Ollin tuumailut: SOTE-uudistuksessa yhtiöittämisasia perustulakivaliokunnan kynsissä

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

SOTE-uudistuksessa yhtiöittämisasia perustulakivaliokunnan kynsissä

SOTE-palvelujen yhtiöittäminen perustuslakivaliokunnan arvioinnin kohteena. Sipilä arvioi, että muutoksia joudutaan tekemään yhtiöittämisasiaan.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi Yle Radio Suomen Pääministerin haastattelutunti -ohjelmassa sunnuntaina, että julkisten palvelujen yhtiöittäminen ei ehkä saakaan perustuslakivaliokunnan siunausta.

Perustuslakivaliokunta on käsitellyt lakipakettia koko kevään ja valiokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas.) mukaan tarkoitus on saada

juhannuksen jälkeisellä viikolla.

Odotettavissa onkin ehkä aivan muuta, kuin hallitus toivoo.

– Perustuslakivaliokunnan käsittelyssä yhtiöittäminen on yksi kysymys, joka on noussut ehkä hieman yllättäen esiin. He ovat päätymässä toisen tyyppiseen ratkaisuun kuin ne asiantuntijat, joita hallitus on prosessin aikana kuullut, Sipilä sanoi.

Sipilä kertoi hallituksen kuulleen muun muassa EU-asiantuntijoita, perustuslakiasiantutijoita ja kilpailulainsäädännön tuntijoita esityksensä pohjaksi ja päätyneensä siten julkisten palvelujen yhtiöittämisvelvoitteeseen. Se on Sipilän mukaan kuitenkin vain käytännön keino sote-lainsäädännössä eikä ideologinen tai arvopohjainen ratkaisu.

– Tämä tosiaankaan ei ole filosofinen tai arvokysymys vaan käytännön ratkaisu, joka korjataan sen mukaisesti kuin mihin perustuslakivaliokunta päätyy.

– Jos perustuslakivaliokunta päätyisi yhtiöittämisessä toisenlaiseen arvioon, niin meillä hallituspuolueilla ei ole mikään ongelma löytää siihen toinen ratkaisu, Sipilä vakuutti.https://yle.fi/uutiset/3-9663365
Ja lisää viestiä perususlakivaliokunnan työstä YLEn uutispalvelusta 11..6.2017:

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) ei paljasta valiokunnan tulevan lausunnon sisältöä eikä siten vahvista tai kiistä pääministerin lausuntoa, mutta toistaa jo aikaisemmin kuullut, että hallituksen sote-esityksessä on yhä monta ongelmallista kohtaa suhteessa perustuslakiin.

– Asiantuntijoiden kuuleminen on yhä kesken, mutta itse nostan ensimmäisenä esiin perustuslain pykälän 19 eli sen, että julkisen vallan on turvattava kaikille tasavertaisesti terveys- ja sosiaalipalvelut. Kohteleeko sote-uudistus ja esimerkiksi yhtiöittäminen kaikkia tasavertaisesti? Lapintie kysyy. Ongelmallinen on yhtiöittämisessä myös virkavastuu, jota käsittelee perustuslain pykälä 124 otsikolla Hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Sen mukaan "merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle".

Yhtiöittämispakosta mahdollinen luopuminen - mielenkiintoista. Tästähän seuraa tietynlainen dominoilmiö. On rakennettava uusiksi hallintomalli koskien palvelujen tuottajien asemaa suhteessa keskenään ja suhteessa maakuntiin. Nopeasti pohdittuna tästä seuraa seuraavia haasteita:

Jos yksityiseen palveluun verrattavaa julkista palvelua ei yhtiöitetä, syntää epätasapaino palvelujen tuottajien kesken. Se voidaan ratkaista nykyisen kaltaisella mallille eli käytetään tarvittaessa yksityistä palvelutarjontaa hyväksi kilpailuttamalla maakunnan toimesta.
Julkisen ei-yhtiöitettävän sisälle voidaan tuoda kilpailutuksen kautta yksityistä palvelutoimintaa - myös pienet toimijat saavat mahdollisuuden.
Ei juututa EU:n kilpailulainsäädännön ja kilpailutuksen lainsäädännön armoille.
Päästään irti ristiriidasta suoran ohjauksen ja markkinaohjauksen välillä.
Ei synny kilpailutilannetta julkisten ja yksityisten palvelujen tuottajien kesken.
Palvelujen saatavuuden parantaminen kilpailutuskannusteen avulla purkautuu.
Tiedolla johtamisen hektinen kiire ja palvelujen laatukriteerien, vertailtavuuden rakentamiselle tulee hieman hengähdysaikaa.
Palvelujen integraatio on mahdollista rakentaa helpommin kuin suunnitellussa sekamallissa, jossa siis osa palveluista olisi tuotettu kilpailutilanteessa ja osa julkisten palvelujen monopolitilanteessa.
Alla oleva monimutkainen johtamis-ohjaus-valvontamalli menee uusiksi. Jospa se yksinkertaistuu.

Valinnanvapaudesta ja yhtiöittämispakosta on käyty jatkuvaa keskustelua poliittisella tasolla ja asiantuntijatasolla. Yhtiöittäminenkin on jo ehditty ymmärtää "ideologiseksi ja arvopohjaiseksi" ratkaisuksi. Onko nyt niin, että Sipilä ja keskusta näkee sen vain "käytännön ratkaisuksi", kun taas erityisesti kokoomus ja oppositio näkee sen juuri ideologiseksi ratkaisuksi. Miten lienee tämän uuden (presidentti Niinistö sanoin) Persupuolueen laita - onko se käytäntöä vai ideologiaa. (1)

Saapas nähdä, miten käy maakuntamallin kanssa. Käsittääkseni maakuntien rooli ei ole nykyisessä perustuslaissa mitenkään vahva, vaan vahvoja ovat kunnat. Luulen, että perustuslakivaliokunta ottaa tämänkin esille. Jos halutaan maakunnille vahva rooli, lienee tarpeen avata verotusoikeuskysymys. Samoin tarvittaneen perustuslain rukkaamista - menee pitkäksi koko juttu. Tai toisin päin ajateltuna palataankin kuntayhtymämalliin, joka kuitenkin on koeteltu perustuslain kannalta. Silloin voidaan uudelleen vielä arvioida, tarvitaanko erillistä järjestäjäorganisaatiota. Näin voitaisiin palata yhteen aivan toimivaan malliin, jota edustaa tällä hetkellä EKSOTE. Yhdistetään yhden kuntayhtymän alle joko koko sote tai pääosa siitä. (2)

Tätä 2017 alun ohjaus- ja valvontamallia pohdiskelin taannoin blogikirjoituksessani ja viittasin omaan kirjaani "Tietojohtaminen ja tapaus SOTE". http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/05/soten-sopimusohjausta-ei-saa-jattaa.html (3) .