Avoimuus on tärkeää luottamukselle, ja ratkaisut rakentuvat luontevimmin vuorovaikutuksessa. Lena Näre ja Markus Jäntti kirjoittivat Vieraskynässään (HS 27.5.) luottamusperustaisen julkisen hallinnon merkityksestä yhteiskunnalle. Jos hallinnon rakenteet painottavat tuloksen tekemistä sopimuskaudella, miten muultakaan yhteiskunnalta voidaan odottaa pitkäjänteisiä valintoja esimerkiksi käynnissä olevan ilmastokriisin ratkaisemiseksi? Juuri tämän kaltaisia kysymyksiä pohditaan parhaillaan käynnissä olevassa julkisen hallinnon strategiatyössä. Luottamuksen rakentaminen on tunnistettu keskeiseksi 2020-luvun julkisen hallinnon toimintaa suuntaavaksi periaatteeksi. Luottamukseen liittyvää sosiaalista pääomaa tulee vaalia ja luottamusta rakentaa, sillä ilman sen aktiivista uusintamista se rapautuu. Avoimuus on tärkeää luottamukselle, ja ratkaisut rakentuvat luontevimmin vuorovaikutuksessa. Valtionhallinnon kehittämisessä on jo pitkään otettu mukaan työntekijöiden, sidosryhmien ja yhä enenevissä määrin kansalaisten ja yritysten ääni. Esimerkiksi kunnissa on hyviä kokemuksia osallistavasta budjetoinnista ja yhteiskehittämisestä. Hyvä suomalainen hallinto luottaakin ihmisiin ja haluaa kuulla heidän näkemyksiään myös isojen kysymysten äärellä. Parhaillaan myös Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD laatii arviotaan kansalaistemme luottamuksesta hallinnon instituutioihin. Me tarvitsemme luottamusta, jotta voimme saada aikaan muutosta. Julkisen hallinnon on oltava kyvykäs toimimaan myös muuttuvassa toimintaympäristössä pystyäkseen turvaamaan ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin. Hallinnon reaktio- ja muutoskyvykkyys ovat entisestään korostuneet käynnissä olevan koronakriisin vuoksi. Samalla kriisi on tuonut esille hallinnon kipukohtia. Hallinnon menettelyt perustuvat usein menneeseen pohjautuvaan mittari- ja tutkimustietoon ja hallinto toimii sektorikohtaisessa ohjauksessa, mutta yllättävissä tilanteissa ja tulevaisuuden rakentamisessa niitä täydentämään kaivattaisiin esimerkiksi ennakointia, mielikuvitusta ja kykyä asettua muiden asemaan. Julkisen hallinnon toimintaa tuleekin kehittää yhä kokonaisvaltaisempaan suuntaan siten, että ihmisen ääni ja luottamus koko yhteiskuntaan säilyy ja vahvistuu.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006528866.html