ja asiakkaalle lasketaan joku hinta. – Kuin auton vakuuttaminen.– Ei autoakaan vakuuteta rekisterinumeron perusteella vaan muilla tekijöillä.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005639475.html
THL oikoi väärinkäsitykset 11.4.2018 tiedotteessaan:
- THL selvittää parhaillaan korvausmallia, jonka perusteella maakunta maksaisi tuleville sote-keskuksille asiakkaista. Kyseessä on tutkimushanke, jonka tulosten pohjalta voidaan päättää, millainen korvausjärjestelmä lopulta rakennetaan. THL:n mallissa sote-keskuksen saama kokonaiskorvaus riippuisi siitä, millainen asiakaskirjo keskukseen on listautunut.
- Korvaussummassa huomioitaisiin mm. kunkin asiakkaan ikä, sukupuoli, perussairaudet ja se, onko hän työterveyshuollon asiakas.
- Tarkoituksena ei ole, että jokaiselle ihmiselle määriteltäisiin oma tietty hinta. Tarkoituksena on määrittää sama hinta esimerkiksi samanikäisille miehille, joilla on diabetes ja jotka käyvät töissä.
- Samankaltaisella mallilla valtio maksaa nykyisin kunnille valtionosuudet sote-palveluiden järjestämiseksi. https://thl.fi/fi/-/sote-keskusten-korvausmalli-huomioisi-asiakkaiden-valiset-erot
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005638108.html
HUS:n Lasse Lehtonen puuttuu aiheeseen blogissaan 15.4. mm. seuraavasti viitaten eduskunnan käsittelyssä olevaan ns. toisiolakiin: Oma suositukseni lainsäätäjälle oli, että jos terveyspalvelujen järjestäjälle tai tuottajalle annetaan oikeus profiloida potilaita, tulee lainsäädännössä tarkasti määritellä, mitkä ovat tällaisen profiloinnin periaatteet ja rajoitukset ja millainen oikeusturva profiloinnin kohteeksi joutuneelle henkilölle annetaan.Toisiolaki sekä suunnitelmat henkilötason riskikertoimien laskemisesta arkaluonteisten henkilötietojen perustella ovat uusia esimerkkejä hoitosuhteen luottamuksellisuuden murenemisesta Suomessa. On varmasti syytä sanoa jo ääneen, että potilastietojen salassapito Suomessa on heikolla tasolla eurooppalaiseen standardiin verrattuna ja ehkä jo heikointa koko Euroopassa.
http://lasselehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253848-pitaisiko-olla-huolissaan
Elina Lepomäki (kokoomuksen kansanedustaja ja soteuudistusvastustaja) avasi pelin aiheesta kolumnissaan: Yksilökohtaisella kapitaatiolla ei paranneta kannustimia.
Viime viikolla kohistiin soten korvauskriteereistä eli kapitaatiosta ja ihmisten “profiloinnista”. THL:n tehtävänä on tehdä korvauskriteerit terveyspalveluihin. Yksilökohtaista kapitaatiota perustellaan sillä, että sillä ehkäistään asiakasvalikointia, yli- ja alihoitoa ja voidaan esimerkiksi ottaa huomioon se, että henkilö on jo työterveyshuollon piirissä. (Jälkimmäisen huomiointi tosin voi johtaa siihen, että ihmiset siirtyvät laajemmin pelkästään julkisrahoitteiseen palveluun.) On tärkeä ymmärtää, että kapitaatio johtaa asiakkaiden valikointiin riippumatta sen tasosta. Se johtuu siitä, että kapitaatio on kiinteä korvaus, jonka palveluntuottaja saa jokaisesta asiakkaasta, silloin kun tämä rekisteröityy. Kapitaatiossa maksetaan riskin kantamisesta, ei tutkimuksista eikä hoidosta. Tämä ei ole korvausmallin virhe, vaan ominaisuus.
http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253892-nykyinen-sote-ei-ole-katastrofin-partaalla
Mitä tästä nyt pitäisi sanoa? Tarkoitus oli, että olisin kirjoittanut aiheesta jo heti tuoreeltaan viime viikolla. Jäin kuitenkin odottamaan jatkoa. Tuntui siltä, että uutisointi sisälsi runsaasti väärinkäsityksiä ja aiheettomia kärjistyksiä. Tässä ovat omat päätelmäni:
- STM ja THL eivät onnistuneet uutisoinnissaan. Aihe politisoitui ja politisoitiin heti ja se aiheutti lisää vain hämminkiä.
