maanantai 16. syyskuuta 2019

HUS tekoälyn ja robotiikan kärjessä

HUS:n seminaarin tunnuskuva, viite 1
HUS on tekoälyn ja robotiikan hyödyntämisen kärjessä - ainakin Suomessa. Tällaisen ymmärryksen sain, kun istuin Oodissa vajaat kaksi työpäivää tekoälyn ja robotiikan seminaarissa 12.-13.9.2019.  Perustaa on rakennettu viimeisten viiden vuoden aikana sekä tietovarantojen että oppimisen, kokeilun ja tutkimisen avulla. Tekoälyn ja robotiikan ilosanomaa on levitetty HUS:n klinikoihin ja perustettu oma kehittämisyksikkö tietohallinnon yhteyteen. HUSssa on oivallettu, että kaiken kehittämisen pitää lähteä toiminnasta, kliinisestä tarpeesta kehittää toimintoja potilashoidon kehittämiseksi, potilasturvallisuuden parantamiseksi. (1)

Ote Firstmarkin tuotekartasta / terveydenhuolto, viite 3
Teko- eli keinoälyllä (Artificial Intelligence, AI) viitataan tietokoneohjelmiin, jotka suorittavat ihmisen älykästä toimintaa jäljitteleviä tehtäviä, kuten päättely, oppiminen, ennakointi, päätöksenteko sekä puheen- ja hahmontunnistus. Ne kykenevät suoriutumaan tehtävistä ilman käyttäjän avustamista sekä kehittämään toimintakykyään oppimisen kautta. Koneoppiminen on yksi tekoälyn osa-alueista.
Tekoäly auttaa tekemään nopeampia päätöksiä, tehostaa prosesseja ja parantaa laatua sekä poistaa inhimillisen virheen mahdollisuuksia. (2). Firstmarkin julkaisema kartta tekoälytuotteista osoittaa, että tuotteita löytyy lähes joka lähtöön. Vasemmalta oikealle on viitteen karttakuvassa esitetty seuraavat tuoteryhmät: infrastruktuuri, analytiikka ja koneoppiminen, applikaatiot (yritysten tuotteistuksiin ja markkinointiin liittyen, eri teollisuuden aloihin liittyen mukaan lukien terveydenhuolto - vieressä poimittuna kartasta). (3).
Da Vinci Si-järjestelmä (viite 4)

Robotiikka on automaation tunnetuin ja pisimmälle kehitetty osa-alue. Robotiikkaa voidaan myös pitää oppina robottien suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä. Robotin rakentamisessa on hyödynnetty robotiikkaa, mutta robotin ei tarvitse olla tehty materiasta, jotta sitä voisi kutsua robotiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi pelkällä tekoälyllä toimivat tietokoneohjelmistot eli botit, jotka voidaan määritellä myös roboteiksi.   Tällä hetkellä ajantasaisimmat standardit ovat ISO 8373:2012 liittyen yleisesti robottien toimintaan ja ISO 13482:2014, joka koskee pelkästään hoivarobotteja (ISO 8373:2012, 2012; ISO 13482:2014, 2014). Da Vinci -leikkausrobotissa on ainakin kolme osaa: kirurgin ohjauspöytä, näyttö sekä robottikädet, joita kirurgi ohjaa leikkauksen aikana. (ks. oheinen kuva).  (4)

Tekoälyn hyödyntäminen terveydenhuollossa on erittäin tietointensiivinen prosessi. Suomessa tietovarannot ovat mahtavat verrattuna moneen muuhun maahan. Mahdolliosuuksia siis on. HUS on keskittynyt rakenteellisen tiedon hyödyntämiseen. Tekstitiedon osalta on vielä haasteita edessä ennen kuin tuo tulee mahdolliseksi. Koneoppiminen on eräs menetelmä hyödyntää suurta tietomassaa erilaisiin terveydenhuollon tarpeisiin kuten ennaltaehkäisy ja interventiot (ihmisten käyttäytymiseen vaikuttaminen), lähetekäytäntö, potilasturvallisuus.

Koneoppimisen avain (Miika Leminen /HUS) on nähdä se prosessina:
  • laadukas data pohjana klinikoiden toimintaprosessit, tietokantojen runsauden hallinta, henkilötietojen oikea-aikainen anonymisointi ja pseudonymisointi (tasapaino yksityisyyden suojan ja datan hyödyntämismahdollisuuksien välillä)
  • arkkitehtuuri: selitetään ja mallinnetaan informaation tarve ottamalla huomioon jo tunnetut ilmiöt; selvitetään, mikä inhimillinen prosessi on datan taustalla (vaikkapa kirjauskäytäntö), poimitaan datasta esille helpot tiedot ja ongelmalliset /kriittiset tiedot
  • prosessi: rakennetaan vaiheittainen prosessi, joka lähtee liikkeelle klinikan prosesseista, etenee tietotarpeisiin ja sitten kysymyksiin missä tietoa tarvitaan, milloin, mitä ja miten. 
  • hyödyt: koko koneoppimisprosessilla pitää olla olemassa konkreettiset hyödyt esim. miten resurssit voidaan kohdistaa korkean hyödyn potilasryhmiin.
  • validointi: koneoppiminen nähdään tuotteen rakentamisena, jossa tuotteen ominaisuudet (eli data, arkkitehtuuri, prosessi ja hyöty) voidaan validoida evaluoimalla keskeiset riskit. 
HUSn pilvistrategia ja AI-strategia sekä toteutus. (Mikko Rotonen/ HUS).  Perustaksi on rakennettu ja jatkuvasti kehitetty tietoallasratkaisua, jossa tietolähteinä ovat kuva-arkistot, laskutustiedot, HUSn tietovarasto, BSB-laaturekisterit, Uranus/Epic-potilastietojärjestelmät, Terveyskylän tiedot, genomitiedot, erilaiset CE-merkityt mobiilisovellukset, hallinnon aggregoidut tietovarannot (Oracle ERP Titanian kautta talous- ja materiaalihallinnon, HR:n ja työsuunnittelun tiedot). Strategian mukaisesti toiminta perustuu monelta osin ostopalveluihin, jolloin HUSlla on mahdollisuus hyödyntää kaikkea parhainta tarjontaa. Alahan kehittyy nopeasti ja tarjolla on lukuisia tuottajia ja tuotteita (vrt. viitteen 3 AI-tuotekartta). Näin perinteinen julkinen hankintamenettely on korvattu dynaamisella hankintamenettelyllä. Toisaalta myös HUS sinänsä on laitevalmistaja, joka hakee tuotteilleen CE-sertifikaatin. Avoimia algoritmeja käytetään mahdollisimman paljon ja niiden ympärille rakennetaan CE-merkittyjä tuotteita. Toteutus tapahtuu moniammatillisissa ryhmissä, joissa mukana ovat keskeisesti palvelun lopulliset hyödyntäjät.

Ohjelmistorobotiikka (Tiina Leivo) edustaa tilapäiseksi tehtyä "laastaria", joka korvataan myöhemmin varsinaiseen tietojärjestelmään rakennettavalla vastaavalla ominaisuudella. Ohjelmistorobotin tehtävänä on tehdä ihmisen puolesta rutiinit, joiden automatisointia ei ole ratkaistu jostain syystä olemassa olevassa perusjärjestelmässä. Robotiikalla ratkaistaan säännönmukaisten toimintojen rationalisoinnin haasteet. Robotti nostaa tapausjoukosta esille ne, jotka ratkaistaan inhimillisellä käsittelyprosessilla (10-20 % tapauksista). Säännönmukaisten toimintojen volyymin on oltava niin suuri, että saavutetaan riittävä kustannushyöty. Ohjelmistorobotiikan edut ovat nopeus, kustannustehokkuus, ketteryys ja prosessilähtöisyys. Tällaisella kehittämistyöllä on myös omat haasteensa: riittämätön asiantuntijoiden työaika, tietojärjestelmien jatkuva muutostila, käyttöoikeudet, johtajuus myös tässä kehitystyössä. Robotiikan pitää olla osa kokonaisvaltaista kehitysprosessin johtamista. (Siis tarvitaan kokonaisarkkitehtuuria.). Ohjelmistorobotiikkaakin koskee tarve dynaamiseen hankintamenettelyyn. On myös ennakoitava ja tiedettävä tietojärjestelmien uudistaminen aikatauluineen ja tavoitteineen, jotta voidaan arvioida "laastariratkaisun" mielekkyys. Tiina Leivo mainitsee seuraavia käyttökohteita: hoitotyön tukiprosessit (lähetteet, ajanvaraus jne.), kliiniset toiminnot (laboratoriotulosten käsittely, hoitoketjuautomaatiot jne.), yleiset tukiprosessit ( laskujen tarkastus, tilausten käsittely jne.). HUS:ssa tällaisia robotiikkahankkeita on meneillään useita, mm.neurologian lähetekeskuksen hanke keskittää kuuden sairaalan lähetekäsittely. Ohjelmistorobotiikka ja koneoppiminen on yhdistetty mm. HUS:n urologian yksikön lähetteiden käsittelyhankkeessa.

Robottiavusteisuus on syvälle hoitoon menevä tekninen apu. Kirurgiassa robotin avulla voidaan lisätä tarkkuutta ja potilasturvallisuutta eli vähentää riskejä. Kirurgisessa operaatiossa on monia vaiheita, joita voidaan robotin avulla ohjeistaa. Robotisaatiota ei nykytiedon mukaan voida viedä vielä itsenäiseksi, ihmisestä riippumattomaksi toiminnaksi. Robotti on yksi väline muiden joukossa. Toistaiseksi robottiavusteisesta toiminnasta ei ole tehty kunnollisia kustannushyötylaskelmia. Oleellinen hyöty koituu potilaalle turvallisuuden lisääntymisenä ja nopeana paluuna normaaliin elämään. Robotti vähentää ihmiskäden epävarmuutta ja samalla siihen voidaan yhdistää muita toimintoja ja tiedonkeruuprosesseja kuten online kuvantaminen. Robottiavusteinen kirurgia on moniammatillista yhteistyötä ja vaatii ehdotonta luottamusta tiimin kesken. Kun Da Vinci-robottia ohjaa kirurgi ohjauspöydältään (ks. edellä kuva, viitteestä 3), tulevaisuudessa kirurgi toimii kuin paperimies konsanaan - sen kuin valvoo robotin toimintaa.

Ihmistä tarvitaan sekä niin tekoälyyn kuin robotiikkaankin liittyvissä toiminnoissa. Kyse on sekä menetelmien kehittämisessä että toteutuksessa jatkuvasta oppimisprosessista. Tiedolla on myös keskeinen merkitys. Sen on oltava kattavaa, laadukasta ja ajantasaista. Matkaa on siis kuljettavana pitkästi myös HUS:lla, vaikka onkin kehityksen eturintamassa. Yhteistyötäkin tarvitaan. Seminaari oli vahvasti HUS-painotteinen. STM:n edustaja Jukka Lähesmaa toi esille valtakunnallisen avoimen yhteistyöfoorumin, HYTEAIRO-ohjelman, johon hän kutsui kaikki halukkaat mukaan. https://stm.fi/hyteairo (hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikkaohjelma, ks. oheinen kuva).


Viitteet

(1) Tekoäly ja robotiikka erikoissairaanhoidossa, seminaari Oodissa 12,.13.9.2019
https://www.hus.fi/husnoste/Sivut/Teko%C3%A4lyseminaari-12.-.13.9.2019.aspx

(2) Tekoäly jäljittää ihmisen toimintaa, Aureolis
https://aureolis.com/palvelut/analytiikka/edistynyt-analytiikka/tekoaly/?gclid=CjwKCAjw5fzrBRASEiwAD2OSVzFGq7MSHZZJOTuuuwuO9_V1QIpSTiHsbRb7H54JRCMdqWRqjxhZpBoCbSAQAvD_BwE
 dqWRqjxhZpBoCbSAQAvD_BwE

(3) AI-tuotteet 2019 Firstmarkin visualisoimana. (Viitteen kautta voi jokainen zoomata karttaa suuremmaksi ja tarkemmaksi. Tähän Ollilla tarjolla ollut teknologia ja osaaminen eivät riittäneet, valitettavasti. Niin alustaja Hanna Hagström Reaktorista hyödynsi tätä lähdettä.)


https://www.google.com/search?sxsrf=ACYBGNQ0otnfEJO60ZY57JFl2P3WYw6ugQ:1568651573405&q=AI+products+at+Firstmark&tbm=isch&source=univ&client=firefox-b-d&sa=X&ved=2ahUKEwiRp7y-4tXkAhVol4sKHQ3XDgYQ7Al6BAgHECQ&biw=1922&bih=967#imgrc=mRvC0wYYXy8D_M:

(4) Minna Harsu: Robotiikka terveydenhuollossa, katsaus robotiikan käyttöön Suomessa ja maailmalla, opinnäytetyö, Tampereen ammattikorkeakoulu, toukokuu 2017
https://aureolis.com/palvelut/analytiikka/edistynyt-analytiikka/tekoaly/?gclid=CjwKCAjw5fzrBRASEiwAD2OSVzFGq7MSHZZJOTuuuwuO9_V1QIpSTiHsbRb7H54JRCM

sunnuntai 1. syyskuuta 2019

Arvoverkon luova hallinta - olisiko avuksi soten uudella tuotantokaudella



Kari Lappalaisen tuore (väitös 30.8.2019) väitöstutkimus päätyy mallintamaan sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista johtamista. Aihe on ajankohtainen tietysti soteuudistuksen kannalta. Sairaanhoitopiirien johdolle tehdyn haastatteluaineiston tulokset Kari julkaisi 2018 erillisenä artikkelina. Aineiston kysymyksenasettelusta huokuu soten edellisen tuotantokauden keskeiset asiat kuten kilpailutus. Tiivistelmä tekstiä: Tutkimuksen tulokset osoittavat, että alueellisten arvoverkkojen luovan hallinnan avulla voidaan kehittää toimijoiden välistä luottamusta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä edistää siten alueellisen hallinnon ketteryyttä, asiakasohjautuvuutta sekä innovaatioihin kannustavaa kokeilukulttuuria. 

Yllä olevasta mallista on jonkinmoinen tie käytäntöön. Yritän soveltaa Karin mallia sotemaailmaan. Uusi tuotantokausi on jälleen käsillä. Katsotaan, mitä saan aikaan.

Strateginen johtaminen.
  • Arvoverkon suunnittelu. Niin sieltä hallitusohjelmasta syntyy yhteinen visio. Onko maakunta keskeinen toimija vai tuleeko jatkossa kunnalle rooli. Niin mikä on tarkoituksenmukainen yhteistoiminta. Miten palveluntuottajat kytketään yhteistoimintaan. Miten varmistetaan, että kaikki yhteistoiminta tähtää kansalaisen (ml. asiakas/potilas) parhaaseen - hyvinvointi- ja terveyshyödyn maksimointi.
  • Arvoverkon ohjaus. Käsite resilienssi jäi pohdituttamaan. Resilienssi tarkoittaa selviytymis- ja sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. (2) Kari korostaa ennakoivuutta ja vahvoja verkostoja. Niin Kari tarkoittaa, että ohjauksen painopiste on ennakoivissa toimissa eikä jälkikäteisessä valvonnassa. Vahva verkosto pitää mitä ilmeisimmin olla johdettu vahvasti "ylhäältä". Muuten ennakoivuus laskee oleellisesti. Normi- ja resurssiohjaus on siis väline ennen muuta, ei niinkään informaatio-ohjaus - vai kuinka? Edellisen tuotantokauden lähtökohta oli vahva resurssiohjaus. Onko sama nytkin?
  • Arvoverkon tietojohtaminen. Avoin tiedonkulku on Karin toinen tukijalka ja toinen on talouden suunnittelu ja seuranta. Kun luovuttiin valinnanvapaus-ajattelun laajentamisesta, voidaan ehkä saada paremmin tiedolla hallintaan koko alueellinen arvoverkko. Tämä on mahdollista, mutta edellyttää suurta hyppyä uudelle tasolle. Jos ajatellaan, että tiedolla johtamisen taso on tällä hetkellä noin 1-2 (maksimi 5), tarvitaan rutkasti integroivaa tietotyötä valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. 
Palvelujen johtaminen.
  • Arvoverkon suunnittelu.  Karin lääke on tässä yhteisesti sovitut säännöt ja tavoitteet. Sopimusmenettely on kaksi- monivuoroinen prosessi. Edellisellä tuotantokaudella rakennettiin uusi massiivinen lainsäädäntö ja ohjausmalli. Testattiin sopimusmenettelyjä. Hyödynnettiin tietoa mahdollisimman paljon jne. Ehkä tuota taustatyötä voitaisiin hyödyntää myös tällä tuotantokaudella.
  • Arvoverkon ohjaus. Tarkoittaako Kari tässä sopimusohjauksen mallia. Tällöin ohjaus tapahtuisi kuitenkin hierarkisesti: valtio - palvelujen järjestäjä (maakunta/kunta), palvelujen järjestäjä - palveluntuottaja, palveluntuottaja - palvelun tarvitsija. Palvelun tarvitsija käyttää kuitenkin useita palveluita, joten palveluntuottajien kesken pitäisi rakentaa myös ohjausmekanismi (palveluketjut, palveluintegraatio). Tarkoittaako Kari alueellisella työpaikkarakenteella alueellisia työntekijämarkkinoita? Työntekijöitä voitaisiin joustavasti siirtää sinne, missä palveluja eniten kysytään. Hieno periaate, mutta miten toteutus tapahtuisi. Jos kaikki palveluntuottajat olisivat yhden työnantajan alla, periaatteessa tämä onnistuisi. Valtiolla on monesti yritetty tätä, mutta tulokset ovat olleet laihoja monestakin syystä.
  • Arvoverkon tietojohtaminen. Kari korostaa asiakaskommunikaatiota ja palveluprosessien kehittämistä. Tämä edellyttää reaaliaikaista tietotuotantoa. Jälleen hieno periaate. Nyt ollaan reaaliaikaisuudesta melkoisesti jäljessä. Riippuen näkökulmasta viiveet voivat olla jopa toista vuotta. Asiakas on kuitenkin otettu myös malliin mukaan.
Innovaatiojohtaminen.
  • Arvoverkon suunnittelu. Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tietohallinto nostetaan Karin mallissa strategiseen asemaan. Kannatettavia periaatteita.
  • Arvoverkon ohjaus. Karin malli on kaksijakoinen: suuruuden ekonomia ja yksilöllinen luovuus. Lisäksi Kari nostaa esille radikaalit systeemi-innovaatiot. Pohjana on oheinen työnjakomalli. Tein taannoin vastaavan mallin pohtiessani edellisen tuotantokauden ratkaisuja. Ohjausratkaisu sisältää sinänsä jo keskinäisiä ristiriitoja.  (3)
  • Arvoverkon tietojohtaminen. Karin nosto: Informaatioteknologia ja johtaminen varmistavat ja mahdollistavat innovaatiot. Kyllä, ehkä näin. Tarvitaan kova pohjatyö tietojohtamisessa. Toissijaisen tiedon laki auttaa asiaa, mutta tietojärjestelmien uudistaminen ja keskinäinen integraatio ovat melkoinen urakka. Kun välineet ovat kunnossa, voidaan siirtyä mahdollistamiseen.
Yhden kuvan nostan vielä esille Karin väitöskirjasta: alueellisen arvoverkon johtamisjärjestelmän mallinnus. Malli on kattava, mutta keskiössä on palvelutuotanto eikä palvelun käyttäjä. Rakensin vastaavan mallin ns. sipulivertauksen avulla,  jossa kansalainen oli sipulin ytimessä. (4).




 Kansalaisnäkökulma vaivaa minua näissä eri malleissa. Karikin on viime kädessä lähtenyt liikkeelle organisaatioista, palvelutuotannosta. Karinkin mallit pitäisi kääntää kansalaismalliksi. Esimerkiksi palvelumuotoilulla voisi olla sanansa sanottavana näkökulman muutokseen. Palvelumuotoilua ei voi tehdä ilman asiakasta.

(1) Kari Lappalainen: Luova hallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa, väitöskirja, Vaasn yliopisto 2019 (väitös 30.8.2019)

PikkukuvaTutkimus tarkastelee sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista johtamista jatkuvan kehittämisen näkökulmasta. Tutkimuksen tavoite on ollut teoretisoida luovan hallinnan (Creative Governance) viitekehys, jota hyödyntämällä sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliset arvoverkot voisivat ylläpitää ja kehittää kykyään selviytyä alati muuttuvassa alueellisessa toimintaympäristössään. Luovalle hallinnalle tunnistetiin kaikkiaan 15 osaaluetta. Nämä jakautuivat mallin kolmeen eri johtamisen elementtiin, joita ovat strateginen johtaminen, palvelujen johtaminen sekä innovaatiojohtaminen. Jotta malli tukisi mahdollisimman hyvin alueellista toiminnan koordinointia, voidaan luovan hallinnan osa-alueita tarkastella myös arvoverkkojen suunnittelun, ohjauksen sekä tietojohtamisen näkökulmista. Tutkimus rakentuu neljästä artikkelista ja yhteenvedosta. Ensimmäisessä artikkelissa määritettiin luovan hallinnan ydinkategoriat eli alustavat osa-alueet. Tämän jälkeen laadullisen haastattelututkimuksen (2. artikkeli) sekä tieteellisen kirjallisuuskatsauksen (3. artikkeli) avulla suoritettiin akselikoodaus eli luokitusten tarkennukset. Neljännessä artikkelissa kehitettiin lähtökohtia alueellisten arvoverkkojen johtamismallille. Selektiivinen koodaus eli tutkimusmateriaalin integrointi toteutettiin tutkimuksen yhteenvedossa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että alueellisten arvoverkkojen luovan hallinnan avulla voidaan kehittää toimijoiden välistä luottamusta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä edistää siten alueellisen hallinnon ketteryyttä, asiakasohjautuvuutta sekä innovaatioihin kannustavaa kokeilukulttuuria.
 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-875-7

(2) Elina Jalonen: Resilienssi on sinnikkyyttä ja selviytymiskykyä
https://oivaltaen.fi/resilienssi/

(3) Keskittäminen ja hajauttaminen
- https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/02/keskittamisen-ihanuus-ja-karikot.html
- https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/02/keskittamisen-pelikentta-sotessa_25.html

(4) Tiedonhallinnan ekosysteemi
https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/01/tiedonhallinnan-ekosysteemi-avoin-ja.html

sunnuntai 18. elokuuta 2019

Sote-tapaus Uusimaa näennäisen helppo rasti, päivitys 19.8.2019

Kuva: HS Uusimaa 2019, viite 1
Perjantaina 16.8.2019 avattiin tapaus Uusimaan käsittely virallisesti. Seurasin lehdistön kautta aloitusta. HS taustoitti ennakolta, että kaikki 26 kuntaa ovat samaa mieltä ratkaisusta. Uusimaa jaetaan viiteen alueeseen: Helsinki, Vantaa-Kerava, Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa. HUS pysyy kaikkien yhteisenä sairaalana. Valtiovallalla oli pari muutakin ehdotusta ratkaisuksi, mutta lähtökohtaisesti kaikki osapuolet kannattivat tätä keväällä kuntien yhdessä tekemää ehdotusta. Myös pormestari Vapaavuori kävi kertomassa, että tämä on se tie. Toisaalta hän edelleen nosti esille maakuntahallinnon vastustuksensa. Ministeri Kiuru totesi, että kannattaa jatkaa tästä. Selvitysmieskin oli jo löydetty, Vantaan entinen kaupunginjohtaja, HUS:n entinen toimistusjohtaja Kari Nenonen. Niin ja myös HUS:n nykyinen toimitusjohtaja Juha Tuominen kannatti ratkaisua. (1 ja 2).

Mikä tässä nyt sitten on ongelma? No pitäisi mahduttaa ratkaisu tuohon maakunta-malliin. Ja vielä ennakoida mahdollista maakuntaveron tuloa. Pitäisi ratkaisu saada perustuslain mukaiseksi. Pitäisi saada aikaan kaikkien osapuolten hyväksymä vallanjako - siis kunnat (erityisesti pienet kunnat), poliittiset puolueet ja tietysti taustalla olevat keskeiset vaikuttajahenkilöt. Pitäisi tehdä ratkaisu, joka ei saa muita suuria kaupunkeja kademielelle - erityisesti Tampere ja Turku.Yksinkertaisesti soten (ml. pelastustoimi) vallankäytön ylärakenne pitäisi saada kuntoon. Onko ratkaisuna yksi Uusimaa-maakunta ja sen alla kuusi kuntayhtymää ja yksi kunta (Helsinki) palveluntuottajina? Vai onko ratkaisuna viisi maakuntaa ja Helsinki palvelunjärjestäjinä. Se olisi 18 maakunnan mallin vastainen ratkaisu.

Mikä tässä nyt sitten muuttuisi tuon vallankäytön ylärakenteen lisäksi? Tämä onkin jo astetta vaikeampi kysymys vai onko. Helsingissä ei muuttuisi mikään. Vantaalla pitäisi ottaa huomioon Kerava ja rakentaa näin peruspalvelujen hallinto kahden kunnan kesken. Keski-Uusimaalla on jo yhteistä hallintoa. Länsi- ja Itä-Uusimaa joutuisi luomaan yhteiset uudet hallintorakenteet. HUS voisi toimia kuten nyt.

Mutta miten uudistus ratkaisisi keskeiset kansalaisia koskevat ongelmat? Niistä en kovasti ole saanut selkoa tässä aloitusvaiheessa. Edellisessä blogikirjoituksessani kaivoin esille hallituksen tavoitteet. (3). Tiivistetysti ne ovat seuraavat:
  • hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen
  • yhdenvertaisten ja laadukkaiden sotepalvelujen turvaaminen kansalaisille
  • ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen
  • keskitetty valtion rahoitusohjaus tarvevakioituihin kriteereihin perustuen
  • maakuntaveron käyttöönotto.
STM:n alustuksessa nostettiin esille seuraavia sote-palveluihin liittyviä tekijöitä:
  • PTH, ESH ja vammaispalvelut on pääosin järjestetty eri rakenteissa: Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä 2017, Myrskylä ja Pukkila
  • Ruotsinkielisten palveluiden toimivuutta on selvitetty v. 2018
  • Sairastavuusindeksi on maan pienin, mutta suuria kuntakohtaisia eroja on mukaan lukien erot tarvevakioiduissa sotemenoissa (ks. oheinen kuva)
  • Haasteena sotemenojen reaalinen kasvu 2020-luvulla maan keskitasoa enemmän. (4)
Näiden tavoitteiden ja haasteiden taustana pitäisi olla läpinäkyvä tietojohtamisen ratkaisu koko alueelle. Nyt tilanne on hajanainen kaikilta osin. Järjestäjän tietojohtamisen työkalupakki puuttuu. Varsinaiset toiminnanohjausjärjestelmät ovat kuntayhtymä- ja kuntakeskeisesti eri aikoina rakennettuja järjestelmiä. HUS ja Helsinki sekä osa Uudenmaan kunnista on sitoutunut Apotti-järjestelmään, mutta ei suinkaan kaikki. Esimerkiksi Espoo on Apotissa mukana vain HUS:n kautta mutta ei soten peruspalveluissa. Maakuntahallinnon valmisteluun käytettiin edellisen hallituksen kaudella rutkasti rahaa. Hyödyt valmistelusta pitäisi nyt pikaisesti rinnan tämän hallintoratkaisun kanssa kaivaa esille.

Niin eri tahot veikkaavat, että tästä tulee kuitenkin soteuudistuksen kaikkein vaikein rasti. Kiire on jälleen kova, koska ehdotus pitää saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Mitä, jos yritettäisiin tutkailla tätä aihetta ennen muuta kansalaisen (asiakkaan/potilaan) kannalta. Josko sitä kautta aukeaisi myös tuo vallankäytön ylärakenne.

Päivitys 19.8.2019:
Maakuntamallia tosiaan vastustaa edelleen Jan Vapaavuori. Se tuli esille YLEn uutisoinnista. Tiina Merikanto myös toi hienosti esille useita vaihtoehtoisia ratkaisuja Uusimaa-soteen. Niitä on useita ja ehkä siksi kyseessä ei ole helppo rasti. (ks. Viite 1/ Tiina Merikannon analyysi 16.8.2019)
- Uusimaa on tosiaan uutisoitu terveydenhuoltopainotteisesti.  Ainoa sosiaalipalveluiden esiinnostaja on jälleen Aulikki Kananoja. Valitettavasti sosiaalihuollon töissä olevat vaikuttajat ovat tässä todella nynnyjä. https://www.hs.fi/paivanleh…/19082019/art-2000006208328.html
- eräs tekijä on alueen kuntien väkilukujen suuret vaihtelut - sitä en maininnut suoraan pohdinnassani.

Viitteet

(1) YLEn uutisointia 16.8.2019:
  • Uudenmaan soten erillisratkaisun sorvaaminen alkoi – Vapaavuori: "En edelleenkään näe järjellistä syytä, miksi maakuntamalliin pitäisi mennä." https://yle.fi/uutiset/3-10926098
  • Tiina Merikanto 16.8.2019:  Analyysi: Ministeriöt kiistelevät ja taas on kiire – vääntö pääkaupunkiseudun erityiskohtelusta aloittaa soten uuden tuotantokauden tänään
    Syksyn aikana ratkeaa, saako pääkaupunkiseutu uuden sote-mallin - vaihtoehdoista on ruuhka tai täysi pula. Tiina nostaa esille seuraavia vaihtoehtoja:
    - Uudellamaalla on yksi maakunta järjestäjänä ja 3-5 kuntatuottajaa kuntayhtymämuodossa. Näistä yksi olisi Helsinki.
    - Toinen malli voisi rakentua sille, että Uudellamaalla on useita maakuntia, esimerkiksi Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan ja Helsingin maakunta. HUS pilkottaisiin maakuntien kesken.
    - Kolmannessa mallissa Uudellamaalla voisi vaikkapa olla useita maakuntia ja HUS olisi maakuntien yhteistoimintaorganisaationa.
    - Neljännessä mallissa taas olisi yksi maakunta, mutta tuottaminen organisoitaisiin maakunnan sisällä aluelautakuntamallilla, jossa otettaisiin huomioon alueen poliittinen jakauma.
    - Viides malli voisi rakentua siten, että Uudellamaalla olisi kaksi maakuntaa: Helsinki ja muu Uusimaa.
    - Uudellemaalle ei tehdä mitään erillisratkaisua, koska toimivaa ei löydetä.

     https://yle.fi/uutiset/3-10920952?fbclid=IwAR0LbU8BspmLMoQcS_vyNEqO1jI3i_EGPoOa49SGsgwJrNELYgLhkgRwEoo
HS: uutisointi Uusimaa-tapauksesta:
(2) STM:n tiedote 16.8.2019: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/osana-rinteen-hallituksen-sote-uudistusta-selvitetaan-sote-erillisratkaisua-uudellamaalla
Selvityksessä arvioidaan erillisratkaisun mahdollisuutta suhteessa sote-uudistuksen yleisiin linjauksiin ja perustuslain säännöksiin. Hallitusohjelman mukaan erillisratkaisu voi koskea koko Uudenmaan maakuntaa, Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten muodostamaa pääkaupunkiseutua tai Helsinkiä. -Edessä ei ole helppo tehtävä, mutta hallitus on sitoutunut selvittämään sote-erillisratkaisua. Olen vakuuttunut, että aidolla kumppanuudella voidaan saada tulosta aikaan. Yhteistyötä, joustavuutta, sitoutumista ja ratkaisukeskeisyyttä tarvitaan, jotta paras mahdollinen ratkaisu löydetään, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru. Erillisratkaisun vaikutuksia arvioidaan aluejaon, sote-työnjaon, hallinnon järjestämisen sekä henkilöstön ja omaisuuden siirtojen osalta sekä Uudellamaalla että valtakunnallisesti. Selvityksessä ei käsitellä verotusratkaisuja. Sote-rahoitukseen ja kuntien valtionosuuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointia syvennetään tarvittaessa osana jatkovalmistelua. Sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu erillisratkaisun selvityshenkilöksi kaupunkineuvos Kari Nenosen.


(3) Pohdin aihetta edellisessä blogissani, ks. http://ollintuumailut.blogspot.com/2019/08/tuleeko-tasta-sotesta-mitaan-vai.html

Pääministeri Rinteen hallitusohjelma: Ohessa ote luvusta 3.6.1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus. https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma/sosiaali-ja-terveyspalveluiden-rakenneuudistus
"Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen keskeisinä tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. ....Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Asukkaiden osallisuutta ja käyttäjädemokratiaa vahvistetaan....Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien osalta tämä ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan.... Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Sote-rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Hallitus käynnistää välittömästi valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta. Verorakenteen muutokset eivät saa voimaan astuessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Maakunnat voivat periä lakiin perustuvia asiakasmaksuja. Erillisinä asioina valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä....Uudistus tarvitsee tuekseen toimivat tietojärjestelmä- ja tiedonhallintajärjestelmät sekä kattavan tietopohjan ja yhtenäisen tavan raportoida. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen, ICT-valmistelu ja muu sote-kehittämistyön rahoitus turvataan siirtymävaiheen aikana."

(4) STM / tilaisuuden esitysmateriaali 2019: https://stm.fi/documents/1271139/15069709/Uusimaa-tilaisuuden+pp-esitys+LMVP_final.pdf/20300540-614a-34c0-1af9-ae92b266350a/Uusimaa-tilaisuuden+pp-esitys+LMVP_final.pdf.pdf

sunnuntai 11. elokuuta 2019

Tuleeko tästä sotesta mitään vai uskoako hallitusohjelmaan?


Rinteen hallitusohjelma, luku 3.6
Keskustelin FB-kaverini kanssa viime viikolla tietysti sotesta. Hänellä oli tosi negatiivinen, suorastaan toivoton näkemys, miten uusi hallitus saisi mitään aikaan soteuudistuksessa. Yritän nyt karistaa pois suoran poliittisen pohdinnan. Kaverini totesi, että Sipilän hallituksella oli kuitenkin näkymä uudistukseen ylhäältä alas. Se perustui vahvaan resurssi-euro-ohjaukseen, johon oli tuleva maakuntamalli järjestäjän vastuulla valjastettu toimijaksi. Kyllä kaverini totesi, että olisi niitä maakuntia tai järjestäjiä voinut olla vähemmänkin. Viisi olisi hyvin riittänyt.

Innostuin hiukan haastamaan kaveriani. Kysyin, mikä tässä nykyjärjestelmässä on eniten pielessä. Ykköseksi nousi nykyinen soterahoitusjärjestelmä. Sen avulla ei voi ohjata kokonaisvaltaisesti ja korjata keskeisiä nykyjärjestelmän haittoja - siis eriarvoisuutta, jonottamista, vanhustenhuollon ongelmia jne. Myös nykyjärjestelmä ruokkii suuria erikoissairaanhoidon toimijoita investointeihin, jotka eivät ole maan kokonaisuuden optimaalia. Toinen suuri haaste on ICT-järjestelmien pirstaleisuus ja vanhentuneisuus. Näin kaverin mielestä ei myöskään kyetä rakentamaan tiedolla johtamisen järjestelmää, jolla olisi vaikutusta keskeisiin ongelmien paikantamiseen sekä vähin erin poistamiseen. Taisi olla muitakin haasteita, joita en kuitenkaan onnistunut kirjaamaan syvämuistiini.

Haastoin edelleen. Miksi kaikki täytyisi ohjata kunnista maakuntiin eli järjestäjän vastuu kaikessa pitäisi keskittää maakunnille. Eikö esimerkiksi sosiaalihuoltoa voisi jättää kuntien vastuulle. Onhan se lähipalvelua mitä suurimmassa määrin. Kaverin suorasukainen vastaus oli selvä. Sosiaalihuolto on suurimmalta osin volyymillä ja asiakkuuksilla mitattuna kiinteästi kytkyksissä terveydenhuoltoon. Lisäksi osaan palveluista kunnat ovat väestöpohjaltaan liian pieniä (erit. lastensuojelu). No miten sitten olisi taistelu resursseista samalla rintamalla mahtavan erikoissairaanhoidon kanssa, jolla vielä on paljon helpompi osoittaa mittarein nopeat vaikutukset kansalaisten kannalta. Tämä pitäisi varmistaa tavalla tai toisella, että lääkärit eivät kaikkeen pääse pistämään määräävää sormeaan - totesi kaverini noin suurin piirtein. No eikö monikanavarahoitus ole mielestäsi rahoitusongelman ydinhaaste. Ei - se on kokonaisuuden kannalta marginaalinen asia. Jos otetaan terveyskeskustoiminnan ongelmat lähtökohdaksi, niin siinä yhteydessä työterveydenhuollolla on merkityksensä. Entä terveyskeskusten resurssiongelmat. Eikö ne voitaisiin osittain ratkoa purkamalla monikanarahoitusta ja satsaamalla perusterveydenhuoltoon. Ei auta. Tulee kilpailua lääkäreistä yksityisen ja julkisen välillä (tietysti sitä on nytkin viljalti). Ainoaksi ratkaisuksi tulee hakea lisäresurssit yksityiseltä puolelta ostopalveluin.  Moni muu ammattilainen, poliitikko sekä osin hallitusohjelmakin vannoo 1000+1000 nimeen eli lääkärien ja hoitajien määrän kasvattamiseen perusterveydenhuollossa. Kaverini mielestä työnantajana perusterveydenhuolto ei ole kilpailukykyinen. Kysyin myös, eikö yksityisten yritysten rooli hämmennä. Joo, yksityiset käyttävät kaiken pelivaran hyväkseen ja ovatkin onnistuneet siinä. Kaverinikin kyllä oli huolestunut tästä kehityksestä, mutta ei löytänyt lääkkeitä asiaan.

Kaivoin esille hallitusohjelman tätä juttua tehdessäni. Löysin sieltä kovin tuttua tekstiä. Näihin kaverini huoliin ohjelma vastaa 18 maakunnan mallilla, valtion rahoituksella tarvevaikoiduin kertoimin sekä korostamalla ICT-uudistusta. Uutta Sipilän hallitukseen verrattuna on julkisten palveluiden nostaminen pääosaan sekä siirtämällä monikanavarahoituksen sekä maakuntien verotusoikeuden ratkaisut parlamentaariselle komitealle. (1). Eikö tässä nyt Rinteen hallitus jatka työtä Sipilän hallituksessa tehtyjen linjausten pohjalta lukuunottamatta tätä yksityisten palveluiden painotusta ja valinnanvapauden tuomista sotekeskusten toimintaan? No kaverini ei usko, että maakuntamalli menisi läpi uudessa eduskunnassa. Niin onhan nyt enemmistöhallitus. Tietysti kokoomus vastustaa tätä ratkaisua. Myös ns. kuntapuolue eli ne kansanedustajat, jotka vannovat kunnallisen demokratian nimeen. Tässä ovat etunenässä suuret kaupungit. Hallituksella on kuitenkin lievennykset mielessä: pääkaupunkiseudulle erityisratkaisu sekä yleensä, mitä kunnilta siirretään maakuntien vastuulle. Ketä nyt pitäisi uskoa? Onko hallitusohjelma täynnä tässä asiassa katteettomia lupauksia?

Yksi virke soteuudistuksesta oli ukkoporukkamme tulos proustilaisesta pohdiskelustamme kesällä 2018. (2) Päädyimme silloin hallinnollisesti keveämpään ratkaisuun kuin Sipilän-Rinteen malli. Nostimme esille kaikki oleelliset uudistustarpeet. Painotimme ICT-järjestelmien uudistamista sekä tiedolla johtamisen elementtejä. Ehdotuksemme oli toki puolivakava avaus, mutta kuitenkin...



Viitteet

(1) Pääministeri Rinteen hallitusohjelma: Ohessa ote luvusta 3.6.1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus. https://valtioneuvosto.fi/rinteen-hallitus/hallitusohjelma/sosiaali-ja-terveyspalveluiden-rakenneuudistus

"Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen keskeisinä tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille, parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. ....Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille. Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakuntien tehtäväksi. Itsehallinnollisia maakuntia on 18. Maakuntien toiminnasta, taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla. Alueiden päätöksenteosta vastaavat suorilla vaaleilla valitut valtuutetut. Asukkaiden osallisuutta ja käyttäjädemokratiaa vahvistetaan....Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien osalta tämä ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan.... Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Sote-rahoitusjärjestelmä uudistetaan tarvevakioituihin kriteereihin perustuvaksi. Hallitus käynnistää välittömästi valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta. Verorakenteen muutokset eivät saa voimaan astuessaan aiheuttaa verotuksen kiristymistä. Maakunnat voivat periä lakiin perustuvia asiakasmaksuja.
Erillisinä asioina valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen vuoden 2020 loppuun mennessä....Uudistus tarvitsee tuekseen toimivat tietojärjestelmä- ja tiedonhallintajärjestelmät sekä kattavan tietopohjan ja yhtenäisen tavan raportoida. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen, ICT-valmistelu ja muu sote-kehittämistyön rahoitus turvataan siirtymävaiheen aikana."

(2)  "Proustilainen SOTE-uudistus - yksi virke riittää"
https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/07/proustilainen-sote-uudistus-yksi-virke.html

maanantai 29. heinäkuuta 2019

Pienestä mestariksi - elämänviisauksia pohtimassa

Kuvassa vasemmalta Mika, Tiia, Tarja, Jenni, Pasi, Anja
Pienestä mestariksi - seminaari järjestettiin Hankasalmen asemalla Kihveliteltassa 26.7.2019. Keskustelua veti entinen Hankasalmen poika Mika Pasanen (nyt helsinkiläinen). Keskustelijoina olivat Hankasalmen Voice-kuoron johtaja Tarja Erkkilä, Naisleijonien kapteeni Jenni Hiirikoski, Lomakeskus Revontulen toimitusjohtaja Tiia Valkama, Suomen naisleijonien päävalmentaja Pasi Mustonen ja kunnanhallituksen puheenkohtaja Anja Kauppinen. Alaotsikkoina oli "miten ponnistat parhaaksi?" , " Huomaa hyvä".

Juontaja Mika kokosi oivallisesti eri näkökulmat yhteen suorastaan filosofisella, yleismaailmallisella otteella. Ihminen on keskiössä. On oltava tahtoa, uskoa ja intohimoa. On oltava osaamista ja taitoa. On oltava pitkäjänteisyyttä, rehellisyyttä ja avoimuutta. Näistä lähtökohdista on mahdollista ponnistaa parhaaksi. Naisten jääkiekkomaajoukkue oli itse asiassa maailman paras joukkue, vaikka jäikin hopealle tuomaripelin vuoksi. Hankasalmen Voice-kuoro oli Suomen paras kuoro 2011 kuorokilpailussa. Lomakeskus Revontuli on Hankasalmen paras lomakeskus. Ja Hankasalmen kunta on "hyvä", koska kunnassa "huomataan hyvä".

Pohdinnan keskipisteenä oli tie kohden parasta, mestariksi. Samoja oppimisen, sitkeyden teitä esittelivät kaikki - oli sitten kyse yritysmaailmasta, kunnasta, kuorosta tai jääkiekkojoukkueesta. Yhdessä tekeminen ja ihmisten hyvien puolien korostaminen sekä huonoksi koettujen puolien sietäminen kantaa eteenpäin. Tarvitaan toisaalta itsenäistä, autonomista yksilön yritteliäisyytta. Tarvitaan toisten huomioon ottamista. Tarvitaan yhteinen päämäärä. Hienoja periaatteita kaikki. Aina ei kuitenkaan kaikki mene kohdalleen. Elämä on pelaamista todennäköisyyksien ja sattumien meressä. Pitää rakentaa yhteisesti tekemisen päämäärä, jossa todennäköisyys onnistumiselle on mahdollisimman suuri. Silti lopulta voi käydä hyvin tai huonosti. Käy niin tai näin, niin oppia pitää ottaa jatkuvasti.
Iso kuva Markku, yläkuva Pentti ja Olli, alakuva Mikko ja Markku

Tätä todennäköisyyden ja sattuman välistä suhdetta pohdittiin vielä omassa pienimuotoisessa Proust-seminaarissamme laiturin nokassa. Päävalmentaja Pasin veli Pentti avasi vielä jääkiekon saloja. On jatkuvasti pyrittävä lisäämään kaikin keinoin maalinteossa todennäköisyyttä. Se tapahtuu jatkuvilla toistoilla. Kyllä se kiekko lopulta menee maaliin. Näin on vain uskottava. Marginaalit ovat kuitenkin pienet ja näin hyvällä ja huonolla tuurilla on osansa pelissä. Niin se menee myös muussa elämässä. Nostin keskustelussa esille edesmenneen yli 100-vuotiaaksi eläneen äitini elämän. Kun äiti täytti sata vuotta, pidin hänelle pienen puheen. Sain ainekset esitykseeni tutulta gerontologian professorista. Tässäkin pelataan todennäköisyyksillä ja sattumilla. Prof. Hervonen totesi minulle, että merkittävin pitkäikäisyyden tunnusmerkki on sattuma - niin hyvä tuuri elää kauan. Mutta tässäkin asiassa pelataan myös todennäköisyyksillä: elintavat, geeniperimä, koulutustaso, sosiaaliset suhteet, asuinympäristö jne. Jopa ikääntyvän ihmisen kävelystäkin voidaan jotain päätellä. Kuitenkin etenemme elämän polulla vaiheesta toiseen. Joihinkin vaiheisiin voimme vaikuttaa tietoisesti ja tehdä valintoja, jotkut menevät tiedostamatta suuntaan jos toiseen.

Mitä tästä kaikesta opimme? Samat inhimilliset haasteet, mahdollisuudet kohdataan on sitten kyse pelistä, yritystoiminnasta, kunnan johtamisesta tai itsensä johtamisesta. Uusia näkökulmia ja ahaaelämyksiä syntyy, kun pistetään yhteen erilaisia ihmisiä pohtimaan. Inhimillinen toiminta ei ole mitään ennalta arvattavaa mekaniikkaa. Se on jatkuvaa oppimista ja toimimista todennäköisyyksien ja sattumien maailmassa.  Niin ja oletettavasti ensi vuonnakin järjestetään Kihveli-areena. Myös Proust -seminaari jatkuu ensi vuonna. Kirjoja on vielä liuta käsittelemättä. Volter Kilpi-seurakin on tiedostanut toimintamme Proustin ympärillä. Hienoa.

maanantai 22. heinäkuuta 2019

Digiarvoa 2019 - kilpailusta tehoa ja vaikuttavuutta soteen, päivitys 24.7.2019

Digiarvoa 2019 -kilpailu / Digia oy. Koneoppimista, chatbotteja ja uudenlaisia ekosysteemejä – Digiarvoa 2019 -kilpailun ensimmäiset hakemukset julkaistu
"Ohjelmisto- ja palveluyritys Digian järjestämässä Digiarvoa 2019 -kilpailussa etsitään ideoita tai hankkeita, jotka tuottavat aitoa arvoa digitaalisuuden keinoin. Kilpailu käynnistyi sunnuntaina 26.5. ja hakemuksia voi lähettää 8.8.2019 saakka.  
Kilpailun tarkoitus on herättää keskustelua Suomen digitaalisesta tulevaisuudesta ja kannustaa ideoimaan konkreettisia tuloksia. Osallistujia kannustetaan ideoimaan aiheita erityisesti kolmesta teemasta, jotka ovat digitaaliset alustat ja ekosysteemit, datan hyödyntäminen sekä innostavat asiakaskokemukset. Digia tukee kilpailun voittanutta ideaa, konseptia tai hanketta 100 000 euron arvoisesti. Ensimmäiset kilpailuun lähetetyt ideat ja hankkeet on nyt julkaistu kilpailusivustolla. Ratkaisuissa on hyödynnetty laaja-alaisesti digitalisaation luomia mahdollisuuksia. Hakemuksissa aiheina näkyvät esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden tehostaminen, suomalaisten osaamisen lisääminen sekä lasten ja nuorten tulevaisuuden parantaminen."

Osa tähän asti julkaistuista ideoista/Innovaatioista saattavat olla hyödyksi sotemaailmassa. Poimin 15 julkistetusta ideasta 6 kpl, joista voisi olla hyötyä sotemaailmassa. E-päivystys ja Puhti ovat suoraan suunnattuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
  • E-päivystys. Sovellus helpottaa ja nopeuttaa päivystysvastaanottojen jonotusprosessia ja potilaiden hoitoon ohjautumista. Helpottaa potilaiden oloa, kun jonotuspaikan voi itse valita. Vähentää yhtä aikaa jonottavien ihmisten määrää odotustiloissa, jolloin voidaan minimoida erilaisten bakteerien ja virusten tartuttavuutta. Isojen odotustilojen tarve vähenee.
  • MP-intelligence. Energia-, prosessi- ja valmistavassa teollisuudessa kerätään suuria määriä prosessidataa. Tätä dataa on perinteisesti hyödynnetty paikallisesti prosessin ohjaukseen ja vikatilanteiden havaitsemiseen. Käyttö on kuitenkin perinteisesti erittäin rajoitettua, kun taas tekoäly/koneoppivat algoritmit mahdollistavat tämän, jo olemassa olevan datan tehokkaamman hyödyntämisen. Hyödyntämällä edistyneitä algoritmeja ja teollisuuden asiantuntijoita, datasta voidaan mm. ennakoida vikatilanteita (Predictive Maintenance) sekä tuottaa reaaliaikaista palautetta prosessin ohjaukseen.
  • Puhti. Puhdin ideana on mahdollistaa jokaiselle oman terveyden ja hyvinvoinnin seuranta helposti ja nopeasti. Tarkoitus on auttaa terveydenhoidossa, sairauksien ennaltaehkäisyssä ja paremman jaksamisen kehittämisessä. Puhdin palvelussa on panostettu erityisesti siihen, että labratulokset saa selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa Oma Puhti -sivulle. Ei pelkkiä numeroita ja lyhenteitä, vaan selkeästi mitä eri mittarit tarkoittavat ja mihin ne liittyvät. Puhti on palvelualusta, joka yhdistää eri toimijoita ja asiantuntijoita.
  • Sweetsbot. Bottipohjainen palautteenanto, joka antaa työntekijälle tarvittaessa apua ja vinkkejä, miten ongelman voisi ratkaista. Jos nämä neuvot eivät riitä, botti voi ohjata työntekijän esimerkiksi coachingiin, työnohjaukseen tai vaikkapa työpsykologin vastaanotolle yrityksen etujen mukaan. Botti kerää samalla anonyymiä mittausdataa, joka on työnantajan nähtävissä dashboardin ja automaattisten sähköpostiraporttien kautta. Palvelun avulla pystymme yhdistämään palautteen keräämisen ja mahdollisimman aikaisen vaiheen avun työntekijälle, jolla on haasteita omassa työssään tai työssä jaksamisessa. Palvelu on tarkoitettu yrityksille, ketkä haluavat pitää henkilöstöstään hyvää huolta ja samalla ehkäistä sairauspoissaoloja ja ennenaikaisia eläköitymisiä.
  • Vorna ID. Vorna ID tarjoaa yritysasiakkaiden vahvan tunnistamisen globaalisti. Vorna ID tarjoaa standardi rajapintojen kautta kirjautumisnapin sähköisiin verkkopalveluihin ja käyttäjän tunnistuksen jälkeen verkkopalvelu saa tietää käyttäjän ja hänen globaalin yritysidentiteettinsä sekä kyseiseen sovellukseen liitetyt käyttöoikeudet. KYC käyttötapauksissa palvelussa tehdään organisaation verifiointi palveluntarjoajan puolesta. Vorna ID on vakioitu tunnistusratkaisu, joka ei vaadi asiakaskohtaista räätälöintiä - on nopeasti käyttöönotettavissa. 
  • Work connector. Palvelulla voidaan kytkeä ihmisiä johonkin asiaan. Ainoa reunaehto on, että jokin asia pitää olla työn alla, vikatilanne, asian hoitaminen, yhteinen asia, joka vaatii nopeaa tilanteen tarvittavaa toimintaa sekä ajallisesti tapahtuneiden muutosten nopeaa hallintaa. Ratkaisua voidaan hyödyntää pienestä yhdistyksestä laajoihin organisaatioihin sekä yhdistyksiin ja kunnallisiin toimijoihin. Samoin systeemiä voidaan käyttää harrastusporukoiden tai vaikka perheen tiedonvälitykseen. kyseessä siis on täysin skaalattava rakenne ilman minkäänlaista reunaehtoa.
Ideoiden arvioinnissa voitaisiin hyödyntää edellisen hallituksen soteen liittyvistä kärkihankkeista tehtyä digitalisaatio-yhteenvetoa. Tein sen STM:n selvitystehtävänä hyödyntämällä aiheeseen liittyvien sisältöhankkeiden materiaalin. Systematisointia auttoi rakentamani asiakaspolku, joka on yleistetty (geneerinen) malli eri aihealueiden asiakaspoluista. Yllä oleva kuva on julkaistu aihetta koskevassa raportissa. Raportti on saatavissa Innokylän kautta: https://www.innokyla.fi/documents/7721639/d6ed0851-9bdd-475a-8d0a-b4e6499c9c14
  • Vorna ID on yrityksille suunnattu vahvan tunnistamisen palvelu. Asiointipolussa on keskiössä kansalainen, mutta sote-palveluita tuottavat yritykset ovat keskeinen osa asiointipolussa syntyvää dataa. Toisaalta asiakas/potilasjärjestelmien käytön edellytyksenä ovat niihin integroidut vahvan tunnistamisen palvelut. Ehkä Vorna ID jää soten kannalta tässä mielessä marginaaliseksi tuotteeksi.
  • Sweetsbox-palvelua voitaisiin käyttää apuna koko asiakaspolussa. Se toimii myös ennaltaehkäisyssä sekä asiointipolussa liitettäessä mukaan ammattihenkilön apu. Sweetsboxin ei tarvitse koskea vain työterveyttä. Se voisi olla apuna kaikille asiakasryhmille (lapset, nuoret, työikäiset, ikääntyneet sekä omaiset).
  • MP-intelligence edustaa palveluna kaikenlaisen prosessidatan käsittelyä. Taustana voi olla mallina esim. Lean-menetelmä, jossa haetaan esille prosessin tehottomuutta osoittavat kohdat.  Koko asiakaspolku (asiointipolku, palvelupolku) sisältää tällaisia tehottomuuden kohtia, joista hyvä esimerkki on päivystystoiminta. Oletettavasti MP-intelligenceä voitaisiin hyödyntää myös laajasti ottamalla huomioon ennaltaehkäisevät tiedot eli palvelun avulla voitaisiin mallintaa niitä toimenpiteitä, joilla voitaisiin estää/viivyttää etenemistä asiointipolussa erilaisiin hoitopalveluihin.
  • Puhti on apuväline elämänhallintaan ja itsenäiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Puhdille rinnakkaisia Apseja on runsaasti. Lisäksi keskeinen haaste on julkisten palvelujen kautta tulevien tietojen integrointi. Omakanta sisältää periaatteessa kaiken hoidon ja mm. laboratoriotutkimukset. Se ei ole kuitenkaan käytettävyydeltään ehkä Puhdin luokkaa. Työterveyspalveluja tuottavilla yrityksillä on omat Puhtia vastaavat palvelut, joissa ainakin osassa on aivan kätevät mahdollisuudet itse seurata esim. laboratoriotutkimusten tuloksia. 
  • E-päivystystä voitaisiin hyödyntää palvelun varausmenettelyn yhteydessä. Päivystyksen ongelmat ovat kuitenkin laajemmat.  Päivystykseen ajautuu paljon  henkilöitä, jotka ensisijaisesti tarvitsevat muunlaista apua ja hoitoa. Erityisesti suurissa kaupungeissa on tällaisia ongelmia. Tästä seuraa, että odotusajat ovat monin paikoin kohtuuttomia. E-päivystyspalvelun avulla voi kyllä odotella kotona vuoroaan, mutta varsinainen huoli/ongelma/vaiva/sairaus ei tämän palvelun myötä helpotu.
Digian kilpailu on tervetullut lisä "digitalisaatiojumppaan". Kilpailu on luonteeltaan yleinen, joten arvioitsijatkaan eivät ole ensisijaisesti soteasiantuntijoita. Soten osalta kannattaisi vielä uusia ideoita tehtäessä ottaa huomioon jo olemassa olevat ja jatkuvasti lisääntyvät tietovarannot. Sellaiset ideat olisivat tervetulleita, jotka ottaisivat huomioon valtavat soten tietovarannot ja MyData-pohjalta syntyvät uudet tiedot. Samalla on erittäin tärkeätä ottaa huomioon yksityisyyden suoja, koska valtaosa asiointipolun tiedoista on arkaluontoista tietoa. 
Kilpailu päättyy 8.8.2019.  Lopullisen voittajan valitsee asiantuntijaraati. Raatiin kuuluvat St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, Alma Median CDO Santtu Elsinen, hallitusammattilainen Leena Niemistö sekä Digian teknologiajohtaja Juhana Juppo ja toimitusjohtaja Timo Levoranta. Voittaja julkaistaan 24.9.2019. https://resources.digia.com/fi/digiarvoa/hakemukset 
Päivitys 23.7.2019: Tiina Soininen kommentoi LinkedInin puolella seuraavasti:
Olli, aika jännä tosiaan, että raadissa ei ole sote alan asiantuntijoita. Monestihan se on jo huomattu, että nämä sote digitalisaatio asiat menee käytännössä mönkään, tai ainakin hidastuvat huomattavasti, kun käytäntö on eri kuin tekniset osaajat tai ulkopuoliset business ammattilaiset osasivat odottaa. Lisäksi tulee tietysti käyttöönoton helppous monimutkaisessa kentässä. Sinänsä tuo sinun palvelupolkusi auttaisi tuomaan vähän tätä ymmärrystä, mutta edelleen polulla on poikkeuksia ja poikkeuksien poikkeuksia. Nykydatalla nämäkin pystyttäisiin myös mallintamaan mahdollisimman pitkälle. 
Ollin kommentti:  Joo, polku on yleistetty malli. Poikkeuksia on tosiaan rutkasti. Mallinnettaessa polkuja voidaan havaita mitä moninaisempia variaatioita. Osa variaatioista johtuu mitä ilmeisimmin ongelmista polussa etenemismahdollisuuksiin. Niitä pitäisi helpottaa erilaisin keinoin.
Päivitys 24.7.2019: Tero Niemi (Digia) kommentoi LInkedinin puolella seuraavasti:
Käsittääkseni raadilla on mahdollisuus käyttää oman henkilöstön ammattitaitoa apuna, sote alan ammattitaitoa kyllä löytyy firmasta.

maanantai 15. heinäkuuta 2019

"Tämä ei ole hoitoa vaan pelkkää säilyttämistä" - tapaus Duvan Ruotsista, päivitys 12.8.2019

"Det är inte vård, bara förvaring" (Tämä ei ole hoitoa vaan pelkästään säilyttämistä) - uutisoi Aftonbladet 3.7.2019.  . Kyse on Attendon toiminnasta Ruotsissa. Attendon Duvan -kodissa Linköpingissä hoitohenkilöstön resurssipuutteista erityisesti yöhoidossa. Tässä paikassa kolme hoitajaa vastaa 95 vanhuksen hoidosta yöllä. Asukkaat ovat useassa osastossa. Ruotsin valvontavirasto IVO on vaatinut henkilöstön lisäämistä. Juttu on ollut kesken vuodesta 2017, vaikka asiaan ovat puuttuneet henkilöstö, omaiset ja IVO. Attendo puolestaan valitti eteenpäin IVOn päätöksestä. Lopullinen juridinen päätös (2019) oli, että jokaisena yönä hoitajia pitää olla kolmen sijasta viisi. Aftonbladetin juttu sisältää monenlaisia hoitajien kuvauksia vaikeista öistä, kun ei ehditä tehdä perushoitoa. Meni viikko ja luin Helsingin Sanomista pikkujutun otsikolla "Attendolle 100000 euron uhkasakko henkilöstömäärästä". Kyse oli tässä Lappajärven kehitysvammakodin henkilöstömäärästä, josta Länsi- ja Sisä-Suomen avi antoi päätöksen (15 paikkaisessa hoitokodissa pitää olla aamu- ja iltavuorossa kolme koulutettua henkilöä).

Ruotsin esimerkki kuvaa sitä, miten esimerkiksi levottomien, vaikeasti sairaiden dementtien kanssa yötkin voivat olla täynnä työtä ja vielä kaikkein raskaimmasta päästä. Tämä kuvaa myös sitä, että paikallinen henkilöstö reagoi voimakkaasti asiakkaidensa puolesta mutta Attendon johto toimii vain voitot mielessä. On siis tuttu ilmiö lahden toiselta puolelta.

Näyttää tämänkin vertailevan esimerkin valossa olevan paikallaan säätää mitoitus lailla, kuten nyt vähin erin lähes kaikki puolueet ja myös asiantuntijat ovat asian nähneet. Ja mitä vaikeahoitoisempia vanhuksia siirtyy kotihoidosta palvelukoteihin (ml. vanhainkodit), sitä enemmän tietysti käsipareja tarvitaan hoidossa.

Niin, että lomamatkallakin nousevat esille nämä ikääntyneiden ongelmat. Eikö tästä jutusta pääse edes ulkomailla eroon. Josko tämä uusi hallitus jne....

Päivitys 12.8.2019: Näin meillä - Valviran ylijohtajan kommentti vanhustenhuollon tilaan Suomessa:

Alkuvuonna julki tulleet ongelmat vanhustenhuollossa eivät ole poistuneet, sanoo lupa- ja valvontavirasto Valviran ylijohtaja Markus Henriksson Uutissuomalaiselle. Henrikssonin mukaan Suomessa on yhä aivan liikaa yksiköitä, joiden toiminnassa on vakavia epäkohtia. Ylijohtaja sanoo, että suurimmassa osassa yksiköitä asiat ovat riittävän hyvällä tasolla, mutta työtä on vielä tehtävä paljon. Henriksson kertoo Valviran odottaneen, että ohjauksen tai huomautuksen kaltaiset kevyet toimet riittäisivät. Muutokset olivat kuitenkin vain tilapäisiä tai niitä ei tehty ollenkaan.”Sitten tultiin siihen, että oli välttämätöntä ryhtyä koviin keinoihin. ”Henrikssonin mukaan tilanne paranikin suurimmassa osassa yrityksiä, ja myös kuntien järjestämisvastuuseen liittyvä valvonta aktivoitui.https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006201778.html


sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Käyttäytymisemme neljä väriä - tunnistatko väriä?, päivitys 1.7.2019

Kuva: HS-artikkelista koskien Eriksonin ajattelua (1)
Meidät on luokiteltu neljällä värillä käyttäytymisemme perusteella:
  • punainen: ripeäotteinen, suora, voimakas, kärsimätön, jopa töykeä - asiakeskeinen ekstrovertti
  • keltainen: innostava, luova, positiivinen, ulospäin suuntautuva, kestää huonosti kritiikkiä - ihmissuhdekeskeinen ekstrovertti
  • sininen: tarkka, looginen, asiallinen, varovainen, tarkka ohjeiden seuraaja, yksityiskohtiin puuttuva - asiakeskeinen introvertti
  • vihreä: ystävällinen, lojaali, kärsivällinen, jääräpäinen, hidas - ihmissuhdekeskeinen ekstrovertti
Kuva: Jari Valtonen: Idiootteja ympärilläsi (2)
Käyttäytymismalli perustuu ns. DISC-malliin persoonallisuustyypeistä. Tai malli voidaan tiivistää kirjaimiin DISA, jonka tieteellinen isä on William Mourton Marston 1900-luvun alkupuolella.
Sju år efter disputationen gav han ut boken Emotions of Normal People. Precis som Thomas Erikson sade i sin föreläsning utmärkte sig Marston genom att fokusera på människor utan psykiska sjukdomar och diagnoser. Med sin bok ville han skapa ett ramverk för hur man kunde förstå vanliga människors beteenden och personligheter. Han kom fram till att man kunde kategorisera människor utifrån hur de reagerade i fientliga eller vänliga miljöer, och landade i fyra övergripande personlighetstyper. På svenska brukar de översättas med Dominans, Inflytande, Stabilitet och Analytisk förmåga – förkortat DISA. Av pedagogiska skäl gav Marston varje typ en särskild färg: röd, gul, grön och blå, men menade också att färgerna kunde smälta in i varandra. Sammanlagt innebar det 16 olika nyanser. (3)

Kehnot pomot ympärilläni
Erikson 2019, viite 3
Mallin ympäriltä on ruotsalainen tutkija, konsultti, kouluttaja Thomas Erikson tehnyt useita tietokirjoja. Luin Eriksonin viimeisimmän suomennetun kirjan "Kehnot pomot ympärilläni" (Atena Kustannus oy 2019, 4).Thomas viittaa useaan otteeseen siihen, että kukaan meistä ei ole puhtaaksi viljelty perusvärin omaava persoona. Olemme sekoitus eri värejä, joista sitten jokin väri on dominoiva. Menetelmän variaatioita on käytetty maailmalla (ja Suomessa) hyväksi, kun on työnantaja esim. työnhakuprosesissa tai toiminnan muutosprosessissa halunnut avata avainhenkilöiden persoonallisuuksia. Tässä avaamisessa on useita tavoitteita. Ensimmäinen tavoite on, että jokainen testattu pystyy arvioimaan omaa persoonallisuuttaan suhteessa ympäristöön ja ehkä myös kehittämään sitä soveliaampaan suuntaan työyhteisön kannalta. Toinen peruste on tunnistaa ympärillä olevien kollegoiden, esimiesten ja alaisten käyttäytymisen perusteet. Kolmas ihanteellinen ajatus on, että tietoisesti sekoittaen työyhteisön voimana ovat erilaiset persoonallisuudet. Kyse on myös ihmisen motivaatiosta eli miten persoonallisuuspiirteet heijastuvat motivaatioon ja tekemisen, käyttäytymisen tapoihin.

Luin kirjan aika pitkällä viiveellä. Sen ongelmana olivat toistot, joissa eri värien kombinaatioilla ja esimies-alaissuhteen kombinaatioilla avattiin työyhteisön käyttäytymistä monin käytännön esimerkein. Aiheen populaari esittämistapa ja löyhät viittaukset tutkimuksiin, menetelmiin jne. ärsyttivät minua. Löysin pienellä varsinaisia primaarilähteitä (kuten viittaukset Marstoniin), joita Thomas käsitteli vain jotenkin sivulauseissa tai ohitti kokonaan. Kertomuksetkin olivat yksilöllisiä kokemuksia. Niiden yleistettävyys jäi arvailujen varaan.

Olen itsekin ollut mukana vastaavanlaisissa persoonallisuustesteissä. Kyllä tulokset kuvaavat käyttäytymiseni piirteitä jollain tapaa. Asia vain ei ole niin yksinkertainen. No miksi ei?
  • Organisaatiolla on eri kehitysvaiheita, johon liittyy henkilöstön määrä, osaamisvaatimukset, organisointitapa, pelisäännöt sekä organisaatiokulttuuri 
  • Organisaatioilla on erilaiset tehtävät, omat erityisalueensa; tehtävät ja toiminnan sisältö määrittävät osaamisvaatimuksia - eikä pelkästään persoonallisuuden väri/värit
  • Kukaan meistä ei ole puhtaaksi viljelty "värirobotti", jonka käyttäytyminen on ennakoitavissa. Monet väliin tulevat motivaatiotekijät sotkevat tuota ennustettavuutta. 
  • Suoraan ei voi määritellä persoonallisuustyypittelyn pohjalta, miten ihmiset tulevat keskenään toimeen. 
  • Organisaation virallinen ja epävirallinen valtahierarkia sääntelee paljon käyttäytymistä.
Ihmisen käyttäytymistä voi sanella merkittävästi muut tekijät kuin tämä oma värimaailma. Sen olen myös kokemuksesta oppinut. Henkilö voi olla aivan toisenlainen tyyppi työssä, vapaa-ajalla, vapaa-ajan harrastuksissa jne. Myös työilmapiiri voi latistaa henkilöiden persoonallisuuksia tai nostaa esille joitain erityispiirteitä. Tästä on hieno esimerkki aikaisemmin arvioimani kirja "The Stupidity Paradox". Siinä kuvataan, miksi ihmiset käyttäytyvät toisin kuin voisi normaalisti olettaa. "Viisaat organisaatiot ja viisaat ihmiset usein tekevät tyhmiä asioita töissä."  (5).  Kriittinen pitää olla myös persoonallisuustestejä kohtaan. (6). On hyvin yleistä, että olen koko työikäni osa jotain jo olemassa olevaa organisaatiota. Toisaalta jos pääsen tilanteeseen, että luon ympärilleni "tyhjästä" uuden organisaation, ei siinäkään tapauksessa persoonallisuuksien värimaailma ole ratkaiseva tekijä. Viisautta on tulla toimeen organisaatiossa. Se voi näyttäytyä joltain kannalta myös tyhmältä, ei nyt aivan idiootilta.

Päivitys 1.7.2019: FB:n ja LinkedInin puolella on joitakin kommentteja.
- FB:n puolella arvuuteltu, mihin suuntaan väreissä on henkilö itse; Ollin kommentti: monissa testeissä arviot tekee ulkopuolinen taho. Arvio voidaan tehdä myös menetelmällä esimies, työtoveri, alainen, itse.
- FB:n puolella annettu hyviä neuvoja. Ei pidä kaikkeen uskoa. Kannattaa verkostua ihmisten kanssa eikä luottaa pelkkiin testeihin. Ollin kommentti: olen tuossa samaa mieltä.
- FB:n puolella eräs kommentoija totesi, että testeistä oli hyötyä organisaation muutosjohtamisessa (tässä tapauksessa yritysfuusiossa) - hienoa; Ollin kommentti: kommentoin, että olin myös mukana konsultin vetämässä projektissa. Tiimi (johtoryhmä) testattiin ensin ja sitten ryhdyttiin tekemään yhteistyölle parannuksia sekä toteuttamaan niitä. Alku sujui oikein hyvin. Kului jonkin aikaa ja tiimin vanhat - ei niin hyvät - käytännöt saivat taas vallan.
- LinkedInin puolelta tuli mukava historiapläjäys aiheesta Leo Suomaalta. Kopioin sen tähän:
Muistelen, että antiikin aikana samaa jäsennys perustui ruumiinnesteisiin: musta sappi, lima, keltainen sappi ja veri. Sitä perua puhumme yhä melankolisesta, flegmaattisesta, koleerisesta ja sangviinisesta tyypistä.

Viitteet

(1) Jose Riikonen: Kehnokaan pomo ei ole välttämättä idiootti, hän on vain erilainen kuin sinä – näin pärjäät esi­miehesi kanssa, väittää ruotsalais­konsultti. Thomas Eriksson esittelee uutuuskirjassaan, miten ”eriväristen” pomojen kanssa tulee toimeen. https://www.hs.fi/ura/art-2000005984711.html


(2) Jari Valtonen: Idiootteja ympärilläsi, blogi; http://www.industria.fi/2019/01/idiootteja-ymparillasi-miten-hyodynnan-disc-henkiloanalyysia-liiketoiminnassani/

(3) DISC / DISA - menetelmä
- Madelene Pollnow: Omgiven av idioti, Magasinet Filter 16.6.2018;
https://magasinetfilter.se/granskning/omgiven-av-idioti/?fbclid=IwAR1vKT6izowyCgNnMVGkw0963ygoNcfTtRnVqMPexHYKn3SND-VKzfuTrk0
https://magasinetfilter.se/magasinet/filter-63/
Per Svensson: DISC Analyysi – Mikä persoonallisuustyypeistä sinä olet?
https://www.discprofiili.fi/disc-analyysi/
 - Kari Helin: Ihmisten erilaisuuden tunnistamiseen on kehitetty monia hyviä työkaluja, joista tässä on nostettu tarkasteluun MBTI ja DiSC, luontaiset-blogi
https://luontaisettaipumukset.fi/2015/10/30/vertailussa-mbti-ja-disc/

(4) Thomas Erikson: Kehnot pomot ympärilläni. Miksi hyvä johtaminen on niin vaikeaa?, Atena 2019

(5) Mats Alvesson ja Andre Spicer: "The Stupidity Paradox. The Power and Pitfalls of Functional Stupidity at Work" (Profile Books 2016).
- Ollin tiivistys ja arvio blogissa: https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/03/tyoelaman-tyhmyyksien-paradoksi.html

(6) Thomas-ilmiö: Thomas Eriksonin on esitellyt kirjojaan laajasti myös Suomessa ja niitä on luettu myös tietokirjamielessä paljon. Silti kannattaa olla kriittinen Thomasinkin ajatuksille. Päivälehdissäkin on kirjoitettu tästä Thomas-ilmiöstä:
- Aamulehti: "Konsultti leimasi ihmisiä hölösuiksi ja pilkunviilaajiksi – Kunnes alkoi tehdä ajatuksella rahaa"
https://www.aamulehti.fi/ihmiset/konsultti-leimasi-ihmisia-holosuiksi-ja-pilkunviilaajiksi-kunnes-alkoi-tehda-ajatuksella-rahaa-24397414
- Etelä-Suomen Sanomissa oli aikanaan lyhyt uutinen aiheesta: 
Ihmisten jakamisessa eri persoonallisuustyyppeihin ei sinänsä ole mitään uutta. Jo 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua elänyt Hippokrates puhui temperamentista meitä ohjaavana tekijänä. Humoraaliopissa (ihmisen perusnesteiden vaihtelu) ihmisellä on neljä eri temperamenttityyppiä. Esimerkiksi pessimistillä on liikaa mustaa sappea elimistössään. Meksikossa 1300-luvulla eläneet asteekit jakoivat ihmiset heille läheisten elementtien avulla tuleen, maahan, veteen ja ilmaan. William Moulton Marston kehitti 1930-luvun paikkeilla ensimmäisen terveisiin ihmisiin sovellettavan käyttäytymispiirteiden teorian. Marstonin ajatukset olivat myöhemmin kehitetyn DISC-analyysin pohjana. DISC on yksi maailman käytetyimmistä persoonallisuustesteistä. Siinäkin ihmiset jaetaan neljän eri värin perusteella, hyvin samaan tapaan kuin Eriksonin käyttämässä mallissa.
https://www.ess.fi/teemat/ihmisetjailmiot/art2360214

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Palvelumuotoilu tiedonhallinnan ja tietojohtamisen avuksi, päivitys 11.8.2019

Palvelumuotoilu on Tietoasiantuntija-lehden 2-3.2019 numeron teema. Toki kaksoisnumero sisältää paljon muutakin tiedonhallintaan ja tietojohtamiseen liittyvää aineistoa. Puolueellinen arvioni lehdestä on - suosittelen. Kuulun lehden toimituskuntaan - siksi tämä arviointinäkökulma. Nostan esille jotain keskeisiä havaintojani lehden sisällöstä / palvelumuotoilu.

Käsite. (Olli Ilmarinen). Palvelumuotoilussa muotoillaan prosessi, johon palvelun käyttäjä osallistuu. Käyttäjä itse vaikuttaa siihen, millainen palvelusta lopulta muodostuu - miten hän sitä käyttää, missä ja millaisilla välineillä. Tietopalvelussa keskeinen väline on käyttäjän oma (pääte) laite. Keskeistä on palvelun käyttäjän yksilöllinen palvelukokemus.

Asiakas/käyttäjänäkökulma on palvelumuotoilun menetelmän ydin. (Laura Mäkelä/TK). Palvelumuotoilun keskiössä on empatia eli toisen ihmisen tilanteeseen osallistuminen. Tietopalvelussa on kyse tiedon löydettävyydestä, sen ymmärrettävyydestä ja palvelun helppokäyttöisyydestä. Yksi tapa lähestyä tätä on Tilastokeskuksessa
Kuva: Tietoasiantuntija 2-3/2019, Laura Mäkelä
toteutettu käyttäjätarpeiden kartoitus, jonka pohjalta löydettiin joukko käyttäjä/asiakaspersoonia. Asiakaspersoona on todellisuuteen perustuva, mutta kuvitteellinen esimerkki tietyn käyttäjäroolin edustajasta, hänen tarpeistaan ja tavoitteistaan. Oheiseen kuvaan on koottu asiakaspersoonat. Nelikentän ulottuvuudet ovat seuraavat: käyttää tietoa sellaisenaan - oma näkökulma ja tiedon soveltaminen; seuraa jatkuvasti - hakee yksittäistä vastausta tai ratkaisua. Nelikentän asiakaspersoonat luokitellaan seuraavasti: vaikuttajat, arkeen soveltajat, ammattilaiset ja säännöllisesti käyttävät, viestijät ja tiedon jakajat. Tämä nelikenttä toimii hyvin silloin, kun on kyse julkisesta, useita käyttäjäryhmiä koskevasta tietopalvelusta. Ehkä nelikenttä saattaisi olla hieman toisenlainen, jos olisi kyse yksittäisen organisaation omasta tietojohtamisen välineestä.Yksittäisen organisaation kannalta nelikentän sisältö voisi olla seuraava:
Kuva: Tietoasiantuntija 2-3/2019, Krista Keränen
- vaikuttajat: organisaation ylin johto ja johto eritasoilla
- arkeen soveltajat: organisaation henkilöstö
- ammattilaiset ja säännölliset seuraajat: raportoinnin ja analytiikan kehittäjät sekä johdon tuki tietojohtamisessa
- viestijät ja tiedon jakajat: sisäisen ja ulkoisen viestinnän tekijät.

Yhteiskehittäminen ja vuorovaikutus (Krista Keränen) ovat palvelumuotoilun ydintä asiakasnäkökulman rinnalla. Prosessi on osallistavaa, avointa ylhäältä alas ja alhaalta ylös kehittämistä. Osallistaminen pitää tapahtua mahdollisimman ajoissa. Johto pitää saada myös mukaan aktiivisesti.
Yhteiskehittäminen vaatii asiakasymmärrystä. Asiakasymmärrys (Tuomas Manninen / OP) on  sitä, että toimintamme rakentuu asiakkaiden tarpeiden ympärille, ei organisaation sisäisten rakenteiden ympärille. Kyse on myös jatkuvasta prosessista, oppivasta organisaatiosta. (Cristina Andersson, Martin von Willebrand, Petri Karjalainen). Oppiminen organisaatiossa on tiedon hankkimista, luomista ja siirtämistä siten, että organisaatio pystyy kehittämään toimintaansa uusien näkemysten pohjalta. Data-ajan oppivan organisaation keskeisia elementtejä on tuntea datan käytön säännöt ja tietysti myös mahdollisuudet. Oppivan organisaation ajankohtainen lisä on myös koneet, jotka toimivat ja oppivat ihmisten rinnalla ja avulla.

Kommenttejani. Olihan tuo lehden runsaus antanut mahdollisuuden vielä monipuolisempaan havaintoihin. Ehkä yksi aihealue jäi vähemmälle tässä tietopalvelun ja palvelumuotoilun liitossa. Tietolähteet ja perusdatan syntyprosessi sekä datan muuttuminen informaatioksi, tiedoksi ja viisaudeksi ovat oleellisia osia palvelumuotoilua tietopalvelussa. Tämä vaatisi oman blogikirjoituksensa. Sanotaan nyt ainakin se, että perusdatan luojan (asiakas, henkilöstö jne.) pitäisi olla keskeinen tekijä myös datan käytössä ja hyödyntämisessä. Tiedon laatu ja käytettävyys kasvaa jatkuvasti, kun koko prosessiin sidotaan mukaan tiedon syntyvaiheen henkilöt.

Viite: Tietoasiantuntijalehti 2-3.2019:
- kuvat ovat lehden artikkeleista; Sulkeissa on mainittu artikkelin kirjoittaja/-kirjoittajat, joita olen siteerannut.
- Niin lehti on tilattavissa paperimuodossa. Lehden www-sivuille artikkelit tulevat pienellä viiveellä:  http://www.tietojohtaminen.com/uusin-lehti-0