 |
| Jalosen nelikenttä, 2020 |
Harri Jalosen alustuksesta voidaan tiivistää tietojohtamisen kriittiset haasteet. Ensimmäinen haaste on tiedon ajankohtaisuus eli mikä viive on tapahtumasta informaatioon, sen analyysiin, päätöksiin ja niiden toimeenpanoon. Toinen haaste on ongelman helppous, vaikeus, monimutkaisuus. Jalonen piirtää nelikentän, jossa epävarmuutta luo tiedon puute. Epäselvyyttä tuottavat tiedon tulkintavaikeudet. Monimutkaisuutta aiheuttavat tiedon paljous ja moninaiset asiantilojen kytkennät. Suurin haaste on, kun asiantilalla ja ilmiöllä on monia tulkintoja. Monesti on kyse tietämättömyydestä. Huono asia on, jos tietämättömyys on osaamattomuutta, huolimattomuutta tai väärin ymmärrystä. Hyödyllistä on puolestaan tiedostaa ongelman monimutkaisuus ja siitä olevan tiedon vajavaisuus. Organisaatiossa voi olla myös haasteena tiedon siiloutuminen. Silloin eri organisaatiotasoilla voi olla puutteellista tietoa. Jalosen vastaus on informaatioresilienssi. Se tarkoittanee epätäydellisen informaation sietokykyä. Epätäydellisestä tiedosta ei ole mahdollista irtaantua, koska tietoa voidaan rikastuttaa, tuottaa lisää. Toisaalta sitä voidaan myös monin tavoin rajoittaa, jopa sekoittaa.
Tiina Ranta lähestyi tietojohtamisen
kriisiä riskien ennakoinnin kautta. On ajoissa tunnistettava heikot ja
varhaiset signaalit. Turvallisuustyö on varautumista. Riskien hallinta koskee
myös varsinaista kriisihallintaa sekä korjaavia toimenpiteitä. Turvallisuusajattelun
pitää olla läsnä koko organisaatiokulttuurissa. Näin myös koronankin
käsikirjoitus noudattelee turvallisuustyön yleisiä periaatteita: ennakoi,
varaudu, vastaa, toivu. Turvallisuuden takeena ovat eri vaiheisiin
(normaaliolot, häiriötilanteet, poikkeusolot) sopivat suunnitelmat: varautumis-,
jatkuvuus-, toipumis- ja valmiussuunnitelmat. Kyse on myös jatkuvasta
oppimisprosessista, jota systematisoidaan vaiheittaisilla katselmoinneilla. Ja
viestintäilmapiirin on oltava jatkuvaa ja avointa.
Alustuksista on ilman muuta otettava oppia. Tietäminen, täydellinen tieto, epätäydellinen tieto, väärä tai virheellinen tieto ja tietämättömyys voivat olla sinänsä jo riskejä ja osana tietojohtamista kriisissä. Mielestäni tietojohtamisella on kaksi puolta: tiedolla johtamista ja tiedon johtamista. Ne nivoutuvat yhteen pahimmillaan mitä dramaattisimmin. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat mm. Korona, USAn vaalit ja Vastaamon tietomurto. YLEn otsikko Vastaamosta on kuvaava: ”Vastaamon tietomurto on kuin lento-onnettomuus – hirveä tilanne, josta kaikki voivat oppia jotain”. (2) Eräs ystäväni tiivisti tietojohtamisen vastaavasti sanaan ”mittarilento”. Tämä on analogia lentokoneen mittaristoon, joka takaa lennon myös sumun, pilven vaikeuttaessa fyysistä näkymää. Ilman luotettavia, ajantasaisia mittareita ajetaan myös kriisissä kuin sumussa ilman näkymää tulevaisuuteen.
Jälkikirjoitus 1: Rauhankone (ei julkaistu lehdessä). Tietojohtaminen kriisissä on eräällä tavalla myös Timo Honkelan Rauhankone-kirjan antia. Rauhankone -kirja on Timo Honkelan testamentti, jossa tavoitteena on maailman rauhoittaminen tekoälyn avulla. Honkelan rauhankone-konsepti koostuu kolmesta tekijästä: 1) vuorovaikutuksen edistäminen, 2) tunteiden ymmärtäminen ja rauhoittaminen, 3) oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa. Honkelan sanoma on, että tekoälyn avulla on mahdollista saada aikaan rauhanomaista ongelmanratkaisua kaikissa kriiseissä ja päätöksentekoa vaativissa asioissa ihmisten välillä. Rauhankoneen taustalla ei ole pelkästään tekoäly, koneoppiminen vaan eri tieteenalojen teoreettiset viitekehykset. Se on myös menetelmä, jolla valjastetaan tekoäly oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Rauhankone on väline avoimuuteen ja mahdollisimman laajaan kansalaisten osallistumiseen - jopa demokratian laajennuksen väline. Timon viesti on, että tunteet ovat keskeinen tekijä ihmisten vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on neuvotteluissa edistää myötätuntoa - siis saada neuvottelun voimaksi myönteiset, positiiviset tunteet. Honkela viittaa kirjassaan Tapio Nummenmaan työryhmän tuloksiin, jossa listataan eri tunteita: viha, pelko, inho, ilo, suru, hämmennys, neutraali, ahdistus, rakkaus, masennus, halveksunta, ylpeys, häpeä, kateus. Suosittelen edesmenneen ajattelijan kirjaa kaikille. (3)
Jälkikirjoitus 2: Koronarokote (ei julkaistu lehdessä). HS- 13.12. uutisessa käydään läpi lukijoiden lähettämiä kysymyksiä. Jutun otsikko on "Miten elämä jatkuu koronarokotteen jälkeen? Toimitus on valinnut 26 kysymystä, johon on sitten haettu vastauksia asiantuntijoilta. Tämä on ajankohtainen esimerkki tietojohtamisen kriisistä. En luettele kysymyksiä, vaan luokittelen niitä tietojohtamisen kannalta:
- rokote uskottavana, luotettavana ratkaisuna koronaongelmaan, onko sillä sivuvaikutuksia jne
- rokote laumasuojan antajana, onko siitä tähän ja millä kattavuudella, vai johtaako se tartuntojen leviämiseen
- voidaanko ennustaa, miten rokote vaikuttaa eri aikaväleillä yksittäisiin kansalaisiin ja väestöön yleensä kansallisesti ja globaalisti.
Kyse on rokotteeseen liittyvästä informaatiosta ja tiedosta sekä miten sitä tulkitaan, mitä viisautta tulkitseminen vaatii ja onko viisaus yhdenmukaista vai ristiriitaista. Samaisessa HS: numerossa 13.12.2020 haastatellaan amerikkalaista tutkijaa, professoria Derrick Rossia. Molokyylibiologina Derreck on ollut mukana kehittämässä teknologiaa, jonka pohjana ovat kaikki nyt maailmalla kehitteillä tai kehitetyt koronarokotteet. Ilman tätä innovaatiota ei olisi kyetty lähtemään kehitystyöhön näin nopeasti. "Aiemmin ei ole ollut käytössä rokotetta, jossa tautia torjuva immuniteetti synnytetään pienellä pätkällä viruksen omaa perimää, rna:ta." Rossi tiivistää haastattelussa: "Kaikkein tärkeintä on ymmärtää, että rokote ja teknologia , jolla rokote viedään elimistöön ovat kaksi eri asiaa. Tavoite on aina saada aikaan immuniteettireaktio virukselle." Rokotteiden vastustajia Rossi kehottaa tutustumaan siihen, miten rokotteita on testattu. (rokotekokeilun kohde ryhmä ja vertailuryhmä - plasebo- eli lumerokotteen saajat). (4)
Viitteet (ei julkaistu lehdessä)
(1) Olli Nylander: Tietojohtaminen kriisissä - webinaarin annin purku, Tietoasiantuntija 5.2020: https://www.tietojohtaminen.com/sites/default/files/ta5-20_nylander.pdf
- Tietoasiantuntija-lehti 5.2020: https://www.tietojohtaminen.com/tietoasiantuntija-52020: Olen Tietoasiantuntijalehden toimituskunnan jäsen. Se on kunniatehtävä ja myös foorumi, jossa voi ideoida ja saada jopa ideansa näkyviin. Yllä oleva juttu perustuu yhdistyksen webinaariin, jossa alustajat olivat parasta A-luokkaa. Lehtemme on siirtynyt osittain sähköiseksi. Ohessa on viimeisimmän numeron sisällysluettelo, josta pääsee käsiksi myös osaan julkaistuista jutuista. Suosittelen lehden tilaamista ja tietysti alan harrastajat voivat hakeutua Tietojohtaminen ry:n jäseniksi. Laadukasta seuraa, hienoja, edullisia seminaareja, kuten vaikkapa tuo raportoimani seminaari "Tietojohtaminen kriisissä".