- Kysymys on tutkimushankkeesta, johon on olemassa tutkimusluvat ja arkaluontoisten rekisteritietojen käyttöoikeudet. Tällaisia tutkimushankkeita on tehty vuosikausia. Niihin on kehitetty menettelytavat, joilla yksityisyyden suoja on turvattu.
- Tutkimushanke ei sisällä vielä lopullista ratkaisua, mitkä ovat kriteerit ja minkälaisella tiedolla ja tiedon hallinnalla tällainen yksilötasoinen kapitaatiomittaus mahdollistetaan.
- Ns. toisiokäytön lainsäädännön valmistelu eduskunnassa ja sen lopullinen lakipohja antaa perustan sille, missä puitteissa arkaluontoista tietoa voidaan käsitellä.
- Pelkkä tutkiminen ei riitä. Tarvitaan testauksia, kokeiluja jne. Myös kapitaatioperiaatteen muuttamiseen on annettava mahdollisuudet riittävän joustavalla lainsäädännöllä. Yli- ja alihoito, kaikenlaiset mahdollisuudet "keinotella" laillisesti julkisella rahalla pitää estää jne.
- Työterveydenhuolto on kaikkien asiantuntijoiden tiedossa oleva "musta laatikko" monellakin tapaa tässä kapitaatioasiassa (kuten rahoitus - ei purettu monikanavarahoitusta). Eräs haaste ovat vertailukelpoiset tiedot työterveydenhuollosta.
- Kaikkinensa kyse on riskien laskennasta (ns. vakuutusmatematiikasta). Vakuutusyhtiöt ovat tehneet tätä vuosikymmeniä ja varmistaneet laskelmilla, että riskien realisoituminen on vakuutusyhtiön kannalta hallinnassa (ei mennä konkurssiin). Julkisten ja yksityisten palvelujen tuottajien on kyettävä toimimaan myös järkevästi julkisella rahoituksella. Hankala vakuutusmatemaattinen yhtälö.
Tutkimushankkeen osalta tulee mieleen vielä kaksi asiaa, jotka eivät selviä uutisoinnista.- Miten otetaan huomioon laskelmissa (vai eikö oteta lainkaan) kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden erot. Erot vaikuttavat siihen, minkälaisia hoidon tarpeita meillä on. Otetaanko nämä erot mukaan yksilötasoisiin laskelmiin ja kuinka. Nythän eroja selvitetään määrävälein tehtävillä väestökyselyillä. Sellaisella aineistolla ei voida jatkuvasti varmistaa, että lähtötiedot yksilötasolla ovat kohdallaan. https://thl.fi/fi/-/tutut-terveysongelmat-yha-yleisia-suomessa-mutta-myonteistakin-kehitysta-on-nahtavissa ; http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8
- Toinen asia on hoidon ja palveluiden kysyntä. Kysyntään vaikuttavat osittain tarve, osittain tarjonta ja osittain ihmisten valveutuneisuus hakea hoitoa. Erityisesti koulutustasolla on vaikutusta tähän. Olemassa olevat rekisteritiedot kuvaavat vääristynyttä palvelujen käyttöä. Alueelliset palveluiden käyttöerot ovat merkittäviä edelleen.
Suunniteltu Social Credit Score on monipuolinen luokittelujärjestelmä. Kunkin kansalaisen pisteytys olisi julkinen. Pisteytyksen laskennassa otettaisiin huomioon mm.
- elämäntapasi ja harrastuksesi
- viranomaisten kansalaisdata kuten koulutuksesi, verotietosi, liikennesakkosi yms
- verkko-ostoksesi ja online- ja mobiilipalveluiden käyttö
- sosiaalinen median käyttäytymisesi ja sisältösi siellä
- ystäviesi ja tuttujesi mielipiteet sinusta
Päivitys 19.4.2018 Twitterin puolelta löytyi STM:n kuva aiheesta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti