sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Asiakasanalyysi tarpeen sotesektorilla, päivitys 21.10.2015

Sokea luotto dataan (viite 2)
Asiakas keskiöön. Liiketoiminnassa käytetään asiakasanalyysiä. Analyysimenetelmiä opetetaan yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa kaupallisissa oppiaineissa. Liiketoiminnan perustamisen (kuten start up -yrittäjyys) ytimessä on asiakasanalyysi, mutta myös jatkuvassa liiketoiminnassa osana kilpailija-analyysiä. (1) "Toiminnassa" puolestaan suositaan organisaation omien toimintojen kehittämistä, tehostamista. Julkisessa toiminnassa suositaan oman organisaation laillisuuden, oikeellisuuden vaalimista. Joko tiedostetusti tai tiedostamatta ylläpidetään omiin tehtäviin perustuvia siiloja.

Asiakasanalyysi. Olen oppinut, että on monenlaisia asiakasanalyysin menetelmiä. Joka tapauksessa asiakasanalyysissä määritellään asiakkaiden tarpeet. Samalla määritellään erilaisia asiakasryhmiä, asiakasegmenttejä. Näihin erilaisiin asiakassegmentteihin haetaan sitten parhaat tarjottavat tuotteet tai palvelut. Kysynnän ja tarjonnan välistä kohtaamista sitten mitataan ja arvioidaan erilaisin menetelmin. Ja sitten taas haetaan uusia keinoja vastata asiakkaiden tarpeisiin.  Asiakasanalyysin käyttöön liittyy tietysti riskejä, jotka liittyvät yleensä analyysin voimaan. Analyysin raakatiedon lähteet voivat olla puutteelliset, jopa väärät, mutta myös analyysimenetelmä voi olla kelvoton, sopimaton. Ja tietysti analyysi on vasta väline, joka vaatii viisasta tulkintaa sekä päätöksentekoa.  (2)            

Sotemaailmassa systemaattinen asiakasanalyysi ei ole valtavirtaa. Strategiadokumenteissa, juhlapuheissa, lainsäädännön valmistelussa ja lakitavoitteissa asiakaskeskeisyys, asiakaslähtöisyys ovat tuttuja termejä. Asiakasanalyysiin on viitattu erillisissä tutkimuksissa, mutta ajattelutavan kiinnittyminen osaksi sote-johtamista puuttuu. Toimintakulttuuri ei puolla tällaista ajatustapaa. Kannusteet myös puuttuvat. Viitteitä uuteen ajatteluun antaa esimerkiksi Lean-opin tulo sotemaailmaan. (3) Samoin haasteita antaa yksityisen ja julkisen välinen suhde. Kilpailutus johtaa tuotteistukseen myös julkisella puolella. Samoin puhuminen tuottavuudesta, taloudellisuudesta ja erityisesti vaikuttavuudesta johtaa osittain asiakasanalyysin pariin.

Koivuniemi etc 2014: pärjääjät, viite 5

Asiakassegmentit. Vallalla on ajatustapa, että kaikki asiakkaat ovat samaa segmenttiä, vaikka kaikki tiedämme, että näin ei ole. Asiakkuuksia voidaan jaotella monin tavoin ja pitääkin tehdä, esim. ikä, toimintakyky, sosiaalinen asema, ongelman luonne (tilapäinen, pysyvä, äkillinen), palvelutarpeen luonne, sairaus - monisairaus, digivalmius (diginatiivi, digi-imigrantti, digiressistantti, viite 4). Koivuniemi kumppaneineen ovat jakaneet asiakkuudet seuraaviin segmentteihin. Tavoitteena on, että asiakas "pärjää" arjessa omillaan. Se on itse asiassa suhteellisen terveyden merkki. Pärjääjiä on neljää tyyppiä: aktiiviset terveet, terveet pärjääjät, alttiit, riskiryhmä. Asiakkaan vaivat ja elintavat sekä niihin suhtautuminen vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee pärjäävänsä arjessa ja mitä apua hän tarvitsee. (5)

Tiedonhallintamalli, viite 6
Asiakkuus ja hoito/palveluprosessi. Asiakkuus on nähtävä prosessina asiakkaan kannalta eikä pelkästään hoitoyhteisön kannalta. Pahimmillaan hoitoyhteisön kannalta prosessi päättyy, kun asiakas saadaan ulos omasta vastuukentästä. Tätä tapahtuu jatkuvasti. Taustalla on myös siilomaisen ajattelun lisäksi tiedonkulun tekniset ja lainsäädännölliset esteet. Omat ja tuttavien kokemukset vahvistavat tätä haastetta samoin kuin viimeaikaiset tutkimuksetkin.  Esimerkiksi terveydenhuollossa hoidon jatkuvuuteen vaikuttaa oleellisesti terveyskeskuslääkärin rooli. Pohdin taannoin tiedonhallinnan näkökulmasta asiakkuus-asiaa ja päädyin oheisessa kuvassa olevaan malliin. Markkinatieto on ennakointia, riskien arviointia, syrjäytymisen, pahoinvoinnin ja sairauksien ennakointia. Prosessitieto on potentiaalisesta asiakaskunnasta palvelun piiriin valitsemista, palvelun tuottamista ja onnellisen lopputuloksen tavoittelua. Prosessitiedolla mitataan organisaation suorituskykyä. Tuotos/vaikuttavuustieto on puolestaan kahdenlaista: joko yksilöllistä (miten asiakas pärjää jatkossa) tai väestötasolla tapahtuvaa (miten yleisiä vaikutuksia on palvelujen tarpeeseen jatkossa). (6)

Asiakkaan koettu arvo. Asiakkaalla arvo rakentuu hierarkkisesti. Hierarkialla on neljä porrasta: taloudellinen, toiminnallinen, emotionaalinen ja symbolinen. (Puustinen 2013, s.88-100, viite 7). Taloudellinen arvo on tuotteen rahallinen arvo suhteessa vastaaviin kilpailijoiden tuotteisiin (arvona suhteellisen  objektiivinen). Toiminnallisella arvolla tarkoitetaan sitä, että tuote-palvelu toimii. Asiakkaan omat toimintaprosessit ja resurssit ovat mukana rakentamassa tätä arvoa. Emotionaalinen arvo on jo tunnepohjainen arvo, jossa elämykset voivat olla myönteisiä (kielteisiä), hauskoja, nautinnollisia jne. Symbolinen arvo viittaa tuotteen, palvelun merkitykseen asiakkaan yleisessä käyttäytymisessä, asenteissa, mielikuvissa. Symbolinen arvo liittää asiakkaan myös johonkin viiteryhmään, jolla on samanlaisia arvoja ja asenteita. Niin kysymys on siitä, minkälaisen asiakaslupauksen hoitoyhteisö antaa, miten se toteutuu ja miten sitä mitataan. Lainsäädännössä ei ole systemaattisesti asiakaslupausta otettu huomioon. Ainoa tällainen on hoitotakuu.

Tässä on systemaattinen haaste soteuudistukselle ottaa haltuun asiakkaan näkökulma. Nyt meneillään oleva valmistelutyö keskittyy hallinnon rakenteisiin, ohjaukseen ja rahoitusuudistukseen. Asiakasanalyysin mukaan tuominen edellyttää tutkivaa otetta, jota voitaisiin yksinkertaisesti saada alan korkeakouluista ja yliopistoista markkinoinnin ja liiketoiminnan puolelta. Potilaan/asiakkaan valinnanvapaus on teemana esillä soteuudistuksessa, mutta siinäkään teemassa ei systemaattisesti ole tehty kattavia asiakasanalyysejä. Itse asiassa valinnanvapaus on todettu varsin rajalliseksi. (8) 

Päivitys 27.9.2015: Simo Lehto kommentoi FB:n puolella: "Tuohon voisi ehkä vielä lisätä esim asiakkaan prosessin ja tähän prosessiin "tuotteella" tuotettavan lisäarvon - useimmitenhan puhutaan tuottajan prosesseista ja ajatellaan, että asiakas tuo siihen jonkin lisäarvon omalla osallistumisellaan. Ja aika usein olisi hyvä puhua asiakkaista monikossa... Ja asiakkaan valinnasta - tässä on hyvä muistaa, että valinta ei edellytä tuottajaorganisaatioiden kilpailua. Asiakkaille on usein tärkeämpää saada valita se ammattilainen, jonka kanssa asioi... Elikkä aloitit hyvän pointtien listauksen, se virittää jatkamaan listaa."

Päivitys 27.9.2015: Harri Juntunen kommentoi FB:n puolella: "Hyvin tuumailtu. "Asiakas" saisi olla mielestäni kansalainen, koska se on vielä velvoittavampi ja vaativampi. Jos kunta tekee asiakasanalyysin, niin siitä tulee erilainen kuin valtion "asiakkaasta" tai sairaanhoitopiirin asiakkaasta vaikka samasta asiakkaasta on kysymys ja samasta kokonaisprosessista. Kansalainen maksaa valtio- ja kuntaveron ja tästä näkökulmasta raha tulee yhdestä taskusta vaikka sen keräävät eri organisaatiot. Prosessien katkeilu ja sekaisuus johtuen hallintorajoista on tarpeetonta, mutta näyttää olevan todella vaikea muuttaa."

Päivitys 29.9.2015: Erkki Saarinen kommentoi FB:n puolella ja antaa yhden esimerkkitavan pureutua aiheeseen: "Mielestäni Sote tehdäänkin ensisijaisesti asiakkaan sujuvien hoitoprosessien vuoksi ja osaoptimoinnin poistamiseksi. Sote-maailmassa asiakas tarvitsee kuntasasolla (eli itseään lähellä) ihan uudenlaisen henkilön ja osaajan tai kaksi - sotekumppanin. Tuon kumppanin kanssa pohditaan asiakkaan tilannetta kokonaisvaltaisesti ja mietitään yhdessä ratkaisut, joissa ennaltaehkäisevä näkökulma ja asiakkaan omakin vastuu elämästään ovat vahvasti läsnä. Esim. mieluummin palveluseteli Personaltrainerille ja ravintoterapeutille kuin heti polvileikkausjonoon pariksi vuodeksi jonottelemaan. Niin, se oli vain esimerkki asiakasanalyysistä joka tapahtuu omalääkärin / omahoitajan / tms . palvelukoordinaattorin toimesta. Tulevaisuudessahan koko sote-orkesteri on tavallaan heti asiakkaan palvelutarpeen ulottuvilla. Siinä kohtaa se segmentointikin tapahtuu, kun kokonaisvaltaista asiakasanalyysiä tehdään asiakasrajapinnassa. Säästöt tulevat pitkälti ennaltaehkäisystä, jos niin halutaan."

