Mikko Rotonen HUS:stä alusti aiheesta "Tällaisen hyvinvointialueenko minä halusin?":
- matka alkaa: lakipohja 1427 sivua, korjaussarja 719 sivua;
- yhteisrekisteri katoaa Uudeltamaalta - jokaisella hyvinvointialueella oma rekisterinsä - seuraus tietojen siirto ja hyödyntäminen hankaloituu (ON-jälkikommentti: vaikeuksia voi tulla sekä potilashoidon tasolla että tietojohtamisessa huolimatta toisiokäyttölain uusista mahdollisuuksista.)
- HUS:n kannalta hankaloituu, miten tulkitaan, kuka missäkin asiassa on järjestäjä ja kuka tuottaja
- valtionvallan päätöksenteossa ei ole kunnolla otettu huomioon hyvinvointialueiden merkittäviä eroja - puuttuu valtakunnallinen ohjaus -- kansalaisten kannalta ei välttämättä tule tasavertaista palvelua eri hyvinvointialueille
- matkalla: valtiovalta myöntänyt tarpeeseen verrattuna merkittävästi vähemmän valmistelutöihin rahoitusta; henkilöstö tekee tuplatyötä valmistelun edistämiseksi;
- kesällä tulossa jälleen uusia lakikorjaussarjoja - lakivalmistelu ollut laadultaan huonoa (ON-jälkiarvio: ministeriöiden valmistelukiireet ja työvoimapula taustana)
- IT-järjestelmien yhtenäistäminen voitaisiin ja yritetäänkin tehdä sopimusten avulla, mutta hankintalainsäädäntö pakottaa kilpailutukseen - lopputulos ei välttämättä kokonaisuuden kannalta optimaalinen
- yliopistosairaaloilla haasteena opetustoiminnan ylläpito ja kehittäminen (rahapula)
- matkasuunnitelma: nyt mennään Ekonomy-luokassa;
- verkkojen kestettävä mahdolliset kyberhyökkäykset
- pääkaupunkiseudulla ongelmia tuottavat erilaiset uudet hyvinvointialueet
- potilasturvallisuus jatkossa merkittävä haaste HUS:lle
Pasi Lehmus Pirkanmaalta alusti aiheesta "Miten hyvä ICT toteutuu Suomen suurimmalla hyvinvointialueella?":
- rahoitusta saadaan riittävästi (Mikko oli toista mieltä), mutta rahat saadaan tipoittain eri lähteistä ja niiden käytölle tehty tarkat käyttötarkoitukset sekä hyötyjen seuranta -pidemmän aikavälin näkymä epävarma
- terveydenhuolto tunnetaan, mutta sosiaalihuolto ja pelastustoimi ovat vieraita
- tietojärjestelmien yhtenäistäminen: lähtökohta kuin pakanamaan kartta - täydellinen tietojärjestelmien kirjo pohjana (ON jälkikommentti: tämä on ollut tiedossa vuosikymmeniä ja myös syyt ovat olleet tiedossa vuosikymmeniä - nyt tulos ajautuu hyvinvointialueiden syliin)
- valtakunnallista keskitettyä ohjausta kaivataan (ON-jälkikommentti: valtakunnallinen ohjaus ja koordinaatio on ollut haaste vuosikymmeniä.)
- tietoturva ja tietosuoja avainhaasteita
- palkkojen maksaminen turvattava ja nykyisten palvelujen saanti turvattava. Vasta sen jälkeen voidaan lähteä uudistamisen ja muutoksen tielle.
Janne Lepistö NHG-Salivirralta alusti aiheesta: "Uhka vai mahdollisuus APTJ":
- Hyvinvointialueet erilaisia. Hyvinvointialueiden sisällä tarvitaan myös uutta toimintakulttuuria verrattuna aikaisempiin hallintorakenteisiin.
- Asiakas- ja potilastietojärjestelmät (APTJ) vain osa ICT-kokonaisuudesta. Julkisella ja yksityisellä sektorilla eri järjestelmät. Myös järjestelmien historia on erilainen. Julkisella puolella kunta- ja kuntaytymäkohtaiset hankinnat ajaneet suureen järjestelmäkirjoon. Yksityisellä puolella järjestelmien historiallinen muutos johtuu yksityisen toiminnan keskittymisestä ja näin liiketoiminnan ostajan järjestelmät saavat valta-aseman.
- Salivirta tehnyt Akustiyhteisölle (KL) selvityksiä järjestelmien markkinatilanteesta. Viimeisin on tehty kaksi vuotta sitten. Tilanne on muuttunut tämän jälkeen ainakin niin, että Aster-hanke ajettiin alas. (ON-tarkennus: olisi tuonut merkittävän läpi Suomen APTJ-keskittymän lähes 1miljoonan asukaspohjalle.) Toinen muutos on Keusoten kilpailutus, jonka voitti CGI Omni 360-tuotteella. (ON-lisäys: Ahvenanmaan voitti ruotsalainen Cambio suomalaisten firmojen nenän edestä.)
- APTJ:n rinnalla on muita ICT-järjestelmiä, joista koostuu asiointikokonaisuus. Kokonaisuus voidaan jakaa kolmeen ryhmään: "käyttöpakkoryhmä" (kuten Suomi.fi, omakanta), "kansalliset ratkaisut-ryhmä" (kuten oirearviot), "markkinaryhmä" (APTJ:t). Kukin hyvinvointialue joutuu rakentamaan oman kokonaisuutensa näistä kolmesta elementistä. Kaikkia alueita yhdistävää standardiratkaisua ei ole mahdollista saada aikaan johtuen historiallisesta järjestelmien hajanaisuudesta.
Jarno Limnell Innofactorin työntekijänä ja työelämäprofessorina alusti aiheesta "Pilvipalveluiden tulevaisuus". Alustuksen aihe oli sovittu ennen Ukrainan sotaa. Nyt Jarno peilasi alustuksensa suhteessa tähän kriisiin. Pilvipalvelujen konkreettinen tulevaisuusarvio jäi sivuosaan.
- lähtökohta: jos tunteet ja järki kamppailevat toisiaan vastaan, tunne voittaa
- kaksi maailmaa: fyysinen ja digitaalinen; maailmat ovat vuorovaikuksessa ja riippuvuussuhteessa toisiinsa yhä tiiviimmin ja reaaliaikaisesti
- Kaksi maalmaa voidaan nähdä kerroksellisena kokonaisuutena seuraavasti:
- sosiaalinen kerros: somesota
- teknologinen kerros: softat ja niitä kohtaan tehdyt kyberhyökkäykset
- fyysinen kerros: meri- ja maakaapelit: kaapelien katkaiseminen ensimmäinen mahdollisuus vaurioittaa tätä hierarkkista ketjua - Krimillä Venäjä onnistui tässä. 2022 Ukrainassa ei kuin pieneltä osin.
- kybervaikutusta vastaan pitää lähestyä seuraavin menetelmin: varautuminen, liittoutuminen kansainvälisten kumppanien kanssa, joukkoistaminen ("hakkeriarmeija"), koko yhteiskunnan voimavarat mukaan, omavaraisuus, korostetaan jokaisen vastuuta.
