SOTEN selviämispolku selville numeroita murskaamalla

Sote ja ikääntymisen ongelmat - selviämispolun etsintää - raportti perustuu pitkälle vuosien varrella KAKS:n julkaisemiin tilasto- ja rekisteripohjaisiin raportteihin. (1) Näiden teossa keskeisenä moottorina on ollut emeritusprofessori Erkki Vauramo. Olen tuntenut Ekin vuosikymmenten ajan. Hänen intohimonsa, harrastuksensa on ollut murskata tilasto- ja rekisteridataa ja löytää niistä trendejä, selityksiä soten haasteisiin ja ongelmiin. Eki on jälleen saanut jalkeille osaavan porukan, jolla osalla on myös pitkät juuret sotemaailmaan. Raporttien ominaispiirre on aina ollut positiivinen suhtautuminen ja usko lähtötietojen oikeellisuuteen. Raporteissa on varsin yleisellä tasolla esitettyjä päätelmiä sekä ehdotuksia sote-palvelujärjestelmän muutoksiksi. Erkin jälki on aina ollut voimakas aineistoista tehdyissä päätelmissä. Niin on nytkin tässä viimeisessä tuotoksessa. Keskeinen päätelmien teon perusta on verrata olemassa olevaa tilannetta parhaaseen tai keskiarvoiseen tilanteeseen (alueittain, maittain tms.). Näin syntyy palvelujen käytön, tarpeiden ja resurssien välille kehittämispotentiaalia. Ehdotuksilla on kantavuutta, jos soten päätöksentekorakenne olisi voimakkaasti hierarkkinen ja päätöksentekijät perustaisivat päätöksensä tällaisiin analyyseihin ja tunnuslukuihin. Valitettavasti maailma on huomattavan monimutkainen ja päätöksentekokin on monien intressien sävyttämää vallankäyttöä. Näin on nytkin vaikkapa päätöksenteon ylimmällä tasolla, kun aloitetaan taas ties monennenko tuotantokauden soteuudistuksen loppupuristus. 

Selviämispolun tilastoanalyysi sisältää kansainvälisen osion, jossa paikannetaan Suomi viime kädessä muihin OECD-maihin. Tämän jälkeen paikannetaan monin tavoin alueelliset erot palvelurakenteissa ja palveluiden käytössä. (2) Tunnettua on soten joustavuus. Palveluita käytetään sen mukaan, mitä on tarjolla. Suurimmaksi ongelmaksi nousevat ikääntyneiden palvelujen järjestäminen tulevaisuudessa. Lopulta päädytään siihen, että nykyinen palvelurakenne ei kokonaisuudessaan vastaa tulevaisuuden tarpeita eikä kaikki uusia vaikkapa digitalisaation tuomia mahdollisuuksiakaan tuo rakenne pidä sisällään. Erityisesti painotetaan vanhusten palvelujärjestelmän kokonaisuudistusta - kuntoutus keskiössä. Mielestäni analyysi on suurten linjojen osalta relevanttia ja toisaalta valitettavan tuttua. Valittaminen ei nyt liity raporttiin ja sen tekijöihin, vaan jo vuosia, heikoimmillaan vuosikymmeniä esiintyneisiin ongelmiin. 

Palvelurakenteen uudistamisen pitäisi perustua väestömuutoksiin eli väestön ikääntymiseen sekä väestön keskittymiseen kasvukeskuksiin. Toisaalta myös palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessakin tämä väestönäkökulma tulee ottaa huomioon. Näin raportissa päädytään tunnettuihin väestöpohjaperusteluihin, miksi pitäisi olla nykyistä suuremmat järjestäjävastuut ja myös suuremmat järjestäjävastuut (5 aluetta) versus soteuudistuksen maakuntamalli. Tulevaisuudessa ei saisi olla palvelutasoja vaan palveluverkko. Toisaalta raportissa kuitenkin lähdetään liikkeelle tasoista: perustaso, erikoissairaanhoidon lähitaso, pitkälle erikoistunut yliopistosairaalataso. Näin raportoivat päätyvät esittämään yllä olevaa palvelurakennekuvaa uudistamisen perustaksi. Haastava on tämäkin johtamis- ja ohjausmalli. Kun tähän vielä lisätään mukaan joitakin realiteetteja, saa ehdotus uusia haasteita kohdalleen: kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä, monikanavainen rahoitus ja sen purku joskus tulevaisuudessa ehkä, yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon asema ja rooli. 

Raportissa esitetään myös uuden johtamismallin käyttöönottoa. Raportoijat perustelevat ahtaasta sairaalanäkökulmasta seuraavaa: "Sairaalan hallinto ja talousosasto kykenevät samanlaiseen laskentatoimeen kuin teollisuuden tuotantoprosessissa on. Tämä merkitsee sitä, että talousosaston on siirryttävä pois nykyiseltä mukavuusalueeltaan ja hallinnon ryhdyttävä johtamaan." Osaan haasteista tämä näkökulma tuo oivalliset apuvälineet. Esimerkiksi Lean-ajattelun tuominen johtamisen yhdeksi elementiksi on vastaus tähän. Tein taannoin pienen kartoituksen aiheesta ja se kyllä elää monessa organisaatiossa nykyäänkin. (3) Vaikuttavuuden arviointi on myös eräs lääke ongelmiin. Olen samaa mieltä, mutta tie on edelleen todella pitkä ennen kuin tällainen ajattelu on osa verkostojohtamista. 

Selviämispolku - raportin huipentuma. Tässä on tiivistetysti polun otsikot:

• tarvitaan ajattelutavan muutos: ikääntyminen ei ole ongelma, toteavat raportoijat
  
• tehdään verkkoon perustuva palvelujärjestelmä: eli tuo yllä oleva kuva on perustana; jotenkin käsitteet ovat kuitenkin kaukaa aikaisemmilta sote-uudistuksen tuotantokausilta, toteaa Olli.
  
• uusitaan vanhusten palveluprosessi ja lopetetaan pitkäaikainen vuodeosastohoito: kyllä, mutta tämäkin vaatii ajattelutavan muutosta myös jäljelle jäävien palveluiden osalta - kuntouttavaa näkökulmaa - niin raportoijatkin ajattelevat
• puretaan vanhushoidon nykyinen ylikapasiteetti: tämä perustuu alueellisiin eroihin perustuviin yli- ja alikapasiteetteihin; kyllä, mutta kaikki kapasiteetti on käytössä eikä ns. ylikapasiteettia ylläpitävä taho siitä luovu
• rakennetaan tarvittava lisäkapasiteetti kevyeen hoivaan ja kuntoutukseen: kuntoutusyksiköiden verosto on raportoijien ratkaisu; ikääntyneiden kuntoutuksessa on ristiriitainen haaste - toimintakyvyn ylläpito vs. ikääntymiseen liittyvä luonnollinen toimintakyvyn heikkeneminen.
• luodaan uusia menettelyjä ja otetaan käyttöön uusia näkökulmia: kyllä, digitalisaatio eli sähköiset palveluverkot 
• hoitojen vaikuttavuus keskiöön: samaa mieltä, mutta tie pitkä.
  

Jälkipohdintaa.  Raportoijat eivät ota kantaa muihin vastaaviin analyyseihin, paitsi tämä OECD:n maaraportti. THL on rakentanut arviointijärjestelmän, jossa on samankaltaisuutta tämän raportin ajatustavan kanssa. Erona on, että päätelmiä on rakennettu yhteistyössä kentän kanssa. (2).

Viitteet:

(1)  Sote ja ikääntymisen ongelmat – selviämispolun etsintää: Kirjoittanut: Olli-Pekka Ryynänen, Erkki Vauramo, Teemu Malmi & Ville Koikkalainen. Julkaisu: 18.09.2020, Kaks.fi; https://kaks.fi/julkaisut/sote-ja-ikaantymisen-ongelmat-selviamispolun-etsintaa/ . "Tämän raportin tavoitteena on löytää ja tuoda julkiseen keskusteluun mahdollinen selviämispolku, jolla Suomen kansainvälisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuolto selviää sekä ikääntymisestä että kevään 2020 kriisistä. Raporttimme perustuu julkisiin rekisteritietoihin ja vertaa Suomen järjestelmää kansainväliseen kehitykseen. Raportissa tulee esille alueellinen vaihtelu sekä resurssien käytössä että tuotettujen suoritteiden määrissä, joka sote-tuotannossa edelleen vallitsee." Vauramon pohdintoja olen raportoinut aikaisemmin mm. seuraavissa blogikirjoituksissani:

•  http://ollintuumailut.blogspot.com/2014/06/sote-uudistuksella-2-miljardin-saastot.html
•  https://ollintuumailut.blogspot.com/2013/03/vanhukset-ylos-sangyistaan.html:
  "Vanhukset ylös sängyistään" - vaatii emeritusprofessori Erkki Vauramo
  

(2) Alueelliset erot ovat olleet jatkuvan raportoinnin kohteena. Tässä yksi blogikirjoitus aiheesta: https://ollintuumailut.blogspot.com/2016/10/alueelliset-hyvinvointierot-kylmat.html

(3) Lean-ajattelu ja shp:t:  https://ollintuumailut.blogspot.com/2015/06/lean-ajattelusta-shpssa-tuottavuuden-ja.html

(4) THL:n palvelujärjestelmän arviointi:  https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/sote-arviointi-ja-tietopohja/palvelujarjestelman-arviointi;  pohjana on käytetty eri tietolähteitä, ks. https://stm.fi/tilastot

"Onko sote-tietojohtaminen vaarassa ajautua väärille raiteille?" - Tietojohtamisen verkoston blogikirjoitus, päivitys 11.9.2020

Olli valittiin merkittävään luottamustehtävään, Tietojohtamisen verkosto ry:n hallituksen varajäseneksi. Kiitän julkisesti luottamuksesta. Olen ollut mukana viestinnän ryhmässä, jossa tehtiin ensimmäinen avausblogi aiheesta "Onko sote-tietojohtaminen vaarassa ajautua väärille raiteille?" Oheiset kuvat ovat tuon kirjoituksen aineistoa. Kirjoitus on julkaistu ao. yhdistyksen www-sivuilla osoitteessa:
https://tietojohtamisen-verkosto-ry.webnode.fi/l/onko-sote-tietojohtaminen-vaarassa-ajautua-vaarille-raiteille/

"Tietojohtaminen ei ole vain sarja IT-temppuja. IT-orientoitunut kulma näkyy tiedolla johtamisen kehittämishankkeissa erittäin vahvasti. Tietojohtamisen verkosto ry haluaa nosta esiin julkisessa keskustelussa huolen tulevien sote-maakuntien valmiuksista tiedolla johtamiseen. Kansallisissa hankkeissa on tietojohtamisen perustoista hyvät piirustukset siitä, millä tiedolla tulisi johtaa. Sen sijaan miten johdetaan ja onko tietojohtamisella jokin rooli, on keskustelu, jota sote-maakuntien olisi hyvä käydä verkostoissaan läpi. Tietopääoman ja tiedolla johtamisen kyvykkyyksien merkitystä on jopa hieman aliarvioitu sote-uudistuksen yhteydessä. Kuinka siis varmistetaan, että tietojohtaminen ei ole vain sarja IT-temppuja hienojen tilannekuvien tuottamiseksi, vaan organisaation läpileikkaava ajattelutapa aina dialogeista datan. alkulähteelle? Vastauksia tähän kysymykseen saat tulevissa blogiteksteissämme

Mitä seuraavaksi. Järjestämme seuraavat tietojohtamisen verkostopäivät Vuokatissa marraskuussa 19.-20.11.2020. Tapahtuman ohjelmassa on luvassa sote-tietojohtamista eri kulmista sekä verkostoitumista sote-tietojohtamisen osaajien kanssa. Pyrimme järjestämään vuoden aikana myös webinaarin ajankohtaisista tietojohtamisen kysymyksistä. Tästä lisää myöhemmin.

Tietojohtamisen verkosto ry lyhyesti. Oletko kuullut meistä? Olemme pieni, kasvava ja osaava verkosto, jonka lonkerot ulottuvat sote-kenttään Hangosta Inariin. Verkostomme jäsenet ovat monimuotoinen kokonaisuus niin julkisen kuin yksityisen sektorin palveluntarjoajia ja tuottajia. Asemoimmekin verkostomme vahvaksi sote-tietojohtamisen lähettilääksi.Tietojohtamisen verkosto ry pyrkii aktiivisesti edistämään tietojohtamisen hyviä käytänteitä. Suuri osa verkostomme toiminnasta ja vaikuttamisesta tapahtuu vertaiskehittämisen nimissä epämuodollisissa tapaamisissa. Hyvä tapa päästä verkostoon mukaan on kontaktoida verkoston hallitusta tai täyttää jäsenhakemuslomake. Verkoston hallituksen jäseniin voi ottaa yhteyttä etunimi.sukunimi@sote-tietojohtaminen.fi osoitteella. 

tietoterveisin,

Tietojohtamisen verkosto ry:n hallitus ja hallituksen varajäsenet kaudella 2020,

pj. Mari Siimar, VSSHP

vpj. Tuomas Hujala, Keusote (varalla Olli Nylander, Citrus)

Mika Ålander, Ylä-Savon sote (varalla Eija Peltonen, PSSHP)

Emil Ackerman, PSHP (varalla Matti Oikarinen, LSHP)

Tuija Savolainen, Kuntaliitto (varalla Tuire Mikola, 2M-IT)"

Ollin jälkikirjoitus:  

• Olen aktiivisesti osallistunut verkoston tapahtumiin. Yksi tapahtuma on jäänyt väliin. Tein taannoin viimeisen tapahtuman perusteella blogikirjoituksen: "Tietojohtamisen verkosto - ennusteista toteutuksiin"https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/02/tietojohtamisen-verkosto-ennusteista.html. 

• Toinen vastaava yhdistys, Tietojohtaminen ry. pyysi minulta kirjoitusta tästä tietojohtamisen verkostosta. Juttu julkaistiin Tietoasiantuntija-lehdessä:  "Tietojohtamisen verkoston sietämätöntä keveyttä" https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/03/tietojohtamisen-verkoston-sietamatonta.html
  

Päivitys 11.9.2020: FB:n puolella Jesse Soininen kommentoi tekstiä seuraavasti: "Ensimmäinen lause pitää sisällään ilmeisen paradoksin - se tosin kuvaa hyvin niitä syitä miksi tietotekniikan kanssa tahtoo olla ongelmia. Kun puhumme terveydenhuollon tietojärjestelmien korjaamisesta niin onko tosiaan niin että ne voi korjata aloittamalla tietojohtamisesta? Onko tietojohtaminen tosiaan se suurin osa-alue, jossa ongelmat voidaan korjata? Olisikohan tämä mielluumin niin että tietojohtaminen on parhaimmillaankin niitä toimenpiteitä jotka ovat seurausta niistä lukemattomista oletuksista ja päätöksistä jotka on tehty jopa vuosikymmeniä ennen kuin päästään tekemisiin tietoteknisen ongelman tai johtamisen kanssa? Eli esimerkiksi potilaan ja yhteiskunnan välinen suhde. Mitkä ovat ideaalit, tavoitteet, ja realiteetit ja tavoitekuva yhteiskunnan sote-sektorista. Keskusjohtoinen, mittakaavahyötyä, tehokkuusajattelua, hierarkiaa ja managerialismia korostava teollinen laitosajattelu vai ehkä jokin matalan hierarkian malli kuten vaikkapa Hollannin Buurtzorgissa on. Mille arvopohjalle sote-sektoria rakennetaan? Onko kyse kaiken kaupallistamisesta liiketoimintahyödyn maksimoimiseksi, vain kenties potilaan ja jopa potilaan omaisten inhimilisestä kohtelusta tai hoitotyön laajemmasta yhteiskunnallisesta ymmärryksestä. Tätä listaa voisi jatkaa tavattoman pitkään ja listaan tulisi suuri joukko niitä tekijöitä jotka tulevat tietotyölle annettuna - kuten se että asiaa ymmärtämättömät tahot noin vain ostavat miljardiluokan epookkijärjestelmän jonka kanssa sitten yritetään sompailla jonkinlaiseen leikkaa-liimaa ratkaisu. Kysymys raiteista on oikea mutta se ansaitsee sen sanoituksen jossa tuodaan esiin raiteiden vetäjien rooli."

Juha Muinonen vastaa Jesselle:  Hyvä kysymys, voiko tietojärjestelmät korjata tietojohtamisen avulla. Kyllä se lähtee paljon, paljon kauempaa - yhteisestä ymmärryksestä tiedosta (termit ja käsitteet yksityiskohtaisesti, esim diagnoosin moniulotteinen merkitys) toiminnasta ja johtamisesta. Ja meillä toki on näissä myös hyviä käytänteitä, kuten laaturekisterit (tehohoito ja tiedolla sen kehittäminen puipputasolle - Korona sitä osoitti tai aika hyvässä hapessa paikallisesti oleva patologian termistö). Pohjatyötä vaikka olemassaolevilla järjestelmillä niitä oikein ja yhä paremmaksi määrittelemällä. Hyvää apua tuovat ne uudet järjestelmät. Loppupäätä saadaan aina paremmaksi mitä paremmin alkupään työ on tehty. Kerralla ei tule valmista - tarvitaan siis ponnisteluja niin alkupäähän kuin sinne tiedon jalostamiseen johdon järjestelmiin ja sitä kautta johtamiseen.

Olli vastaa Jesselle: Paradoksin allekirjoitan. Tietojohtaminen sattuu olemaan tuon verkoston tehtävän ytimessä. Ei kaikki soteasiat. Näen tietojohtamisen johtamisen osana, apuna eri tasoilla, jopa Buurzorg-tyyppisessä itsejohtamisessa. Olen mukana osana pientä työtiimiä, joka toimii itseohjautuvasti, mutta hyödyntää omalla tavallaan tietojohtamista. Tiedonhallinta ja tietojärjestelmät ovat myös apuna tietojohtamiselle, mutta ytimessä on tietysti varsinainen toiminta. Kirjoitus oli kollektiivinen avaus, johon liittyvissä keskusteluissa minullakin oli mahdollisuus olla mukana. Paljon hyviä pointteja on Jessen kommentoinnissa, mutta ne eivät olleet keskustelumme keskiössä. Esimerkiksi tietotyölle annettuna tulleet asiat ovat merkittäviä esteitä, rajoitteita, mutta myös mahdollisuuksia. Miljardiluokan epookkijärjestelmät ovat myös tuttua asiaa ja täälläkin on käyty niiden ympärillä tosi pitkiä keskusteluja. Täytyy tunnustaa, että tietojohtamisella tai tällä verkostolla ei saada kaikkia ongelmia ratkottua. Tietojohtamisellakin pitää olla vaikuttavuutta. Se on mielenkiintoinen yksityiskohta - mielestäni tietojohtamisessa tärkein sellainen.