Päivitys 21.10.2015: Ari Hovi blogissaan 20.10.2015 toteaa, että tietomallinnusta kannattaa tehdä myös asiakasanalyysin osana: "Asiakkaan 360 asteen näkymä
Moni yritys on havahtunut siihen, että kovassa kilpailussa on tunnettava omat asiakkaat todella hyvin, jotta heitä voisi palvella mahdollisimman hyvin ja osattaisiin myydä tarkasti määritellyille asiakassegmenteille juuri heitä kiinnostavia asioita. Mutta asiakastietoja on monessa eri järjestelmässä. Asiakkaiden kanssa on erilaista vuoropuhelua. He tekevät reklamaatioita. He klikkailevat kotisivuillamme. On tehty asiakastyytyväisyyskyselyjä. Kaikki tämä data halutaan saada analysoitavaksi, 360 asteen näkymänä.
Käsitemallinnus on erinomainen tapa kuvata kaikki asiakkaaseen liittyvät tiedot. Käsitemalli käsitemäärityksineen on hyvä roadmap tuleville toteutuksille ja niiden vaiheistamisille siten, että alusta asti rakennetaan kokonaisuutta."

http://www.arihovi.com/seitseman-tilannetta-joissa-kannattaa-tehda-kasitemallinnus/?utm_source=Lista2_201509&utm_campaign=ed604f2fe4-Syksy2015&utm_medium=email&utm_term=0_9e5610064a-ed604f2fe4-325869805





Viitteet

(1) Liiketoiminta-analyysit/ asiakasanalyysit: Markkinointi kaupallisena aineena sisältää liiketoiminta-analyysin ja asiakasanalyysin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Markkinoinnin_johtaminen. Google-haku ei tuota tiivistä määritelmää asiakasanalyysille, ei myöskään wikipedia. Mercuri Urvalin sivuilta löysin seuraavan määritelmän:
"Mercuri Urvalin asiakasanalyysi (Customer Perception Analysis) on arvoketjun arviointimenetelmä, jonka avulla saatte paremman ymmärryksen omista asiakkaistanne ja heidän toiveistaan.
Menetelmän avulla voimme vastata seuraaviin kysymyksiin:
- Miten voitte parantaa strategista asemaanne asiakkaiden suuntaan?
- Oletteko määritelleet kilpailutilanteenne oikein?
- Miten voitte luoda lisäarvoa asiakashankintaan sekä asiakaskuntaanne säilyttämiseen ja laajantamiseen?
- Millaisilla toimenpiteillä katetta voidaan parantaa?
Löytämällä vastaukset näihin kysymyksiin, pystytte suuntaamaan strategianne tehokkaasti ja luomaan haluttua lisäarvoa sekä asiakkaillenne että itsellenne."
 
(2) Analyysi:
- systemaattisen analyysin tarve; ks. blogikirjoitukseni aiheesta: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/08/soteuudistus-tarvitsee-systemaattista.html
- Asiakasanalyysin riskinä sokea luotto dataan; ks. aiheeseen liittyvä kirjoitus:
https://www.bisnode.com/suomi/juuri-nyt/blogi/asiakasanalyysin-kuolemansynti-sokea-luotto-omaan-dataan/

(3) Lean-ajattelusta sotemaailmassa, ks. blogikirjoitukseni:
- Lean- ajattelusta shp:ssä tuottavuuden ja säästötarpeiden ratkaisijaksi?, päivitys 1.7.2015
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/06/lean-asiakas-edella-tehokkuus-ja.html

(4) Digivalmius: Koskela, Ilmarinen: Digitalisaatio, yritysjohdon käsikirja 2015; Ollin blogissa arvio kirjasta: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/09/digiagenda-sotemaailmaan.html
diginatiivit (digitaalisuus luonnollinen osa elämää, Y-, Z-sukupolvet), digi-imigrantit (digitaalisuutta opeteltu aikuisiällä ja myös perinteistä palvelu- ja mediavalikoimaa käytetään), digiresistantit (digimaailman ulkopuolisia orpoja).

(5) Pärjääminen: Kauko Koivuniemi, Kimmo Simonen: Kohti asiakkuutta. Ihmistä arvostava terveydenhuolto, Duodecim, Keuruu 2011
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/03/ei-potilas-vaan-asiakas.html

(6) Asiakkuus ja prosessi:
- Ollin tiedonhallintamalli: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014_08_01_archive.html
- hoidon jatkuvuus: Risto Raivio, Doris Holmberg-Marttila, Kari Mattila: Hoidon jatkuvuus terveydenhuollossa on tahdon asia, Lääkärilehti 39/2015, ss. 2521 - 2527
http://www.laakarilehti.fi/kommentti/index.html?opcode=show/news_id=16113/news_db=web_lehti2009/type=7/ref=rss&utm_content=buffer3353a&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer
- omalääkäritoiminnasta ja hoidon jatkuvuudesta: 
http://www.laakarilehti.fi/nosto.html?opcode=show/news_id=16109/news_db=web_lehti2009/type=2/ref=rss&utm_content=buffer13c61&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer
 
(7) Asiakkaan koettu arvo: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/07/vaihdantavallankumous-sosiaali-ja.html
- Pekka Puustinen: Vaihdantavallankumous. Finanssipalvelun uusi logiikka, Talentum. Helsinki 2013
- Kauko Koivuniemi, Doris Holmberg-Marttila, Päivi Hirsso, Ulla Mattelmäki: Terveydenhuollon kompassi. Avain asiakkuuteen, Duodecim, Helsinki 2014; Ollin arvio kirjasta blogikirjoituksessa:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/04/terveydenhuollon-kompassi.html

(8) Valinnanvapaus- valinnanpakko: 
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/valinnanvapaus-vai-valinnanpakko.html


sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Vanhuspalvelujen kehittäminen ja ennustaminen: "harjoituksista" tekoihin, päivitys 16.10.2015


Terveyden ja hyvinvoinnin laitos : HILMO : 9789522457110Vanhusten laitoshoidon vähentäminen on ollut jo vuosikymmeniä valtion ja kuntienkin agendalla. Olen itsekin ollut näissä "harjoituksissa" mukana monella tapaa. 1980-luvulla vein läpi kahden vuoden projektin, jossa Pirkanmaalla tavoiteltiin kaikissa kunnissa sen ajan muutosloikkaa. Muistaakseni kuntapäättäjät olivat periaatteessa samoilla linjoilla, että kotihoitoon pitää panostaa ja laitoshoitoa vähentää. (1) 1990-luvun alkupuolella minut kutsuttiin uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterimaailmaa Stakesiin. Olin mukana rakentamassa uutta rekisterikokonaisuutta (Hilmo), jossa otettiin huomioon vanhuspalvelujen kokonaisuus kotihoidosta erilaisiin palveluasumisen muotoihin ja laitoshoitoon. Näin saatiin kokonaiskuva, jonka avulla oli mahdollista suunnata paikallisia ja alueellisia aktiviteetteja. (2) Rekisterit ovat THL:n vastuulla ja vielä voimissaan. Uusin innostus liittyy Sipilän hallituksen leikkauspolitiikkaan. Vanhusten palveluissa on paljon ristikkäistä "ruutia" ilmassa. Miljardit eurot sijaitsevat vanhuspalveluissa. Toisaalta kaikki väestöennusteen suuntaavat kohden kattoa. Me tulevat vanhukset olemme suuri potentiaalinen vanhuspalvelujen käyttäjäryhmä. Näin myös ennusteita on esitetty useita - lineaarisia ja erilaisiin ihannetilanteisiin perustuvia sellaisia. Erot ovat suuria. Joko pitäisi varautua palvelujen tuplaantumiseen tai sitten voitaisiin pärjätä nykyisellä kapasiteetilla. Sipilä hallituskumppaneineen toivoo vielä noita miljarisäästöjä saatavan aikaan. (3)

Voidaanko vanhusten palveluita uusia tiedolla johtamisen keinoin? Usko tällaiseen mahdollisuuteen on hiipunut lähes jokaisen hallituskauden edettyä alkuinnostuksesta ja äänestäjien kosinnasta byrokratian realiteetteihin. Edellisellä hallituskaudella kiisteltiin ja saatiin lopulta aikaan vanhuspalvelulaki. Kauniiden periaatteiden uskottiin johtavan hyvään lopputulokseen. THL ja valvontaviranomaisetkin valjastettiin edistämään tuota muutosta. Vanhat rekisteriaineistot eivät riittäneet. Tarvittiin vielä lisää tietopohjaa ja se tuotettiin erillisin selvityksin THL:n toimesta. (4) Jotain liikehdintää tämä laki on saanut aikaan, mutta rakenteet uusiutuvat hitaasti. Miksi? No yksinkertainen syy on kuntien itsehallinto, palvelujen tuottamisen hajanaisuus ja vanhustenhuollon päätöksentekomekanismien hajanaisuus. Kunnat ovat myös merkittävästi toisistaan poikkeavassa tilanteessa niin kokonsa kuin myös väestörakenteensa perusteella. Maaseutu hiljenee ja työikäiset pakkaantuvat kasvukeskuksiin. Kasvukeskusten keskuskaupungit saavat osakseen monimuotoiset palveluhaasteet. Satelliittikunnat puolestaan jäävät vähemmälle kuormalle vanhuspalveluiden kysynnässä/tarjonnassa. Tiedolla johtamisen kannalta vanhustenhuolto on ollut melkoinen ongelma - pirullinen sellainen. (5)

yp lehti, nostoKotiin annettavat palvelut eivät auta asiaa. Tuore Yhteiskuntapolitiikka-lehden artikkeli "Laitoshoidon vähentämisen yhteys ikääntyneiden muihin pitkäaikaishoivan palveluihin ja sairausvakuutuksen korvaamien lääkkeiden kustannuksiin vuosina 2000-2013" avaa tutkimuksellisin keinoin varsin yleisesti tunnetut "lainalaisuudet". (6) Tutkimus osoittaa, että laitoshoidosta luopuminen on ollut kuntien kannuste jo vuosia saada siirrettyä kustannuksia kunnan piikistä pois päin. Tehostettu palveluasuminen on keino, jolla kustannuksia siirretään kunnalta asiakkaille ja Kelalle. Tunnetusti tämä ratkaisu on yhteiskunnan kannalta osaoptimointia. Kotihoidon ja laitoshoidon välillä ei tutkimuksessa ole havaittu suurempaa yhteyttä. No eipä vain, kun kotihoito on kytkyksissä itsepärjäämiseen sekä omaishoitoon niin maksuttomana kuin maksullisenakin. Kun palvelutarve muuttuu kriittiseksi eli ympärivuorokautiseksi avuntarpeeksi, hakeudutaan laitoshoitoon tai tässä uudessa tilanteessa palveluasumiseen ja viime kädessä tehostettuun sellaiseen. Se kun on palvelukonseptiltaan laitoshoitoon verrannollinen.

Soteuudistus antaa mahdollisuuden tarttua tietojohtamisen keinoin vanhuspalvelujen hallittuun uudistamiseen. Yksityinen sektori lisää jatkuvasti erityyppistä palveluasumistarjontaa. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että markkinavoimat pudottavat pieniä toimijoita pois ja suuret kansalliset ja kansainväliset yritykset valtaavat markkinat. Tehokkuus palvelujen tuottamiseen on lisääntynyt, mutta myös riippuvuus on kasvanut. Soteuudistuksen myötä (toivottavasti) saamme nykyistä paljon suuremmat palvelujen järjestäjätahot (ihanne 5), jotka voivat saada aikaan vanhuspalvelujen uuden hallitun yksityisen ja julkisen toiminnan sekoituksen (ei sekaannuksen). Nykyiset tietovarannotkin antavat ihan hyvän kuvan, mihin suuntaan pitää palvelujen kehittämistä viedä ja miten seurata. On heti mahdollista lähteä tässä hallitusti liikkeelle.

Päivitys 20.9.2015: FB.n puolella kommentoidaan hetimiten yksittäisen esimerkin. Kyse on juuttumisesta kalliiseen epätarkoituksenmukaiseen laitoshoitoon, jossa ainoana ratkaisuna tarjotaan kääntymistä yksityiseen palvelujen tuottajan puoleen (4000 euron kuukausivuokralla). Jos ja kun esimerkki pitää paikkansa, niin kyllä tarvitaan kaupungin sisäistä vanhuspalvelun koordinaatiota. Esimerkkikunta on rakas syntymäkuntani Kemi. Tässä poimin vanhusvahdista Kemin esille (ks. myös viite 4):
http://yle.fi/uutiset/ylen_vanhusvahti_avattu__katso_missa_jamassa_oman_kuntasi_vanhuspalvelut_ovat/7853653#odotusajat

Päivitys 21.9.2015: HS:n pääkirjoitus samana päivänä: "Uuden ajan vanhus ei asu laitoksessa". Juttu perustuu samoihin lähteisiin kuin nämä siteeraamani tutkimukset (paitsi YP:ssä julkaistu tutkimus). No yksi lisätieto koskee HS:n 15.9.2015 julkaistuun juttuun:
"Professori Antti Karisto arvioi Helsingin Sanomissa (15. 9.), että suuret ikäluokat tuovat kenties tullessaan uudenlaisen eläkeläiselämän. Samassa yhteydessä haastatellut suurten ikäluokkien edustajat todistivat samaa: tämän päivän eläkevuodet ovat aktiivista aikaa, jolloin tehdään osa-aikaisesti töitä, kokeillaan uusia harrastuksia, matkustetaan ja autetaan omia lapsia lastenhoidossa. Tosin eläkeläiset eivät ole sen enempää yhtenäinen joukko kuin muutkaan ikäryhmät. Maanantaina ilmestynyt Eläketurvakeskuksen tutkimus kertoo, että eläkeläisten tulot ovat kasvaneet. Kulutuksella ja tuloilla mitattuna he ovat keskimäärin paremmin toimeentulevia kuin koskaan aiemmin. Samaan aikaan eläkeikäisten välinen eriarvoisuus on kasvanut enemmän kuin työikäisten."
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1442717747786

Kaivoin esille Eläketurvakeskuksen tutkimuksen, johon HS viittasi pääkirjoituksessaan. "Eläkeikäisten tulot ja kulutus kasvaneet

Ikääntyneiden asema on kulutuksella mitattuna kohentunut merkittävästi. Vielä kolmekymmentä vuotta sitten 60–64-vuotiaat kuluttivat vain 70 prosenttia siitä, mitä parhaassa työiässä olevat (45–49-vuotiaat) kuluttivat. Sama suhde vuonna 2012 oli 96 prosenttia.
– Taustalla vaikuttaa 60–64-vuotiaiden 2000-luvulla noussut työllisyys ja aiempaa korkeammat alkavat eläkkeet, Ahonen ja Vaittinen toteavat. Myös eläkeikäisten kulutuksen rakenne on lähentynyt työikäistä väestöä merkittävästi. Asumisen ja liikennemenojen osuus kulutuksesta on noussut niin työ- kuin eläkeikäisillä. Eläkeikäisten kulutuksessa painottuvat asumismenot ja elintarvikkeet. Näiden osuus kulutuksesta on sitä suurempi mitä vanhemmasta kotitaloudesta on kyse" 

 http://www.etk.fi/fi/service/etusivu/304/arkisto?contentPath=fi/tiedotteet_uusi/14092015_elakeikaisten_tulot_ja_kulutus_kasvaneet&date=14.09.2015&tab=notices

Päivitys 16.10.2015: Auttaako digitalisaatio ja/tai robotisaatio asiaa: Tästä on lyhyt keskustelu FB:ssä käyty:
Otto Tiusanen Miten ennakoit että robotiikka ja digi voisi auttaa vanhustenhoitoa, Olli? Esimerkiksi vanhusten kotien ruokajakelun robotisointi, heidän nostolaitteidensa sijoittaminen koteihin tarvittaessa; helppojen Skype-yhteyksien saaminen heidän ulottuvilleen yhden napin päähän sukulaisille yms.
Olli Nylander Tämä voidaan kuitata tai jättää kuittaamatta sanalla, että vanhustenhoito edellyttää aina inhimillistä kontaktia. Kaikkea ei voi korvata roboteilla tai digiratkaisuille - osan kyllä. Tiedelehden viimeisimmässä numerossa ja Hesarin parin päivän takaisessa jutussa sama toimittaja avaa robotiikkaa otsikolla "Robotti pyrkii ystäväksi" - Pepper on jo myynnissä Japanissa. Toisaalta tuoreen väitöskirjan tekijä kuvaa tuloksiaan vanhustenhuollosta väikkärissään, jota en vielä löytänyt digiversiona tai sitten hakuominaisuudet pettivät. Juttu on Hesarin sähköisessä mediassa. Tuon tutkimuksen perusteella tarvitaan robottien lisäksi tai sijasta hoitajia vielä pitkään. http://www.hs.fi/kotimaa/a1444890263000?jako=fd39e3a2c1fceada9a5f095488473bdc&ref=fb-share

Viitteet

(1) Olli Nylander: Vanhusten laitoshoito ja sen vaihtoehdot Tampereen yliopistollisessa keskussairaalapiirissä vuonna 1984 - vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntakohtainen kokonaistarkastelu, TAYKS/ suunnittelu- ja tutkimustoimisto julkaisu nro 14/1985; Samat keskustelun aiheet ovat olleet agendalla tuossa tutkimusessani 30 vuotta sitten.

(2)  HILMO https://www.thl.fi/fi/tilastot/tiedonkeruut/hoitoilmoitusjarjestelma-hilmo : Kyse on siis hoitoilmoituskokonaisuudesta, jonka osia ovat nykyään kotihoito, sosiaalihuolto, terveydenhuolto ja yleisnimittäjänä hoitoilmoitus (tuolloin erään projektihenkilömme keksimä nimi HILMO); toinen jutun aihe on tämän tietovarantokokonaisuuden uudistamisen tarve - se on nyt THL:n agendalla, mutta aikataulu ja muutoksen periaatteet ja sisältö taitavat olla vielä auki.

(3) Selvityksiä, tutkimuksia ja ennusteita on tehty. Viime aikoina on julkaistu Aalto-yliopiston tutkijoiden toimesta tutkimuksia, joissa on ennustettu vanhuspalvelujen tulevaisuutta. Samoin on ETLA tehnyt ennusteita aiheesta. Olen näitä tutkimuksia kommentoinut blogikirjoituksissani:
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/09/vanhusten-laitoshoito-v-2040.html  Eija Kauppi, Niku Määttänen, Tomi Salminen ja Tarmo Valkonen: Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040, KAKS - kunnallisalan kehittämissäätiö, tutkimus nro 90, 2015 http://www.kaks.fi/node/8163#overlay-context=
- samaa aihetta ovat tutkineet myös Petra Kinnula kumppaneineen 2014 kahdessa tutkimuksessa, joista kirjoitin blogissani:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/06/sote-uudistuksella-2-miljardin-saastot.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/03/sote-uudistukselle-sisaltoa-uusia.html
- THLn laitospaikkaselvitys (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-472-4) kertoo myös tästä asiasta.

(4) THL:n keräämien tietojen perusteella Yle teki oman sovelluksensa vanhusvahdin:
"Millaista palvelua saat vanhetessasi, kun et enää selviydy omin avuin kotona? Ylen Vanhusvahdin avulla pystyt tutkimaan, millä mallilla asiat ovat omassa kunnassasi ja toteutuvatko vanhus­palvelu­lain vaatimukset. Voit myös ilmoittaa, jos tiedot eivät vastaa omaa kokemustasi."
http://yle.fi/uutiset/ylen_vanhusvahti_avattu__katso_missa_jamassa_oman_kuntasi_vanhuspalvelut_ovat/7853653#etusivu

(5) Vanhustenhuollon pirullisesta ongelmasta kirjoitin taannoin vuonna 2014, kun vanhuspalvelulaki oli ajankohtaisesti esillä. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014_11_01_archive.html
Tässä on ote kirjoituksestani, joka on relevanttia tavaraa nytkin:
Ikääntyneiden moninainen joukko. Suuri osa pärjää omillaan pitkälle ilman mitään jatkuvia palveluita. Osalla palvelujen tarve muodostuu vähittäisestä toimintakyvyn laskemisesta. Tarve tyydytetään kotihoidon avulla ja hyvin yleisesti omaishoidon turvin. Omaishoitoa on puolestaan monenlaista. Vain osa on sellaista, että omainen saa hoitokorvausta. Osa pärjää lähes lopun ikää vähäisin palveluin. Osa joutuu pysyvään ympärivuorokautiseen hoitoon. Tämän ryhmän siirtäminen takaisin kotihoitoon ei kovin helposti suju. Purettaessa laitoshoitoa ei ole mahdollista tehdä järkevästi yksilötason siirtoja kotihoitoon. Laitoshoidon purku on siis mahdollista vain vähentämällä paikkoja tyhjentyneistä paikoista.  Jos halutaan priorisoida kotihoitoa, on vähin erin koko prosessi rakennettava tämän periaatteen varaan. Palvelutarpeen toteamiseen on pureuduttava varhaisessa vaiheessa ja toimittava ennalta ehkäisevästi eikä passiivisuuteen kouluttamalla. Erityisen tärkeätä on kiinnittää huomiota vanhusten akuuttien ongelmien hoitoon. Kun me vielä työiässä olevat ihmiset pystymme saavuttamaan tasapainon tilapäisen epätasapainon seurauksena. Vanhuksilla tuo positiivisen pärjäämisen tasapainon saavuttaminen on ongelma. 

(6) Jenni Blomgren, Elina Einiö: Laitoshoidon vähenemisen yhteys ikääntyneiden muihin pitkäaikaishoivan palveluihin ja sairausvakuutuksen korvaamien lääkkeiden kustannuksiin vuosina 2000-2013, Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015): 4: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2015090211140
Taulukko on artikkelin sivulta 340: "Taulukossa esitetään ikääntyneille suunnattujen pitkäaikaispalvelujen peittävyys ja kuntien välinen hajonta vuosina 2000 ja 2013."


sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Digiagenda sotemaailmaan, päivitys 16.10.2015


Digitalisaatio"Digitalisointi on analogisen konvergointia digitaaliseksi. Digitalisoitumista tapahtuu, kun asioita, esineitä tai prosesseja digitalisoidaan osittain tai kokonaan." Mm. tällä tapaa määrittelevät Vesa Ilmarinen ja Kai Koskela digitalisaation kirjassaan "Digitalisaatio - yritysjohdon käsikirja". (1) Luin kirjan varsin nopeasti analogisin menetelmin eli paperimuotoisena. Se oli helppoa ilta- ja aamulukemista sängyssä. Kirja oli hyvin jäsennetty ja vei mukanaan kivasti. Kirjoittajien digitalisaation kehityspolun jäsennysta mukaillen paperinen kirjamuoto on digitalisaation 1.sukupolvea, jossa välineistö on digitalisoitu, mutta lopputulos on analogisoitu. Kirja on toki saatavissa digitaalisessa muodossa:  http://www.talentumshop.fi/digitalisaatio-ekirja.html . Olisiko se 2.sukupolvea, jossa kirja on nähtävissä vuorovaikutuksen mahdollistavana portaalina. Nyt kirjoittajat kehottavat meitä kommentoimaan Facebookissa (https://www.facebook.com/digitalisaatiokirja?fref=ts)  tai suoraan kirjoittajien ilmoittamaan säköpostiosoitteeseen. Digitalisaation 3.sukupolvi - uudet toimintalogiikat on kirjassa kuvattu lyhyesti tulevaisuuden haasteina. Tekijät nostavat esille digitalisaation kolme murrosta: asiakaskäyttäytymisen murros, teknologioiden murros, markkinoiden murros. Kirjoittajat luokittelevat asiakkaat kolmeen kategoriaan: diginatiivit (digitaalisuus luonnollinen osa elämää, Y-, Z-sukupolvet), digi-imigrantit (digitaalisuutta opeteltu aikuisiällä ja myös perinteistä palvelu- ja mediavalikoimaa käytetään), digiresistantit (digimaailman ulkopuolisia orpoja). Olen Digitalisaatio-kirjan lukijana ja muutenkin mitä ilmeisimmin digi-imigrantti. (2)

Ilmarinen, Koskela 2015, s. 196
Digiagenda on koko kirjan ajatukselinen ydin. Tosin se paljastuu vasta kirjan viimeisillä sivuilla. Kasvata liikevaihtoa, alenna kustannuksia, tehosta pääoman käyttöä, transformoi liiketoimintaa. Tässä on kirjan haasteet. Niihin vastataan viidellä tavalla: 1. siirrä markkinointia, myyntiä ja palveluita digitaalisiin kanaviin, 2. virtaviivaista ja digitalisoi prosessit, 3. luo uusia liiketoiminta- ja palvelumalleja, 4. syvennä suhdetta asiakkaisiin, 5. luo digitalisaatiolle perusedellytykset. Perusedellytyksiä ovat 1. nopeus, 2. rohkeus, uteliaisuus, kokeilut, 3. datan jalostaminen älykkyydeksi, 4. asiakkaan kuunteleminen ja ymmärtäminen, 5. IT muuttaminen mahdollistavaksi eli modernisointi ja siilojen purku, 6. digiosaaminen kasvattaminen, 7. turvallisuusuhkien hallitseminen. Tämä kaikki viedään eteenpäin muutosjohtamisella ja rakentamalla kokonaisuus "digiagendaksi".

Sotesovellus digiagendaan. Testaan tässä nopeasti (pitää olla nopea) digiagendaa sotemaailmaan. Haasteet:                  
Yksityisissä sotepalveluissa liikevaihdon kasvattaminen on selkeä tavoite, mutta julkisissa sotepalveluissa pitäisi kasvattaa omavastuuta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä itsehoitoa. Kustannusten alentaminen on selkeä tavoite, jossa haasteena on perinteisten työvaltaisten työskentelymuotojen muuttaminen. Pääoman käytön tehostaminen tarkoittaa mitä ilmeisimmin harkittua keskittämis- ja hajauttamispolitiikkaa palveluissa. Myös vajaakäyttöiset kiinteistöt, laitteet ja henkilöstö pitää saada tehokäyttöön. Liiketoiminnan transformointi edellyttää perinteisen sotekulttuurin muuttamista ja myös lainsäädännön muutosta.
4 tapaa vastata haasteisiin: 1. Siirry digitaalisten kanavien käyttöön: Sotessa markkinointi ja myynti on muiden palveluiden tapaan siirrettävissä digitaalisiin kanaviin, kunhan muistetaan, että edelleen asiakaskunnassa on digiresistantteja eli digiorpoja. Palveluiden osalta on tehtävä selväksi, millainen palvelu edellyttää asiakas/potilasturvallisuuden vuoksi fyysista vuorovaikutusta virtuaalisen vuorovaikutuksen sijaan. 2. Virtaviivaista ja digitalisoi prosessit: Sotemaailmassa on edelleen paperinkatkuisia prosesseja sekä prosesseja, joissa eri ammattikuntien väliset rajat ovat korkeat. Kyse on samanaikaisesta muutoksesta, jossa joudutaan muuttamaan toimintatavat, ammattien roolit sekä koko IT-infrastuktuuri (esimerkkeinä Apotti- ja Unahankkeet). 3. Luo uusia liiketoiminta- ja palvelumalleja: niin niitä pitää todella luoda, jos halutaan samaan aikaan säästää 1-3 miljardia ja turvata hyvinvointipalvelut. 4. Syvennä suhdetta asiakkaisiin: väistämättä on kyse siirtymisestä asiakkaan passiivisesta roolista aktiiviseen vuorovaikutusrooliin. Toisaalta on tunnistettava edelleen erilaiset asiakkuudet kahdella tapaa: A. yleisen pärjäämisen suhteen, B. digipärjäämisen suhteen.
Luo digitalisaatiolle perusedellytykset: 1. Nosta kellotaajuutta (nopeutta): Jonot kuriin, tehokas ja nopea palvelu - ei palvelussa odottamista ja makuuttamista, nopeasti jatkohoitoon, päätöksenteko nopeaksi kaikilla tasoilla (ylimääräiset "organisaatiohimmelit" pois); 2. Yllytä rohkeuteen, uteliaisuuteen, kokeiluihin: niin rohkea soteuudistus ja kokeilukulttuuri aidosti mukaan (kokeilukulttuuri on jo hallitusohjelmassa), 3. Jalosta data älykkyydeksi: "Sote hyötykäyttöön strategian" soveltaminen ja kokonaisarkkitehtuurin hyödyntäminen; 4. Kuuntele ja ymmärrä asiakasta: sekä soteuudistuksessa että perustyössä tämä nostettava esille organisaatiokeskeisen ajattelun sijaan. 5. Muuta IT digitalisaation mahdollistavaksi: avoimet rajapinnat, yhteiset perustandardit, käsitteet ja luokitukset, toiminnanohjaus eri tasoilla jne. 6. Kasvata digiosaamista:  osaamisen kasvattaminen soteammattien sisällä sekä uusien ammattien/tehtävien luominen, 7. Hallitse turvallisuusuhat: korotettu tietoturvataso on välttämättömyys asiakas/potilasturvallisuuden takaamiseksi - mutta tietoturva ei saa johtaa asiakas/potilasturvallisuuden menettämiseen.


Kirja kelpaa myös muille kuin yritysjohdolle. Kirjassa luotu digiagenda on ihan toimiva konsepti - myös sotemaailmaan. Ehkä kirjoittajat eivät ole riittävästi systematisoineet (hyviä esimerkkejä on esitelty kyllä) uusia toimintatapoja. Erityisen merkittävään asemaan ei ole nostettu vallalla olevaa kokonaisarkkitehtuuriajattelua. Oikein käytettynä se avaa hyvin yhteydet toiminnan ja IT:n välillä. Uhkana on toki suuri määrä dokumentaatiota ilman yhteyttä aitoon toimintaan. Ammattien muuttuminen, poistuminen ja uusien ammattien esiin nouse on jätetty kirjassa lähes täysin käsittelemättä (niin digiosaamista on toki korostettu). Tietoturva on digimaailmassa konstikas kokonaisuus, johon olisi saanut enemmän syvyyttä vaikkapa Kimmo Rouskua haastattelemalla tai lukemalla hänen erinomainen kirja aiheesta. (3)
Pohdin aihetta myös 2014 blogissani: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/10/digitaalinen-vallankumous-sote-alalle.html

Viitteet

(1) Kai Koskela, Vesa Ilmarinen: Digitalisaatio. Yritysjohdon käsikirja, Talentum, Helsinki 2015
- Päivitys 16.10.2015: Digitalisaation määritelmiä on tällä hetkellä runsaasti liikkeellä. Heikki Siltalalta poimin tuoreen määritelmän LinkedInistä: "Digitalisaatio on ilmiö, joka muuttaa yhteiskuntaa vääjäämättömästi niin, että tietoteknologiat tulevat mukaan kaikkeen toimintaan."

(2) Ylen uutinen 6.102015: Digiyhteiskunta unohtaa ikääntyneet – asioiden hoito siirtyy lapsille
"Valtaosa ikäihmisistä tarvitsee apua nettiasioittensa hoitamisessa. Palvelujen muuttuminen sähköiseksi on niin haasteellista, että moni pyytää lähisukulaisensa hätiin. Tilanne voi olla kiperä sekä autettavalle että auttajalle, kun palvellut karkaavat hyväkuntoisen ihmisen ulottumattomiin."http://yle.fi/uutiset/digiyhteiskunta_unohtaa_ikaantyneet__asioiden_hoito_siirtyy_lapsille/8343745

(3) Tein taannoin arvion blogiini Kimmo Rouskun kirjasta "Tietoturvaopas" (2014)
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/07/tietoturvauhat-hallintaan.html

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Soten IT-miljardi-investoinnit rehtiin kilpailutukseen, päivitys 16.9.2015


Debatti: Entä jos IT-mammutti pysäytettäisiin? (1)
Apotin hankintaprosessi puhuttaa vielä -CGI avaa pelin. Odotin, milloin CGI avaa julkisesti sanaisen arkkunsa asiassa. (2) 6.9.2015 HS:n mielipidepalstalla tuli ennakoimani reaktio. CGI tuo esille hankintalaindäädännön ongelmat. Kun hinta ja laatu määrittelevät hankintaratkaisun, on jompi kumpi määräävä tekijä. Yleensä kritisoidaan hankintapäätöstä siitä, että hinta se lopulta määrää hankinnan. Niin näin helposti käy, jos loppusuoralla olevat kandidaatit saavat samat laatupisteet. Neuvottelumenettely johtaa helposti siihen, että loppusuoran kandidaatit tulevat laadun osalta hyvin lähelle toisiaan. Apottihankkeessa erot syntyivät hinnan ja laadun yhteisvaikutuksesta (CGI:n mukaan 2,5 pisteen ero).  Nyt vain oli niin, että kalliimpi voitti. Ulkopuolisen on vaikea arvioida, miten pisteytys on tapahtunut. Onko ollut vedätystä pisteissä suuntaan jos toiseen. Julkinen keskustelu ja markkinatuomioistuimeen valittamiset kielivät siitä, että jotain ongelmia on saattanut olla ilmassa. (3)

Hankintalainsäädäntö - oppia Apotista. Valtiolla hankintalainsäädännön noudattamista vahditaan monelta taholta. Tilaaja on monen tahon puristuksessa. Markkinatuomioistuin voi olla noutajana. Mutta myös Valtiontalouden tarkastusvirasto voi puuttua asiaan. On tarkkaan tasapainoiltava ja pyrittävä rakentamaan mahdollisimman aito kilpailutilanne. Jatkossa pitäisi läpivalaista tämä Apotti-tapauskin, jotta suuret sosiaali- ja terveydenhuollon IT-investoinnit saisivat rehdin kilpailun mahdollisuudet. Pitäisi myös voida asettaa valtion taholta tiettyjä ennakkoehtoja, joilla mahdollistetaan erisuuruisten yritysten mahdollisuudet olla aidosti mukana kilpailussa. Pitäisi myös turvata avoimuus vaatimalla tietyt perusstandardit (määritykset, luokitukset, palveluväylä jne). Ja sitten vielä kannattaisin sitä, että ennakkoon tehtäisiin tasapuoliset, puolueettomat markkinakatsaukset kansallisesti ja kansainvälisesti.

1-2 miljardin sote-IT- investoinnit: Apotti, Una (Kiila) ja muut
HS:n analyysissä avataan IT-miljardit. Vuonna 2012 Sitran Accenturelta tilaamassa selvityksessä arvioitiin, että koko Suomen potilastietojärjestelmien uudistus maksaisi 1,2–1,8 miljardia euroa kymmenen vuoden kuluessa. Olin vähän itsekin yllättynyt, että arvio osu niin tarkasti kohdalleen”, Kivelä sanoo. Hän huomauttaa Apotista tulleen tuolloin arvioitua kattavampi, sillä saman järjestelmän piiriin lisättiin perus- ja erikoissairaanhoidon lisäksi myös sosiaalitoimi.
Toinen suuri potilastietojärjestelmien kehittämiseen tähtäävä projekti eli Kiila-hanke jatkaa Una-nimellä. Mukana ovat muut yliopistolliset sairaalat Apottia kehittävää HUS:ia lukuun ottamatta.
”Oli arvattavissa, että yksi järjestelmä koko maahan on mahdoton, jos kuunteli ääniä maakunnista”, Kivelä sanoo. (4)
Kaipasin toukokuussa 2015 tekemässäni blogijutussa yhteistyötä kansallisesti. (5) Kiila ja yliopistosairaaloiden  ns. G4 olivat vielä toukokuussa erillisiä hankkeita. Una on yhdistelmä näistä. Pohjois-Karjalan ja Itä-Savon sairaanhoitopiirit lienevät yhteishankkeiden ulkopuolella. Kaikkien kehittäjäyhteisöjen agendoilta voitaisiin poimia esille seuraavia painoalueita: sähköinen asiointi, toiminnanohjausjärjestelmän periaatteet, ydintoiminnot ja tukipalvelut, tiedolla johtaminen.

Kansalliset määritykset ja linjaukset kattavaan käyttöön. Paljon on tehty määritystyötä ja linjauksia, jotka kannattaa systemaattisesti hyödyntää jatkossa. STM (Sote hyötykäyttöön-strategia ja kokonaisarkkitehtuurityö), Kuntaliitto (AKUSTI- ja VAKAVA-yhteistyö), THL (Kanta-Kansa -kehittäminen/ oper; koodistopalvelu) ja myös Apotti-toimisto ovat tuottaneet hyvää materiaalia kilpailutuksen pohjaksi (2000 sivua määrittelydokumentaatiota).

Päivitys 6.9.2015: Janne Pitkänen FB:n puolella kommentoi juttuani seuraavasti:
Janne Pitkänen Olli, N. 2,5 pisteen ero jäi kun hinta oli myös huomioitu. 65 miljoonaa ei siis olla maksamassa pieneksi jääneestä kokonaispiste-erosta vaan itse asiassa 59,00 vs. 49,76 laadullisesta piste-erosta. Seuraava ei siis pidä paikkansa: "...kandidaatit tulevat laadun osalta hyvin lähelle toisiaan. Näin kävi myös Apottihankkeessa. (CGI:n mukaan 2,5 pisteen ero)". Tässä vertailussa ensimmäiseksi tullut järjestelmä on siis arvioitu enemmän kuin 65 M€ arvokkaammaksi. Joskin voi sanoa, että myös toiseksi tulleen tarjouksen hinta on ollut aika hyvin laatuun nähden kohdallaan, koska kokonaisuutena tarjouskilpailu oli näinkin tasainen.
Ollin korjaus: "Apottihankkeessa erot syntyivät hinnan ja laadun yhteisvaikutuksesta (CGI:n mukaan 2,5 pisteen ero)."

Päivitys 7.9.2015: Pisteytys puhuttaa. Pisteytyksen oikeellisuutta, objektiivisuutta ja manipuloinnin mahdollisuuksia pohditaan FB:n keskusteluissa. Yleisesti tämä on asia, jota kannattaa jatkossa pohtia. Sekä hinta että laatu ovat haasteellisia vertailun kohteita.

Päivitys 8.9.2015: Apotti-pomo ihmettelee: CGI laskee väärin, "9,5 pistettä 65 miljoonalla" (TIVI-uutinen)
CGI:n tulkinta Apottipisteytyksestä  (ero 2,5 pistettä) sai Apotti-hankkeen vetäjän kommentoimaan asiaa. Todellinen ero hänen mielestään oli 9,5 pistettä. CGI kyllä voitti hintakilpailun osuuden, mutta hävisi laadussa.  Hinnan osuus oli 40% ja laadun 60%.  http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/apotti-pomo-ihmettelee-cgi-laskee-vaarin-9-5-pistetta-65-miljoonalla-3482466

Päivitys 11.9.2015: YLEn uutinen: Terveydenhuollon lähes 400 miljoonan euron remontti etenee – Hallintojohtaja: "Epärealistista olisi tehdä yksi järjestelmä"
Espoo UNA-leiriin. "Una-hankkeessa tavoitteena on alunperinkin tavoitteena pilkkoa järjestelmä osiin, jotta yhden ohjelmistotoimittajan rooli ei kasva liian suureksi. Sen sijaan tietojärjestelmää kootaan pienemmistä osista. Juuri tämän erilaisen lähestymistavan vuoksi Espoo on siirtynyt Apotista Una-leiriin." "Espoon mukaan näin  ei jouduta yhden toimittajan loukkuun. Apotin hankejohtaja Välimäki puolestaan toteaa: suurta riskiä ei ole, koska hinta on sovittua kiinteäksi. Hän uskoo ohjelmiston pysyvän myös ajantasaisena. Epic on toinen mukautettavimmista ohjelmistoista, johon pystytään itse tekemään lisäyksiä tai liittämään ulkopuolisia sovelluksia."
Lisäksi Apotin Välimäki toteaa, että Apotti on tuottavuusloikka.

http://yle.fi/uutiset/terveydenhuollon_lahes_400_miljoonan_euron_remontti_etenee__hallintojohtaja_eparealistista_olisi_tehda_yksi_jarjestelma/8293787


Päivitys 16.9.2015: Mikael af Hällström kommentoi LinkedInin puolella Apotti-Epic-päätöstä. Tanskanmaalla ja Ruotsissa on vain hyvää sanottavaa asiasta.
"On muuten mielenkiintoista todeta, että kun Tanskassa Själlannin saaren pari suurehkoa sairaanhoitopiiriä päätyivät vuonna 2013 kilpailutuksen perusteella EPIC:iin (ja ryhtyivät rakentamaan tätä: http://www.sundhedsplatform.dk, ensimmäinen käyttöönotto ensi keväänä) niin ainakaan melko kattavan skandinaaviskielisen hakuyrityksen perusteella Tanskassa ei olla käyty mitään tällaista ahdistavan negatiivista jankkauskeskustelua Epicistä eeppisen kokoluokan IT-Titanicina. Päinvastoin, kaikki löytämäni jutut kertovat vain siitä miten innostuneena sairaanhoitohenkilökunta on mukana kehittämässä itselleen uutta hienoa työvälinettä.
Yhteisessä naapurimaassamme Ruotsissa aiheesta todetaan hieman piilo-skeptisesti mm. seuraavaa:
"Epic ställer stora krav på arbetsprocesserna
En intressant reflektion kring just Epic är hur leverantören ställer stora krav på genomlysta och standardiserade arbetsprocesser. Annars kan inte samverkan ske kring patienten mellan olika yrkesgrupper och kliniker. Annars kan inte heller beslutsstöden ge de kvalitetsförbättringar man hoppas på.
Erfarenheterna från Sverige är att vi som läkare har haft svårt att enas om gemensamma arbetssätt annat än om alla andra börjar arbeta som vi gör på den egna kliniken (i den mån vi lyckats enas på kliniken).
Säkert beror det både på bristande tid och engagemang för översyn av arbetssätt vid införande av nya journalsystem, men säkert också på att vi som läkare inte kan se, och tro på, att arbetet med att förändra det egna arbetssättet kommer att belönas med vinster genom det nya journalsystemet.
Det är möjligt att Epic kan göra det troligt att vinsterna med det blir så stora att de danska läkarna kommer vara motiverade att förändra och standardisera sina arbetssätt. Eller så blir det inte så."
Lähde: http://www.sjukhuslakaren.se/apropa-journalsystem-nu-ar-goda-rad-dyra/


Päivitys 16.9.2015: Una etenee ja Apotin määritykset aukeavat julkiseen käyttöön. http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/una-hankkeeseen-mukaan-14-sairaanhoitopiiria-mita-paattaa-espoo-3483385


Viitteet

(1) TIVIn uutinen "Entä jos IT-mammutti pysäytettäisiin?
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/mihin-apotti-mammutti-voi-kompastua-kriitikot-vaittelivat-apotti-johtajan-kanssa-3482005?utm_content=buffer6901b&utm_medium=social&utm_source=twitter.com&utm_campaign=buffer

(2) CGIn kommentti:  CGI:n ratkaisu oli hyvin tasavahva Epicin kanssa
Mielipide
Matti Häkkinen
"Una-hanketta käsitelleestä jutusta (HS Kotimaa 4. 9.) välittyi käsitys, että Apotti-hanketoimiston suosittelema Epic olisi osoittautunut joka osa-alueella CGI:n tarjoamaa ratkaisua paremmaksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Tarjousten piste-eroksi jäi vain 2,5 pistettä (asteikolla 0–100) huolimatta siitä, että hankkeessa on tehty toistuvia myönnytyksiä Epicin eduksi. Tästä pienestä piste-erosta hanketoimisto suosittelee maksamaan 65 miljoonaa euroa ylimääräistä.
Hankintaesityksen aineistosta käy ilmi, että CGI:n ratkaisu oli hyvin tasavahva Epicin kanssa. Selvästi paremmat pisteet CGI sai muun muassa osa-alueilla, jotka liittyivät kansalaisille tarkoitettuun asiointiportaaliin, ja yleisesti siitä, miten tarjottu järjestelmä kokonaisuudessaan vastaa sille asetettuihin vaatimuksiin. CGI:n ratkaisu sisälsi noin 20 prosenttia enemmän toiminnallisuuksia.
Monilla osa-alueilla vertailua ei tehty tasapuolisesti. Esimerkiksi sosiaalitoimeen tarkoitetulla alueella CGI sai ensimmäisessä arvioinnissa selkeästi Epiciä paremmat pisteet. Tämän jälkeen hanketoimisto poikkesi alkuperäisestä suunnitelmastaan.
Sen sijaan että hankinnassa olisi pidetty tiukasti kiinni tavoitteesta hankkia toimivaksi todettu valmisratkaisu, Epicille annettiin lupa tarjota tuotekehitysprojektia. Lisäksi tiukkoja vaatimuksia, joita Epic ei pystynyt täyttämään, liudennettiin radikaalisti.
Hanketoimisto päätti myös luopua Epicille epäedullisten asiakasreferenssikäyntien sekä lähdekoodiarviointien suorittamisesta.
Toiselle arviointikierrokselle valikoiduilla alueilla CGI:lle subjektiivisin perustein annetut pisteet pudotettiin yllättäen merkittävää pienemmiksi. Arviointien välissä järjestelmään ei ollut tullut muutoksia.
Tapahtumarikkaan Apotti-hankkeen kohtalo on nyt Husin, Helsingin, Vantaan, Kauniaisten ja Kirkkonummen päättäjien käsissä. Paitsi CGI:n edustajana myös Apottia rahoittavana veronmaksajana ihmettelen, että näin suuressa julkisessa hankinnassa 65 miljoonan euron säästöllä sekä sadoilla suomalaisilla työpaikoilla ja niiden tuottamilla verokertymillä ei olisi merkitystä."
Matti Häkkinen
johtaja, CGI Suomi Oy

http://www.hs.fi/mielipide/a1441418454773
- Pettynyt CGI Apotista: "Työpaikat valuvat Yhdysvaltoihin":
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/pettynyt-cgi-apotista-tyopaikat-valuvat-yhdysvaltoihin-3329012

Una avaa yli miljardin euron pelin 
-Vanhoilla potilastietojärjestelmillä sinnittely voi maksaa vielä enemmän kuin uusien hankkiminen
"Kannattiko Apotti tilata juuri Epiciltä, vaikka kilpailija CGI tarjosi vastaavaa "uuden sukupolven" järjestelmää 65 miljoonaa euroa halvemmalla?
Kyllä kannatti, vakuuttavat Apotin hankejohtaja Hannu Välimäki ja kehitysjohtaja Antti Iivanainen. Muun muassa eri ammattilaisryhmien tekemissä käytettävyysarvioinneissa Epic osoittautui joka osa-alueella CGI:tä paremmaksi. Tärkeää oli myös järjestelmän mukautettavuus, sillä hallituksen sote-uudistus on edelleen kesken."
http://www.hs.fi/kotimaa/a1441254356635

(3) Apottia olen seurannut ja pohtinut myös hankintaprosessia: 
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/12/apotin-kandidaatit-selville-5122013.html
- http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/04/apotti-ristiaallokossa-ja_12.html

(4) Sitran Kivelä Apotista ja sote-IT-hankkeista:
- http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/apotin-kasvaneet-kulut-eivat-yllata-sitran-kivelaa-nain-digitalisaatio-mullistaa-soten-3482095
- http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/nain-paljon-suomalaiset-koodaisivat-apotin-hinnalla-3328945 
- Miten tietokoneohjelma voi maksaa 384 miljoonaa? Apotti-terveyssysteemin hankejohtaja vastaa:  http://nyt.fi/a1305978494550

(5) Kansallista yhteistyötä kaipaamassa: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/05/sote-it-tarvitsee-uutta-yhteistyota-g19.html
Alkuvuodesta 2015 kulkivat erillään vielä Kiila ja G4, mutta viimeisimmän tiedon mukaan ne on yhdistetty UNA-hankkeeksi, jonka vetäjänä on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Jaakko Pihlajamäen blogikirjoituksesta on tämä ote:
"Keväällä päädyttiin siihen, että Kiila ja G4 yhdistävät voimansa ja näin syntyi tällä viikolla julkistettu UNA, jonka hanketoimisto on siis täällä meillä.
UNAssa ovat mukana Kiila-sairaanhoitopiirit, G4:n yliopistolliset piirit sekä Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Vaasa; yhteensä siis 14 sairaanhoitopiiriä. Kaupunkeina mukana ovat Kokkola, Kuopio, Lahti, Oulu, Tampere ja Turku. UNA-alueiden väestömäärä on yli kolme miljoonaa, joten UNAsta tulee valtakunnan ykkösjärjestelmä.  STM ja THL ovat yhteistyökumppaneina, samaten Kuntaliiton AKUSTI. Kolme kuntaomisteista yhtiötä - Hyvis ICT oy, Istekki oy ja Medbit oy - ovat hankkeessa mukana. Hankkeessa on tarkoitus edetä siis nopeasti: toukokuussa 2016 pitäisi määrittelyjen olla valmiina ja päästään tekemään ensimmäiset kilpailutukset."
http://www.epshp.fi/1/yleisesittely/johtajan_blogi/una.6949.blog


Vanhusten laitoshoito v. 2040: ennusteiden ja tavoitteiden ristiriita, päivitys 13.9.2015


Kauppi etc: väestökehitys ja ikäsuhde

Kauppi etc laitospaikkatarve kunnittain
Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve tulee kasvamaan vuoteen 2040 mennessä, koska vanhusten määrä suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa merkittävästi eli 2,6 kertaiseksi nykytilaan verrattuna. Kuntien erot tulevat myös kärjistymään ikärakenteessa, mikäli kuntarakenne pysyy nykyisenlaisena. Pienet kasvukeskuksista kaukana olevat kunnat tulevat entisestään ikääntymään, koska työikäiset hakeutuvat työn perässä kasvukeskuksiin. Laitoshoidon rakenne on muuttunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Kotihoitoa on painotettu vuosikausia. Oleellinen muutos on kuitenkin tapahtunut laitoshoidon sisällä. Kymmenessä vuodessa vanhainkotipaikat ovat huvenneet alle puoleen. Vastaavasti "tehostettu palveluasuminen" on moninkertaistunut. Muukin laitoshoito on vähentynyt - siis ennen muuta terveyskeskusten vanhusten laitoshoito ja psykiatrinen vanhusten laitoshoito. Vanhusten laitoshoidon tarve tulee optimistisenkin laskelman mukaan kasvamaan enimmillään 1,8  (maan keskiarvo 1,4) kertaisiksi ja pessimistisen laskelman mukaan 2,2 kertaisiksi (ka 1,7). Jos näin käy, on tällä muutoksella sotekustannuksiin ratkaiseva vaikutus tulevaisuudessa. Ennustaminenkin on sitä
vaikeampaa, mitä pienemmästä väestöstä on kyse.
Kauppi etc HS:n kuntaerograafi 1.9.2015
Näin vanhustenhuollon laitoshoidon palvelurakenteen hallinnan kannalta sote-alueiden (itsehallintoalueiden) koon pitäisi olla mahdollisimman suuren - 5 aluetta on kelvollinen pohja. Tämä kaikki käy ilmi Eija Kaupin, Niku Määttäsen, Tomi Salmisen ja Tarmo Valkosen tutkimuksesta "Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040". (1)

Ennustamisen vaikeudet. Kuvatussa tutkimuksessa tunnistetaan ennustamisen haasteet ja laitoshoidon nykykäytön suuret erot kunnittain. Ennusteita on tehty vuosikausia perustuen sen hetkiseen palvelujen käyttöön. Oleellista ennusteissa on kuitenkin, että palvelujen käytön muutokset perustuvat ajankohdan mukaan käytettävissä oleviin resursseihin, palvelurakenteeseen ja kunkin kunnan tai muun päätöksentekijän vanhustyön politiikkaan. Oleellista on myös erilaiset kannusteet muuttaa palvelurakennetta. Vanhuspalvelut ovat luonteeltaan lähipalveluita, joissa on monia vaihtoehtoisia tapoja ratkaista palvelujen tarjonta. Kaupin ja kumppanien ennuste rajoittuu laitoshoitoon eikä se ota huomioon kotipalvelua, omaishoitoa sekä erilaisia kolmannen sektorin ratkaisuja. Ennuste ei myöskään pureudu kahteen ääripäähän palvelujen tarjonnassa: alihoitoon ja ylihoitoon. (2) Ennuste ei myöskään pureudu epätarkoituksenmukaiseen hoitoon, jossa esimerkiksi vanhuksen perushoidon tarve ratkaistaan kalliilla erikoissairaanhoidolla tai muulla vastaavalla tavalla. (3) Ennuste ei myöskään puutu vanhusten toimintakyvyn ylläpitämisen syihin. Esimerkiksi eräs keskeinen pysyvän ympärivuorokautisen hoidon tarve syntyy dementiasta. Toisaalta jatkuvasti tehdään tutkimusta ja kokeiluja, joiden avulla voitaisiin puuttua sairauden syihin. Ennuste ei myöskään ota huomioon yhdyskuntarakenteen muuttumista ja omaisavun, lähiavun muuttumista suuntaan jos toiseen. Vanhukset voivat muodostaa myös merkittävän voimavaran vanhusten hoidossa. (4)

Ennusteet kannustavat muutoksiin. Ennusteita kannattaa tehdä, jotta voidaan ennakolta lähteä muuttamaan rakenteita. Aikoinaan liikenneturvaan keskittynyt "Talja" heitti sloganin "ennakoi tuleva tilanne". (5) Vuonna 2040 olen 89 vuotias, jollen ennen tätä ole kuollut. Toimintakykyni ei varmasti ole nykyistä tasoa. Voin vaikuttaa tulevaisuuteeni monin tavoin eli tervein ja aktiivisin elämäntavoin. Geenitkin vaikuttavat todennäköisyyteeni selviytyä jatkossa. Ympäröivä yhteisöni (vaimo, perhe ja muu lähipiiri) voi edesauttaa pärjäämistäni. Yksinäisyyden välttäminen edistää pärjäämistäni. Yhteiskunta voi tulla vastaan sopivalla avulla - vähittäisellä avun lisäämisellä. Nopeat reaktiot tilapäisiin sairauksiin edistävät myös pärjäämistäni. (6) Laitoskierteen välttäminen on pärjäämisen kulmakivi. Uskon, että jatkossakin tulee olemaan toisistaan poikkeavia lähipalveluratkaisuja. Väestöpohjan kasvattaminen mahdollistaa monipuolisia palveluratkaisuja. Jos sote-uudistuksessa saadaan aikaan uusi rahoitusratkaisu ja riittävän suuret itsehallintoalueet, mahdollisuudet yhteiskunnan tasolla taata riittävät palvelut vanhuksille ovat olemassa.

Ennusteen ja tavoitteen ristiriita. Hallituksen linjauksena on saada soteuudistuksen avulla säästöjä aikaan rutkasti. Samaan aikaan kaikki ennustekäyrät näyttävät kovaa kasvua. Me tulevat vanhukset olemme ilmiselvä uhka hallitukselle, jos varsin lineaarisesti tehdyt ennusteet alkavat toteuttaa itseään. Itsenäinen pärjääminen ja omahoito ovat yksilötason vastalääkkeet tuon ennusteen rikkomiselle. Tarvitaan kyllä myös yhteiskunnan päätöksenteon eri tasoilla ennusteiden vastaisia toimia niin rakenteellisia sellaisia kuin operatiivisiakin. Tässä on yksi soteuudistuksen sisältökysymys, joka ei ratkea pelkästään hallinnon ja rahoituksen uudistuksilla.

Päivitys 7.9.2015: Jouni Särkijärvi kommentoi FB:ssä:
Jouni J Särkijärvi6. syyskuuta 2015 15:43
Onkohan nyt käytetty uusinta empiiristä tietoa, joka osoittaa, että muistisairaudet korreloivat yllättävän selvästi myös koulutustason kanssa? Jokainen eläkeikään tuleva ikäluokka on edeltäjäänsä korkeammalle koulutettu.

Päivitys 7.9.2015: Muutama ehdotus tulevaisuuden ratkaisuksi yksilötasolla on tullut. Syödään varallisuuttamme (på svenska: äta kapital, toisaalta edes mennyt suomenruotsalainen pihi sukulaisrouva totesi "int ska man äta kapital") ja turvataan näin tarpeellinen hoito; muutetaan senioritaloon - yhteisössä mukavanpaa tai hakeudutaan hyvän kaverin kanssa samaan laitokseen.

Päivitys 7.9.2015: Aktiivinen pohdiskelija Jouni Laurila kommentoi FB:ssa seuraavasti:
 DrJouni Laurila Minä olen huolestuneen katsonut tutkimuksia vanhusten kunnosta. Sivistyneissä länsimaissa näyttäisi kunto kasvavan iän mukana, mutta Suomessa ei samalla tavalla. Enkä ole nähnyt oikein mitään tehtävän asian korjaamiseksi päinvastoin pelkään sairaiden vuosien lisääntyvän. Edellisessä hallituksessa näytti tärkein asia olevan hoitajamitoitus laitoksessa ja se sopii tuohon edelliseen. Ehkäpä näin päättäjät haluavatkin. Vai?

Päivitys 7.9.2015: Markku Jalonen kommentoi toisaalla FB:ssä seuraavasti:
 Markus Jalonen Kaikenlainen kaavamainen mitoitusmatematiikka on kotoisin kansanterveydellisestä helvetistä. Hups, hieman kärkevästi töräytetty. Mutta tosiaan, laitos ei välttämättä tarvitsisi olla huonon viihtymisen synonyymi. Suomessa tarvitaan yhdenmukaisuuspaineen tilalle luottamusta kansalaisen omiin aivoihin ja sydämellisyyden mahdollisuuteen ilman asian juuttumista mietintöihin.
Samanlaisia viestejä toi myös Matti Rimpelä viittaamalla omaiskokemuksiinsa. Laitoskin voi olla kelpo hoitopaikka.

Päivitys 7.9.2015: Tarmo Valkonen (yksi tutkimuksen tekijöistä) kommentoi kirjoitustani seuraavasti:
Listaat paljon asioita, joita tutkimuksessamme ei eksplisiittisesti käsitellä ja jotka vaikuttavat todennäköisesti toteutuneeseen laitoshoidon määrään. Kannattaa kuitenkin huomata, että laskelmassa käytetyssä laitoshoitoon siirtymisen, siellä kuolemisen tai sieltä palaamisen todennäköisyyksissä on mukana kaikki "syyt", jotka näihin siirtymiin ovat aiemmin vaikuttaneet. Raportissa on pyritty myös kertomaan että kuntakohtaisiin numeroihin liittyy hyvin paljon epävarmuutta, joten ne pitäisi ymmärtää painelaskelmina pikemminkin kuin ennusteina.
Toinen mahdollinen metodi olisi ennustaa ensin kaikki tärkeimmät syyt, kuten kotihoidon lisääntyminen tai muistisairauksien esiintyminen, tulevaisuudessa ja niiden perusteella laitospaikat. Osa näistä liittyy poliittisiin päätöksiin, osa terveydenhuollon kehitykseen ja osa yhteiskunnallisiin muutoksiin. Meidän kykymme ennustaa näitä on kovin rajallinen. Itse asiassa väestöennusteiden puolelta on kokemus, että syyperusteinen ennustaminen ei ole tarkentanut ennusteita suhteessa teknisempään trendiennustamiseen. Tämä johtuu juuri siitä, että syiden ennustaminen ei ole helppoa.
Kolmas metodi, jota esimerkiksi Aalto yliopiston tutkijat näyttävät suosivan, on tehdä laskelmia erilaisten suositusten toteutumisen, tai parhaiden käytäntöjen käyttöönoton perusteella.
Minusta eri tavoin tehdyt laskelmat täydentävät toisiaan. Pääasia on, että poliitikoille saadaan monipuolista informaatiota näinä aikoina tehtävien tärkeiden päätösten tueksi. Tavoittenahan on, että monet esittämistäsi ongelmat saataisiin rajattua sote-uudistuksessa.
Ollin kommentti:  Painelaskelma on hyvä nimitys ennusteelle. 
Käsittelin taannoin ennustamista arvioidessani Nate Silverin kirjaa "Signaali ja kohina". http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/03/tim-sparv-standard-poor-kestavyysvaje.html
Ennusteita tulkittaessa tulee Silverin mukaan ottaa huomioon kolme tekijää: 1. Alkuehtojen epävarmuus otetaan hallintaan tiedostamalla, mitkä ovat ennusteen laadinnan lähtökohtadata ja -informaatio. Se on aina sidoksissa johonkin teoreettiseen viitekehykseen ja ajatusmaailmaan. 2. Tapahtumaketjun epävarmuus lisääntyy ajassa. Tämä epävarmuustekijä perustuu siihen, että ajassa tulee uutta informaatiota ilmiön ympäristöstä. Tuo uusi informaatio voi muuttaa merkittävästi lähtökohtaolettamuksia. 3. Rakenteellinen epävarmuus tarkoittaa sitä, että ymmärrys ilmiön eri puolista on aina rajallinen, siis epävarma. Erityinen rakenteellinen epävarmuus tulee sellaisesta ilmiöstä, jota voidaan kutsua kompeksiseksi.

Päivitys 13.9.2015: HS:n mielipidesivulla 13.9.2015 Petra Kinnula kumppaneineen kommentoi Etlan ennustetta mm. seuraavasti: 
"Suomessa vanhusten laitoshoidossa – terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa sekä tehostetuissa ja tavallisissa palveluasunnoissa – oli joulukuun lopussa 2013 yhteensä noin 58 000 paikkaa eli laitoksissa oli silloin 12 prosenttia yli 75-vuotiaista vanhuksista. Yhteensä heitä on 483 000. Vanhuspalvelulain tavoitetaso, jonka mukaan 91–92 prosenttia vanhuksista asuisi kotona, merkitsee noin 39 000–43 000 vanhusta laitoshoidossa, eli tavoitteen saavuttamiseksi tulisi purkaa lähes 20 000 paikkaa. Tavoite on realistinen. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri uudisti kuntoutuksen, lopetti terveyskeskusten pitkäaikaiset vuodeosastot ja kehitti kotipalveluja. Kaikki tämä tehtiin parissa vuodessa. Tämän ansiosta 94 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotona tuettuna. Osalla kuntoutus on onnistunut niin hyvin, etteivät he tarvitsen lainkaan tukipalveluja. Jos muut alueet hoitaisivat vanhukset samalla mallilla, tarvittaisiin nykyään vain 28 000 laitospaikkaa eli noin puolet nykyisestä. Kun vuonna 2040 ennustetaan olevan noin 947 000 yli 75-vuotiasta, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin nykyinen palvelurakenne merkitsisi valtakunnan tasolla noin 57 000 paikkaa eli suunnilleen nykyistä tasoa. Ennusteen tulos riippuu lähtötietojen valinnoista. Jos Etlan tavoin oletetaan hoitokulttuurin kaikesta kehitystyöstä huolimatta jatkuvan nykyisellään, saadaan kansantalouden kantokyvyn ylittävä tarvearvio. Jos lähdetään Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin viitoittamalle selviämispolulle, saamme kaikki paremman vanhuuden ja yhteiskuntamme kestää myös suurten ikäluokkien kustannukset."
Viitteeseen 1 olen linkittänyt jo aiemmin Kinnulan ja kumppanien tutkimuksen sekä oman blogikirjoitukseni aiheesta. 
http://www.hs.fi/mielipide/a1442023986328 

Viitteet

THL 2015: Laitospaikkaselvitys - sotemenot
(1) Eija Kauppi, Niku Määttänen, Tomi Salminen ja Tarmo Valkonen: Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040, KAKS - kunnallisalan kehittämissäätiö, tutkimus nro 90, 2015
http://www.kaks.fi/node/8163#overlay-context=
- samaa aihetta ovat tutkineet myös Petra Kinnula kumppaneineen 2014 kahdessa tutkimuksessa, joista kirjoitin blogissani
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/06/sote-uudistuksella-2-miljardin-saastot.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/03/sote-uudistukselle-sisaltoa-uusia.html
- THLn laitospaikkaselvitys ( http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-472-4) kertoo myös tästä asiasta; oheinen kuvio on tästä selvityksestä, ks. myös viite 3, jossa pohdin asiaa

(2) Alihoitoa ja ylihoitoa pohdin taannoin blogikirjoituksessani:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/02/hoidetaanko-vanhuksia-liikaa-vai-liian.html

(3) Epätarkoituksenmukaista hoitoa kommentoin tehdessäni blogikirjoitusta THL:n  valtakunnallinen laitospaikkaselvityksestä:
Tiivistettynä kommenttejani ko.selvitykseen vanhustenhuollon osalta:
Pitkäaikaishoidon oikean hoitopaikan löytäminen on ollut vuosikymmenten haaste. Kyse on hoivan tarpeen ja asumistarpeen yhdistämisestä. Saattaa edelleen olla niin, että jossain paikoissa on varsin  hyväkuntoisia pitkäaikaisasukkeja ja taas jossain saattaa olla kotihoidossa erittäin vaikeahoitoisia henkilöitä. Tarpeen ja tarjonnan kohtaaminen eri puolilla maata ei ole samanlaista.
Tehostettu palveluasuminen on osoitus osaoptimoinnista. Kustannusten jako on tehostetussa palveluasumisessa erilainen (siis kunnalle edullinen) suhteessa laitoshoitoon.  Palveluasumisen ympärille on syntynyt yksityinen business, joka kapitalismin lakien mukaan keskittyy vähin erin harvojen käsiin. (ks. ajankohtainen HS:n artikkeli 11.5.2015 tästä, viite 4)
Laitoshoitoselvitys ei lähde liikkeelle lainkaan asiakkaan, potilaan, omaisen, kansalaisen näkökulmasta. Alueellisissa selvityksissä ja alueellisessa poliittisessa päätöksenteossa pitäisi lähteä liikkeelle asiakkaiden tarpeista. Ongelma ilmenee esimerkiksi, kun keskusteellaan kotihoidon ja laitoshoidon suhteesta. Ongelma ilmenee, kun suurissa kaupungeissa siirretään (tai jätetään siirtämättä) potilaita osaoptimoimalla toimintaa aina kyseisen hoitopaikan näkökulmasta.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/05/laitospaikkoja-vahentamalla-soten.html

(4) Vanhustenhuolto - pirullinen ongelma: Pohdin laitoshoidon purkua mm. seuraavasti:
Suuri osa pärjää omillaan pitkälle ilman mitään jatkuvia palveluita. Osalla palvelujen tarve muodostuu vähittäisestä toimintakyvyn laskemisesta. Tarve tyydytetään kotihoidon avulla ja hyvin yleisesti omaishoidon turvin. Omaishoitoa on puolestaan monenlaista. Vain osa on sellaista, että omainen saa hoitokorvausta. Osa pärjää lähes lopun ikää vähäisin palveluin. Osa joutuu pysyvään ympärivuorokautiseen hoitoon. Tämän ryhmän siirtäminen takaisin kotihoitoon ei kovin helposti suju. Purettaessa laitoshoitoa ei ole mahdollista tehdä järkevästi yksilötason siirtoja kotihoitoon. Laitoshoidon purku on siis mahdollista vain vähentämällä paikkoja tyhjentyneistä paikoista.  Jos halutaan priorisoida kotihoitoa, on vähin erin koko prosessi rakennettava tämän periaatteen varaan. Palvelutarpeen toteamiseen on pureuduttava varhaisessa vaiheessa ja toimittava ennalta ehkäisevästi eikä passiivisuuteen kouluttamalla. Erityisen tärkeätä on kiinnittää huomiota vanhusten akuuttien ongelmien hoitoon. Kun me vielä työiässä olevat ihmiset pystymme saavuttamaan tasapainon tilapäisen epätasapainon seurauksena. Vanhuksilla tuo positiivisen pärjäämisen tasapainon saavuttaminen on ongelma. Avaan tätä ongelmaa seuraavassa. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/11/vanhustenhuollon-pirullinen-ongelma.html

(5) Ennakoinnista on saatu todisteita muistisairauksien osalta:  THL: Läpimurtotutkimus - elintapaneuvonta ehkäisee muistihäiriöitä:
"Laajassa suomalaistutkimuksessa on ensi kertaa osoitettu, että muistihäiriöitä voidaan ehkäistä hallitsemalla niiden riskitekijöitä. Tutkimuksen tulokset on julkaistu 12. maaliskuuta arvostetussa Lancet-lehdessä. Kahden vuoden tutkimusaikana kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden."
https://www.thl.fi/fi/-/lapimurtotutkimus-elintapaneuvonta-ehkaisee-muistihairioita

(6) Nopean toiminnan malli on kokeiltu Espoossa - ns. liukumäkimallia pohdin blogissani taannoin:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/01/liukumaki-vanhustenhuollon-uusi.html