 |
| Webinaarin avainhenkilöt: Sari, Nina, Riitta |
Vaikuttavuus -esiin on Ensi-ja turvakotien liiton monivuotinen hanke, jonka tavoitteena on saada aikaan välineet liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnan vaikuttavuuden jatkuvalle arvioinnille ja edistämiselle. Hankkeen perusajatuksena on ollut osallisuuden nostaminen keskiöön. Osallisuudella tarkoitetaan käytännön työntekijöiden kattavaa osallistamista kehitystyöhön ja sitä kautta myös asiakkaiden osallistamista. Tarkoituksena on ollut osallistamisen avulla saada vaikuttavuutta aikaan heti hankkeen alusta alkaen. Pääsihteeri Riitta Särkelä teki sitkeän työn rahoituksen saamisessa monien epäonnistuneiden yritysten jälkeen. Projektipäällikkö Nina Forsström ja projektiasiantuntija Janne Pulkkinen tekivät varsinaisen osallistavan työn. Tukena ja fasilitaattorina oli Sari Laaksonen. Seurasin hankkeen ensimmäisen vaiheen päästöswebinaaria (9.12.2020), jossa johdattelijana oli Sari. Upeata työtä ovat tehneet ja tekemisen tavasta sekä tuloksista on opittavaa koko järjestökentällä, mutta myös koko sotekentällä. Kyse on myös vaikuttavasta tietojohtamisesta. " Mittarilla ei tee mitään, jos tietoa ei hyödynnetä". Tieto ei ole arvokasta, ellei se muuta tapaa toimia. Kyse on yhteisestä oppimisprosessista eli oppivasta vaikuttavuuskulttuurista.
Osallistava työskentelytapa lähti liikkeelle järjestön arvoista sekä kahden työmyyrän aktiivisesta kenttätyöstä kattaen kaikki jäsenyhdistykset työntekijöineen.Työ tuotti vaikuttavuuden mittaamisen pohjaksi noin 200 kysymystä. Samalla perehdyttiin vaikuttavuuden teoriataustaan sekä Suomessa ja maailmalla rakennettuihin vastaaviin kysymyspatteristoihin sekä mittareihin. Suuren kysymysmäärän läpikäynti ja karsinta oli melkoinen urakka, jossa myös noudatettiin osallistavaa työtapaa. Tavoitteena oli rakentaa toimintakyvyn ja hyvinvoinnin arviointimenettely, joka sopii kaikille asiakasryhmille. Toiminnan vaikuttavuutta on kyettävä mittaamaan lasten ja aikuisten lisäksi myös yhteiskunnan kannalta. Periaatteeksi otettiin kyselyjen helppo toteutus ja että jo kyselytilanne tukee asiakkaan osallisuutta. Lisäksi periaatteena oli, että vastauksia voidaan hyödyntää monenlaisena analytiikkana moniin eri tarkoituksiin ottamalla huomioon yksilön tietosuoja. Myös hyödyntämisessä otettiin huomioon yhteensopivuus muiden kansallisten ja kansainvälisten mittareiden kanssa. Kyselyä ei toteutettu irrallisena yksittäisenä kyselynä, vaan koko tiedonkeruuprosessi yhdistettiin osaksi järjestön asiakastietojärjestelmää eli optimoitiin jo pilottivaiheessa tiedonhallinnan prosessit.
Lopputuloksena oli yksinkertainen viiden kysymyksen sarja viisiportaisena arviointiasteikkona:
- haittakokemus: kuinka paljon asia, jonka vuoksi tulit palveluun, haittaa elämääsi?
- suoriutuminen: miten suoriudut päivittäisistä toimistasi ja tehtävistäsi?
- sosiaaliset suhteet: kuinka tyytyväinen olet ihmissuhteisiisi?
- turvallisuus: kuinka turvalliseksi koet olosi?
- toiveikkuus: Olen tuntenut itseni toiveikkaasi tulevaisuuden suhteen.
Lapin yliopiston sosiaalityön professori Sanna Hautala teki hankkeesta arviointitutkimuksen. Pohjana hän käytti ns. Rogersin mallia, jonka mukaiset tulokset olivat seuraavat:
- suhteellinen hyöty: koetaan, mutta paremmin saatava käyttöön; johtamisen ja hallinnoinnin osalta kehitettävää (tiedolla johtaminen)
- yhteensopivuus: soveltuu hyvin arvopohjaan, asiakastyön osalta kehitettävää
- kompleksisuus: ei koeta monimutkaisena, osittain koetaan vievän liikaa aikaa
- kokeiltavuus: otettu mielellään käyttöön, osaamiseen liittyen kehittävää
- näkyvyys: sitouduttu suhteellisen hyvin, vahvampaa osaamista ja hyötyjen konkrestisoimista toivotaan
- muutoksessa tärkeä muistaa oman organisaation ydintehtävä
- arviointisuunnitelma johtamisen tueksi: näyttöön perustuva arviointimalli
- kaikki tai mahdollisimman moni työntekijä osallistuivat kehitysprosessiin
- tavoitteena hyöty asiakastyölle
- säännölliset kannustavat kokoukset - positiivinen ote
- muutos näkyväksi asiakkaalle.
Käännän hankkeen tulokset positiivisiksi tavoitteiksi yleensä sote-tietojohtamisessa:
- kannattaa yhdistää vaikuttavuuden aikaansaannissa organisaation arvot, ydintehtävät sekä työntekijöiden konkreettiset asiakastyötehtävät.
- kannattaa tiedon keruu kentällä yhdistää suoraan asiakastyöhön sekä hyötyyn niin asiakkaiden kuin työntekijöiden kannalta
- kannattaa luoda sisällöltään ja IT-ratkaisultaan mahdollisimman käyttäjäystävälinen ratkaisu, koska siten mahdollistetaan kattava ja luotettava tiedon keruu sekä tietojen hyödyntäminen
- kannattaa varmistaa, että tiedonkeruu palvelee mahdollisimman monia käyttäjäryhmiä asiakasrajapinnasta aina organisaation johtamistehtäviin saakka
- kannattaa osallistaa organisaation kaikki tasot ja henkilöt muutokseen.
- kannattaa luoda oppivaa vaikuttavuuskulttuuria, jossa vaikutukset alkavat jo tiedonkeruuvaiheessa välittömästi
- ja lopuksi: kannattaa hyödyntää Ensi- ja turvakotien liiton hankkeen työprosesseja, osallistavaa työotetta sekä kokemuksia.
TUTKIMUKSEN ajattelua ja menetelmiä. Jospa unohtaisimme vaikuttavuuden ja keskittyisimme asiakaskokemukseen. On lukuisia hyviä tapoja seurata asiakaskokemusta ja myös mainioita menetelmiä. Yksi kiinnostavimmista löytyy kouluyhteisöistä, suosittelen https://schoolday.com/. Minusta varsin toimivia teknisia ratkaisuja ja menetelmiäkin sovellettavaksi.
https://ensijaturvakotienliitto.fi/julkaistu-malli-jarjeston-tyon-vaikuttavuudesta/
https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/vaikuttavuus_esiin_tyon_vaikutukset_ja_niiden_mitt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti