Medikalisaatio ja epävarmuuden sietäminen, päivitys 19.1.2020

Medikalisaatio on nostettu Lääkäriliitossa kehittämisen kohteeksi sopivaan aikaan, kun soteuudistusta aletaan taas ties monennella tuotantokaudella jauhaa.  "Medikalisaatiolla (lääketieellistyminen) tarkoitetaan  ilmiötä, jossa lääketieteen toiminta-alue laajenee. Aikaisemmin lääketieteeseen liittymättömiä asioita aletaan määritellä lääketietellisesti ja niistä puhutaan terveyteen ja sairauteen liittyvillä käsitteillä." Medikalisaation ilmenemismuotoja ovat ylitutkiminen, ylidiagnostiikka ja  ylihoitaminen. Oheinen kuva avaa laajat ympyrät ylidiagnostiikkaa ja -hoitoa lisäävistä tekijöistä ja ratkaisumahdollisuuksista. (1) Potilailla on liikaa luottamusta lääketieteeseen. Ratkaisuna on koulutus ja yhteinen päätöksenteko. Ammattilaiset pelkäävät tehdä hoitoratkaisuja monestakin syystä ja pitkittävät päätöstä erilaisin tutkimuksin. Ratkaisuna on epävarmuuden sietäminen ja välttää liiallista luottamusta tutkimuksiin. Teollisuus ja teknologia nostavat esille uusia hoitomahdollisuuksia (lääkkeitä jne). Kaupallistumista on säädeltävä nykyistä tarkemmin, on ratkaisuna tähän ongelmaan. Taloudelliset kannusteet ja turhat seulonnat lisäävät terveydenhuollosta palvelun tarvetta. Ratkaisuksi esitetään laadullisia kannusteita ja ylihoidon riskien tunnistamista. Kulttuuri uskomuksineen, toiveineen, alhaisine epävarmuuden sietämisineen lisäävät palveluiden tarvetta. Terveetkin saattavat kokea olevansa sairaita. Ratkaisuna on tiedottaminen, epävarmuuden sietäminen ja terve kriittisyys.


Loppuraportti osoittaa, että medikalisaatiossa ollaan suurten asioiden äärellä. Perusterveydenhuolto kuormittuu ensisijaisena palvelun tarjoajana. Mukaan mahtuu paljon kansalaisia, jotka uskovat ja toivovat olevan apua perusterveydenhuollosta. Jos tämä tie ei vedä, hakeudutaan päivystykseen. Sinne ajautuu paljon ihmisiä, joiden ongelmissa oikea hoitopaikka ei ole lainkaan päivystys. Monikanavainen rahoitusjärjestelmä lisää palvelujen kysyntää, koska erityisesti koulutetuilla työikäisillä on runsaasti hoitomahdollisuuksia tarjolla. Työterveydenhuollossa helposti päädytään ylidiagnostiikkaan taloudellisen kannusteiden ja epävarmuuden vähentämisen vuoksi. Koko hoito- ja palveluketjussa edelleen tiedon siirto ja päällekkäiset arviot voivat johtaa ylihoitoon ja -diagnostiikkaan. Mielenkiintoinen tekijä medikaalisaatiossa ovat erilaiset seulonnat. Tekoälyyn pohjautuvat riskianalyysit lisäävät mahdollisuuksia holtittomaan seulontaan ja liian suurien väestöpopulaatioiden tuomiseen palveluiden piiriin. Sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen tai uhat lisäävät painetta ratkaista ongelmia terveydenhuollon keinoin. Haetaan juurisyyt sairauden kokemisesta. Mielenkiintoinen uusi näkökulma medikalisaatioon ovat julkisten rakennusten ongelmat eli rakennuksen pahoinvointi lisää terveysriskejä rakennusten käyttäjissä. Ajankohtainen tutkimus koskee Helsingin kaupungin kouluja ja niiden sisäilmaongelmia. Tutkimusryhmä totesi, että ei ole selkeätä yhteyttä osoitettavissa koulujen sisäilman ongelmien ja oppilaiden kokemien ongelmien välillä. Osittain on kysymys uskosta, luulosta, että pahoinvointi johtuu koulurakennuksesta. Se voi olla totta tai epätotta. 

Luin Yuval Noah Hararin kirjan "Homo Deus" (2). Harare nostaa esille monin tavoin algoritmien vallan. Algoritmin käsite on seuraava: "Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan." (2)  Hararen mielestä ihminen koostuu myös algoritmeistä. "Organismit ovat algoritmeja. Jokainen eläin - mukaan lukien Homo sapiens - on kokoelma orgaanisia algoritmeja, jotka luonnonvalinta on muovannut miljoonien evoluutiovuosien aikana". (s. 329). Algoritmi-ajattelussa data saa vallan myös ihmisten käyttäytymisessä. Vapaa tahto korvautuu erilaisten havaintomateriaalien pohjalta rakennetuilla algoritmeilla, joiden seurauksena on hälytyksiä, suosituksia ihmisen paremmasta ja pidemmästä elämästä. Näin medikalisaatio saa uutta voimaa teknologian etenemisestä yhä syvemmälle ihmisen toimintojen ohjaamiseen, kontrolloimiseen. Epävarmuus johtaa yhä pidemmälle uskoon, että ulkopuolinen taho tietää, miten pitää toimia, elää. Näin ollaan suurten periaatteellisten kysymysten ääressä tässä medikalisaatiokysymyksessäkin. Ei pidä alistua algoritmeille. Esimerkiksi neurotutkija Henning Beck näkee asiat toisin. Siteerasin blogissani vapaasti hänen argumenttejaan:  

• Niin itse asiassa parhaat ideat syntyvät siitä, kun sääntöjä rikotaan eikä seurata. Tietokone ei tätä ajattelun murrosta kykene tekemään. Älykkyys on pyhitetty Beckin ajatustavassa ihmiselle ei koneelle. Kyse on ymmärtämisestä ja ymmärryksen jatkuvasta kehittymisestä, kun ihminen saa vuorovaikutuksessa palautetta. "Ihmisten välistä vuorovaikutusta ei voi tällä hetkellä digitalisoida." Itse asiassa tekoäly on hyvä työkalu eli loistava renki, mutta ehkä vaarallinen isäntä. (4)

Päivitys 19.1.2020
Timo Karjalainen kommentoi FB:n puolella epävarmuudesta. Poimin yhden aiheen kommentista: Eikös tekoälyjen tulo voi parhaimmillaan vähentää epävarmuutta lääketieteellisiä diagnooseja tehtäessä, auttaa epävarmuuden kierteessä kiemurtelevaa lääkäriä ns. ”second opinion” ina.
Ollin kommentti:  Tätä diagnostiikkaa ja myös hoitoa ja operaatioita on voitu hyödyntää laajasti terveydenhuollossa. Esimerkkejä on olemassa. Olin itse syyskuussa 2019 HUS:n järjestämässä seminaarissa, jossa esiteltiin innovaatioita tekoälyyn ja robotiikkaan liittyen. Epävarmuudella on siis monet puolet. Sen huomaan epätarkasta pohdinnastani. https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/09/hus-tekoalyn-ja-robotiikan-karjessa.html
Timo Karjalainen puuttuu myös aiheeseen sääntöjen rikkomisesta.
Ollin kommentti:  Tälläkin ajatustavalla on useita puolia. Noudatettaessa sääntöjä, saadaan aikaan turvallinen lopputulos. Lääkärin työssä tämä on avainasia, kunhan säännöt edistävät terveyttä eivätkä aiheuta riskejä potilasturvallisuudelle. Tuo viittaukseni Beckin lausumiin liittyy yleiseen käsitykseen siitä, että pelkästään sääntäjä seuraamalla ei saada aikaan muutoksia.
Timo Aronkytö kommentoi puolestaan FB:n puolella väittämääni siitä, että monikanavainen rahoitusmalli lisää palvelujen kysyntää.  
Ollin kommentti: Varmuutta ei ole, että väittämäni pitäisi näin paikkaansa. Pikemminkin on kyse helposta palvelujen saatavuudesta sekä siitä, että palvelun tarjoajalla on kannusteet olemassa hyödyntää maksimaalisesti tarjolla olevia tutkimuksia.
Matti Rimpelä kommentoi FB:n puolella seuraavasti: Itse asiassa "medikalisaatio" on yleisemmän megatrendin osa. Olen oppinut, että iso juttu on yhteisösuuntautuminen vs. ongelmasuuntautunut strategia. Ei ole vain terveydenhuollon juttu. Sama suunta kohti ongelmasuuntaa hallitsee sosialipolitiikkaa ja yhteiskuntatutkimusta käyttäytymistieteistä puhumattakaan.
Ollin kommentti: Niin ei kovin toivottava suunta.


