Näin mainostetaan Sari Torkkolan kirjaa "Lean asiantuntijatyön johtamisessa" (Talentum pro 2016). Kirja on mitä ilmeisimmin sinänsä asiantuntijan tuotos. Oivallista siinä ajatustavan siirto pois Toyota-maailmasta asiantuntijamaailmaan. Vielä tähän asti on kummitellut teollisuustalouden elottomien tuotteiden Lean-ajattelu taustalla. Ehkä tästä olisi aineksia myös sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen.
Kaaos,
järjestys, stabiili, optimi. Torkkola näkee toiminnan parantamiselle neljä
porrasta (ks. oheinen kuva): 1. kaoottinen porras, 2. järjestäytynyt porras, 3.
stabiili porras, 4. optimoitu porras. Hän perustaa näkemyksensä
systeemiajatteluun, jonka kulmakivet ovat 1. osien välinen vuorovaikutus, 2.
toimintaa rajoittavan tekijän löytäminen, 3. systeemin optimi ei ole sen osien
optimi, 4. kaikki systeemit toimivat syys-seuraus-suhteiden vaikutusten
piirissä, 5. useimmat ei-toivottavat oireet johtuvat vain muutamasta
juurisyystä, 6. merkittävimmät systeemin rajoitukset ovat sääntöjä ja
linjauksia, 7. optimiratkaisu rämettyy ajan kuluessa, kun systeemin ympäristö
muuttuu. Prosessin rakentamisessa pitäisi aina lähteä liikkeelle
asiakasnäkökulmasta – kysynnästä ja asiakkaan odotuksista. Prosessin pitäisi
olla niin asiakkaan kuin organisaationkin kannalta nopean ja laadukkaan.
Nopeuden ja laadun tehostamisessa Torkkola näkee seuraavat oleelliset tekijät:
1. vähennä virheitä, koska ne vaikuttavat käyttöasteeseen ja läpimenoaikaan, 2.
yksinkertaista systeemiä, 3. käytä hyväksi Lean six sigma suorituskyvyn
parannusmenetelmää. Poista pullonkaulat systeemistä.
Ollin pohdintaa 1: Soten rakenteita voitaisiin johtaa ja kehittää
Lean-johtamisen avulla, kunhan saataisiin aikaan riittävä tiedonhallinnan
pohja koko johtamiselle. Nyt ollaan yksittäisten tutkimusten varassa.
Tietojärjestelmien kehittäminen vaatii myös uudenlaista ajattelua. Jotenkin
pitäisi läpivalaista tilaajan ja tuottajan välinen suhde ja tutkailla aina
kokonaisuutta loppukäyttäjän kannalta. Silloin ollaan tekemisissä toiminnan
muuttamisessa eikä pelkässä "ATK":ssa. Torkkolan nelikenttä voidaan tulkita soteen. Soten prosessit eivät
salli kaaosta, koska tuolloin toiminnan ydin asiakas/potilasturvallisuus
vaarantuu. Sote onkin prosessoitu vähintään järjestäytyneelle tai stabiilille
portaalle. Monelta osin on kuitenkin optimi saavuttamatta. Kysyntä ja asiakkaan
odotukset ovat ongelmallinen lähtökohta, koska kyse on asiakkaan omasta
käsityksestä pärjäämisessä elämässä. Soten prosesseissa on mitä ilmeisimmin
monia toimintatapavirheitä, mutta jossain määrin myös palvelu- ja
hoitovirheitä. Lean-ajattelulle on siis sijansa prosessien kehittämisessä.
Ollin pohdintaa 2: Ovatko
tuottavuushaasteet ja säästötarpeet ratkaistu Leanilla? Tämänkin kirjan lukemisen jälkeen jään edelleen miettimään muutamia ratkaisun avaimia:
- Lean on ennen muuta organisaation sisäisen tehokkuuden johtamisjärjestelmä - sotessa asiakkaat ja potilaat liikkuvat (tai liikutellaan) organisaatioiden välillä ja organisaatioiden sisällä
- Lean on vain rajallisesti asiakkaan/potilaan asialla: asiakas/potilas on Lean-ajattelussa enemmän kohde kuin aktiivinen toimija. Siksi parhaimmat tulokset tulevat kohteista, jossa voidaan toimintatavat standardoida pitkälle (hoitoon ohjaus, leikkaustoiminta, sairaanhoidolliset palvelut, materiaalihallinto)
- Tähän asti suomalaisissa hankkeissa ei asiakkaan/potilaan palautettu, kehittämisehdotuksia ole otettu kehittämisen ytimeen.
- Lean ei vielä missään organisaatiossa ole systemaattinen osa johtamisjärjestelmää - viitteitä on tästä olemassa
- Lean on ennen muuta organisaation sisäisen tehokkuuden johtamisjärjestelmä - sotessa asiakkaat ja potilaat liikkuvat (tai liikutellaan) organisaatioiden välillä ja organisaatioiden sisällä
- Lean on vain rajallisesti asiakkaan/potilaan asialla: asiakas/potilas on Lean-ajattelussa enemmän kohde kuin aktiivinen toimija. Siksi parhaimmat tulokset tulevat kohteista, jossa voidaan toimintatavat standardoida pitkälle (hoitoon ohjaus, leikkaustoiminta, sairaanhoidolliset palvelut, materiaalihallinto)
- Tähän asti suomalaisissa hankkeissa ei asiakkaan/potilaan palautettu, kehittämisehdotuksia ole otettu kehittämisen ytimeen.
- Lean ei vielä missään organisaatiossa ole systemaattinen osa johtamisjärjestelmää - viitteitä on tästä olemassa
- Lean ei
ole organisaatioden välinen filosofia, ei myöskään valtion ohjauksen filosofia
- kumpaankin voitaisiin ottaa oppia Leanista.
- Leania ei ole yhdistetty aidosti hoitotakuuseen paikallisella tasolla.
- Leania ei ole yhdistetty aidosti hoitotakuuseen paikallisella tasolla.
Kirjoitin kesällä 2015 kaksi blogikirjoitusta tästä Lean-ajattelusta. (1) Ensimmäisessä lähdin ns. tyhjältä pöydältä tutustumaan, mikä tämä Lean nyt oikein on. Toisessa kirjoituksessa paneuduin jo syvemmälle aiheeseen ja selvittelin samalla, miten eri sairaanhoitopiireissä aiheeseen on paneuduttu. Varsinkin tuohon jälkimmäiseen kirjoitukseen perustuu havaintoni, että Lean ei ole vielä systemaattinen osa johtamista sote-organisaatioissa. Jospa tämä Torkkolan kirja lisäisi kiinnostusta asiaan. Näyttää olevan suosittu kirja, kun saatavuus on haaste. (2).
Päivitys 3.4.2016: FB:n puolelta. (Ollin kommentti Erkille: Sote-pohdinnat eivät ole Torkkulan kirjasta vaan minun. Muutin tekstiä, ettei tule väärinkäsityksiä.)
Erkki Laitila Tuo Torkkolan kirjan esitys on todella sekava. Sekoittaa leanin ja systeemiajattelun täysin. Hänen kuvailunsa kaaoksesta hallintaan ovat samantapaisia höttöistä periaatetta mihin lean perustuu.
Minä ihmettelen suuresti kuinka pitkään IT ihmiset Suomessa uskovat Toyotan korttien elinvoiman softaa kehitettäessä. Eihän Leanilla ole mitään käsitteellistä teoriaa tukenaan softan ja IT systeemien kehittämiseksi. Se on pelkkä ajanhallintakeino. Siten hänen juttunsa soten selvittelystä leanin avulla ovat myös puoskarointia. Hänen koulutustasonsa on matala, DI, viime vuosituhannelta ja toimii finanssipuolella. Siltä pohjalta ymmärtää sekavuuden. Perehdyppä Olli Pekka Abrahamssonin käsityksiin agilesta ja leanista vuosina 2007 ja 2008. Pekka on yksi arvostetuimpia sen alan tutkijoita maailmassa. Minkähänlainen sotku saataisiin jos koko sote-ministeriö ja porukat pantaisiin käyttämään Kanban kortteja. Yritän olla nauramatta kun tämmöisiä esityksiä tulee...
Päivitys 3.4.2016: FB:n puolelta. (Ollin kommentti Erkille: Sote-pohdinnat eivät ole Torkkulan kirjasta vaan minun. Muutin tekstiä, ettei tule väärinkäsityksiä.)
Erkki Laitila Tuo Torkkolan kirjan esitys on todella sekava. Sekoittaa leanin ja systeemiajattelun täysin. Hänen kuvailunsa kaaoksesta hallintaan ovat samantapaisia höttöistä periaatetta mihin lean perustuu.
Minä ihmettelen suuresti kuinka pitkään IT ihmiset Suomessa uskovat Toyotan korttien elinvoiman softaa kehitettäessä. Eihän Leanilla ole mitään käsitteellistä teoriaa tukenaan softan ja IT systeemien kehittämiseksi. Se on pelkkä ajanhallintakeino. Siten hänen juttunsa soten selvittelystä leanin avulla ovat myös puoskarointia. Hänen koulutustasonsa on matala, DI, viime vuosituhannelta ja toimii finanssipuolella. Siltä pohjalta ymmärtää sekavuuden. Perehdyppä Olli Pekka Abrahamssonin käsityksiin agilesta ja leanista vuosina 2007 ja 2008. Pekka on yksi arvostetuimpia sen alan tutkijoita maailmassa. Minkähänlainen sotku saataisiin jos koko sote-ministeriö ja porukat pantaisiin käyttämään Kanban kortteja. Yritän olla nauramatta kun tämmöisiä esityksiä tulee...
Viitteet
(1) Ollin Lean-kirjoitukset kesältä 2015:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/06/lean-asiakas-edella-tehokkuus-ja.html |
(2) https://www.talentumshop.fi/lean-asiantuntijatyon-johtamisessa.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti