torstai 27. huhtikuuta 2023

Me pärjäämme - osa 1: miksi olemme aiheen kimpussa?

Me pärjäämme -kirjoitussarja sai alkunsa, kun kaksi sosiaalipoliitikkoa kohtasi uudelleen joitakin vuosia sitten. Kauko Koivuniemi (VTL ja yrittäjä taustaltaan) on Tampereen keskussairaalapiirin työsarkani edellinen haltija 1970-luvulta. Hyvin pärjäävinä eläkeläisinä päätimme yhdistää kokemuksemme ja tietomme – ja luoda jotain uutta. Elämänkulkumme ovat olleet erilaisia. Kauko on työtoimissaan yrittäjänä painottanut terveydenhuoltoa ja Olli (virkamies taustaltaan) yrittänyt tuoda sinnikkäästi esille sotemaailmassa myös sosiaalihuoltoa. Yhteen meidät toi ”pärjäämisen” käsite, jonka Kauko toi keskusteluun yli 10 vuotta sitten ilmestyneessä kirjassaan. (1) Samoihin aikoihin puhuttiin myös terveyshyödystä. Olli kiinnostui molemmista aiheista ja kirjoitti aiheesta kirjassaan Hyvinvointi- ja terveyshyöty 2021 (2). Siinä jatkui pärjäämisteeman kehittely laajentuen hyvinvoinnin kokonaisuuteen. Päätimme kokeilla, mitä hyvää Suomelle tuottaisi yhteinen jatkopohdintamme aiheesta pärjääminen. Terveydenhuollon rinnalla halusimme sovittaa ideamme myös sosiaalihuoltoon ja yleisen hyvinvoinnin edistämiseen – kuntien ja ennen muuta kuntalaisten elinvoiman ylläpitämiseen ja edistämiseen.

Julkistaessaan kirjaansa Venäjän idea vuonna 2001 presidentti Koivisto tuli samalla määrittäneeksi sen, mikä on Suomen idea: selviytyminen (selviytyä). (3) Keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuvat sotepalvelut tarvitsevat yhdentyäkseen idean, joka kattaa sekä palvelujen tarjonnan että niiden kysynnän. Niitä yhdistää sotemaailmassa tarve, jota tulkitsevat omalla tavallaan niin kansalainen / asiakas / potilas kuin ammattihenkilö (kuten lääkäri, hoitaja, sosiaalityöntekijä). Arkikielen pärjätä-verbissä on ainekset pitää osapuolet yhdessä, koska se vaatii tekoja molemmilta. Kirjoitussarjamme käsittelee uudistuvien palveluiden ideaa otsikolla: ”me pärjäämme”. Kokeilimme yhdessä kahden suomenruotsalaisen soteammattilaisen kanssa, miten suomen kielen pärjäämistermi kääntyisi ruotsiksi. Eipä ollut helppo rasti. Seuraavia käännöksiä saimme: klara av (suoriutua), prestera (esittää, suorittaa), fungera (kestää, hyväksyä, sietää), uthärda (kestää, sietää).

Pohdintamme kohdistuu sotepalveluiden jättämään välittömään jälkeen /jälkiin sekä vaikutuksiin. (ks. pärjäämisen kansalaiskuva yllä). Ajatuksiimme vaikuttavat seuraavat seikat A-E):   

  • A. Noin 70 % kaikista terveysongelmista on kroonisia eli pitkäkestoisia luonteeltaan (4); niiden kanssa on tultava juttuun. Sosiaaliset ongelmat kuten syrjäytyminen, työttömyys, toimeentulon ongelmat ovat usein niissä osatekijöinä. 
  • B. Uudistuakseen aidosti sote-palvelut tarvitsevat innostavia esikuvia, sosiaalipoliittisia ”vipuvarsia”. Tanskassa edellytetään jokaiselta ajokortin haltijalta ensiapukurssin käymistä. Ensiaputaitoisia tanskalaisia on nyt lähes 3 miljoonaa ja tuon taidon tuottamia hyötyjä voimme vain kadehtien arvioida. Sujuvaan ajamiseen elämän teillä tarvitaan sekä lähi- että kaukovaloja, vaikutuksia ja vaikuttavuutta.  Me keskitymme ”lähivaloihin” ja niiden uudiskäyttöön. Haluamme lisätä palveluiden tuottaman jäljen eli vaikutustietojen – pärjäämistaitojen – käyttökelpoisuutta.
  • C. Vaikka kotikunta-ajattelu istuu Suomessa syvällä, saattavat 1.1.2023 toteutetut hallintouudistukset edellyttää katsomista ”laatikon” ulkopuolelle. Tähän asti ”orjallisesti” noudatetun yhtenäiskuntamallin ”hylkääminen tarkoittaisi, että kuntien tehtäviä väljennetään ja ne saisivat valita itsehallintonsa puitteissa oman tapansa hoitaa asioitaan” (HS Pääkirjoitus 20.4.2023). Tämä asettaa HYVAn uusille päättäjille tärkeän haasteen: Olemmeko alueen kuntien ja sen kuntalaisten elinvoimaa edistävien hankkeiden asialla? Millä näitä vaikutuksia, tätä välitöntä jälkeä mittaamme? Vaikutuksia pohtiessamme ja siirtäessämme katseemme painopistettä palvelujen tarjonnasta niiden kysyntään puhumme samalla uusista elinvoimaa tuovista kilpailuvalteista niin kunnille, kuntalaisille kuin erikokoisille yrityksille.
  • D. Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin haasteita ratkottaessa on edessä useita ”ajolinjoja”. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä kunnallisverosta leikattiin tasaleikkurilla kaikilta 12.64 %. Samalla niiden budjetista katosi puolet. Kunnallisvero on nyt keskimäärin 8,5 % ja sen ylöspäin hilaaminen houkuttelee (HS Pääkirjoitus 20.4.). Se, mitä vielä jäljellä olevilta kunnilta (N=309) ei viety, on kuntalaiset. 
  •  E. Ohjautuminen palveluihin voi myös tapahtua ”porukalla” - ratkaisu kansalaisten sosiaali- ja terveysongelmiin voi myös löytyä käyttäen hyväksi yhteisöllistä lähestymistapaa. Esimerkkeinä tällaisista toimivista ratkaisuista ovat mm. painonhallintaporukat (punnitus tapahtuu yhdessä = kielto kirjata yksilöpainoja), työpaikkatupakointien vähentäminen, UKK-ymv. kävelyt ja kiusaamiseen vaikuttaminen, sosiaalisissa ja mielenterveyden ongelmissa työpajatoiminnat jne. Pärjäämisen edistäminen on ”ryhmäkorkeushyppyä” (ks. myös ”kaveria ei jätetä”). Enää ei riitä se tieto, kuinka korkealta juuri sinä pääsit, vaan kysymys kuuluu, kuinka monta muuta veit mukanasi ”uusiin sfääreihin”. Näiden ratkaisujen oppimisen ja opettamisen takana ovat taidot (englanniksi Coping Skills ja ruotsiksi skicklighet, förmåga, färdighet, kompetens). Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta tärkeää ja toivottavaa on, että palvelun tuottajat nostavat esiin elintapoihimme liittyviä riskejä, mutta jättävät poliisivalvonnan toteuttamatta. Erilaiset kansalaisjärjestöt (Martat, MLL jmv.) toimivat jo nyt arjen asiantuntijoina monille ihmisille. Heidän palvelunsa kattavat lähes koko maan.

Pärjäävä Suomi on tavoitteemme. Tavoitteemme on laajentaa pärjäämisen käsite kansalaisen, yhteisön, kansakunnan yhteiseksi työnäyksi. Tukeudumme osittain ajankohtaisiin tutkimuksiin, kansallisiin standardeihin ja kansainvälisiin lähteisiin. Osittain pyrimme hyödyntämään laajoja yhteistyöverkostojamme. Mutta tärkeintä on, että keskustelemme, väittelemme ja kirjoitamme toisillemme tekstejä. Tämäkin teksti sekä kuva ovat yhteisen vuorovaikutteisen työmme tulosta. Tavoitteemme on pärjätä keskenämme, mutta sallia erilaisia näkemyksiä ja löytää uusia yhteisiä ideoita.  

Viitteet

(1) Kauko Koivuniemi, Doris Holmberg-Mattila, Päivi Hirsso, Ulla Mattelmäki: Terveydenhuollon kompassi. Avain asiakkuuteen, Duodecim 2014; Kauko Koivuniemi, Kimmo Simonen: Kohti asiakkuutta. Ihmistä arvostava terveydenhuolto, Duodecim 2011

(2) Olli Nylander: Hyvinvointi- ja terveyshyöty - ajopuusta aktiiviksi, BOD 2021, pärjäämiskäsitteen jatkokehittelyä tehty sivuilla 67-68, 125-128, 223-225, 229, 249 sekä teoksessa Olli Nylander: Lauttasaaresta sotemaailmaan, BOD 2022, s. 464-466, 478-480

(3) Mauno Koivisto: Venäjän idea, Tammi 2001

(4) Martti Kekomäki: Etiikasta ekonomiaan - ja takaisin, Duodecim 2019