|  | Ongelmanratkaisumalli / ON
|
Miksi nostan tarinan nyt keskiöön? Tämä on tarinoiden tarina. Kävin läpi blogikirjoituksieni
Googletilastointia ja monista mittareista nousi esille käsite
"narratiivi". Tein aikanaan kesällä 2017 jutun aiheesta "Onkohan sote
esimerkki hyvästä narratiivista". (http://ollintuumailut.blogspot.com/2017/07/onkohan-sote-esimerkki-hyvasta.html) Sain ärsykkeen sanasta narratiivi,
koska sanalla on olemassa aivan selkeä suomalainen vastine: kertomus, tarina. Narratiivilla on alku, keskikohta ja loppu. Mallinsin taannoin ongelmanratkaisumallin (ks. oheinen kuva). Tarinan alku on, kun ongelma kaivetaan esille. Ongelman keskikohta on, kun sitä ratkaistaan määrittelemällä ja keräämällä tietoa ja kokemuksia päätöksenteon pohjaksi. Ongelman loppuvaihe on, kun tehdään päätöksiä ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta. (https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/05/koronapirulaisen-taltuttaminen-tiedon.html)Marraskuun
Google-sanahaut blogiini olivat kymmenen kärjessä järjestyksessä:
narratiivi, Hans Rosling, kestävyysvaje, Suomi-lähes onnellisin maa,
apotti, paranoidinen optimismi, punainen/sininen meri, käytäytymisemme
neljä väriä, lean asiantuntijatyön johtamisessa ja kymmenes oli
blogiosoitteeni. Hakujen aikajänne oli 2012 - 2020, tuorein 2/2020. Jos puolestaan tutkii blogikirjoitusteni sisältöä tämän ajan suosituimman sanan koronan osalta, voin todeta olleeni 2020 ajantasalla 16 eri kirjoituksessa. Helmikuussa kirjoitettu OpenEHR-juttu sai leimakseen 1.4.2020 koronan, kun alan seminaari jouduttiin perumaan koronan vuoksi. Tarinan -narratiivin kannalta nostan esille googlehaun marraskuun kärkihaut sekä tuon koronan, kun sitä on nyt vaikea ohittaa. |
|
|
|
|
KORONA ollut tietojohtamisessa sekä terveydenhuollossa ja kansantaloudessa uusi haaste - tarina on kesken. Kaikki on sanottu koronasta - siltä tuntuu. Tässä vielä omat huomioni:
- tietojohtaminen voimakas väline moneen suuntaan: tartuntatapausten määrät ja ennusteet sekä vaihtoehtoiset skenaariot; riskien minimoinnin keinot ja niiden vaikutukset koko yhteiskuntaan; jatkuvasti muuntuvat, tarkentuvat tieteen tulokset vs. niistä johdettavat toimenpiteet (ks. kuva)
- tietojohtamiseen liittyy oleellisena osana ennustaminen: taustana on erilaisia oletuksia leviämisen määrästä ja nopeudesta - uusia oletuksia on ilmaantunut, kun Briteistä on 28.12.20 levinnyt uusi koronavariantti; testit ovat ilmaantuvuuden perustana; immuniteetti saavutetaan kattavan rokotuksen avulla (laumasuoja), jossa viimeisin arvio riittävästä kattavuudesta on 70% väestöstä - kyse on näkökulmasidonnaisuuksista, ei todennäköisyyksistä vaan ennakkotodennäköisyyksistä
- luottamus poliittiseen päätöksentekoon, luottamus asiantuntijoiden ja eri tieteenalojen tuloksiin; kansalaisten oman käyttäytymisen muutokset
- uudet julkiset ohjaus- ja johtamistoimenpiteet sekä niiden ristiriitaiset vaikutukset yhteiskuntaan, yrityksiin, yhteisöihin ja yksittäisiin ihmisiin
- korona ongelmana pirullinen (presidentin sanoin "koronapirulainen") ja se vaatii uudenlaisen nopeasti ajassa reagoivan päätöksentekoprosessin - tästä tein myös etenemismallin, jonka mukaan itse asiassa valtakunnan tasolla jotakuinkin toimitaan (no ei tietystikään minun kehoituksestani)
- korona on ollut myös viestinnän haaste:
- miten vakuuttaa meidät kansalaiset, että monet rajoitukset ovat välttämättömiä ja niitä pitää noudattaa sekä käsien pesu ja maskit.
- uusi haaste on saada kaikki ottamaan rokotus, kun somessa samaan aikaan levitetään kaikenlaisia valeuutisia/valekäsityksiä/ rokotuksen ympäriltä.
 |
Hyvinvointi- ja terveyshyöty
|
SOTEN edellinen tuotantokausi päättyi juonellisesti monisäikeisenä, ei siis eheänä; uusi tuotantokausi on kesken.
- edellisen tuotantokauden tarina päätyi umpikujaan, jossa ilmeisen keskeisenä tekijänä oli valinnanvapaus; sen välttämättömyydestä tuli hyve ja sittemmin kompastuskivi
- edellinen tuotantokausi osoitti, että sittenkin tärkeintä oli politikointi eikä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
- uusi tuotantokausi yrittää oppia edellisistä, mutta taustalla edelleen vaanii aivan muut tekijät kuin kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tai jatkuvasti paisuvien kustannusten hillintä (tästä teimme ryhmällä Mikko Nenonen, Risto Kuronen ja Olli artikkelin Seniorilääkärilehteen 1/2020 otsikolla: "Tiesimmekö neljännesvuosisata sitten enemmän").
- tein kesällä 2020 ja alkusyksyllä 10 kirjoituksen sarjan otsikolla "hyvinvointi- ja terveyshyöty": tämä tarinoiden ketju jatkuu vuonna 2021 mutta miten, se jää nähtäväksi; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/08/hyotyajattelun-perustaksi-tarvitaan.html
HANS ROSLING oli minulle tarina, joka alkoi 2000-luvun alussa OECD:n kongressista Sisiliassa, jatkui hänen esitystensä seuraamiseen ja päättyi kirja-arviooni - niin päättyi Hansin elämäkin kirjan ollessa vielä kesken. Kirja-arvioni on yksi suosituimmista blogikirjoituksestani. Hansin
faktatietoisuuden peukalosäännöt olivat seuraavat:
 |
Faktatietoisuuden peúkalosäännöt
|
- 1. kuiluvaisto: vaisto jakaa asiat kahteen ryhmään hyvä vastaan paha tai äärimmäisyyksien vertailu - tilastojen käyttö poliittisiin tarkoituksiin
- 2. kielteisyysvaisto: tapamme odottaa huonoja uutisia
- 3. viivasuoruusvaisto: viivasuorat ennusteet tulevaisuuteen, todellisuus mutkikas (vrt. kestävyysvaje)
- 4. pelkovaisto: riskien liioittelu ja/tai jätämme arvioimatta riskit
- 5. kokovaisto: asioiden paisuttaminen, kun pitäisi suhteuttaa asiat
- 6. yleistämisvaisto: pitäisi kyseenalaistaa omat luokitukset ja yleistykset
- 7. kohtalonvaisto: hidas muutoskin on muutos ja siitä kasvaa suuri muutos
- 8. ainoan näkökulman vaisto: pitää varoa yksinkertaisia ideoita ja ratkaisuja
- 9. syyttelyvaisto: viehtymys etsiä selvä, yksinkertainen syy, pahis - sitä pitää välttää
- 10. hätävaisto: välittömän suoran toiminnan halu, kun pitäisi vetää henkeä.
- Hansin kompastuskivi oli liiallinen luotto tilastoihin ja niiden laatuun. Lisäisin Hansin peukalosääntöihin kriittisen suhtautumisen tilastojen luotettavuuteen. (11. usko virallisiin tilastoihin).
KESTÄVYYSVAJE oli soten edellisen tuotantokaudella eräs avaintermi. Kävin sitä läpi kirjoituksissani sekä myös soteuudistusta koskevassa kirjassani "Sote-uudistus - pirullinen ongelma". Kestävyysvaje hukkui koronaan eikä se ole saanut soten uudella tuotantokaudella vahvaa tarinaa ympärilleen. Taustoitin kestävyysvajetta Nate Silverin kirjan "Signaali vai kohina" seuraavilla kolmella epävarmuustekijällä (sopivat myös koronailmiöön):
 |
VM:Soten edellisen tuotantokauden kuva
|
- 1. alkuehtojen epävarmuus: EU:n 60%:n vaatimuksesta julkisen velan suhteesta BKT:hen. Koronatilanne on jo kääntänyt EU-tasolla ja kansallisella tasolla tämän vaatimuksen ympäri eli alkuehdot ovat epävarmat ja ristiriitaiset,
- 2. tapahtumaketjujen epävarmuus: ketjussa on erityisiä epävarmuustekijöitä koronan hallinnan ja talouden hallinnan välillä
- 3. rakenteellinen epävarmuus: tässäkin korona on tuonut uuden poliittisen ohjauskulttuurin, joka perustuu jatkuvaan epävarmuuteen poliittisten päätösten vaikutuksista.
 |
Suomi onnellisin maa 2017-2019
|
SUOMI - MAAILMAN ONNELLISIN MAA on realisoitunut kansainvälisissä onnellisuusmittauksissa.
https://happiness-report.s3.amazonaws.com/2020/WHR20.pdf - Onko tämä kolmas kerta peräkkäin nyt onnellisimman maan tarinan loppu vai jatkuuko se? Sen ennustaminen on vaikeaa.
- Ehkä ennustamista helpottaa se, että pohjoismaiset hyvinvointivaltiot pärjäävät yleensä näissä hyvinvointiin liittyvissä mittauksissa. Mittarit sopivat yhteen hyvinvointivaltion peruspilareihin.
- ehkä jollain tapaa onnellisuus - hyvinvointivaltio - yhteiskunnan vähäinen eriarvoisuus korreloivat myös selviytymiseen koronasta, toivottavasti
 |
Ammattilaiset käytettävyydestä 2017
|
APOTTI on pääkaupunkiseudun soten asiakas- ja potilastietojärjestelmä, jonka käyttöönotto on pitkällä ja saanut kritiikkiä osakseen tarinan alkuvaiheessa sekä keskivaiheessa. Tarinan loppu pitää määritellä siksi pisteeksi järjestelmän kehityskaarta, kun käyttöönotot ovat kattavasti viety läpi ja siinä havaitut ongelmat, virheet ja puutteet korjattu.
- Apotti on ensimmäinen realisoitu askel soten tietojärjestelmien kokonaisuudistuksessa, jossa Apotti luottaa juuriltaan amerikkalaiseen monoliittijärjestelmään, kun taas muut hakevat jotain monoliittisuuden ja modulaarisuuden välimaastosta - tarinat eivät ole samanlaisia
- tietojärjestelmien kehittäminen ei ole enää yhden suuren projektin läpivientiä (suurta tarinaa), vaan se koostuu perättäisistä ja osittain limittäisistä sprinteistä (pikkutarinoista) ja ne voivat jatkua järjestelmän käyttöönotonkin jälkeen
- tietojärjestelmät eivät ole enää omissa suljetuissa bunkkereissaan vaan niiden tulee keskustella keskenään - keskustelun tarpeellisuutta lisäävät yhteydet Kanta-järjestelmään
- tietojärjestelmät palvelevat varsinaista toimintaa: siksi niitä arvioidaan ennen muuta kahdella tapaa - käytettävyys sekä tietojen siirto ja hyödyntäminen (kertakirjausperiaate)
PARANOIDI OPTIMISMI on
Risto Siilasmaan tuoma termi Nokia-kirjaansa ja se
tarkoittaa sitä, että kaiken pelon ja
hämmennyksen keskellä voi olla optimisti, koska on vakuuttunut siitä,
käsillä oleviin ongelmiin on olemassa ratkaisu. Samalla on kuitenkin
oltava paranoidi sen suhteen, mikä voi mennä vikaan. Näin varaudutaan
ongelmiin, sillä ongelmia on aina, myös silloin kun muut väittävät,
ettei niitä ole. Kun ongelmia tunnistetaan, selviää, miten ne voidaan
välttää ja niiden vaikutuksia minimoida. Vaikka ongelmien ennalta
ehkäiseminen ei ennalta onnistuisikaan, optimisti on vuorenvarma, että
siitä selviää. http://ollintuumailut.blogspot.com/2018/11/paranoidia-optimismia-siilasmaan-tavalla.htm
- Nokian tarina ei kuitenkaan päättynyt Siilasmaan kirjaan. Se
jatkui ehkä paranoidisen optimistin vastaisesti.
Algatel-Nokia-yhdistyminen ei ole ollut kaikilta osin onnistunut eikä
5G-kään ole ollut kilpailijoihin verrattuna voitto. Tarina on siis vielä
vahvasti kesken.
- Korona on ollut tähän asti ilmiö, jossa paranoidi optimismi on voimaa ja pessimismi johtaa vaikkapa masennukseen.
|
 |
PVLL: poista, vähennä, lisää, luo uudelleen
|
SINISEN MEREN STRATEGIA on
W.Chan Kimin, Renee Maubourgnen suosittu analyyttinen strategiateos, josta on suomeksikin ilmestynyt kaksi versiota, uusin 2017. Tekijöiden mukaan markkinatilannetta voidaan kuvata punaiseksi mereksi, jossa toimialojen
rajat ja rakenteet on määritelty ja hyväksytty. Kilpailun pelisäännöt
ovat kaikkien tiedossa. Markkinat ovat ruuhkautuneet. Voittomarginaalit
supistuvat jatkuvasti. Kilpailu on "veristä". On siis kova aallokko ja
kaikki ovat samassa myrskyssä. Kaikki pyrkivät tietysti pois tuosta
myrskyisältä punaiselta mereltä. Kaikilla siintää sininen meri, jossa
voi toimia riippumatta muista kilpailijoista. Markkina-ajattelussa on
kyse markkinatilan valtauksesta, uuden kysynnän aikaansaannista. Tehdään
kilpailu merkityksettömäksi ja kasvun mahdollisuudet maksimaalisiksi. Perusanalyysi eli sinisen meren strategian etenemispolku muistuttaa ongelmanratkaisumalliani: 1. valmisteluvaihe, 2. tilanteen ymmärrys, 3. mahdollisuuksien kartoitus, 4. reitti kohden sinistä merta: PVLL-analyysi eli mitä tuotteesta/palvelusta voitaisiin poistaa, mitä vähentää, mitä lisätä, mitä luoda uudelleen, 5. toteutus. (
http://ollintuumailut.blogspot.com/2018/01/punainen-ja-sininen-meri-seka-tapaus.html)
- Sotessa edellisellä tuotantokaudella tavoitteena oli horjuttaa tasapainoa julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä - siis saada aikaan punainen meri.
- Uusi tuotantokausi pyrkii selvästi saamaan aikaan hallitun tilanteen, jossa julkinen sote-palvelujärjestelmä ei ole uhattuna ja kulkee sinisellä merellä.
- Sotessa voitaisiin käyttää etenemispolkua ja reitillä kohden sinistä merta PVLL-analyysiä: poista, vähennä, lisää, luo uudelleen. Siinä yhdistyisi palvelujen saatavuus perustuslain hengessä ja palvelujen tehostaminen.
KÄYTTÄYTYMISEN NELJÄ VÄRIÄ: punainen - ripeä, kärsimätön ekstrovertti; keltainen - innostava, luova, ihmissuhdekeskeinen ekstrovertti; sininen - tarkka, varovainen, asiakeskeinen introvertti; vihreä - ystävällinen lojaali, hidas; ihmissuhdekeskeinen ekstrovertti. Luokittelusta teki myyntimenestyksen monilla kirjoillaan ruotsalainen
Thomas Eriksson. Kirjat saivat paljon kritiikkiä osakseen puolitieteellisestä otteestaan, mutta toisaalta paljon positiivista huomiota ja ihastusta. Tarinalla oli värikäs alku, ristiriitainen keskikohta ja vaisu loppu. Johtamismallista ei tullut käytännössä menestystä.
- värien käyttö kritiikittömästi ottamatta huomioon organisaation ja
sen henkilöstön vuorovaikutusta sekä organisaatiokulttuuria ei tuota
välttämättä mitään etua
- vallalla on myös uudenlaisia johtamisen
tapoja, joista itsemäärääminen, oman toiminnan johtaminen ilman
hierarkioita ja määrääviä esimiehiä ei välttämättä ole värimaailman
ytimessä.
 |
Lean-ajattelun juuret: Toyotan tuotantosysteemi
|
LEAN ASIANTUNTITYÖN JOHTAMISESSA on
Sari Torkkolan kirjan nimi
. Prosessin rakentamisessa pitäisi aina lähteä liikkeelle
asiakasnäkökulmasta – kysynnästä ja asiakkaan odotuksista. Prosessin pitäisi
olla niin asiakkaan kuin organisaationkin kannalta nopean ja laadukkaan.
Nopeuden ja laadun tehostamisessa Sari Torkkola näkee seuraavat oleelliset tekijät: - 1. vähennä virheitä, koska ne vaikuttavat käyttöasteeseen ja läpimenoaikaan,
- 2.
yksinkertaista systeemiä,
- 3. käytä hyväksi Lean six sigma suorituskyvyn
parannusmenetelmää. Poista pullonkaulat systeemistä.
- Lean- ajattelun tuominen asiantuntijatyöhön sai myös kritiikkiä osakseen, koska kirjoittaja yhdisti systeemiajattelun ja Lean-ajattelun keskenään.
- Tarinalla oli lupaava alku, moninainen keskikohta, mutta loppu ei ole kuitenkaan avannut uusia asiantuntijatyön uria.
- Lean-ajattelulla on kuitenkin sijansa ja käytännön sovellutuksia mm. Sotekentässä. (ks. https://ollintuumailut.blogspot.com/2015/06/; https://ollintuumailut.blogspot.com/2015/06/lean-asiakas-edella-tehokkuus-ja.html)
Ongelmanratkaisumalliin sattumalta jokaisella tarinalla on oma opetuksensa. Koronan tarina on ilmentymä pirullisesta ongelmasta. Myös soten tarinalla on samoja piirteitä. Hans Roslingin faktatietoisuuden peukalosäännöt tuovat hyvän lisän tehdä tilannekartoitusta tilannehuoneessa. Kestävyysvaje on tarinana saanut niin uudella sotekaudella kuin koronaan liittyvässä uudessa maailmanlaajuisessa tilanteessa onnettoman lopun. Kaikki Nathan Siverin epävarmuustekijät ovat saaneet vallan. Suomi maailman onnellisimpana maana luo luotettavaa perustaa yhteiskunnalliselle päätöksenteolle ja hyvinvointivaltiona luo myös turvaa kansalaisille haastavissakin oloissa. Apotti raivasi uutta tilaa asiakas- ja potilastietojärjestelmille. Soteuudistuksen ja myös siihen liittyvän tietojohtamisen ehdoton edellytys ovat modernit tietojärjestelmät. Siinä on laaja yhteisymmärrys. Ongelmanratkaisumallin hyödyntäminen voi olla paranoidia optimismia. Sinisen meren strategia luo kiintoisan analyysikehikon sote-markkinoille. Käyttäytymisen neljä väriä voi olla jonkinlainen analyyttinen väline kehitettäessä ihmisten välistä kanssakäymistä. Lean-ajattelua on puolestaan mahdollista hyödyntää kaikenlaisessa johtamisessa - myös soten uudessa tuotantokaudessa.
Päivitys 2.1.2020: Keijo Ahlqvist kommentoi FB:n puolella tuota kestävyysvajetta ja siitä julkaisemaani VM:n tilannekuvaa soten edelliseltä tuotantokaudelta:
Kilpailukyky: tarrautua yläpuolella rimpuilevien lahkeisiin, potkia alapuolelle jäävien sormia.
Kestävyysvaje:
Karmittoman postiluukun alla pino perintätoimiston kirjeitä, joissa
vaaditaan osallistumista valtionvelan lyhentämiseen lähettämällä
maksumääräyksiä pommitettujen rajavyöhykkeitten yli.
Viitteet / eniten googlauksia järjestyksessä ylhäältä alas / marraskuu 2020
KÄYTTÄYTYMISEN NELJÄ VÄRIÄ: punainen - ripeä, kärsimätön ekstrovertti; keltainen - innostava, luova, ihmissuhdekeskeinen ekstrovertti; sininen - tarkka, varovainen, asiakeskeinen introvertti; vihreä - ystävällinen lojaali, hidas; ihmissuhdekeskeinen ekstrovertti. Luokittelusta teki myyntimenestyksen monilla kirjoillaan ruotsalainen Thomas Eriksson. Kirjat saivat paljon kritiikkiä osakseen puolitieteellisestä otteestaan, mutta toisaalta paljon positiivista huomiota ja ihastusta. Tarinalla oli värikäs alku, ristiriitainen keskikohta ja vaisu loppu. Johtamismallista ei tullut käytännössä menestystä. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti