Lapin
matkailu lisäsi vuorovaikutusta. Olin 16.6.2017 alustamassa Lapin maakunta - alueen
yhteistyöseminaarissa aiheesta "Tietojohtaminen - pirullinen haaste
tiedolle ja sen käyttäjälle". (1) Pohdin alustuksessani, millä tasolla on
nykyisen SOTE-maailman tietojohtaminen. (2) Olemme tasoilla I-II, kun tavoitetasojen pitäisi olla III-IV. Tasomittaus perustui
kolmeen mittariin: kypsyysmittariin, analytiikan tason mittariin ja
vuorovaikutusmittariin. Kaikkien kolmen mittarin skaala on I-IV ja
optiona tulevaisuuden taso V. - Kypsyysmittari: Yksinkertaisesti kuvattuna kypsyysmittarin tehtävänä on kuvata, miten dataa hyödynnetään johtamisessa. Tasot I-II perustuvat pitkälle kuvailevaan, tilastoivaan, jälkiseurantaan. Tasoilla I-II tietovarannotkin ovat palasina maailmalla ja historiallisesti rakentuneet erilaisten tarkoitusperien kautta. Mittarissa I-tasoa kuvaa termi "hallitsemattomat olosuhteet", II-tasoa "hallittu tekninen ympäristö", III-tasoa "hallittu prosessi", IV-tasoa "hallittu tiedon johtaminen".
- Analytiikan tason mittarissa puolestaan vastataan kysymyksiin: I: mitä tapahtui?, II: miksi se tapahtui?; III: mitä tulee tapahtumaan?; miten saamme sen tapahtumaan?. Tasoilla I-II katse on enemmän peräpeilissä, kun pitäisi katsoa eteenpäin ennustaen ja mm. riskejä ennakoiden.
- Vuorovaikutusmittari. Kuvassa oleva vuorovaikusmittari puolestaan osoittaa sen, että tasolla I tietovarannot, analytiikka ja käyttö ovat erillään, tasolla II tehdään rajallisesti yhteistyötä eri osapuolten kesken olemassa olevien tietovarantojen puitteissa. Tasoilla III-IV vuorovaikutus on jatkuvaa eri osapuolten kesken ja katse on tulevaisuudessa. Vuorovaikutus tuottaa jatkuvasti uutta materiaalia niin tietovarantojen "huoltamiseen ja uudistamiseen" kuin tiedon käytön "huoltamiseen ja uudistamiseen". Tieto on myös ajantasaista - tiedon tuottamisen viiveet on karsittu pois. Oheisessa ylimmässä kuvassa on havainnollistettu vuorovaikutus ihannetapauksena. Sen alla on jäävuorikuva, jonka olen esitellyt jo aiemmassa blogikirjoituksessani. Kuva avaa sen, miten vuorovaikutuksen pitäisi rakentua käytännössä kuvainnollisesti veden päällä ja alla. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/06/tiedolla-johtaminen-on-jaavuoren-huippu.html
Puolustus. On heti todettava, että mittarit ovat
minun skaalaamiani ja osittain alusta loppuun omia keksintöjäni ja/tai sovellutuksia. Arvioni
puolestaan perustuvat pitkään kokemukseen ja tuntumaan siitä, miten
tämä kypsyys "makaa" koko Suomen tasolla. Tulostani voi siis kaikessa
rauhassa kritisoida. Toivon, että vastakritiikin pohjaksi tutustutte kirjaani. Olen myös
kirjassani kuvannut yksittäisiä esimerkkejä
organisaatioista tai toimintokokonaisuuksista, jotka ovat tasolta III-IV. Ei ole
mahdotonta saavuttaa noita tasoja. Itse asiassa SOTE - uudistuksessa tietojohtamisessa tulisi asettaa tavoitteeksi III-IV ja rakentaa etenemispolku siihen.
Lappilaiset asian kimpussa. Lappilainen alustaja Merja Haapakoski-Kallio
avasi aihetta Lapin maakunnan kannalta. Tiedolla johtamisen tiekarttaa
on tehty usean sairaanhoitopiirin yhteistyönä ja löydetty osittaisia onnistumisia
eri puolilta Pohjois-Suomea, Pohjanmaata ja Kainuuta. Toisaalta tiedon tarpeita on
tunnistettu "pilvin pimein" ja kartoitustyössä on ajauduttu
jonkinlaiseen mittaritiedon ähkyn umpikujaan. On paikallisia, alueellisia ja
valtakunnallisia mittaripaketteja / indikaattoripaketteja. Ongelmaksi on noussut, miten päätöksentekijät saataisiin määrittelemään tiedon tarve.
Leimallista on myös, että asiakaslähtöisiä indikaattoreita ei juuri ole
eikä käytetä. Toinen lappilainen alustaja Kaisa Kostamo-Pääkkö
puolestaan avasi aihetta valtakunnallisesta näkökulmasta. Kaisa on mukana STM:n ja VM:n laajan kokoonpanon kehittämisryhmässä, jossa on tehty ahkerasti työtä ja kovalla kiireellä. (3) Kartoitus tuotti ensin liki 2000 mittaria ja siitä on
tiivistetty nyt noin 100:aan mittariin. Kaisakin totesi alustuksensa
päätteeksi, että päättäjien pitäisi kyetä määrittelemään tietotarpeet.
Päivän eri alustusten ja keskustelujen perusteella havaitsin, että osallistujakunnankin mielestä tietojohtamisen tila on melkolailla tasolla I-II. Puuttuu päätöksentekijöitä tarve- ja tahtotila.
Ymmärrys? Onkohan tässä nyt lähestymistavassa jotain nurinkurista? Nythän haetaan kaikkiin SOTE - ilmiöihin mittareita. Kuuleman mukaan valtakunnallisella areenalla on 15 pääsisältöaluetta. Olisiko tämän rinnalla tai sijasta lähdettävä liikkeelle aivan muusta kuin mittareista. Mitkä ovat oleellisia ohjauksen ja valvonnan ydintehtäviä valtakunnallisella tasolla? Mitkä ovat oleellisia järjestämisen ydintehtäviä maakunnallisella tasolla? Ja mitkä ovat oleellisia ydintehtäviä palvelujen tuottajien tasolla? Tästä kysymyksenasettelusta nousee esille, miten ydintehtävistä suoriutumista mitataan. Koska ydintehtävät eivät ole samoja valtiolla, maakunnilla ja palvelujen tuottajilla, eivät mittaritkaan voi olla samoja. Edelleen käytettäessä yhteyksistään irrotettuina erilaisia mittareita, on vaarana, että ne eivät kohtaa tuota ydintehtävää. Mittarin pitää olla sellaisen, että siihen kyseisen organisaation toimin voidaan vaikuttaa. Oheisessa kuvassa olen esittänyt laatikkoleikkinä, miten edetään ydintehtävistä eteenpäin ja päädytään lopulta mittareihin. Malli on esitetty kirjani sivulla 12 ja sitä on kehitelty pitkin matkaa. Sivulta 180 alkaen on esitetty koko tietojohtamisen malli. (2)
Lapin matkailu sekä avartaa että antaa lisää oppia, mutta
nostaa myös esille uudenlaisia (itsestään selviä) kysymyksiä. Toisaalta näyttäisi siltä, että tuo ylimmän kuvan vuorovaikutus on tässä mittaripuuhassa oleellista. Ei riitä, että haetaan maailmalta mallimittareita ja selvitetään, onko riittävää tietopohjaa olemassa niiden realisointiin. Tarvitaan aito tarve. Se syntyy esittämäni mallin pohjalta: ydintehtävä - ydinprosessit - mittaaminen - mittarit (joihin voidaan vaikuttaa). Valmistelutyössäkin vuorovaikutusmittari on nostettava I-II-tasoilta III-IV-tasoille.
Päivitys 18.6.2017: Petri Hakanen ja Jan Lindblom kommentoivat LInkedinissä blogiani ja erityisesti sen ylintä kuvaa eli vuorovaikutuskuvaa seuraavasti:
Petri Hakanen:
Päivitys 18.6.2017: Petri Hakanen ja Jan Lindblom kommentoivat LInkedinissä blogiani ja erityisesti sen ylintä kuvaa eli vuorovaikutuskuvaa seuraavasti:
Petri Hakanen:
Pohdit hyvin Olli. Jäin itse pohtimaan näitä sinun luomiasi "kypsyystasoja" tarkastellessani, että tässä(kin) kypsyyden ajattelu pohjautuu tiedon "kypsyttelyyn" nyt analytiikkojenkin avulla ja vahvaan oletukseen, että "kypsempi" moninaisempi tieto on sitten käyttäjälle mieluisampaa. Eikö vain. - Kun kuvassa on kirjoitettu "analytiikan strateginen asemointi", miten strategia oikeasti tähän liittyy. Mikä tekee "asemoinnista" "strategisen"? Onko olemassa strategia, josta voidaan johtaa nämä kehittämistoimenpiteet ja toisinpäin? - Kuten ehkä omista ulostuloistani on käynyt esille, pohdin, kehittelen, nyt kovasti tällaisia linkkejä strategy-to-execution ja execution-to-strategy. - sinun, Petrisi
Ollin kommentti: Olemme samoilla linjoilla. Pelkkä kuva ei avaa vain tätä juttua. Varsinaisessa blogikirjoituksessa olen hieman enemmän avannut asiaa juuri strategian suuntaan kuvineen kaikkineen ja vielä laajemmin omassa kirjassani "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE".
Ollin kommentti: Olemme samoilla linjoilla. Pelkkä kuva ei avaa vain tätä juttua. Varsinaisessa blogikirjoituksessa olen hieman enemmän avannut asiaa juuri strategian suuntaan kuvineen kaikkineen ja vielä laajemmin omassa kirjassani "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE".
Jan Lindblom: Tuosta kuvasta tulee väkisin
mieleen seuraava kysymys, mikä kenties osoittaa kuvan vajaavuuden - mitä
eroa on analytiikalla ja intelligencellä (tiedustelutieto, tiedon
tiedustelu)? Onko BI analytiikkaa?
Josta herää myös kysymys onko data-analyytikko (analyytikko on
talousihminen) sama asia kuin intelligence-asiantuntija?
Ollin kommentti: Hyviä tarkentavia kysymyksiä Janilla. Itse asiassa ajattelen asiaa laajasti. Oleellista on, että jokin välittävä analyyttinen taho muuntaa käyttäjien, päätöksentekijöiden tietotarpeen käyttökelpoiseksi tietopalveluksi. Tieto voi olla monenlaista lähtökohdiltaan, mutta jotenkin sitä pitää operationalisoida maksimaalisen hyödyn aikaansaamiseksi. Ja samalla tietovarasto tai laajemmin ajatellen tietoallas huolletaan sekä tietotarpeet realisoidaan tavalla tai toisella sinne tietoaltaaseen. En ajattele, että kyse on talousanalyytikosta vaan laajemmin. Koko kirjani pohdiskelee asiaa paljon laajemmin kuin vain talousnäkökulmasta. Kyllä BI-kin on analytiikkaa riippuen siitä, miten työkalua käytetään ja mihin se taipuu.
Ollin kommentti: Hyviä tarkentavia kysymyksiä Janilla. Itse asiassa ajattelen asiaa laajasti. Oleellista on, että jokin välittävä analyyttinen taho muuntaa käyttäjien, päätöksentekijöiden tietotarpeen käyttökelpoiseksi tietopalveluksi. Tieto voi olla monenlaista lähtökohdiltaan, mutta jotenkin sitä pitää operationalisoida maksimaalisen hyödyn aikaansaamiseksi. Ja samalla tietovarasto tai laajemmin ajatellen tietoallas huolletaan sekä tietotarpeet realisoidaan tavalla tai toisella sinne tietoaltaaseen. En ajattele, että kyse on talousanalyytikosta vaan laajemmin. Koko kirjani pohdiskelee asiaa paljon laajemmin kuin vain talousnäkökulmasta. Kyllä BI-kin on analytiikkaa riippuen siitä, miten työkalua käytetään ja mihin se taipuu.
Päivitys 3.7.2017: STM:n kuva-mittaristo on lausunnoilla. (ks. myös tässä kirjoituksessa viite 3).
https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/sote-tietopohjan-kehittamishanke/kansallisen-mittariston-valmistelu-kuva-indikaattorit-
Viitteet
(1) Lapin ja Länsi-Pohjan sote-johdon seminaari Pohtimolammella 15.-16.6.2017: noin 30 km Rovaniemen keskustasta. Kyllä kelpasi seminaroida. Kiitos vielä järjestäjille. Kaikki alustuksen mukaan lukien Ollin alustus on luettavissa osoitteessa: http://www.lshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Seminaarit_ja_neuvottelupaivat/Lapin_ja_LansiPohjan_sotejohdon_seminaar(9961)
 |
| Päärakennus |
 |
| Varsinainen Pohtimolampi |
(2) Olli Nylander; Tietojohtaminen ja tapaus SOTE, Norderstadt 2017 (Kirjan voi hankkia myös e-kirjana Google Playstä tai Amazonilta, eikä maksa paljon.)
(3) KUVA-työryhmän yleinen esittely ja pohdintani on kirjassani sivuilla 81-86; KUVA:n toimeenpanoryhmän puheenjohtaja Päivi Hämäläisen työryhmän työn esittely on oheisessa linkissa:
KUVA toimeenpanoryhmän työn esittely, P.Hämäläinen - SlideSharehttps://www.slideshare.net/THLfi/320170321thlsotetietopohjakickoffhamalainen22.3.2017 - KUVA-toimeenpano- työryhmän tehtävät: Viimeistellä kustannus- ja vaikuttavuustieto-ryhmän alaryhmissä valmistellut ehdotukset ...Ehdotus on nyt mennyt asiantuntijalausunnoille, mutta näitä dokumentteja ei löydy netistä. Ohessa on vielä tuoreesta Pohtimolammen esityksestä poimittu kuva mittarien 15 aihealueesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti