Hans Rosling faktojen maailmassa

Ruotsalainen lääkäri Hans Rosling kuoli viime vuonna. Saadessaan kohtalokkaan diagnoosin ja ennusteen elinajastaan Hans ryhtyi kirjoittamaan pitkään suunnittelemaansa kirjaa. "Faktojen maailma" valmistui yhteistyössä pojan ja miniän kanssa. (ks. oheinen kuva alempana). (1)  Hans Rosling oli karismaattinen puhuja, tiedon levittäjä, tiedon visualisoija sekä ennakkokäsityksien murtaja. Sain ensikosketuksen Hansin ajatteluun OECD:n maailman foorumissa Italian Palermossa vuonna 2004. (2)  Hans ei ollut silloin ainakaan OECD:n päättäjien silmissä maailmantähti. Menin kuuntelemaan hänen esitystään alasessioon, jossa oli kuulijoita muutama kymmen. Kongressissa oli yli 500 ammattilaista ympäri maailmaa paikalla. Seuraavana päivänä Hans nostettiin ohjelman muutoksella yhteisen session pääpuhujaksi. Siitä se maailmanvalloitus alkoi. Yhdessä poikansa Olan ja miniänsä Annan kanssa he perustivat Gapminder-säätiön edistämään tiedon avoimuutta ja vaikuttavaa analyysiä. Hansin mm. käyttämät "kupla-animaatiot" ovat säätiön työntekijöiden aikaansaannosta. Niitä voi ihailla You Tubesta tai suoraan säätiön sivuilta. (3) Kirjalla on monta näkökulmaa tai käyttötarkoitusta. Löysin itse neljä:

Anna, Hans, Ola - kuva Gapminderista

Se on oivallinen kertomus, miten dataa muutetaan havainnolliseen  muotoon. Miten sitä käytetään ja mistä kumpuavat taustaselitykset. (Ohessa alempana Roslingin perheen kehittämä visualisointiväline.) Kirja on samalla kertomus lääkäri Hans Roslingista ja miten hän päätyi käsittämättömän suosituksi luennoitsijaksi.

Se on metodinen opas, miten dataa kerätään, hyödynnetään ja muutetaan ihmisten ennakkokäsityksiä. Hans virittää meille yksinkertaisia kysymyksiä ja pyytää meidän rastittaa arvioimamme tulos. Tätä metodia hän on käyttänyt tuhansiin eri maiden ja eri ammattiryhmiä edustaviin ihmisiin. Lopputulos on mykistävä. Apinat vastaavat keskimäärin paremmin kuin me ihmiset. Niillä kun ei ole ennakkokäsityksiä. Meillä taas niitä on rutkasti.

Se on kuvaus ja selitys maailmasta, jossa asiat ovat paremmin kuin luulet. Rosling jakaa maailman maat tulotasoltaan neljään kategoriaan. Hän vertailee monenlaisella kansainvälisellä datalla maaryhmiä keskenään ja muutoksia ajassa. Maailma ei ole Hansin mielestä kahtiajakoinen. Ja monella maalla menee paremmin kuin voisi luulla.

Rosling etc: 2018, s. 277: peukalosäännöt

Se on kuvaus, mitä eri ennakkoluuloja meillä on. Itseasiassa kirjan pääluvut ovat nimettyjä näillä ennakkoluuloilla. Näistä syntyvät faktatietoisuuden peukalosäännöt (s.277, kuva sivusta ohessa).

• 
  
  • Kuiluvaisto ("etsi enemmistöä"): Ihmisillä on vahva viehtymys jakaa asiat kahteen erilliseen ryhmään: hyvä vastaan paha. Keskiarvot johtavat harhaan kätkemällä hajonnan eli eri lukujen vaihteluvälin. Myös äärimmäisyyksien vertailu johtaa harhaan. Näin tilastoja käytetään myös poliittisiin tarkoituksiin. Myös lukija itse hairahtuu katsomaan ylhäältä asioita (esim. me tason 4 kokemusmaailmasta).
  • Kielteisyysvaisto ("odota huonoja uutisia"): Tapamme on odottaa ennen muuta huonoja uutisia. Ja niitähän tietysti löytyy uutisvirrasta. Kun asiat muuttuvat paremmaksi, emme niitä löydä uutisvirrasta.
  • Viivasuoruusvaisto ("linjat voivat taipua"): Aikajana jatkaa vääjäämättä viivavuoraan eteenpäin ennustaen tulevaisuutta. Todellisuudessa viivasuorat trendit ja ennusteet ovat hyvin harvinaisia. Monet trendit sisältävät S-mutkia, liukumäkiä tai tuplaantuvia linjoja. 
  • Pelkovaisto ("laske riskit"): Liioittelemme helposti riskejä. Luontainen pelkomme on väkivaltaa, loukkuun joutumista, saastutetuksi tulemista kohtaan. Jätämme helposti arvioimatta riskit.
  • Kokovaisto ("suhteuta asiat"): Usein asioita paisutellaan suhteettomasti. Media on hyvä tässä asiassa. Helposti nousevat esille yksittäiset kielteiset tapahtumat. Kokovaistoa vastaan voi käyttää tilastoja ja tehdä niistä erilaisia vertailulukuja, kunhan on varmistunut vertailukeloisuudesta. Toisaalta pitää olla erityisen varovainen suurten lukujen kanssa.

    

    https://www.gapminder.org/tools/#$chart-type=bubbles

    Niin kyse on asioiden pistämisestä oikeisiin mittasuhteisiin.
  • Yleistämisvaisto ("kyseenalaista kategoriasi"): Jokainen ihminen luokittelee ja yleistää automaattisesti koko ajan ja vielä tiedostamattaan. Aina pitäisi kyseenalaistaa omat luokituksensa. Aina pitää kyseenalaistaa, jos joku väittää asialla olevan "enemmistön" tai toisaalta merkittävän poikkeuksen. 
  • Kohtalovaisto ("hidas muutos on silti muutos"): Myötäsyntyiset ominaisuudet määräävät kansojen ja ihmisten kohtalon. Todellisuudessa asioiden nykytila ei ole aina ollut sama eikä sitä ole aina tarkoitettu samanlaiseksi. Hidaskin muutos on muutosta ja siitä kasvaa vähitellen suuri muutos. 
  • Ainoan näkökulman vaisto ("hanki työkalupakki"): Yksinkertainen idea näyttäytyy usein ainoana näkökulmana. Aikaa säästyy tukeutumalla ainoaan näkökulmaan. Kuitenkin pitäisi jatkuvasti hakea heikkouksia tuosta vallitsevasta näkökulmasta sekä miettiä vaihtoehtoisia teitä. Myös asiantuntijat voivat olla vaarallinen idean lähde. Heilläkin voi olla kapea ja kritiikitön näkökulma asiaan. Pitää varoa yksinkertaisia ideoita ja yksinkertaisia ratkaisuja.
  • Syyttelyvaisto ("vältä osoittamasta sormella"): Meillä on viehtymys etsiä selvä, yksinkertainen syy siihen, miksi jotain pahaa on tapahtunut. Liioittelemme helposti jonkin yksilön tai ryhmän tärkeyttä. Etsimme helposti pahiksia, jotka vahvistavat olemassa olevia uskomuksiamme. Etsiessämme syntipukkia vie se usein huomion pois muista mahdollisista selityksistä ja kyvyn estää samanlaiset ongelmat tulevaisuudessa. Ja toisin päin: sankareiden etsimisen sijasta pitäisi etsiä järjestelmän aikaansaannoksia. 
  • Hätävaisto ("ota pieniä askelia"): Tällainen vaisto saa meidät haluamaan suoraa toimintaa välittömästi koetun uhan edessä. Toisaalta tulevaisuuden riskien osalta olemme taas kovin saamattomia. Harvoin päätöksen tekeminen on niin kiireellinen kuin ihmisestä tuntuu. Pitäisi vetää henkeä, vaatia lisää aikaa ja tietoa.
   
  
  Jotain jäi uupumaan peukalosäännöistä. Nämä kymmenen faktatietoisuuden peukalosääntöä ovat tosi hyviä yleensäkin ihmisten keskinäisessä keskustelussa työssä ja työn ulkopuolella;  katsekontaktissa ja somekontaktissa. Roslingin peukalosäännöt ovat monelta osin yhtä tiedonkäsitykseni kanssa. On haastettava aina ennakkokäsitykset, tiedon perustana oleva perusdata ja informaatio. Ehkä peruslähteiden, perusdatan osalta Rosling on liian hyväuskoinen. En huomannut tekstistä mainintaa tilastojen laatukriteereistä. Esimerkiksi Suomen tilastokeskuksella on tällaiset kriteerit, jotka perustuvat kansainvälisiin kriteereihin. (4) (ks. myös päivitystekstissä 28.102018 Teemu Mykkäsen kommentti). Hans ottaa usein lähes itsestään selvyytenä ajatustapansa nostaa avoimeksi datan ja antaa meille kaikille mahdollisuudet rakentaa datasta informaatiota, tietoa sekä tietämystä. Perusdatan kattavuudessa, ajnatasaisuudessa, luotettavuudessa ja vertailukelpoisuudessa on monesti suuria puutteita. Erityisesti niitä on havaittu olevan kansainvälisessä datassa. Dataa voidaan käyttää väärin, mutta data voi olla jo itsessäänkin harhaanjohtavaa. Periaatteessa pitäisi avata myös datan tausta (metadata) eli mistä se on peräisin. Samoin pitäisi avata informaatio eli datasta jalostettu mittari, indikaattori eli mitä se on "syönyt". Ja sitten on tämä päätelmien teko, jossa ovat hyviä periaatteita Hansin 10 peukalosääntöä. 

Odotan, että jälkikasvu jatkaa Hansin viitoittamaa tietä datan käsittelyn, analyysin, visualisoinnin ja ennakkokäsitysten murtamisen tiellä. Ideoita voitaisiin soveltaa myös suomalaiseen todellisuuteen. Ei tarvitse kaukaa hakea soveltamiskohteita. Kannattaa lukea tämä kirja!

Päivitys 28.10.2018: Teemu Mykkänen kommentoi FB:n puolella Roslingin vanhentuneen datan käyttöä kyselyissään. 

Kirjassa Hans myös toitottaa, että data muuttuu koko ajan. Jopa se alkuperäinen kysely, jossa rastitetaan perustotuuksia, ei sellaisenaan enää kelpaa, koska jotkut tunnusluvut ovat muuttuneet jopa 13 vuodessa. Hans itse kommentoi, että data oli vanhentunutta, eikä kyselyn tekemisessä sellaisenaan ollut mitään järkeä. Sivulla 198, suomenkielisessä versiossa. Samassa luvussa sivulla 200 hän saa myös palautetta "visionsa nyrjähtäneisyydestä", eli siitä että Afrikalle ei riitä nousta äärimmäidestä köyhyydestä VAIN tasolle 2.

Viitteet

(1) Hans Rosling, Ola Rosling, Anna Rosling Rönlund: Faktojen maailma. Asiat ovat paremmin kuin luulet. Otava 2018

(2) OECD Word Forum on Key Indicators, Palermo Italy 2004
http://www.oecd.org/site/worldforum/oecdworldforumonkeyindicators-firstconference.htm 

(3) Hans Rosling esiintyjänä ja Gapminder -säätiön perustajajäsenenä.

• https://www.gapminder.org/tools/#$chart-type=bubbles

• https://www.ted.com/talks/hans_rosling_shows_the_best_stats_you_ve_ever_seen?fbclid=IwAR1MN-IB27RzvgAVaiTo6OdOOXkmRCt0mA2uX-dypWj8uJUx8q-VJcLWiZc#t-70605
• https://www.gapminder.org/tools/#$chart-type=bubbles 
• https://www.unicef.fi/tiedotus/uutisarkisto/2010/hans-rosling-kumoaa-myytit-kehitysmaista-ja-lapsikuolleisuudesta/

(4) Tilastokeskuksen tilastojen laatukriteeristö: https://www.stat.fi/meta/svt/svt-laatukriteerit.html
puolueettomuus, läpinäkyvyys, tehokkuus, relevanssi, tarkkuus ja luotettavuus, ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus, yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus, saatavuus ja selkeys.