lauantai 18. tammikuuta 2020

Medikalisaatio ja epävarmuuden sietäminen, päivitys 19.1.2020

Medikalisaatio on nostettu Lääkäriliitossa kehittämisen kohteeksi sopivaan aikaan, kun soteuudistusta aletaan taas ties monennella tuotantokaudella jauhaa.  "Medikalisaatiolla (lääketieellistyminen) tarkoitetaan  ilmiötä, jossa lääketieteen toiminta-alue laajenee. Aikaisemmin lääketieteeseen liittymättömiä asioita aletaan määritellä lääketietellisesti ja niistä puhutaan terveyteen ja sairauteen liittyvillä käsitteillä." Medikalisaation ilmenemismuotoja ovat ylitutkiminen, ylidiagnostiikka ja  ylihoitaminen. Oheinen kuva avaa laajat ympyrät ylidiagnostiikkaa ja -hoitoa lisäävistä tekijöistä ja ratkaisumahdollisuuksista. (1) Potilailla on liikaa luottamusta lääketieteeseen. Ratkaisuna on koulutus ja yhteinen päätöksenteko. Ammattilaiset pelkäävät tehdä hoitoratkaisuja monestakin syystä ja pitkittävät päätöstä erilaisin tutkimuksin. Ratkaisuna on epävarmuuden sietäminen ja välttää liiallista luottamusta tutkimuksiin. Teollisuus ja teknologia nostavat esille uusia hoitomahdollisuuksia (lääkkeitä jne). Kaupallistumista on säädeltävä nykyistä tarkemmin, on ratkaisuna tähän ongelmaan. Taloudelliset kannusteet ja turhat seulonnat lisäävät terveydenhuollosta palvelun tarvetta. Ratkaisuksi esitetään laadullisia kannusteita ja ylihoidon riskien tunnistamista. Kulttuuri uskomuksineen, toiveineen, alhaisine epävarmuuden sietämisineen lisäävät palveluiden tarvetta. Terveetkin saattavat kokea olevansa sairaita. Ratkaisuna on tiedottaminen, epävarmuuden sietäminen ja terve kriittisyys.


Loppuraportti osoittaa, että medikalisaatiossa ollaan suurten asioiden äärellä. Perusterveydenhuolto kuormittuu ensisijaisena palvelun tarjoajana. Mukaan mahtuu paljon kansalaisia, jotka uskovat ja toivovat olevan apua perusterveydenhuollosta. Jos tämä tie ei vedä, hakeudutaan päivystykseen. Sinne ajautuu paljon ihmisiä, joiden ongelmissa oikea hoitopaikka ei ole lainkaan päivystys. Monikanavainen rahoitusjärjestelmä lisää palvelujen kysyntää, koska erityisesti koulutetuilla työikäisillä on runsaasti hoitomahdollisuuksia tarjolla. Työterveydenhuollossa helposti päädytään ylidiagnostiikkaan taloudellisen kannusteiden ja epävarmuuden vähentämisen vuoksi. Koko hoito- ja palveluketjussa edelleen tiedon siirto ja päällekkäiset arviot voivat johtaa ylihoitoon ja -diagnostiikkaan. Mielenkiintoinen tekijä medikaalisaatiossa ovat erilaiset seulonnat. Tekoälyyn pohjautuvat riskianalyysit lisäävät mahdollisuuksia holtittomaan seulontaan ja liian suurien väestöpopulaatioiden tuomiseen palveluiden piiriin. Sosiaaliset ongelmat ja syrjäytyminen tai uhat lisäävät painetta ratkaista ongelmia terveydenhuollon keinoin. Haetaan juurisyyt sairauden kokemisesta. Mielenkiintoinen uusi näkökulma medikalisaatioon ovat julkisten rakennusten ongelmat eli rakennuksen pahoinvointi lisää terveysriskejä rakennusten käyttäjissä. Ajankohtainen tutkimus koskee Helsingin kaupungin kouluja ja niiden sisäilmaongelmia. Tutkimusryhmä totesi, että ei ole selkeätä yhteyttä osoitettavissa koulujen sisäilman ongelmien ja oppilaiden kokemien ongelmien välillä. Osittain on kysymys uskosta, luulosta, että pahoinvointi johtuu koulurakennuksesta. Se voi olla totta tai epätotta. 

Luin Yuval Noah Hararin kirjan "Homo Deus" (2). Harare nostaa esille monin tavoin algoritmien vallan. Algoritmin käsite on seuraava: "Algoritmi on yksityiskohtainen kuvaus tai ohje siitä, miten tehtävä tai prosessi suoritetaan." (2)  Hararen mielestä ihminen koostuu myös algoritmeistä. "Organismit ovat algoritmeja. Jokainen eläin - mukaan lukien Homo sapiens - on kokoelma orgaanisia algoritmeja, jotka luonnonvalinta on muovannut miljoonien evoluutiovuosien aikana". (s. 329). Algoritmi-ajattelussa data saa vallan myös ihmisten käyttäytymisessä. Vapaa tahto korvautuu erilaisten havaintomateriaalien pohjalta rakennetuilla algoritmeilla, joiden seurauksena on hälytyksiä, suosituksia ihmisen paremmasta ja pidemmästä elämästä. Näin medikalisaatio saa uutta voimaa teknologian etenemisestä yhä syvemmälle ihmisen toimintojen ohjaamiseen, kontrolloimiseen. Epävarmuus johtaa yhä pidemmälle uskoon, että ulkopuolinen taho tietää, miten pitää toimia, elää. Näin ollaan suurten periaatteellisten kysymysten ääressä tässä medikalisaatiokysymyksessäkin. Ei pidä alistua algoritmeille. Esimerkiksi neurotutkija Henning Beckiä näkee asiat toisin. Siteerasin blogissani vapaasti hänen argumenttejaan:  
  • Niin itse asiassa parhaat ideat syntyvät siitä, kun sääntöjä rikotaan eikä seurata. Tietokone ei tätä ajattelun murrosta kykene tekemään. Älykkyys on pyhitetty Beckin ajatustavassa ihmiselle ei koneelle. Kyse on ymmärtämisestä ja ymmärryksen jatkuvasta kehittymisestä, kun ihminen saa vuorovaikutuksessa palautetta. "Ihmisten välistä vuorovaikutusta ei voi tällä hetkellä digitalisoida." Itse asiassa tekoäly on hyvä työkalu eli loistava renki, mutta ehkä vaarallinen isäntä. (4)

Päivitys 19.1.2020
Timo Karjalainen kommentoi FB:n puolella epävarmuudesta. Poimin yhden aiheen kommentista: Eikös tekoälyjen tulo voi parhaimmillaan vähentää epävarmuutta lääketieteellisiä diagnooseja tehtäessä, auttaa epävarmuuden kierteessä kiemurtelevaa lääkäriä ns. ”second opinion” ina.
Ollin kommentti:  Tätä diagnostiikkaa ja myös hoitoa ja operaatioita on voitu hyödyntää laajasti terveydenhuollossa. Esimerkkejä on olemassa. Olin itse syyskuussa 2019 HUS:n järjestämässä seminaarissa, jossa esiteltiin innovaatioita tekoälyyn ja robotiikkaan liittyen. Epävarmuudella on siis monet puolet. Sen huomaan epätarkasta pohdinnastani. https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/09/hus-tekoalyn-ja-robotiikan-karjessa.html
Timo Karjalainen puuttuu myös aiheeseen sääntöjen rikkomisesta.
Ollin kommentti:  Tälläkin ajatustavalla on useita puolia. Noudatettaessa sääntöjä, saadaan aikaan turvallinen lopputulos. Lääkärin työssä tämä on avainasia, kunhan säännöt edistävät terveyttä eivätkä aiheuta riskejä potilasturvallisuudelle. Tuo viittaukseni Beckin lausumiin liittyy yleiseen käsitykseen siitä, että pelkästään sääntäjä seuraamalla ei saada aikaan muutoksia.
Timo Aronkytö kommentoi puolestaan FB:n puolella väittämääni siitä, että monikanavainen rahoitusmalli lisää palvelujen kysyntää.  
Ollin kommentti: Varmuutta ei ole, että väittämäni pitäisi näin paikkaansa. Pikemminkin on kyse helposta palvelujen saatavuudesta sekä siitä, että palvelun tarjoajalla on kannusteet olemassa hyödyntää maksimaalisesti tarjolla olevia tutkimuksia.
Matti Rimpelä kommentoi FB:n puolella seuraavasti: Itse asiassa "medikalisaatio" on yleisemmän megatrendin osa. Olen oppinut, että iso juttu on yhteisösuuntautuminen vs. ongelmasuuntautunut strategia. Ei ole vain terveydenhuollon juttu. Sama suunta kohti ongelmasuuntaa hallitsee sosialipolitiikkaa ja yhteiskuntatutkimusta käyttäytymistieteistä puhumattakaan.
Ollin kommentti: Niin ei kovin toivottava suunta.


Viitteet

(1) Lääkäriliitto: Medikalisaatiotyöryhmän loppuraportti 18.11.2019
https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5287/medikalisaatio_loppuraportti_final.pdf
Alla oleva kuvio on loppuraportin sivulta 10 ja siitä on lohkaistu kirjoitukseni alkuun keskellä oleva sipulikuva sinisen eri sävyissä. 


  
(2) Yuval Noah Harari: Homo Deus- huomisen lyhyt historia", Bazar 2017; 
Kannattaa lukea Antti Hautamäen arvio Hararin kirjasta. Se antaa myös hiukan toisenlaista näköalaa tulevaisuuteen: http://anthauta.blogspot.com/2018/09/homo-deus-hararin-tulevaisuuskuva.html

(3) Algoritmin käsite ja osa tekoälyä on esitetty mm. kahdessa arvioimassani kirjassa:
- Antti Merilehto: Tekoäly - matkaopas johtajalle, Alma Talent 2018:
 https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html
- Heidi Kananen, Harri Puolitaival: Tekoäly bisneksen uudet työkalut. Alma 2019:
https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/12/tekoaly-avuksi-liiketoiminnan.html

(4) Henning Beckin ajatuksia tulkitsin ja pohdiskelin blogissani 16.9.2018: https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/09/ihminen-ajattelee-tekoaly-suorittaa.html

maanantai 13. tammikuuta 2020

Aistien Internet - monet mahdollisuudet hyvässä ja pahassa

Ericssonin tulevaisuuden tutkimus kuluttajien uskomuksista 2030 tuotti kymmenen kuumaa kuluttajien trendiä - aistien internet. (1) Oheinen teksti on uutistiivistelmä tutkimuksesta:
  • Teknologian varhaiset omaksujat uskovat aistien internetin tulevan vuoteen 2030 mennessä, mikä mahdollistaa uuden palvelutarjonnan, joka perustuu digitaalisiin aistikokemuksiin
  • Ihmisen aivojen toimiessa käyttöliittymänä kuluttajat odottavat laitteiden reagoivan ajatuksiin, mikä luo uuden kanssakäymisen ajatusmallin
  • Useimmat omaksujat uskovat aistien internet -palveluiden tekevän yhteiskunnasta ekologisesti kestävämmän
Kuluttajat uskovat, että yhdistetyn teknologian kanssakäyminen näkö-, kuulo-, maku- ja kosketusaistiemme kanssa tuottaa lukuisia hyödyllisiä palveluja, jotka tulevat olemaan nykyaikaa vuoteen 2030 mennessä.
Aistien internet tulee hyödyntämään teknologioita, kuten tekoälyä (AI), virtuaalista todellisuutta (VR), lisättyä todellisuutta (AR), 5G:tä ja automaatiota. Kuluttajat ennustavat, että vuoteen 2030 mennessä näytöillä tapahtuvat kokemukset tulevat kilpailemaan moniaistillisten kokemusten kanssa, jotka muistuttavat hyvin paljon todellisuutta.
Aistien internetiä edistävät muun muassa immersiivinen viihde ja verkkokaupat sekä ilmastonmuutos ja tarve hillitä sen vaikutuksia.
”Puhumme siirtymisestä nykyisistä älypuhelinpohjaisista internetyhteyksistä immersiiviin kokemuksiin, jotka syntyvät aistiemme yhdistämisestä. Tämä raportti tutkii, mitä se voi tarkoittaa kuluttajille. Olimme yllättyneitä, kuinka kuluttajat näkevät kauas tulevaisuuteen, missä jokapäiväiseen elämään vaikuttaa aistien yhdistäminen AI:n, VR:n, AR:n, 5G:n ja automaation kautta”, kertoo tohtori Pernilla Jonsson, Ericssonin Consumer & IndustryLab -yksikön johtaja ja yksi raportin kirjoittajista.
Tohtori Michale Björn, Ericsson Consumer & IndustryLab -yksikön tutkimusjohtaja ja toinen raportin kirjoittajista toteaa: ”Usein kuvittelemme tulevaisuuden kehittyvän lineaarisesti tästä päivästä eteenpäin. Kuitenkin meidän pitää jo nyt miettiä mahdollisuuksia ja haasteita, jotka maailma, jossa kaikki ihmisaistit ovat digitalisoituja, tuo mukanaan. Tällä voi esimerkiksi olla suuri rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa ja hiilijalanjäljen pienentämisessä. Moni aktiviteetti voidaan digitalisoida ilmastovaikutuksen vähentämiseksi. On mahdollista mennä töihin, lomalle ja matkustaa ympäri maailmaa lähtemättä talostasi.”
Hot Consumer Trends for 2030 – Internet of Senses -raportin 10 trendiä:
01. Aivosi ovat käyttöliittymä
59 prosenttia kuluttajista uskoo, että tulemme näkemään karttareitit VR-laseissa vain ajattelemalla määränpäätä.
02. Kuulostaa minulta
67 prosenttia uskoo, että tulevaisuudessa on mahdollista ottaa mikrofonin avulla kenen tahansa realistinen ääni, jolla voi huijata jopa perheenjäseniä.
03. Minkä tahansa maun haluat
45 prosenttia ennustaa, että suuhun laitettava digitaalinen laite tulee parantamaan kaiken syömäsi ruuan makua – jokainen ruoka voi maistua lempiherkultasi.
04. Digitaalinen aromi
Noin kuusi kymmenestä odottaa voivansa vierailla digitaalisesti maaseudulla ja kokea muun muassa kaikki alueen luonnolliset hajut.  
05. Totaalinen kosketus
Yli kuudesosa odottaa älypuhelimia, joiden näytöt välittävät painettavien digitaalisten ikonien ja painikkeiden muodon ja tekstuurin
06. Yhdistetty todellisuus
Seitsemän kymmenestä ennustaa VR-pelien olevan erottamattomia fyysisestä todellisuudesta vuoteen 2030 mennessä.
07. Vahvistetusti totta
Valeuutiset voivat olla menneen talven lumia: puolet vastaajista sanoo, että uutispalvelut, jotka tekevät kattavaa faktojen tarkistamista tulevat olemaan suosittuja vuoteen 2030 mennessä.
08. Yksityisyyden jälkeiset kuluttajat
Puolet vastaajista on “yksityisyyden jälkeisiä kuluttajia”: he odottavat yksityisyysongelmien olevan täysin ratkaistuja, jotta he voivat turvallisesti hyötyä dataan keskittyvästä maailmasta.
09. Yhdistettyä kestävyyttä
Aistien internetiä hyödyntävät palvelut tulevat tekemään yhteiskunnasta ekologisesti kestävämmän uskoo kuusi kymmenestä.
10. Aistillisia palveluita
45 prosenttia kuluttajista odottaa digitaalisia ostoskeskuksia, joissa he voivat hyödyntää kaikkia viittä aistia ostoksia tehdessään. 


Aistien internetillä on myös mahdolliset varjopuolensa. Pohdin nopeasti, mitä on mahdollista näistä kuumista aisteista: 
  • 01. Aivoni käyttöliittymänä voi johtaa useaan tavoitteeseen riippuen siitä, miten laajasti, monipuolisesti tai kapeasti näen päämäärän. Käyttöliittymä voi johtaa harhaan.
  • 02. Kuulostaa minulta saattaa olla todellisuutta, koska jo nyt meillä on maailmalla ja Suomessa laaja imitaattorien joukko. Raakamateriaalia on olemassa, mutta sen avulla voidaan saada aikaan omaa ääntä muistuttava ääni. Ominaisuutta voidaan käyttää myös mitä suurimmassa määrin minua vastaan eli vale-Olli-ilmiö.
  • 03. Minkä tahansa maun haluat on ehkä mahdollista rakentaa, mutta miten valitsen maut on toinen asia. Johtaako tämä keskitettyihin tavaramarkkinoihin, joissa dominoivat tietyt maut.
  • 04. Digitaalinen aromi on jo mahdollista. Onhan nyt jo pullotettu vaikkapa hajuvesiin mitä erilaisimpia aromeja. Raaka-aine on siis olemassa jo jonkinlaisena algoritmina kuhunkin hajuveteen. Kauhukuvia aromien käytöstä on jo olemassa scifiteoksissa.
  • 05. Totaalinen kosketus on mahdollista, mutta mikä on sen tarve ja idea, jää epäselväksi uutistiivistelmästä. Raportissa kuvaillaan totaalisen kosketuksen tavoitetilaa näin:
    "We could digitally feel anything, from something simple like a ball to the skin of another person; the applications of touch tech may be nearly limitless."  Jos on kyse rajoittamattomasta kosketuksesta, on sillä myös rajoittamattomat käyttömahdollisuudet suuntaan jos toiseen.
  • 06. Niin fyysisen ja digitaalisen todellisuuden yhdistäminen ovat jo nyt alkeellisessa mielessä totta - esimerkiksi kauppojen tuotteet voi nähdä fyysisesti kaupassa sekä digitaalisen todellisuuden kautta ominaisuuksina eli tuotteen datana, informaationa ja tietona. Miten ihmisen mieli käyttäytyy tällaisessa sekoitetussa maailmassa - arvaamattomia vaikutuksia vaikkapa ajateltaessa rikoksia.
  • 07. Valeuutiset eivät ole mennyttä aikaa vaan pikemminkin uudet teknologiat antavat uusia mahdollisuuksia harhauttaa ihmistä. Suuri määrä dataa voidaan rakentaa siten, että vale näyttää todellisuudelta. 
  • 08. Yksityisyyden jälkeiset kuluttajat on tavoite, jossa on jatkuva pikajuoksu yksilön yksityisyyden turvaamisen ja erilaisten yhteisöllisten tavoitteiden toteuttamisessa.
  • 09. Yhdistetty kestävyys voi toteutua tai sen kääntöpuolet voivat saada uutta voimaa - markkinatalous on arvaamaton avoin maailma. 
  • 10. Digitaaliset ostoskeskukset ovat alkeellisessa muodossa olemassa ja laajassa käytössä. Markkinatalouden digitalisaatio tuottaa ilman muuta uusia keinoja kahlita kuluttajia eli auttaa kuluttajia kuluttamaan haluttuun suuntaan.
Aistien internetiä koskeva Ericssonin raportti tuo esille kaksi ongelmaa, jotka kietoutuvat toisiinsa. Ensinnäkin jää epäselväksi, mikä on vastaajien toinen käsitys hypoteeseista vai hajaantuvatko käsitykset ja nämä kymmenen ovat vain kärki. Toiseksi onko kysymyksenasettelu tehty niin, että lopputuloksena on hyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia eikä uhkaavia tulevaisuuskuvia. Onko siis Ericsson asettanut kysymykset yrityksen liikeidean tueksi eikä riippumattomaksi arvioksi tulevaisuudesta. Syvällisemmin tässä Ericssonin raportissa ollaan muodostamassa kuvaa teknologisesta humanismista, jossa ihmismieltä voidaan manipuloida ja lopulta nostaa ihmismielen, tunteiden itsenäisen ajattelun edelle ohjaavat algoritmit. (2) Itse näen asiat edelleen kaksijakoisesti. Aistien internet voi olla apuväline ja tuki ihmisille, mutta se voi olla myös uhka ihmiselle - suuri sellainen. 

Viitteet

(1) Ericssonin raportti 10 kuuminta kuluttajan trendiä 2030 - Aistien internet 10.12.2019:
Ericsson: 10 Hot Consumer Trends 2030 – The internet of senses report
Ericsson ConsumerLa

b: the voice of the consumer
Ericsson IndustryLab: the voice of business, industry and society
Ericsson: Top Ten Consumer Trends 2019

Raportin näkemykset perustuvat Ericsson ConsumerLab -yksikön maailmanlaajuiseen, yli 24 vuoden tutkimustyöhön. Tutkimus hyödyntää pääasiassa dataa lokakuussa 2019 tehdystä nettikyselystä, johon vastasivat edistyneet internet-käyttäjät 15 eri kaupungista ympäri maailman. Kaupungit ovat Bangkok, Delhi, Jakarta, Johannesburg, Lontoo, Mexico City, Moskova, New York, San Francisco, São Paulo, Shanghai, Singapore, Tukholma, Sydney ja Tokio.

(2) Yuvan Noah Harare: Homo Deus - huomisen lyhyt historia, Bazar 2019: 
Harare kuvaa teknologista humanismia uutena uhkana liberaalille humanismille. (Palaan ehkä tähän Hararen moninaiseen teokseen vielä, kunhan olen sen kunnolla analysoinut). Antti Hautamäki on blogissaan arvioinut teoksen varsin kattavasti ja myös tämän teknologisen humanismin osuuden. http://anthauta.blogspot.com/2018/09/homo-deus-hararin-tulevaisuuskuva.html
 

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Kymmenen suosituinta Ollin tuumailua 2012-2019


AI-manipuloitu oma kuva kesältä 2019 Varsovassa (1)
Kiitos taas kaikille lukijoille kuluneesta vuodesta 2019. Vuodesta 2012 olen pitänyt blogia. Lukijoita / katselijoita on ollut tähän asti yhteensä yli 216000. Kuukaudessa katselijoita / lukijoita on kuluvan vuoden aikana ollut noin 3000 eli viikossa keskimäärin 750. On mielestäni oikein mukava määrä, kun otetaan huomioon blogin sisältö. Ei ole kaiken kansan hupia, välillä aika tylsää luettavaa - täytyy tunnustaa. En ole myöskään mikään kuuluisuus, enkä ole sitä tavoitellutkaan. Toisaalta olen saanut uusia tuttavuuksia tämän kanavan avulla. Ja olen tietysti oppinut itse vaikka ja mitä.

1. Hans Roslingin faktojen maailma on lukijalistan kärjessä. Kirjoitin kirja-arvion 28.10.2018. Arviostani saa tiiviin kuvan, mitä edesmennyt Hans poikansa ja miniänsä kanssa esittävät kirjassa ja mitä puutteita heidän esityksessään on. On se kirja edelleen ajankohtainen ja suosittelen. Hans Rosling oli monella tapaa edelläkävijä faktojen maailmassa. http://ollintuumailut.blogspot.com/2018/10/hans-rosling-faktojen-maailmassa.html

2. Apotti -hanke on puhuttanut sen alkumetreiltä 2013 saakka monia. Ja edelleen Apotti on otsikoissa. Ennustin kilpailutuksen lopputuloksen jo varhaisessa vaiheessa. En ole koskaan Lotonnut. Arpapeliä ei tämä Apotti-kilpailutus ole ollut, mutta onko se ollut reilua peliä. Siitä en ole aivan varma. Apotti herätti myös tiukan periaatekeskustelun monoliittisen ja modulaarisen ICT-ratkaisun välillä.  Blogikirjoitus osoittaa myös sähköisen median ongelmat. Kuvien linkittäminen juttuun alkaa ontua ajan myötä. Samoin käy monesti linkkien. Osa niistä vain lakkaa toimimasta esim. ylläpitäjän uudistaessa omat www-sivunsa.
http://ollintuumailut.blogspot.com/2013/12/apotin-kandidaatit-selville-5122013.html

3.  Maakuntien oma sote-tutkimuslaitos (Masote). Tämä oli osa soteuudistuksen ehdotuksia, joista raportoin 20.1.2017. Tyrmistyin arvostamani poliitikon ja blogistin Osmo Soininvaaran esityksestä: Soininvaara esittää perustettavaksi maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimuslaitosta. Masoten tehtävänä olisi tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Laitos sijaitsisi viidellä yliopistopaikkakunnalla Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Laitoksella olisi yksi valtakunnallinen johto. Helsingin toimipisteen tulisi sijaita samassa talossa THL:n kanssa.
Esitin kirjoituksessani perustelut hankkeen vastustukselle. No ei sitä tullut eikä tainnut oma vastustukseni siihen paljoa vaikuttaa, mutta juttua luettiin.
http://ollintuumailut.blogspot.com/2017/01/maakuntien-omaa-sotetutkimuslaitosta.html

4. Johtajuuden ristiriidat on kirja-arvioni Alf Rehnin teoksesta 11.3.2018. Tapani mukaan esitin tiivistetysti kirjan teesit sekä arvioin niiden kantavuutta. Kirjoitin mm. seuraavaa: Johtajuuden ristiriidat - kirja on mielestäni ovela johtamisteos. Miksi? No siksi, että herra Rehniä ei saa kiinni virheistä, vääristä neuvoista tai ymmärtämättömästä suhtautumisesta johtamiseen. Jos väitän jotain johtamisesta, Rehn antaa heti vastaväitteen, jolla väitteeni voidaan kumota. Johtamisessa suositaan, sallitaan epäonnistumista. Kyllä. Mutta johtajan tulee myös onnistua. No tietysti.
http://ollintuumailut.blogspot.com/2018/03/johtajuuden-ristiriidat.html

5. Meri-Lapin ja "Meri-Mehiläisen tarina" on surullinen osa sote-uudistuksen venymisen ja vedätysten historiaa. Tämä tarina on kirjoitettu 27.12.2017, mutta sitä on täydennetty viimeksi 5.2.2018. Mehiläinen sai jättipotin alueen kaikkien puolueiden tuella - siis myös vasemmistoliiton tuella! Tarina on surullinen monellakin tapaa: julkinen tehtävä tulee yksityisen busineksen armoille jne. Tarina on jatkunut vielä tuon päivitykseni jälkeen ja taitaa jatkua edelleen monine ihmeellisyyksineen. Niin Kemi on syntymäkaupunkini- tämä vielä.

http://ollintuumailut.blogspot.com/2017/12/meri-lapin-ja-meri-mehilaisen-tarina.html

6.  Lean-ajattelusta tein parikin juttua ja selvittelin sen suosiota sairaanhoitopiireissä. Vein ajatukset myös kirjaani Sote-uudistus - pirullinen ongelma 2016 (ss.211-221). En kovin paljoa tiennyt koko ajattelutavasta, mutta opin tarinoiden kehittelyssä paljon. Mm. Espoossa olevan HUS:n Jorvin sairaalan päivystys on käyty läpi Lean ajattelumallilla, mutta tulokset ovat olleet kokemusten pohjalta huonoja, suorastaan heikkoja. Aivan viime hetken kokemukset minulta puuttuvat - josko nyt olisi edetty? ( tästä kirjoitin 2017: https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/10/paivystyksen-odotusaika-mika-on_31.html)
http://ollintuumailut.blogspot.com/2015/06/lean-ajattelusta-shpssa-tuottavuuden-ja.html

7. Terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö lakkautettiin rahojen puutteessa 2016. Ihmettelin ratkaisua, koska juuri tuota toimintaa tarvittiin ja tarvittaisiin edelleen sote-uudistuksessa sekä yleensä toimintojen uudistamisessa.Yksikköön oli koottu alun alkaen parhaat mahdolliset osaajat Suomesta. Yksikkö oli verkostoitunut maailmalle kaikkien vastaavanlaista arviointia tekevien yhteisöjen kanssa. Arvioinnin ydin oli ns. meta-analyysi eli haettiin maailmalta kaikki kyseiseen menetelmään liittyvät tutkimukset ja vertailtiin tutkimustuloksia keskenään. Näin saadaan käsitys, onko jokin tutkimus/hoitomenetelmä pätevä, vaikuttava, kustannustehokas jne. http://ollintuumailut.blogspot.com/2016/09/terveydenhuollon-menetelmien.html

8. Lean - asiakas edellä, tehokkuus ja vaikuttavuus tappiin, virheet minimiin. Tämän kirjoitin 21.6.2015 ja sen jälkeen jatkoin Lean-ajattelun purkua tuolla kuudennella sijalla olevalla kirjoituksella sairaanhoitopiireistä. Myöhemmin kirjoitin myös Jorvin päivystyksestä Lean-ajattelua myötäillen. Ja sitten vielä ilmestyi aiheesta Sari Torkkolan kirja "Lean asiantuntijatyön johtamisessa" (Talentum pro 2016): Tein siitä arvion 2016.(https://ollintuumailut.blogspot.com/2016/04/lean-asiantuntijatyon-johtamisessa.html)
http://ollintuumailut.blogspot.com/2015/06/lean-asiakas-edella-tehokkuus-ja.html

9. Äitiyspakkaus - sosiaalinen innovaatio. Aihe oli ajankohtainen tietysti uuden pakkauksen sisällön osalta, mutta myös nimestään. Päivitin kirjoitustani tältä osin seuraavasti: Äitiyspakkauksen nimeä halutaan muuttaa. Perusteena on miesten syrjintä. HS:n gallupissa (7.12.2017) selvitettiin kansan näkemyksiä tähän. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että nimeä ei pidä muuttaa. Yli 90% miesvastaajista ei kokenut tässä mitään syrjintää. Kerroin jutussani koko tämän sosiaalisen innovaation taustan. Nimenmuutoksesta ei myöhemmin tullut mitään. http://ollintuumailut.blogspot.com/2016/03/aitiyspakkaus-sosiaalinen-innovaatio.html

10. Mitä iloa tai järkeä on työajan kirjaamisella. Yllätyin aiheen kiinnostavuudesta. Sain melkoisesti kommentteja, joissa aihetta pöllytettiin julkisen puolen kokemuksilla. Aloitin juttuni oikein vahvasti boldatulla tekstillä: Työajan kirjaaminen on yksi keskeinen toistuva päivittäinen tehtävä niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Olen vuosien ajan julkisella sektorilla kirjannut työtuntini mahdollisimman huolellisesti ja yleensä myös tunnollisesti. Olen vain yhä enemmän miettinyt, mitä ihmeen hyötyä tästä rituaalista on minulle tai työyhteisölleni. No nyt olen ollut yksityisen työnantajan palveluksessa kaksi ja puoli vuotta. Sama painajainen on minulla edessä vähintäänkin joka kuukauden lopussa. Yksityisellä puolella kirjaamisen tärkeys korostuu töiden laskutuksessa. Sen nyt ymmärrän konkreettisesti.
http://ollintuumailut.blogspot.com/2016/11/mita-iloa-tai-jarkea-on-tyoajan.html

Kymmenen kärjestä puuttuvat sote-uudistukseen liittyvät kirjoitukset. Ei ole ihme, kun niitä on kaikkiaan yli 250 kappaletta. Viimeisin eli kamppailu sotejärjestäjästä Uusimaa-maakunnan tapauksen avulla on kerännyt tähän asti liki 500 katselua /lukijaa eli on lähellä kärkeä. (https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/12/kamppailu-sote-jarjestajasta-tapaus.html). Olen myös aktivoitunut selvittelemään itselleni ja lukijoilleni tekoälyn ihmeellistä maailmaa. Aihe näyttää yleisesti olevan nosteessa viime vuosien aikana, vaikka sinänsä ei ole kyse mistään uudesta asiasta. (ks. mm. kirja-arviot sekä viite 1: https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/12/tekoaly-avuksi-liiketoiminnan.htmlhttps://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html)

Viitteet
(1)  Kuva Ollista on käsitelty tekoälyn eräällä sovelluksella. Kuva koostuu soluista eli pikseleistä, joita voidaan sitten käsitellä CNN-verkkomenetelmin (CNN = convolutional neural network). Tämä on neuroverkon eräs käytännön sovellus, joka on sisäänrakennettu kehittyneisiin digikameroihin. Lisää kuvankäsittelystä voi lukea arvioimastani kirjasta Heidi Kananen, Harri Puolitaival: Tekoäly bisneksen uudet työkalut (ss.149-157). https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/12/tekoaly-avuksi-liiketoiminnan.html

perjantai 27. joulukuuta 2019

Kamppailu sote-järjestäjästä - tapaus Uusimaa, päivitys 14.11.2020

HS-kuva: joulukuu 2019 (2)
Uudenmaan sote-erillisselvitys 2019  lähti lausuntokierrokselle 13.1. -26.2.2020. (Viite:x) https://stm.fi/hanke?tunnus=STM085:00/2019
 
Kuntapoliitikkojen niskalenkki ja kepun erävoitto. Toiveenomaisesti luulin vielä kuukausi sitten, että Uusimaa-selvitys tuottaisi koko maahan järkeen käyvän maakuntauudistuksen. Tarkoitus tietysti oli ratkaista vain tämän etelän ongelma.  Ehdotin blogissani, että 18 maakunnan sijasta perustettaisiin 5 maakuntaa yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden pohjalta. (myös käytetään nimeä yhteistoiminta-alue, YTA). Ehdotukseni erosi Kataisen hallituksen esityksestä siinä, että se ei perustunut kuntayhtymämalliin vaan Sipilän tuotantokauden maakuntamalliin. (1). Nyt ennen joulua tehty ratkaisun lähtökohtana on ollut alueen kuntien yhteinen ehdotus. (2) Kuitenkaan Uudellemaalle sorvattu ehdotus ei ole alueen kuntien keväällä 2019 esittämä kuntayhtymäpohjainen aluemalli, vaan samalla aluejaolla Uudenmaan maakuntaa pienempiin itsehallinnollisiin alueisiin ja Helsingin erityisasemaan pohjautuva esitys. Tästä seuraa myös se, etteivät Helsinkiä lukuunottamatta em. alueilla valtaa käytä kaupungit, vaan kunnista erilliset alueelliset itsehallinto-organisaatiot ja niille vaaleilla valittavat valtuustot. Järjestäjiä on tämän mallin mukaan yhden sijasta 5 eli järjestäjien määrä on nyt sitten 22. (Korjattu tekstiä / päivitys 28.12.2019/ Karri Vainion kommentti) (3).

Voitaisiinko pelastaa jotain edellisen tuotantokauden Uusimaa 2019 -hankkeesta? Hankkeen kooste julkaistiin joulun alla. Se on 61-sivuinen tiivistys yli 200 projektista. " Hankkeen vastuuvalmistelijat ovat kirjoittaneet projektikuvaukset huhti-kesäkuussa 2019. Tämä yhteenveto on kiteytys edellä mainituista yksityiskohtaisemmista kuvauksista, jotka julkaistaan erikseen, ja joiden yhteenlaskettu sivumäärä noussee nelinumeroiseen lukuun. Keskeiset nostot ja johtopäätökset sisältävät viittaukset hankkeen keskeisimpien osa-alueiden tuotoksiin sekä vastuuvalmistelijoiden itsearvioinnin ja suositukset mahdolliselle jatkotyölle johtopäätösten muodossa." (4) Rahaa tuohon valmisteluun on kulunut mittava, itseasiassa käsittämätön summa. Oma arvioni heitti rajusti loppusummasta. Eräs keskeinen valmistelija oli hankkeen päätyttyä ja Sipilän tuotantokauden esitysten kumoutumiseen masentunut. Hänen mielestään ei ole juuri paljoa hyödynnettävissä tehdystä valmistelusta. En nyt kuitenkaan aivan usko tuohon. Siksi kävin vielä läpi tuon koostedokumentin:
  • Strategia: "Isoissa rakenneuudistuksissa on riski, että ns. punainen lanka hukkuu jättimäisiin yksityiskohtiin ja että käperrytään sisäänpäin valmistelutyön taakan alla. Strategiavalmistelussa eri muodoissaan opittiin, että erittäin vaativan muutoksen johtamisen (mittava organisaatiofuusio) tueksi on tärkeää ja mahdollista tehdä laajaa ja osallistavaa strategiatyötä. Näin valmistelutyötä voidaan tietoisesti ohjata myös perusasioihin: Mitä ollaan tekemässä ja miksi? Mikä on organisaation ja palvelujärjestelmän perustehtävä ja keskeiset tavoitteet? Miten muutoksen mahdollisuudet voidaan hyödyntää? Miten uhat voidaan välttää tai niiden vaikutuksia vähentää." 
    • Tätä ongelmaa uudessa maakuntamallissa ei ole helppo ratkaista Uusimaa 2019 aineistoilla.
  • Tietojohtaminen: "Hankkeen aikana rakentuiyhteistyömalli ydintoiminnan ja ICT:n välillä. Erittäin suurten projektien vetäminen edellyttää vahvaa ja ammattitaitoista resursointia. Tietojohtamisen edistäminen on mitä suurimmassa määrin kansallisen yhteistyön paikka. Tätä kuvastaa muun muassa SoteDigi Oy:n perustaminen. Valtakunnallinen sote-tietojohtaminen tarvitsee yhtenäiset standardit ja tietotuotannon mallit." (5)
    • Olen samaa mieltä. On myös otettava huomioon laaja uudistustyö perustietojärjestelmissä - asiakas/potilastietojärjestelmät, toiminnanohjaus (ERP) sekä järjestelmien väliset integraatiot moneen suuntaan.  Kenties kansalliseen kehittämiseen apua olisi, jos koottaisiin osaaminen ja kokemukset yhteen SoteDigi oy:n hankkeesta, Valtava-hankkeesta, maakuntien hankkeista (niin erityisesti tässä tapauksessa Uusimaa2019- tietojohtamisen hankkeesta). Hirveä urakka vielä tässä kaikessa ja urakkaa Uudellamaalla lisää nyt paloiteltu järjestämistehtävä.
  • Tuottajien ohjaus: "Vaikuttava sote-palvelujen järjestäminen edellyttää: i) systemaattisia ja standardoituja toimintatapoja, joita yhtenäiset asiakirjamallit tukevat, ii) moniammatillista osaamista ja iii) strategisen otteen tuomista vahvemmin sote-palvelujohtamiseen." 
    •  Uusimaa2019-valmistelua voidaan tältä osin hyödyntää kattavasti. On vain saatava rivit yhtenäisiksi Uudenmaan järjestäjien kesken ja mieluusti myös koko maan järjestäjien kesken.
  • Suoran valinnan ohjaus: "Valinnanvapauspalvelujen johtaminen (laki tai palveluseteli) edellyttää: i) tietopohjaa ja toimivia järjestelmiä, ii) huolellisesti valmisteltua korvausmallia, jota ollaan valmiita tarpeen mukaan muuttamaan sekä iii) läpinäkyvyyttä asiakkaille ja tuottajille."
    • Valinnanvapautta koskevat lait menivät menojaan edellisessä tuotantokaudessa. Paljon ei ole hyödynnettävissä aikaisemmasta työstä. Jos vaikkapa laatutyö olisi nostettu esille systemaattisesti oman ehdotukseni mukaisesti osana valinnanvapauden valmistelua, sitä työtä olisi voitu hyödyntää nyt jatkossa. (ks. Ollin blogikirjoitus laadusta, viite 6).
  • Omavalvonta: "Yleisesti omavalvontakokonaisuus vaatii kokonaisuuden selkeyttämistä ja tarkentamista kaikilla toimintakokonaisuus- ja organisaatiotasoilla. Omavalvonta toimintona ja sen toteutuminen tulee nähdä organisaation laatulupauksena asiakkaille, potilaille, heidän läheisilleen sekä henkilöstölle ja muille sidosryhmille. Omavalvontakokonaisuudessa, erityisesti palveluntuottajien asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuurissa, on paljon kehitettävää. Nykyisten organisaatioiden (kuntien ja kuntayhtymien) tulisi tarkastella järjestämisvastuun osa-alueita kokonaisuutena ja huomioida omavalvontavastuuseen liittyvien osaamisalueiden vahvistaminen. Osaamisen ja resurssien keskittäminen mahdollistaisi paremmin hyvien toimintamallien käyttöönottamisen. Omavalvontakokonaisuuden toimintamallin käyttöönotto edellyttäisi järjestämisvastuussa oleviin organisaatioihin riittävästi resursoidun valvontatoiminnon, joka toimisi kiinteässä yhteydessä palvelutuotannon johtamisen ja ohjauksen sekä sopimushallinnan kanssa. Lisäksi uusien toimintamallien käyttöönotto edellyttäisi uusia ICT-ratkaisuja, joista osa olisi valtakunnallisia ja osa organisaatioiden omia."
    • Tämä teksti on relevanttia edelleen. Siihen pitäisi lisätä vielä tietojärjestelmiä koskeva omavalvonta ja integroida se yhteen toiminnan omavalvonnan kanssa. Valvontaviranomaisia pitäisi olla koko maassa yksi (nyt edelleen Valvira ja aluehallintoviranomaiset sekä tietojärjestelmien osalta osittain myös THL). Oli myös järjetön ratkaisu kytkeä valvonnan uudistaminen valtion tasolla maakunta-soteuudistukseen. Organisaatiouudistus olisi voitu toteuttaa edellisellä tuotantokaudella. Uudistus olisi ollut hyödyksi nykyiselle järjestelmälle ja myös tulevalle.
  • Palveluintegraatio: "Palveluintegraation toteutuminen edellyttää laaja-alaista hallinto- ja sektorirajat ylittävää ilmiölähtöistä kehittämistä ja kattavaa tietopohjaa, tietoon perustuvaa tavoiteasetantaa sekä kokonaiskuvaa ja -ymmärrystä palvelujen kokonaisvaikuttavuudesta sekä -kustannuksista."
    • Järeätä ja pätevää tekstiä edelleen. IT-järjestelmien kehittämisessä tämä tavoite on relevantti nyt ja jatkossa riippumatta siitä, mikä on organisaatiorakenne. Palveluintegraation pitää lähteä asiakkaasta/potilaasta liikkeelle. Meille asiakkaina on aivan samaa, mikä ylärakenne (himmeli) siellä kaukaisuudessa on. 
  • Osallisuus: "Valmistelussa keskeisenä periaatteena on ollut valmistelun avoimuus ja asukkaiden ja eri-laisten sidosryhmien mukaan ottaminen alusta alkaen niin strategiatyöhön kuin palveluiden suunnitteluun. Ilman asukkaiden kokemusta osallisuudesta ei voida saavuttaa maakunta- ja soteuudistuksen tavoitteita täysimääräisesti. Osallisuuden ytimessä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Sitä tukee mahdollisuus osallistua monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti maakunnan toimintaan. Toimiva osallistuminen hyödyttää sekä asukkaita että maakuntaa. Osallisuus ja asiakas- ja asiakaslähtöisyys liittyi lähes kaikkeen valmisteluun. Tästä johtuen valmistelussa osallisuusasioiden edistäminen jakaantui hankekorien ja hankesalkkujen välillä. Tämä johti osin päällekkäiseen tekemiseen. Yhteinen projektiryhmä helpotti tätä ongelmaa. Jatkossa osallisuusasioita on tarpeen johtaa keskitetysti ja huolehtia toteutuksen systemaattisuudesta."
    • Osallisuus on meidän asiakkaiden / potilaiden ja omaisten kannalta oleellinen lähtökohta, joka jää aina syrjään näissä uudistuksissa. Niin on myös tämän uuden maakuntamallin kanssa tapahtunut. Keskeistä on siinä poliittinen valta, rahoituksen valta - ei niinkään asiakkuudet. Uusimaa2019-kokemukset (niinkuin muidenkin maakuntien kokemukset) pitäisi jalostaa eteenpäin uudessa maakuntien mallissa. 
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. "Suosittelemme alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnittelun-prosessien erottamista toisistaan ja kytkemistä maakunnan ja kuntien strategisiin suunnitteluprosesseihin sekä talouden ja toiminnan vuosikelloon. Kaikkien toimijoiden yhteistyön kannalta on tärkeää tunnistaa alueellisesta hyvinvointikertomuksesta ja -suunnitelmasta saatava lisäarvo. Ehdotamme ennakointityön ja innovatiivisuuden ottamista vahvasti mukaan kertomus- ja suunnitelmatyöhön.Organisaation johtamisen rakenteiden ja yhdyspinnan rakenteiden valmisteleminen rinnakkain varmistaa yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuuden parantaminen edellyttää eri tasoilla tapahtuvaa tutkimukseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen perustuvaa kehittämistyötä."
    • Hyvät ja kannatettavat suositukset, jotka pätevät edelleen.
  • YTA-yhteistyö. "Maakunnat olivat yksimielisiä siitä, että YTA-sopimus olisi ollut sisällöltään monialaisempi kuin nykyinen erva-sopimus ja tähdännyt uudenlaiseen palveluintegraatioon. Erva-sopimusta laajemman yhteistyön rakentaminen olemassa olevien rakenteiden avulla maakuntavalmistelun päätyttyä on haastavaa, vaikka laajemmalle yhteistyölle on tarvetta."
    • Niin valmistelijoille oli myös pilkahdus tuohon 5-maakunnan malliin halulla laajentaa yhteistyön sisältöä ERVA-yhteistyöstä. Jos ja kun edetään 22 maakunnan malliin, tarvitaan YTA-sopimukset maakunnittain vaativaa erikoissairaanhoitoa laajemmaksi kokonaisuudeksi. Tähän liittyy myös IT-järjestelmien uudistaminen ja yhteensovittaminen. 
  • Palveluverkko. "Nykyinen kunta- ja kuntayhtymäpohjainen palveluverkko vaihtelee Uudenmaan maakunnan alueella. Palveluiden organisointitavassa on suurta vaihtelua. Tämä johtuu toimintavolyymien eroista sekä kuntien autonomiasta oman palvelutuotantonsa suhteen. Sotesektorilta puuttuu Suomessa julkisten palveluntuottajien rekisteri. Olemassa olevat rekisterit pohjautuvat jonkin palvelun käyttäjiin esim. Kanta-palvelua käyttävät toimipisteet. Projektin tuotoksena saatiin uraa uurtavaa tietoa palveluverkon paikkatiedon haltuunottoon liittyen. 
    • Palveluntuottajien rekisteri on myös tavoite, joka on riippumaton palvelujärjestelmän organisoinnista. Nyt on olemassa kattava yksityisten palveluntuottajien rekisteri (Valveri) ja suunnitteilla oli edellisellä tuotantokaudella uusi yhteinen julkisen ja yksityisen sektorin rekisteri - Sosteri. Tuokin hanke pistettiin jäihin edellisen tuotantokauden päätteeksi. Se oli järjetön ratkaisu, jossa ei hallittu kokonaisuuksia lainkaan."  
  • Sote-liikelaitos. "Ennakointi organisaatioissa kannattaa, sillä näin on mahdollista herätellä ajatuksia ja ideoita tulevaisuuden ilmiöistä sekä sitä kautta pyrkiä vastaamaan niihin... Projektissa jäi muodostamatta strategiset toimintatavoitteet. Strategiset toimintatavoitteet olisi valmisteltu palveluntuottajan toimesta vastaamaan sote-järjestäjän muodostamaan palvelustrategiaan ja palvelulupaukseen. Sote-liikelaitoksen valmisteluryhmiä ja heidän asiantuntijuuttaan olisi hyödynnetty strategisten toimintatavoitteiden valmistelussa."
    • Dokumentin perusteella liikelaitosvalmistelu jäi kesken. Mm. HUS:n erityisasema vaikuttaa merkittävästi jatkosuunnitteluun.  
  • Sote-keskus. "Perusterveydenhuollon saatavuutta ja saavutettavuutta tulee parantaa sote-uudistuksen kaatumisesta huolimatta. Samoin terveyskeskusten hyvien käytäntöjen levittämistä, palveluiden yhtenäistämistä ja kehittämistä on tarpeen jatkaa. Kehittämiskohteita ovat esimerkiksi kiirevastaanotot ja työnjako yhteispäivystysten kanssa, säännöllistä palvelua tarvitsevien asiakkaiden prosessit, sähköisten palveluiden käytön laajentaminen, terveyskeskusbrändin nostaminen ja osaamisen vakiointi eri ammattiryhmissä."
    • Tavoitteet ovat relevantteja ja ajankohtaisia heti ja jatkossakin.
    • Toimintokohtaiset johtopäätökset sekä järjestäjän hallinto. Koosteraportit sisältävät eri toimintasektoreiden johtopäätöksiä. Niiden hyödyntäminen on soveltuvin osin mahdollista eri alueilla. Myös maakunnan järjestämiseen ja organisaation hallintoon liittyvät tehtävät tulevat olemaan jossain muodossa osana uusia maakuntia keskittyen sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämiseen.
    • Maakunnan kokonaisarkkitehtuuri.  "Kokonaisarkkitehtuurityö on organisaation toiminnan jatkuva iteratiivinen ja kehittyvä tukiprosessi, jolla on tärkeä merkitys maakunnan kehityksen ja sitä tukevien hankkeiden tukirankana. Maakuntatason kehittämistyötä jatkettaessa olisi hyödyllistä jatkaa myös hankkeita tukevaa kokonaisarkkitehtuurityötä. Kokonaisarkkitehtuuri on Uudenmaan maakuntatyössä kehyksenä saatu sellaiselle tasolle, että siitä saatavat hyödyt ovat todennettavissa. Maakunnassa voidaan projektoida kehittämishankkeita niin, ettei projektien osalta tule päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja sekä toteutuksista voidaan käyttää parhaiksi todettuja ratkaisuja. Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa maakunnalle yhtenäiset viitearkkitehtuurin mukaiset toimintamallit, valtiovarainministeriön kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksen mukaisen kokonaisarkkitehtuurin ohjausmallin, kehittämismallin, hallintamallin sekä arkkitehtuurikuvaukset."
      • Hyvät pohjat kaikkien maakuntien jatkotöille, kunhan kriittisellä otteella hyödynnetään ja sovelletaan jatkotoimiin. 
    • ICT-toimialariippumattomat sekä toimialasidonnaiset tietojärjestelmät.  "Riippumatta tulevaisuuden rakenteista ICT-järjestelmien yhdistämistä kannattaa jatkaa sekä tavoitella suuruuden ekonomian hyötyjä ja edistää tehokkuusajattelua. Haasteina ovat jatkossakin monitoimijuus ja moni-intressisyys. Ilmiölähtöinen palvelujen kehittäminen on mahdollista ja asiakaskokemuksen paranemisen tukeminen on osa ICT-palveluja. Pilvipalvelujen hyödyntäminen mahdollistaa tehokkuuden parantamisen."
      • Samaa mieltä. Haasteet kasvavat uudessa organisaatiomallissa.
    • Maakunnan asukkaiden digitaaliset palvelut.  "Digitaaliset palvelut tulee toteuttaa digitaalisuuden skaalaetu huomioon ottaen ja kuntia suuremmilla alueellisilla tai kansallisilla ”harteilla”. Palvelutuotannossa korostuu kuntayhteistyön avulla toteutettavat monialaiset e-palvelut, hyvinvointi ja ennaltaehkäisy sekä sote-interventio tarpeiden myöhentäminen tai keventäminen. Palvelut tulee toteuttaa yhteensopiviksi, modulaarisiksi sekä asiakaslähtöisiksi. Ennaltaehkäisevyys, palvelujen älykkyys ja prosessien automatisointi tulee ottaa huomioon. Ammattilaiselle tulee tarjota toimivat digitaaliset työvälineet palvelujen toteuttamiseksi. Palvelujen vaikuttavuus tulee pystyä mittaamaan. Digitaalisten palvelujen käytön tuki tulee varmistaa."
      • Ovat hyviä periaatteita, joita voidaan hyödyntää jatkotyössä.
    Sote-järjestäjän tehtävät ovat olleet ytimessä Uusimaa-ratkaisua tehtäessä. Alkuperäinen ajatus on ollut suuremmat hartiat sekä maakuntademokratia epädemokraattisen kuntayhtymädemokratian sijasta. Rahoitusratkaisua ei vielä ole tehty. Verotusoikeuden kautta yhdistyisivät poliittinen valta ja taloudellinen valta. Uusimaa2019-valmistelussa on pureuduttu järjestämisvallan sisältöihin. Niitä ei ole juuri käytetty tässä ylätason järjestämisen hallintomallin rakentamisessa. Jään sittenkin pohtimaan, onko tuo Uusimaa2019 työ menossa hukkaan jatkovalmisteluissa. Arviooni vaikuttavat mm. seuraavat asiat:
    • Miten sovitetaan yhteen neljän maakunnan ja Helsingin valta suhteessa HUS:n valtaan? 
    • Miten varmistetaan, että perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto saavat riittävät voimavarat suhteessa HUS:n edustamaan erikoissairaanhoitoon?
    • Miten sovitetaan alueella yhteen julkinen sosiaali-  ja terveydenhuolto sekä yksityinen terveydenhuolto? 
    • Miten luodaan kustannustehokas ICT-järjestelmä koko Uudenmaan alueelle? Uhkana on edelleen pirstoutunut järjestelmien kokonaisuus, joka osittaisine päällekkäisine ratkaisuineen tulee todella kalliiksi. 
    • Miten varmistetaan asiakkaiden / potilaiden palvelujen tasavertainen saatavuus. Hyvin toimeentulevat, työssä käyvät ihmiset saavat edelleen monen kanavan kautta palveluja vähintäänkin riittävästi tai jopa yli todellisen tarpeensa. Vastaavasti syrjäytyneet, syrjäytymisuhan alla olevat väestöryhmät jäävät tarpeeseen verrattuna alihoidetuiksi. 
    • Miten varmistetaan tehokkaat ja vaikuttavat palveluketjut, kun toiminta edelleen pirstoutuu useisiin alueisiin? Monelta osin kansalaiset toimivat (käyvät töissä jne.) nyt rakennettujen alueiden yli. 
    • Miten uudet järjestäjät saavat aikaan asukkaita palvelevia ratkaisuja eivätkä juutu uuden hallintobyrokratian sokkeloihin?
    Ydinkysymys on, tuottaako lyhyellä ja pitkällä aikavälillä uusi hallintorakenne nykytilaan verrattuna kansalaisille luvatut toiminnalliset uudistukset. Siksi sittenkin olen taipumassa ystäväni pohdintaan kymmenien miljoonien sote-valmistelujen valumiseen hukkaan. Toivottavasti olen tässä väärässä.

    Päivitykset 27.12.2019: 
    Kari T. Nukala kommentoi FB:n puolella aihetta tiivistetysti seuraavasti:
    • Osa toiminnoista ei siis kuulu tämän maakuntapohjaisen järjestelmän piiriin kuten työterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto.
    • Lääketieteellinen koulutus ja tutkimus kuuluvat yliopistojen vastuulle. Kulut (menot) ovat  noin 120 miljoonaa euroa. Tämä liittyy kustannusten jakoon, joissa maakunnat ovat maksajia uudessa järjestelmässä (tieto perustuu HUS:n tarkastuslautakunnan tietoihin). 
    Pirjo Marjamäki kommentoi FB:n puolella aihetta tiivistetysti  seuraavasti:
    • Aikaisemmassa valmistelussa on ollut mukana koko HUS:n ja Helsingin soten johtoryhmät ja muiden kuntien johtoa. Jotain varmasti siirtyy heidän mukana seuraavaan vaiheeseen. 
    • Keski-Uudellamaalla on jatkettu mm. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valmistelua aikaisemman valmistelutyön pohjalta. 
    Päivitys 28.12.2019: Karri Vainio kommentoi FB:n puolella aihetta tiivistetuysti seuraavasti:
    • Ensinnäkin Uudellemaalle sorvattu ehdotus ei ole alueen Kuntien keväällä 2019 esittämä kuntayhtymäpohjainen aluemalli, vaan samalla aluejaolla Uudenmaan maakuntaa pienempiin itsehallinnollisiin alueisiin ja Helsingin erityisasemaan pohjautuva esitys. Tästä seuraa myös se, etteivät Helsinkiä lukuunottamatta em. alueilla valtaa käytä listaamasi Kaupungit, vaan kunnista erilliset alueelliset itsehallinto-organisaatiot ja niille vaaleilla valittavat valtuustot.
      • ON-kommentti: Korjasin tekstiä ensimmäisessä kappaleessa, mutta jätin tuon viittauksen alueen kuntien ehdotukseen keväällä 2019. Tuo ehdotus on dokumentoitu mm. HS:ssä keväällä 2019. Oleellista on, että aluejako on sama, mutta hallintoratkaisu eri - siis ei enää kuntayhtymämalli. Näin myös sinänsä Helsinkiä lukuunottamatta suoraa valtaa eivät käyttäisi Vantaa, Espoo ja Porvoo. Ko. kaupungit ovat kuitenkin väestöltään aivan toista kertaluokkaa kuin muut alueiden kunnat. 
    • Entä ”tuottaako lyhyellä ja pitkällä aikavälillä uusi hallintorakenne nykytilaan verrattuna kansalaisille luvatut toiminnalliset uudistukset?”. Kysymyksesi on hyvä ja sen voi myös kohdistaa koko uudistukselle. Missä määrin hallintorakenne ylipäänsä voi ratkaista palveluissa esiintyviä nykyongelmia tai tulevia haasteita ? Nyt on pitkälti laskettu sen varaan, että näin käy.
    Viitteet 

    (x) Uudenmaan sote-erillisselvitys 2019: 

    (1) Ollin blogikirjoitus marraskuulta 2019: Saadaanko aikaan uusi maakuntamalli?
    https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/11/saadaanko-aikaan-uusi-maakuntamalli.html

    (2) Alueen kuntien ehdotuksesta kirjoitin elokuussa 2019 blogikirjoituksen otsikolla Sote-tapaus Uusimaa näennäisen helppo rasti (https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/08/sote-tapaus-uusimaa-naennaisen-helppo.html)

    (3) Uusimaa - neljä maakuntaa ja Helsinki: lehdistöaineistoa:
    • STM 19.12.2019: Uudenmaan sote-erillisselvitys: jatkovalmistelu viiden alueen pohjalta. "Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin mahdollisen sote-erillisratkaisun selvityksen loppuraportissa esitetään, että jatkovalmistelu pohjautuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen neljällä itsehallintoalueella ja Helsingin kaupungilla. Myös erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu olisi ensisijaisesti alueilla. Raportti lähtee lausuntokierrokselle tammikuussa." https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uudenmaan-sote-erillisselvitys-jatkovalmistelu-viiden-alueen-pohjalta 
    • HS:pääkirjoitus 21.12.2019: 
      Esitys on hallituksen kädenojennus Uudenmaan kuntapäättäjille, jotka ovat pitäneet yhtenäistä itsehallintoaluetta tällä alueella ongelmallisena. Perustelut erillisratkaisulle ovat ensisijaisesti poliittisia, eivät niinkään sote-palveluiden tarpeista lähteviä....Ratkaisu turvaa Husin yhtenäisyyden mutta rakentaa ylimääräistä byrokratiaa eikä vastaa sote-uudistuksen tavoitetta siirtää kaikkien palvelujen järjestämisvastuu yksiin käsiin....Keskeinen kysymys palvelujen järjestämisessä on niiden rahoitus, johon Uudenmaan ratkaisu ei ota kantaa. Se ratkaistaan koko maan osalta samalla tavalla. Todennäköisin vaihtoehto ainakin aluksi on valtion kautta tuleva rahoitus. Itsehallintoalueiden verotusoikeuttakin varmasti selvitetään. Malli tuskin miellyttää Helsinkiä, Espoota ja Vantaata.
      https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006350658.html 
    • Iltalehti /Näkökulma 22.12.2019: Juha Ristamäki:Tuli joulu kepullekin - 22 maakuntaa ilman valinnanvapautta: On jopa hieman koomista, että maakuntien Suomi syntyy sote-uudistusta vastustaneen Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok) ja muiden Uudenmaan kuntapäättäjien vahvalla avustuksella. Heille ei kelvannut yksi Uudenmaan maakunta, eikä Helsinki halunnut luopua sote-rahoistaan. Lopputuloksena myös Helsinki joutuu luopumaan sote-rahoistaan, ne kiertävät valtion kautta kuiten muissakin maakunnissa Suomessa....Kehitys vie kohti sitä, että yksityiset terveysyhtiöt kaappaavat erikoissairaanhoidon osaajat, niiltä sitten Uudenmaan viisi itsehallintoaluetta ostavat palveluja....Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämies ihmettelee kirjoituksessaan (TS 21.12.) hallituksen esitystä Uudellemaalla: ”kasvaako maakuntien lukumäärä neljällä, syntyykö uusi hallintohimmeli nimeltä itsehallinnollinen alue vai onko kyse jostakin muusta”.
      – Jos mennään Uudenmaan ratkaisun mukaan, tuhotaan Suomessa lopullisesti ajatus laaja-alaisesta maakunnasta. Ei voi ajatella, että Vantaa-Keravan maakunta (kuulostaako hassulta, mutta totta) voisi vastata maakuntakaavoituksesta tai EU-rahasta, tai jostakin muusta maakunnan perinteisestä tehtävästä, Häkämies kirjoittaa. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/de1bae10-cf20-4bd0-96e1-c294b312bf98   
    • Tiina Merikanto (YLE 19.12.2019):  Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä.
      "Tulevassa Uudenmaan ratkaisussa maakuntien ja Helsingin on tarkoitus vastata perusterveydenhuollosta, sosiaalipalveluista ja osasta erikoissairaanhoitoa. Husin tehtäväksi jäisi osa erikoissairaanhoidosta. Ratkaisu olisi siis erilainen kuin muualla maassa.
      Uudellamaalla palveluiden yhteensovittaminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä jää vajaaksi, toisin kuin muualla maassa....Kirsi Varhilan työryhmä valitsi ehdotukseksi mallin, jossa Husilla on erikoissairaanhoitoa paljon ja maakunnilla vähemmän. Työryhmän tulosta voi lukea niin, että Husin toimintakyky ja vahvuudet halutaan säilyttää. Ehdotuksessa näkyy yritys turvata Husin asema, kun kerran yhden Uudenmaan ratkaisu ei ole mahdollinen.
      Toisaalta tässä mallissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio toteutuu huonommin, koska palveluista vastaavat eri organisaatiot. Palvelujen yhteensovittaminen pitää varmistaa joillain muilla tavoilla....Ongelmia voi syntyä myös silloin, kun Hus ja maakunnat tekevät työnjakoa käytännössä. Voi syntyä katvealueita ja toisaalta päällekkäistä toimintaa. Päällekkäisyys nostaa kustannuksia ja katvealueet vaikeuttavat potilaiden hoitoa. Rajojen vetäminen toimenpiteisiin on hankalaa. Pidemmällä juoksulla maakunnilla voisi myös olla kiusaus pyrkiä siirtämään mahdollisimman paljon hoidosta oman alueensa sairaalaan. Tällöin maakunta hallitsisi suurempaa osaa rahoista itse, koska se maksaa Husille vähemmän....Kunta- ja valtapolitiikka näkyy edelleen ratkaisuissa"
      https://yle.fi/uutiset/3-11123636
    • Muita uutiskirjoituksia aiheesta:
      (4)  Uusimaa 2019 -hankkeen keskeiset nostot ja johtopäätökset
      "Maakunta- ja soteuudistuksen keskeydyttyä pääministeri Juha Sipilän hallituksen 8.3.2019 jättämän eronpyynnön vuoksi, ryhdyttiin maakunnan perustamista valmistelleessa Uusimaa2019 -hankkeessa laatimaan projektikuvauksia siihen saakka Uudellamaalla tehdystä mittavasta työstä. Lisäksi ryhdyttiin kirjoittamaan menetelmäkuvauksia hankkeen keskeisimmistä työtavoista, kuten osallistamisesta, simuloinneista, strategiaprosessista sekä hankejohtamisesta. Tavoitteena oli jo tehdyn työn huolellinen dokumentointi ja jakaminen hyödynnettäväksi, jotta se ei valuisi hukkaan. Suuri osa tehdystä kehittämistyöstä on ns. lainsäädäntöriippumatonta ja olisi loppuun saatettavissa jo nykyisen lainsäädännön pohjalta. "
      https://www.uudenmaanliitto.fi/files/24071/Uusimaa_2019_-hankkeen_keskeiset_nostot_ja_johtopaatokset.pdf

      (5)  Timo Aronkytö & Tiina J. Mäki (toim.): Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen - Sote-järjestäjän työkalupakki, Kuntaliitto Helsnki 2019;
      http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3613

      (6) Sosiaali- ja terveydenhuollon laaturekisterit - kytkentä käytäntöön haasteena
      https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/12/sosiaali-ja-terveydenhuollon.html