- Tietoasiantuntijalehden 5.2020. Sisältö
5/2020 Sisällysluettelo
02 Suunnitteilla olevia koulutuksia vuodelle 2021
03 PÄÄKIRJOITUS: Mitä kaikkea tietojohtaminen voi olla?
Kimmo Hautala
04 KOLUMNI: Kyllä minä riemastuin!
Sari Järn
06 Kokeilut – voidaanko niillä oikeasti ratkaista
yhteiskunnallisia haasteita?
Mikael Seppälä
08 Ketterä karhu ja itseohjautuvat heimot Case
Verohallinto
Henna Kemppainen ja Katja Hilska-Keinänen
10 Sosiaalinen pääoma ja osuva vuorovaikutusteknologian
hyödyntäminen saavat monipaikkaisen
työn pelittämään
Heljä Franssila
11 Asiakasarvoa systeemisellä tiedolla johtamisella
– Case Viranomais- ja
valvontapalvelut
Keijo Houhala
12 Näkemykset vaihtelevat tiedolla johtamisen valmiuksista
päätöksenteon eri tasoilla
Olli Ahonen
14 Kurkistetaan verhon taakse – onko asiantuntijatieto
tarua vai totta?
Virpi Mustonen
15 UUSIA JÄSENIÄ
Tomi Näränen ja Hanna-Riitta Kurittu
16 UUSIA JÄSENIÄ
Jyrki Härme, Karoliina Nivari ja Kaj Paananen
17 YHTEISÖJÄSEN: Patentti- ja
rekisterihallitus – Tule ja onnistu
Olli Ilmarinen
18 TIEDOSTA TOIMINTAA: Kehollinen oppiminen näkyy ja kuuluu
Miia Kosonen ja Harri Jalonen
20 Kansallisen tietopääoman ihmemaassa – näkökulmia alan
22 Tietojohtaminen kriisissä
Olli Nylander
23 PAKINA: Osallistu Bittejä ja
Toimistohommia -roolipeliin!
Kimmo Hautala
24 YHDISTYKSEN KUULUMISIA
Reija Helenius
(2) Yle 23.102020 /Analyysi: Vastaamon tietomurto on kuin lento-onnettomuus – hirveä tilanne, josta kaikki voivat oppia jotain, https://yle.fi/uutiset/3-11611291
(3) Timo Honkela Rauhankone, Gaudeamus 2017; (https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/10/rauhankone-ratkaisemaan-riidat-ja-sodat.html); Matti Pietikäinen ja Olli Silvén: Tekoälyn haasteet - koneoppimisesta ja konenäöstä tunnetekoälyyn; Konenäön ja signaalianalyysin keskus, Oulun yliopistoCenter for Machine Vision and Signal Analysis (CMVS)University of Ouluhttps://www.oulu.fi/cmvs/ 2019; http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526224824.pdf; Oheinen kuva perustuu Tapio Nummenmaan työryhmän tutkimustuloksiin, joita on siteerattu tässä Pietikäisen ja Sivenin kirjassa sivulla 183. ("Tunneäly, tekoälyn seuraava läpimurto?") Nummenmaan työryhmän tuloksia on julkistettu myös Iltalehden artikkelissa kuvan kera: http://www.iltalehti.fi/mieli/2015091120332761_md.shtml?fb_action_ids=866526360098497&fb_action_types=og.recommends
(4) HS-13.12.2020 uutiskirjoitukset koronarokotteesta:
- HS-haastattelu / Tiina Rajamäki: Modernan perustaja teki väitöskirjansa Suomessa, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007679130.html
- HS-Uutiset / Simo Löytömäki: Miten elämä jatkuu koronarokotteen jälkeen?HS:n lukijat esittivät satoja kysymyksiä tulevista koronarokotteista. Moniin kysymyksiin vastaukset selviävät vastaajan kanssa. Asiantuntijoiden mukaan rokotteeseen sisältyy riskejä, jotka on otettava, mikäli pandemiasta halutaan eroon. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007679124.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti