Pienestä mestariksi - elämänviisauksia pohtimassa

Kuvassa vasemmalta Mika, Tiia, Tarja, Jenni, Pasi, Anja

Pienestä mestariksi - seminaari järjestettiin Hankasalmen asemalla Kihveliteltassa 26.7.2019. Keskustelua veti entinen Hankasalmen poika Mika Pasanen (nyt helsinkiläinen). Keskustelijoina olivat Hankasalmen Voice-kuoron johtaja Tarja Erkkilä, Naisleijonien kapteeni Jenni Hiirikoski, Lomakeskus Revontulen toimitusjohtaja Tiia Valkama, Suomen naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen ja kunnanhallituksen puheenkohtaja Anja Kauppinen. Alaotsikkoina oli "miten ponnistat parhaaksi?" , " Huomaa hyvä".

Juontaja Mika kokosi oivallisesti eri näkökulmat yhteen suorastaan filosofisella, yleismaailmallisella otteella. Ihminen on keskiössä. On oltava tahtoa, uskoa ja intohimoa. On oltava osaamista ja taitoa. On oltava pitkäjänteisyyttä, rehellisyyttä ja avoimuutta. Näistä lähtökohdista on mahdollista ponnistaa parhaaksi. Naisten jääkiekkomaajoukkue oli itse asiassa maailman paras joukkue, vaikka jäikin hopealle tuomaripelin vuoksi. Hankasalmen Voice-kuoro oli Suomen paras kuoro 2011 kuorokilpailussa. Lomakeskus Revontuli on Hankasalmen paras lomakeskus. Ja Hankasalmen kunta on "hyvä", koska kunnassa "huomataan hyvä".

Pohdinnan keskipisteenä oli tie kohden parasta, mestariksi. Samoja oppimisen, sitkeyden teitä esittelivät kaikki - oli sitten kyse yritysmaailmasta, kunnasta, kuorosta tai jääkiekkojoukkueesta. Yhdessä tekeminen ja ihmisten hyvien puolien korostaminen sekä huonoksi koettujen puolien sietäminen kantaa eteenpäin. Tarvitaan toisaalta itsenäistä, autonomista yksilön yritteliäisyytta. Tarvitaan toisten huomioon ottamista. Tarvitaan yhteinen päämäärä. Hienoja periaatteita kaikki. Aina ei kuitenkaan kaikki mene kohdalleen. Elämä on pelaamista todennäköisyyksien ja sattumien meressä. Pitää rakentaa yhteisesti tekemisen päämäärä, jossa todennäköisyys onnistumiselle on mahdollisimman suuri. Silti lopulta voi käydä hyvin tai huonosti. Käy niin tai näin, niin oppia pitää ottaa jatkuvasti.

Iso kuva Markku, yläkuva Pentti ja Olli, alakuva Mikko ja Markku

Tätä todennäköisyyden ja sattuman välistä suhdetta pohdittiin vielä omassa pienimuotoisessa Proust-seminaarissamme laiturin nokassa. Päävalmentaja Pasin veli Pentti avasi vielä jääkiekon saloja. On jatkuvasti pyrittävä lisäämään kaikin keinoin maalinteossa todennäköisyyttä. Se tapahtuu jatkuvilla toistoilla. Kyllä se kiekko lopulta menee maaliin. Näin on vain uskottava. Marginaalit ovat kuitenkin pienet ja näin hyvällä ja huonolla tuurilla on osansa pelissä. Niin se menee myös muussa elämässä. Nostin keskustelussa esille edesmenneen yli 100-vuotiaaksi eläneen äitini elämän. Kun äiti täytti sata vuotta, pidin hänelle pienen puheen. Sain ainekset esitykseeni tutulta gerontologian professorista. Tässäkin pelataan todennäköisyyksillä ja sattumilla. Prof. Hervonen totesi minulle, että merkittävin pitkäikäisyyden tunnusmerkki on sattuma - niin hyvä tuuri elää kauan. Mutta tässäkin asiassa pelataan myös todennäköisyyksillä: elintavat, geeniperimä, koulutustaso, sosiaaliset suhteet, asuinympäristö jne. Jopa ikääntyvän ihmisen kävelystäkin voidaan jotain päätellä. Kuitenkin etenemme elämän polulla vaiheesta toiseen. Joihinkin vaiheisiin voimme vaikuttaa tietoisesti ja tehdä valintoja, jotkut menevät tiedostamatta suuntaan jos toiseen.

Mitä tästä kaikesta opimme? Samat inhimilliset haasteet, mahdollisuudet kohdataan on sitten kyse pelistä, yritystoiminnasta, kunnan johtamisesta tai itsensä johtamisesta. Uusia näkökulmia ja ahaaelämyksiä syntyy, kun pistetään yhteen erilaisia ihmisiä pohtimaan. Inhimillinen toiminta ei ole mitään ennalta arvattavaa mekaniikkaa. Se on jatkuvaa oppimista ja toimimista todennäköisyyksien ja sattumien maailmassa.  Niin ja oletettavasti ensi vuonnakin järjestetään Kihveli-areena. Myös Proust -seminaari jatkuu ensi vuonna. Kirjoja on vielä liuta käsittelemättä. Volter Kilpi-seurakin on tiedostanut toimintamme Proustin ympärillä. Hienoa.

Digiarvoa 2019 - kilpailusta tehoa ja vaikuttavuutta soteen, voittaja SPR, päivitys 24.9.2019

Kilpailun voittaja: SPR, ks. päivitys 24.9.2019

Digiarvoa 2019 -kilpailu / Digia oy. Koneoppimista, chatbotteja ja uudenlaisia ekosysteemejä – Digiarvoa 2019 -kilpailun ensimmäiset hakemukset julkaistu
"Ohjelmisto- ja palveluyritys Digian järjestämässä Digiarvoa 2019 -kilpailussa etsitään ideoita tai hankkeita, jotka tuottavat aitoa arvoa digitaalisuuden keinoin. Kilpailu käynnistyi sunnuntaina 26.5. ja hakemuksia voi lähettää 8.8.2019 saakka.  
Kilpailun tarkoitus on herättää keskustelua Suomen digitaalisesta tulevaisuudesta ja kannustaa ideoimaan konkreettisia tuloksia. Osallistujia kannustetaan ideoimaan aiheita erityisesti kolmesta teemasta, jotka ovat digitaaliset alustat ja ekosysteemit, datan hyödyntäminen sekä innostavat asiakaskokemukset. Digia tukee kilpailun voittanutta ideaa, konseptia tai hanketta 100 000 euron arvoisesti. Ensimmäiset kilpailuun lähetetyt ideat ja hankkeet on nyt julkaistu kilpailusivustolla. Ratkaisuissa on hyödynnetty laaja-alaisesti digitalisaation luomia mahdollisuuksia. Hakemuksissa aiheina näkyvät esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden tehostaminen, suomalaisten osaamisen lisääminen sekä lasten ja nuorten tulevaisuuden parantaminen."

Osa tähän asti julkaistuista ideoista/Innovaatioista saattavat olla hyödyksi sotemaailmassa. Poimin 15 julkistetusta ideasta 6 kpl, joista voisi olla hyötyä sotemaailmassa. E-päivystys ja Puhti ovat suoraan suunnattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

• E-päivystys. Sovellus helpottaa ja nopeuttaa päivystysvastaanottojen jonotusprosessia ja potilaiden hoitoon ohjautumista. Helpottaa potilaiden oloa, kun jonotuspaikan voi itse valita. Vähentää yhtä aikaa jonottavien ihmisten määrää odotustiloissa, jolloin voidaan minimoida erilaisten bakteerien ja virusten tartuttavuutta. Isojen odotustilojen tarve vähenee.
• MP-intelligence. Energia-, prosessi- ja valmistavassa teollisuudessa kerätään suuria määriä prosessidataa. Tätä dataa on perinteisesti hyödynnetty paikallisesti prosessin ohjaukseen ja vikatilanteiden havaitsemiseen. Käyttö on kuitenkin perinteisesti erittäin rajoitettua, kun taas tekoäly/koneoppivat algoritmit mahdollistavat tämän, jo olemassa olevan datan tehokkaamman hyödyntämisen. Hyödyntämällä edistyneitä algoritmeja ja teollisuuden asiantuntijoita, datasta voidaan mm. ennakoida vikatilanteita (Predictive Maintenance) sekä tuottaa reaaliaikaista palautetta prosessin ohjaukseen.
• Puhti. Puhdin ideana on mahdollistaa jokaiselle oman terveyden ja hyvinvoinnin seuranta helposti ja nopeasti. Tarkoitus on auttaa terveydenhoidossa, sairauksien ennaltaehkäisyssä ja paremman jaksamisen kehittämisessä. Puhdin palvelussa on panostettu erityisesti siihen, että labratulokset saa selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa Oma Puhti -sivulle. Ei pelkkiä numeroita ja lyhenteitä, vaan selkeästi mitä eri mittarit tarkoittavat ja mihin ne liittyvät. Puhti on palvelualusta, joka yhdistää eri toimijoita ja asiantuntijoita.
• Sweetsbot. Bottipohjainen palautteenanto, joka antaa työntekijälle tarvittaessa apua ja vinkkejä, miten ongelman voisi ratkaista. Jos nämä neuvot eivät riitä, botti voi ohjata työntekijän esimerkiksi coachingiin, työnohjaukseen tai vaikkapa työpsykologin vastaanotolle yrityksen etujen mukaan. Botti kerää samalla anonyymiä mittausdataa, joka on työnantajan nähtävissä dashboardin ja automaattisten sähköpostiraporttien kautta. Palvelun avulla pystymme yhdistämään palautteen keräämisen ja mahdollisimman aikaisen vaiheen avun työntekijälle, jolla on haasteita omassa työssään tai työssä jaksamisessa. Palvelu on tarkoitettu yrityksille, ketkä haluavat pitää henkilöstöstään hyvää huolta ja samalla ehkäistä sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä.
• Vorna ID. Vorna ID tarjoaa yritysasiakkaiden vahvan tunnistamisen globaalisti. Vorna ID tarjoaa standardi rajapintojen kautta kirjautumisnapin sähköisiin verkkopalveluihin ja käyttäjän tunnistuksen jälkeen verkkopalvelu saa tietää käyttäjän ja hänen globaalin yritysidentiteettinsä sekä kyseiseen sovellukseen liitetyt käyttöoikeudet. KYC käyttötapauksissa palvelussa tehdään organisaation verifiointi palveluntarjoajan puolesta. Vorna ID on vakioitu tunnistusratkaisu, joka ei vaadi asiakaskohtaista räätälöintiä - on nopeasti käyttöönotettavissa. 
• Work connector. Palvelulla voidaan kytkeä ihmisiä johonkin asiaan. Ainoa reunaehto on, että jokin asia pitää olla työn alla, vikatilanne, asian hoitaminen, yhteinen asia, joka vaatii nopeaa tilanteen tarvittavaa toimintaa sekä ajallisesti tapahtuneiden muutosten nopeaa hallintaa. Ratkaisua voidaan hyödyntää pienestä yhdistyksestä laajoihin organisaatioihin sekä yhdistyksiin ja kunnallisiin toimijoihin. Samoin systeemiä voidaan käyttää harrastusporukoiden tai vaikka perheen tiedonvälitykseen. kyseessä siis on täysin skaalattava rakenne ilman minkäänlaista reunaehtoa.

Ideoiden arvioinnissa voitaisiin hyödyntää edellisen hallituksen soteen liittyvistä kärkihankkeista tehtyä digitalisaatio-yhteenvetoa. Tein sen STM:n selvitystehtävänä hyödyntämällä aiheeseen liittyvien sisältöhankkeiden materiaalin. Systematisointia auttoi rakentamani asiakaspolku, joka on yleistetty (geneerinen) malli eri aihealueiden asiakaspoluista. Yllä oleva kuva on julkaistu aihetta koskevassa raportissa. Raportti on saatavissa Innokylän kautta: https://www.innokyla.fi/documents/7721639/d6ed0851-9bdd-475a-8d0a-b4e6499c9c14

• Vorna ID on yrityksille suunnattu vahvan tunnistamisen palvelu. Asiointipolussa on keskiössä kansalainen, mutta sote-palveluita tuottavat yritykset ovat keskeinen osa asiointipolussa syntyvää dataa. Toisaalta asiakas/potilasjärjestelmien käytön edellytyksenä ovat niihin integroidut vahvan tunnistamisen palvelut. Ehkä Vorna ID jää soten kannalta tässä mielessä marginaaliseksi tuotteeksi.

• Sweetsbox-palvelua voitaisiin käyttää apuna koko asiakaspolussa. Se toimii myös ennaltaehkäisyssä sekä asiointipolussa liitettäessä mukaan ammattihenkilön apu. Sweetsboxin ei tarvitse koskea vain työterveyttä. Se voisi olla apuna kaikille asiakasryhmille (lapset, nuoret, työikäiset, ikääntyneet sekä omaiset).

• MP-intelligence edustaa palveluna kaikenlaisen prosessidatan käsittelyä. Taustana voi olla mallina esim. Lean-menetelmä, jossa haetaan esille prosessin tehottomuutta osoittavat kohdat.  Koko asiakaspolku (asiointipolku, palvelupolku) sisältää tällaisia tehottomuuden kohtia, joista hyvä esimerkki on päivystystoiminta. Oletettavasti MP-intelligenceä voitaisiin hyödyntää myös laajasti ottamalla huomioon ennaltaehkäisevät tiedot eli palvelun avulla voitaisiin mallintaa niitä toimenpiteitä, joilla voitaisiin estää/viivyttää etenemistä asiointipolussa erilaisiin hoitopalveluihin.

• Puhti on apuväline elämänhallintaan ja itsenäiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Puhdille rinnakkaisia Apseja on runsaasti. Lisäksi keskeinen haaste on julkisten palvelujen kautta tulevien tietojen integrointi. Omakanta sisältää periaatteessa kaiken hoidon ja mm. laboratoriotutkimukset. Se ei ole kuitenkaan käytettävyydeltään ehkä Puhdin luokkaa. Työterveyspalveluja tuottavilla yrityksillä on omat Puhtia vastaavat palvelut, joissa ainakin osassa on aivan kätevät mahdollisuudet itse seurata esim. laboratoriotutkimusten tuloksia. 

• E-päivystystä voitaisiin hyödyntää palvelun varausmenettelyn yhteydessä. Päivystyksen ongelmat ovat kuitenkin laajemmat.  Päivystykseen ajautuu paljon  henkilöitä, jotka ensisijaisesti tarvitsevat muunlaista apua ja hoitoa. Erityisesti suurissa kaupungeissa on tällaisia ongelmia. Tästä seuraa, että odotusajat ovat monin paikoin kohtuuttomia. E-päivystyspalvelun avulla voi kyllä odotella kotona vuoroaan, mutta varsinainen huoli/ongelma/vaiva/sairaus ei tämän palvelun myötä helpotu.

Digian kilpailu on tervetullut lisä "digitalisaatiojumppaan". Kilpailu on luonteeltaan yleinen, joten arvioitsijatkaan eivät ole ensisijaisesti soteasiantuntijoita. Soten osalta kannattaisi vielä uusia ideoita tehtäessä ottaa huomioon jo olemassa olevat ja jatkuvasti lisääntyvät tietovarannot. Sellaiset ideat olisivat tervetulleita, jotka ottaisivat huomioon valtavat soten tietovarannot ja MyData-pohjalta syntyvät uudet tiedot. Samalla on erittäin tärkeätä ottaa huomioon yksityisyyden suoja, koska valtaosa asiointipolun tiedoista on arkaluontoista tietoa. 

Kilpailu päättyy 8.8.2019.  Lopullisen voittajan valitsee asiantuntijaraati. Raatiin kuuluvat St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, Alma Median CDO Santtu Elsinen, hallitusammattilainen Leena Niemistö sekä Digian teknologiajohtaja Juhana Juppo ja toimitusjohtaja Timo Levoranta. Voittaja julkaistaan 24.9.2019. https://resources.digia.com/fi/digiarvoa/hakemukset 

Päivitys 24.9.2019: Digiarvoa 2019 -kilpailun voittaja on Suomen Punainen Risti – Voittohanke yhdistää digitaalisuuden ja inhimillisen avun

Suomen Punaisen Ristin Kukaan ei jää ilman apua -palvelun idea on yhdistää älykkäästi avun tarvitsijoita ja vapaaehtoisia auttajia. Raati päätyi lisäksi myöntämään innovatiivisuudesta kunniamaininnan Resistomap Oy:lle, jonka tavoitteena on tuottaa palvelu antibioottiresistenssin globaaliin seurantaan.
Digiarvoa 2019 -kilpailussa on etsitty aitoa arvoa tuottavia digitaalisia ideoita – kultahippuja suomalaisen digiajattelun virrasta. Kilpailuun saapui kaikkiaan 93 hakemusta, joiden joukosta finaaliin karsiutui viiden osallistujan terävin kärki.
”Olimme vaikuttuneita finaalihankkeiden ambitiotasosta sekä ideoiden korkeasta laadusta ja pragmaattisuudesta. Finalistit olivat eri aihealueilta, mutta yhdistävänä tekijänä kaikissa oli vahva yhteiskunnallinen näkökulma Suomen tasolla tai jopa globaalisti. Työssämme pohdimme myös sitä, missä hankkeessa saavutettaisiin suurin vaikuttavuus 100 000 euron panoksella”, raati avaa päätöksentekoaan.
Kilpailun palkintona on 100 000 euron arvosta Digian ammattitaitoa kilpailuhankkeen toteuttamiseksi. Seuraavaksi työ käynnistyy, ja lopullinen toteutus tarkentuu yhteisen suunnittelun myötä.

Avun tarvitsijat ja auttajat kohtaamaan tekoälyn avulla
Vapaaehtoiset ovat merkittävä voima Suomen Punaisen Ristin ja koko Suomen kannalta. Suomessa on jopa 1,5 miljoonaa ihmistä, jotka mielellään tekisivät vapaaehtoistyötä – enemmän, kuin tällä hetkellä pystytään ottamaan auttamistyöhön mukaan.  
”Suomessa on noin 400 000 yksinäistä ihmistä. Se on valtava määrä. Tiedämme lisäksi, että yksinäisyyteen liittyy usein monia muita terveysongelmia. Toisaalta Suomessa on myös iso joukko ihmisiä, jotka mielellään tarjoaisivat apuaan. Tässä on matchin paikka”, Punaisen Ristin joukkue esitteli ideaansa kilpailun finaalissa.
Punaisen Ristin Kukaan ei jää yksin -palvelun idea on helpottaa avun tarvitsijoiden ja vapaaehtoisten kohtaamista älykkäiden ohjelmistojen ja palvelujen avulla. Tavoite on lisätä toiminnan volyymiä sekä joustavuutta.
Vapaaehtoisten apu on kallisarvoista arkipäivän kohtaamisista kriisitilanteisiin. Jos yksinäisyyttä kokeva ihminen kaipaa kaveria taidenäyttelyyn tai ulkoilemaan, älykäs järjestelmä pystyy löytämään hänelle sopivan, samanhenkisen vapaaehtoisen läheltä ja nopeasti.
Tyypillistä on, että vapaaehtoisten määrä vaihtelee: luonnonkatastrofit ja muut isot kriisit herättävät usein auttamisen halun, ja vapaaehtoisten määrä kasvaa nopeasti. Digitaalisen palvelun avulla halukkaat saadaan mukaan myös poikkeustilanteissa, joissa kaikkien apua ei tähän asti ole välttämättä pystytty hyödyntämään.
”Punaisen Ristin vapaaehtoisuus on usein ihmisten kohtaamista. Digitaalisuus tarkoittaa meille sitä, että voimme mahdollistaa yhä useampia kohtaamisia. On hienoa päästä kehittämään digitaalisia ratkaisuja yhdessä Digian huippuammattilaisten kanssa. Kun onnistumme, koko suomalainen yhteiskunta hyötyy”, viestintäjohtaja Ilpo Kiiskinen Suomen Punaiselta Ristiltä sanoo.
”Maamme taloudelliset voimavarat eivät tulevaisuudessa riitä kaikkiin niihin asioihin, joita haluaisimme toteuttaa hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Tarvitaan tahtoa, ideoita ja konkreettisia toimenpiteitä. Keväällä käynnistetyllä Digiarvoa 2019 -kilpailulla halusimme osaltamme kannustaa kaikkia suomalaisia ideoimaan, kuinka hyödynnämme digitaalisuutta Suomen tulevaisuuden rakentamisessa. Teknologia ei ole ratkaisu kaikkeen, mutta se on yksi merkittävä mahdollistaja. Punaisen Ristin voittajaratkaisu yhdistää hienosti digitalisaation ja inhimillisen avun”, Digian toimitusjohtaja Timo Levoranta sanoo.
Digiarvoa 2019 -kilpailun kriteerit:
•    Kuinka ehdotettu idea, konsepti tai hanke edistää digitaalisuuden keinoin Suomen kilpailukykyä ja/tai yhteiskunnallista kehitystä ja hyvinvointia
•    Millaista arvoa ehdotettu idea tuottaa ja miten
•    Idean uutuus, innovatiivisuus
•    Idean toteutuskelpoisuus
Voittajan valitsi raati, johon kuuluvat St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, hallitusammattilainen Leena Niemistö, Alma Median CDO ja Digian hallituksen jäsen Santtu Elsinen sekä Digialta teknologiajohtaja Juhana Juppo ja toimitusjohtaja Timo Levoranta.
Katso video: Raati kertoo voittajavalinnasta >>
Tutustu voittajaan ja muihin finalisteihin: Digiarvoa.fi >>

Päivitys 23.7.2019: Tiina Soininen kommentoi LinkedInin puolella seuraavasti:

Olli, aika jännä tosiaan, että raadissa ei ole sote alan asiantuntijoita. Monestihan se on jo huomattu, että nämä sote digitalisaatio asiat menee käytännössä mönkään, tai ainakin hidastuvat huomattavasti, kun käytäntö on eri kuin tekniset osaajat tai ulkopuoliset business ammattilaiset osasivat odottaa. Lisäksi tulee tietysti käyttöönoton helppous monimutkaisessa kentässä. Sinänsä tuo sinun palvelupolkusi auttaisi tuomaan vähän tätä ymmärrystä, mutta edelleen polulla on poikkeuksia ja poikkeuksien poikkeuksia. Nykydatalla nämäkin pystyttäisiin myös mallintamaan mahdollisimman pitkälle. 

Ollin kommentti:  Joo, polku on yleistetty malli. Poikkeuksia on tosiaan rutkasti. Mallinnettaessa polkuja voidaan havaita mitä moninaisempia variaatioita. Osa variaatioista johtuu mitä ilmeisimmin ongelmista polussa etenemismahdollisuuksiin. Niitä pitäisi helpottaa erilaisin keinoin.

Päivitys 24.7.2019: Tero Niemi (Digia) kommentoi LInkedinin puolella seuraavasti:
Käsittääkseni raadilla on mahdollisuus käyttää oman henkilöstön ammattitaitoa apuna, sote alan ammattitaitoa kyllä löytyy firmasta.

"Tämä ei ole hoitoa vaan pelkkää säilyttämistä" - tapaus Duvan Ruotsista, päivitys 12.8.2019

"Det är inte vård, bara förvaring" (Tämä ei ole hoitoa vaan pelkästään säilyttämistä) - uutisoi Aftonbladet 3.7.2019.  . Kyse on Attendon toiminnasta Ruotsissa. Attendon Duvan -kodissa Linköpingissä hoitohenkilöstön resurssipuutteista erityisesti yöhoidossa. Tässä paikassa kolme hoitajaa vastaa 95 vanhuksen hoidosta yöllä. Asukkaat ovat useassa osastossa. Ruotsin valvontavirasto IVO on vaatinut henkilöstön lisäämistä. Juttu on ollut kesken vuodesta 2017, vaikka asiaan ovat puuttuneet henkilöstö, omaiset ja IVO. Attendo puolestaan valitti eteenpäin IVOn päätöksestä. Lopullinen juridinen päätös (2019) oli, että jokaisena yönä hoitajia pitää olla kolmen sijasta viisi. Aftonbladetin juttu sisältää monenlaisia hoitajien kuvauksia vaikeista öistä, kun ei ehditä tehdä perushoitoa. Meni viikko ja luin Helsingin Sanomista pikkujutun otsikolla "Attendolle 100000 euron uhkasakko henkilöstömäärästä". Kyse oli tässä Lappajärven kehitysvammakodin henkilöstömäärästä, josta Länsi- ja Sisä-Suomen avi antoi päätöksen (15 paikkaisessa hoitokodissa pitää olla aamu- ja iltavuorossa kolme koulutettua henkilöä).

Ruotsin esimerkki kuvaa sitä, miten esimerkiksi levottomien, vaikeasti sairaiden dementtien kanssa yötkin voivat olla täynnä työtä ja vielä kaikkein raskaimmasta päästä. Tämä kuvaa myös sitä, että paikallinen henkilöstö reagoi voimakkaasti asiakkaidensa puolesta mutta Attendon johto toimii vain voitot mielessä. On siis tuttu ilmiö lahden toiselta puolelta.

Näyttää tämänkin vertailevan esimerkin valossa olevan paikallaan säätää mitoitus lailla, kuten nyt vähin erin lähes kaikki puolueet ja myös asiantuntijat ovat asian nähneet. Ja mitä vaikeahoitoisempia vanhuksia siirtyy kotihoidosta palvelukoteihin (ml. vanhainkodit), sitä enemmän tietysti käsipareja tarvitaan hoidossa.

Niin, että lomamatkallakin nousevat esille nämä ikääntyneiden ongelmat. Eikö tästä jutusta pääse edes ulkomailla eroon. Josko tämä uusi hallitus jne....

Päivitys 12.8.2019: Näin meillä - Valviran ylijohtajan kommentti vanhustenhuollon tilaan Suomessa:

STT

Julkaistu: 12.8. 5:40

Alkuvuonna julki tulleet ongelmat vanhustenhuollossa eivät ole poistuneet, sanoo lupa- ja valvontavirasto Valviran ylijohtaja Markus Henriksson Uutissuomalaiselle. Henrikssonin mukaan Suomessa on yhä aivan liikaa yksiköitä, joiden toiminnassa on vakavia epäkohtia. Ylijohtaja sanoo, että suurimmassa osassa yksiköitä asiat ovat riittävän hyvällä tasolla, mutta työtä on vielä tehtävä paljon. Henriksson kertoo Valviran odottaneen, että ohjauksen tai huomautuksen kaltaiset kevyet toimet riittäisivät. Muutokset olivat kuitenkin vain tilapäisiä tai niitä ei tehty ollenkaan.”Sitten tultiin siihen, että oli välttämätöntä ryhtyä koviin keinoihin. ”Henrikssonin mukaan tilanne paranikin suurimmassa osassa yrityksiä, ja myös kuntien järjestämisvastuuseen liittyvä valvonta aktivoitui.https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006201778.html