Viitteet

(1) Lääkäriliitto: Medikalisaatiotyöryhmän loppuraportti 18.11.2019
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5287/medikalisaatio_loppuraportti_final.pdf
Alla oleva kuvio on loppuraportin sivulta 10 ja siitä on lohkaistu kirjoitukseni alkuun keskellä oleva sipulikuva sinisen eri sävyissä. 


  
(2) Yuval Noah Harari: Homo Deus- huomisen lyhyt historia", Bazar 2017; 
Kannattaa lukea Antti Hautamäen arvio Hararin kirjasta. Se antaa myös hiukan toisenlaista näköalaa tulevaisuuteen: http://anthauta.blogspot.com/2018/09/homo-deus-hararin-tulevaisuuskuva.html

(3) Algoritmin käsite ja osa tekoälyä on esitetty mm. kahdessa arvioimassani kirjassa:
- Antti Merilehto: Tekoäly - matkaopas johtajalle, Alma Talent 2018:
 https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html
- Heidi Kananen, Harri Puolitaival: Tekoäly bisneksen uudet työkalut. Alma 2019:
https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/12/tekoaly-avuksi-liiketoiminnan.html

(4) Henning Beckin ajatuksia tulkitsin ja pohdiskelin blogissani 16.9.2018: https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/09/ihminen-ajattelee-tekoaly-suorittaa.html

Aistien Internet - monet mahdollisuudet hyvässä ja pahassa

Ericssonin tulevaisuuden tutkimus kuluttajien uskomuksista 2030 tuotti kymmenen kuumaa kuluttajien trendiä - aistien internet. (1) Oheinen teksti on uutistiivistelmä tutkimuksesta:

• Teknologian varhaiset omaksujat uskovat aistien internetin tulevan vuoteen 2030 mennessä, mikä mahdollistaa uuden palvelutarjonnan, joka perustuu digitaalisiin aistikokemuksiin
• Ihmisen aivojen toimiessa käyttöliittymänä kuluttajat odottavat laitteiden reagoivan ajatuksiin, mikä luo uuden kanssakäymisen ajatusmallin
• Useimmat omaksujat uskovat aistien internet -palveluiden tekevän yhteiskunnasta ekologisesti kestävämmän

Kuluttajat uskovat, että yhdistetyn teknologian kanssakäyminen näkö-, kuulo-, maku- ja kosketusaistiemme kanssa tuottaa lukuisia hyödyllisiä palveluja, jotka tulevat olemaan nykyaikaa vuoteen 2030 mennessä.

Aistien internet tulee hyödyntämään teknologioita, kuten tekoälyä (AI), virtuaalista todellisuutta (VR), lisättyä todellisuutta (AR), 5G:tä ja automaatiota. Kuluttajat ennustavat, että vuoteen 2030 mennessä näytöillä tapahtuvat kokemukset tulevat kilpailemaan moniaistillisten kokemusten kanssa, jotka muistuttavat hyvin paljon todellisuutta.

Aistien internetiä edistävät muun muassa immersiivinen viihde ja verkkokaupat sekä ilmastonmuutos ja tarve hillitä sen vaikutuksia.

”Puhumme siirtymisestä nykyisistä älypuhelinpohjaisista internetyhteyksistä immersiiviin kokemuksiin, jotka syntyvät aistiemme yhdistämisestä. Tämä raportti tutkii, mitä se voi tarkoittaa kuluttajille. Olimme yllättyneitä, kuinka kuluttajat näkevät kauas tulevaisuuteen, missä jokapäiväiseen elämään vaikuttaa aistien yhdistäminen AI:n, VR:n, AR:n, 5G:n ja automaation kautta”, kertoo tohtori Pernilla Jonsson, Ericssonin Consumer & IndustryLab -yksikön johtaja ja yksi raportin kirjoittajista.

Tohtori Michale Björn, Ericsson Consumer & IndustryLab -yksikön tutkimusjohtaja ja toinen raportin kirjoittajista toteaa: ”Usein kuvittelemme tulevaisuuden kehittyvän lineaarisesti tästä päivästä eteenpäin. Kuitenkin meidän pitää jo nyt miettiä mahdollisuuksia ja haasteita, jotka maailma, jossa kaikki ihmisaistit ovat digitalisoituja, tuo mukanaan. Tällä voi esimerkiksi olla suuri rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa ja hiilijalanjäljen pienentämisessä. Moni aktiviteetti voidaan digitalisoida ilmastovaikutuksen vähentämiseksi. On mahdollista mennä töihin, lomalle ja matkustaa ympäri maailmaa lähtemättä talostasi.”

Hot Consumer Trends for 2030 – Internet of Senses -raportin 10 trendiä:

01. Aivosi ovat käyttöliittymä
59 prosenttia kuluttajista uskoo, että tulemme näkemään karttareitit VR-laseissa vain ajattelemalla määränpäätä.

02. Kuulostaa minulta
67 prosenttia uskoo, että tulevaisuudessa on mahdollista ottaa mikrofonin avulla kenen tahansa realistinen ääni, jolla voi huijata jopa perheenjäseniä.

03. Minkä tahansa maun haluat
45 prosenttia ennustaa, että suuhun laitettava digitaalinen laite tulee parantamaan kaiken syömäsi ruuan makua – jokainen ruoka voi maistua lempiherkultasi.

04. Digitaalinen aromi
Noin kuusi kymmenestä odottaa voivansa vierailla digitaalisesti maaseudulla ja kokea muun muassa kaikki alueen luonnolliset hajut.  

05. Totaalinen kosketus
Yli kuudesosa odottaa älypuhelimia, joiden näytöt välittävät painettavien digitaalisten ikonien ja painikkeiden muodon ja tekstuurin

06. Yhdistetty todellisuus
Seitsemän kymmenestä ennustaa VR-pelien olevan erottamattomia fyysisestä todellisuudesta vuoteen 2030 mennessä.

07. Vahvistetusti totta
Valeuutiset voivat olla menneen talven lumia: puolet vastaajista sanoo, että uutispalvelut, jotka tekevät kattavaa faktojen tarkistamista tulevat olemaan suosittuja vuoteen 2030 mennessä.

08. Yksityisyyden jälkeiset kuluttajat
Puolet vastaajista on “yksityisyyden jälkeisiä kuluttajia”: he odottavat yksityisyysongelmien olevan täysin ratkaistuja, jotta he voivat turvallisesti hyötyä dataan keskittyvästä maailmasta.

09. Yhdistettyä kestävyyttä
Aistien internetiä hyödyntävät palvelut tulevat tekemään yhteiskunnasta ekologisesti kestävämmän uskoo kuusi kymmenestä.

10. Aistillisia palveluita
45 prosenttia kuluttajista odottaa digitaalisia ostoskeskuksia, joissa he voivat hyödyntää kaikkia viittä aistia ostoksia tehdessään. 

Aistien internetillä on myös mahdolliset varjopuolensa. Pohdin nopeasti, mitä on mahdollista näistä kuumista aisteista: 

• 01. Aivoni käyttöliittymänä voi johtaa useaan tavoitteeseen riippuen siitä, miten laajasti, monipuolisesti tai kapeasti näen päämäärän. Käyttöliittymä voi johtaa harhaan.
• 02. Kuulostaa minulta saattaa olla todellisuutta, koska jo nyt meillä on maailmalla ja Suomessa laaja imitaattorien joukko. Raakamateriaalia on olemassa, mutta sen avulla voidaan saada aikaan omaa ääntä muistuttava ääni. Ominaisuutta voidaan käyttää myös mitä suurimmassa määrin minua vastaan eli vale-Olli-ilmiö.
• 03. Minkä tahansa maun haluat on ehkä mahdollista rakentaa, mutta miten valitsen maut on toinen asia. Johtaako tämä keskitettyihin tavaramarkkinoihin, joissa dominoivat tietyt maut.
• 04. Digitaalinen aromi on jo mahdollista. Onhan nyt jo pullotettu vaikkapa hajuvesiin mitä erilaisimpia aromeja. Raaka-aine on siis olemassa jo jonkinlaisena algoritmina kuhunkin hajuveteen. Kauhukuvia aromien käytöstä on jo olemassa scifiteoksissa.
• 05. Totaalinen kosketus on mahdollista, mutta mikä on sen tarve ja idea, jää epäselväksi uutistiivistelmästä. Raportissa kuvaillaan totaalisen kosketuksen tavoitetilaa näin:
  "We could digitally feel anything, from something simple like a ball to the skin of another person; the applications of touch tech may be nearly limitless."  Jos on kyse rajoittamattomasta kosketuksesta, on sillä myös rajoittamattomat käyttömahdollisuudet suuntaan jos toiseen.
  
• 06. Niin fyysisen ja digitaalisen todellisuuden yhdistäminen ovat jo nyt alkeellisessa mielessä totta - esimerkiksi kauppojen tuotteet voi nähdä fyysisesti kaupassa sekä digitaalisen todellisuuden kautta ominaisuuksina eli tuotteen datana, informaationa ja tietona. Miten ihmisen mieli käyttäytyy tällaisessa sekoitetussa maailmassa - arvaamattomia vaikutuksia vaikkapa ajateltaessa rikoksia.
• 07. Valeuutiset eivät ole mennyttä aikaa vaan pikemminkin uudet teknologiat antavat uusia mahdollisuuksia harhauttaa ihmistä. Suuri määrä dataa voidaan rakentaa siten, että vale näyttää todellisuudelta. 
• 08. Yksityisyyden jälkeiset kuluttajat on tavoite, jossa on jatkuva pikajuoksu yksilön yksityisyyden turvaamisen ja erilaisten yhteisöllisten tavoitteiden toteuttamisessa.
• 09. Yhdistetty kestävyys voi toteutua tai sen kääntöpuolet voivat saada uutta voimaa - markkinatalous on arvaamaton avoin maailma. 
• 10. Digitaaliset ostoskeskukset ovat alkeellisessa muodossa olemassa ja laajassa käytössä. Markkinatalouden digitalisaatio tuottaa ilman muuta uusia keinoja kahlita kuluttajia eli auttaa kuluttajia kuluttamaan haluttuun suuntaan.
  

Aistien internetiä koskeva Ericssonin raportti tuo esille kaksi ongelmaa, jotka kietoutuvat toisiinsa. Ensinnäkin jää epäselväksi, mikä on vastaajien toinen käsitys hypoteeseista vai hajaantuvatko käsitykset ja nämä kymmenen ovat vain kärki. Toiseksi onko kysymyksenasettelu tehty niin, että lopputuloksena on hyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia eikä uhkaavia tulevaisuuskuvia. Onko siis Ericsson asettanut kysymykset yrityksen liikeidean tueksi eikä riippumattomaksi arvioksi tulevaisuudesta. Syvällisemmin tässä Ericssonin raportissa ollaan muodostamassa kuvaa teknologisesta humanismista, jossa ihmismieltä voidaan manipuloida ja lopulta nostaa ihmismielen, tunteiden itsenäisen ajattelun edelle ohjaavat algoritmit. (2) Itse näen asiat edelleen kaksijakoisesti. Aistien internet voi olla apuväline ja tuki ihmisille, mutta se voi olla myös uhka ihmiselle - suuri sellainen. 

Viitteet

(1) Ericssonin raportti 10 kuuminta kuluttajan trendiä 2030 - Aistien internet 10.12.2019:
Ericsson: 10 Hot Consumer Trends 2030 – The internet of senses report
Ericsson ConsumerLa
b: the voice of the consumer
Ericsson IndustryLab: the voice of business, industry and society
Ericsson: Top Ten Consumer Trends 2019
Raportin näkemykset perustuvat Ericsson ConsumerLab -yksikön maailmanlaajuiseen, yli 24 vuoden tutkimustyöhön. Tutkimus hyödyntää pääasiassa dataa lokakuussa 2019 tehdystä nettikyselystä, johon vastasivat edistyneet internet-käyttäjät 15 eri kaupungista ympäri maailman. Kaupungit ovat Bangkok, Delhi, Jakarta, Johannesburg, Lontoo, Mexico City, Moskova, New York, San Francisco, São Paulo, Shanghai, Singapore, Tukholma, Sydney ja Tokio.

(2) Yuvan Noah Harare: Homo Deus - huomisen lyhyt historia, Bazar 2019: 
Harare kuvaa teknologista humanismia uutena uhkana liberaalille humanismille. (Palaan ehkä tähän Hararen moninaiseen teokseen vielä, kunhan olen sen kunnolla analysoinut). Antti Hautamäki on blogissaan arvioinut teoksen varsin kattavasti ja myös tämän teknologisen humanismin osuuden. http://anthauta.blogspot.com/2018/09/homo-deus-hararin-tulevaisuuskuva.html
 

Kymmenen suosituinta Ollin tuumailua 2012-2019

AI-manipuloitu oma kuva kesältä 2019 Varsovassa (1)

Kiitos taas kaikille lukijoille kuluneesta vuodesta 2019. Vuodesta 2012 olen pitänyt blogia. Lukijoita / katselijoita on ollut tähän asti yhteensä yli 216000. Kuukaudessa katselijoita / lukijoita on kuluvan vuoden aikana ollut noin 3000 eli viikossa keskimäärin 750. On mielestäni oikein mukava määrä, kun otetaan huomioon blogin sisältö. Ei ole kaiken kansan hupia, välillä aika tylsää luettavaa - täytyy tunnustaa. En ole myöskään mikään kuuluisuus, enkä ole sitä tavoitellutkaan. Toisaalta olen saanut uusia tuttavuuksia tämän kanavan avulla. Ja olen tietysti oppinut itse vaikka ja mitä.

1. Hans Roslingin faktojen maailma on lukijalistan kärjessä. Kirjoitin kirja-arvion 28.10.2018. Arviostani saa tiiviin kuvan, mitä edesmennyt Hans poikansa ja miniänsä kanssa esittävät kirjassa ja mitä puutteita heidän esityksessään on. On se kirja edelleen ajankohtainen ja suosittelen. Hans Rosling oli monella tapaa edelläkävijä faktojen maailmassa. http://ollintuumailut.blogspot.com/2018/10/hans-rosling-faktojen-maailmassa.html

2. Apotti -hanke on puhuttanut sen alkumetreiltä 2013 saakka monia. Ja edelleen Apotti on otsikoissa. Ennustin kilpailutuksen lopputuloksen jo varhaisessa vaiheessa. En ole koskaan Lotonnut. Arpapeliä ei tämä Apotti-kilpailutus ole ollut, mutta onko se ollut reilua peliä. Siitä en ole aivan varma. Apotti herätti myös tiukan periaatekeskustelun monoliittisen ja modulaarisen ICT-ratkaisun välillä.  Blogikirjoitus osoittaa myös sähköisen median ongelmat. Kuvien linkittäminen juttuun alkaa ontua ajan myötä. Samoin käy monesti linkkien. Osa niistä vain lakkaa toimimasta esim. ylläpitäjän uudistaessa omat www-sivunsa.
http://ollintuumailut.blogspot.com/2013/12/apotin-kandidaatit-selville-5122013.html

3.  Maakuntien oma sote-tutkimuslaitos (Masote). Tämä oli osa soteuudistuksen ehdotuksia, joista raportoin 20.1.2017. Tyrmistyin arvostamani poliitikon ja blogistin Osmo Soininvaaran esityksestä: Soininvaara esittää perustettavaksi maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimuslaitosta. Masoten tehtävänä olisi tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Laitos sijaitsisi viidellä yliopistopaikkakunnalla Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Laitoksella olisi yksi valtakunnallinen johto. Helsingin toimipisteen tulisi sijaita samassa talossa THL:n kanssa.
Esitin kirjoituksessani perustelut hankkeen vastustukselle. No ei sitä tullut eikä tainnut oma vastustukseni siihen paljoa vaikuttaa, mutta juttua luettiin.
http://ollintuumailut.blogspot.com/2017/01/maakuntien-omaa-sotetutkimuslaitosta.html

4. Johtajuuden ristiriidat on kirja-arvioni Alf Rehnin teoksesta 11.3.2018. Tapani mukaan esitin tiivistetysti kirjan teesit sekä arvioin niiden kantavuutta. Kirjoitin mm. seuraavaa: Johtajuuden ristiriidat - kirja on mielestäni ovela johtamisteos. Miksi? No siksi, että herra Rehniä ei saa kiinni virheistä, vääristä neuvoista tai ymmärtämättömästä suhtautumisesta johtamiseen. Jos väitän jotain johtamisesta, Rehn antaa heti vastaväitteen, jolla väitteeni voidaan kumota. Johtamisessa suositaan, sallitaan epäonnistumista. Kyllä. Mutta johtajan tulee myös onnistua. No tietysti.
http://ollintuumailut.blogspot.com/2018/03/johtajuuden-ristiriidat.html

5. Meri-Lapin ja "Meri-Mehiläisen tarina" on surullinen osa sote-uudistuksen venymisen ja vedätysten historiaa. Tämä tarina on kirjoitettu 27.12.2017, mutta sitä on täydennetty viimeksi 5.2.2018. Mehiläinen sai jättipotin alueen kaikkien puolueiden tuella - siis myös vasemmistoliiton tuella! Tarina on surullinen monellakin tapaa: julkinen tehtävä tulee yksityisen busineksen armoille jne. Tarina on jatkunut vielä tuon päivitykseni jälkeen ja taitaa jatkua edelleen monine ihmeellisyyksineen. Niin Kemi on syntymäkaupunkini- tämä vielä.

http://ollintuumailut.blogspot.com/2017/12/meri-lapin-ja-meri-mehilaisen-tarina.html

6.  Lean-ajattelusta tein parikin juttua ja selvittelin sen suosiota sairaanhoitopiireissä. Vein ajatukset myös kirjaani Sote-uudistus - pirullinen ongelma 2016 (ss.211-221). En kovin paljoa tiennyt koko ajattelutavasta, mutta opin tarinoiden kehittelyssä paljon. Mm. Espoossa olevan HUS:n Jorvin sairaalan päivystys on käyty läpi Lean ajattelumallilla, mutta tulokset ovat olleet kokemusten pohjalta huonoja, suorastaan heikkoja. Aivan viime hetken kokemukset minulta puuttuvat - josko nyt olisi edetty? ( tästä kirjoitin 2017: https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/10/paivystyksen-odotusaika-mika-on_31.html)
http://ollintuumailut.blogspot.com/2015/06/lean-ajattelusta-shpssa-tuottavuuden-ja.html

7. Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö lakkautettiin rahojen puutteessa 2016. Ihmettelin ratkaisua, koska juuri tuota toimintaa tarvittiin ja tarvittaisiin edelleen sote-uudistuksessa sekä yleensä toimintojen uudistamisessa.Yksikköön oli koottu alun alkaen parhaat mahdolliset osaajat Suomesta. Yksikkö oli verkostoitunut maailmalle kaikkien vastaavanlaista arviointia tekevien yhteisöjen kanssa. Arvioinnin ydin oli ns. meta-analyysi eli haettiin maailmalta kaikki kyseiseen menetelmään liittyvät tutkimukset ja vertailtiin tutkimustuloksia keskenään. Näin saadaan käsitys, onko jokin tutkimus/hoitomenetelmä pätevä, vaikuttava, kustannustehokas jne. http://ollintuumailut.blogspot.com/2016/09/terveydenhuollon-menetelmien.html

8. Lean - asiakas edellä, tehokkuus ja vaikuttavuus tappiin, virheet minimiin. Tämän kirjoitin 21.6.2015 ja sen jälkeen jatkoin Lean-ajattelun purkua tuolla kuudennella sijalla olevalla kirjoituksella sairaanhoitopiireistä. Myöhemmin kirjoitin myös Jorvin päivystyksestä Lean-ajattelua myötäillen. Ja sitten vielä ilmestyi aiheesta Sari Torkkolan kirja "Lean asiantuntijatyön johtamisessa" (Talentum pro 2016): Tein siitä arvion 2016.(https://ollintuumailut.blogspot.com/2016/04/lean-asiantuntijatyon-johtamisessa.html)
http://ollintuumailut.blogspot.com/2015/06/lean-asiakas-edella-tehokkuus-ja.html

9. Äitiyspakkaus - sosiaalinen innovaatio. Aihe oli ajankohtainen tietysti uuden pakkauksen sisällön osalta, mutta myös nimestään. Päivitin kirjoitustani tältä osin seuraavasti: Äitiyspakkauksen nimeä halutaan muuttaa. Perusteena on miesten syrjintä. HS:n gallupissa (7.12.2017) selvitettiin kansan näkemyksiä tähän. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että nimeä ei pidä muuttaa. Yli 90% miesvastaajista ei kokenut tässä mitään syrjintää. Kerroin jutussani koko tämän sosiaalisen innovaation taustan. Nimenmuutoksesta ei myöhemmin tullut mitään. http://ollintuumailut.blogspot.com/2016/03/aitiyspakkaus-sosiaalinen-innovaatio.html

10. Mitä iloa tai järkeä on työajan kirjaamisella. Yllätyin aiheen kiinnostavuudesta. Sain melkoisesti kommentteja, joissa aihetta pöllytettiin julkisen puolen kokemuksilla. Aloitin juttuni oikein vahvasti boldatulla tekstillä: Työajan kirjaaminen on yksi keskeinen toistuva päivittäinen tehtävä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Olen vuosien ajan julkisella sektorilla kirjannut työtuntini mahdollisimman huolellisesti ja yleensä myös tunnollisesti. Olen vain yhä enemmän miettinyt, mitä ihmeen hyötyä tästä rituaalista on minulle tai työyhteisölleni. No nyt olen ollut yksityisen työnantajan palveluksessa kaksi ja puoli vuotta. Sama painajainen on minulla edessä vähintäänkin joka kuukauden lopussa. Yksityisellä puolella kirjaamisen tärkeys korostuu töiden laskutuksessa. Sen nyt ymmärrän konkreettisesti.
http://ollintuumailut.blogspot.com/2016/11/mita-iloa-tai-jarkea-on-tyoajan.html

Kymmenen kärjestä puuttuvat sote-uudistukseen liittyvät kirjoitukset. Ei ole ihme, kun niitä on kaikkiaan yli 250 kappaletta. Viimeisin eli kamppailu sotejärjestäjästä Uusimaa-maakunnan tapauksen avulla on kerännyt tähän asti liki 500 katselua /lukijaa eli on lähellä kärkeä. (https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/12/kamppailu-sote-jarjestajasta-tapaus.html). Olen myös aktivoitunut selvittelemään itselleni ja lukijoilleni tekoälyn ihmeellistä maailmaa. Aihe näyttää yleisesti olevan nosteessa viime vuosien aikana, vaikka sinänsä ei ole kyse mistään uudesta asiasta. (ks. mm. kirja-arviot sekä viite 1: https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/12/tekoaly-avuksi-liiketoiminnan.html; https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html)

Viitteet
(1)  Kuva Ollista on käsitelty tekoälyn eräällä sovelluksella. Kuva koostuu soluista eli pikseleistä, joita voidaan sitten käsitellä CNN-verkkomenetelmin (CNN = convolutional neural network). Tämä on neuroverkon eräs käytännön sovellus, joka on sisäänrakennettu kehittyneisiin digikameroihin. Lisää kuvankäsittelystä voi lukea arvioimastani kirjasta Heidi Kananen, Harri Puolitaival: Tekoäly bisneksen uudet työkalut (ss.149-157). https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/12/tekoaly-avuksi-liiketoiminnan.html