Apotti kilpailutukseen - seuranta jatkuu

HUS-piirin ja pääkaupunkiseudun kuntien sote-tietojärjestelmän uudistaminen on edennyt kilpailutusvaiheeseen. Oheinen  aikataulukuvio kertoo, miten tähän on päädytty ja kuinka edetään kohden finaalia eli vuotta 2018.Ohessa on poiminta Hilma-ilmoituksesta 30.8.2012: 

"Hankinnan kohteena on HUS:n, yllä mainittujen HYKS-sairaanhoitoalueen kuntien sekä mahdollisesti myöhemmin myös muiden HUS-alueen kuntien käyttöön tuleva ajanmukainen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä, jolla pyritään varmistamaan mm. saumattomat hoitoketjut sekä sähköiset palvelut ja sähköinen asiointi."http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2013-016093/

 
Olen seurannut Siriuksen - Apotin vaiheita toukuusta 2012 alkaen, jolloin konkreettisesti sain terveydenhuollon atk-päivillä muiden satojen kuulijoiden tapaan ensikosketuksen aiheeseen. Ajauduin myös tuolloin seuraamaan hankkeen kohtaloita ja olen blogikirjoituksissani kommentoinut omalta osaltani monia hankkeen asioita. Viitteissä 1-8 on tuo blogihistoria löydettävissä.

Apotti-hankkeen nettisivuilla avataan tuota kilpailutusta seuraavasti:
Aikaa lokakuun alkuun saakka
Järjestelmätoimittajilla on nyt 2.10.2013 asti aikaa toimittaa osallistumishakemuksensa. Osallistuvien toimittajien joukosta valitaan maksimissaan kuusi varsinaisiin neuvotteluihin. Neuvotteluihin valittujen järjestelmätoimittajien joukon on tarkoitus olla selvillä marraskuun lopussa.
Valintakriteereinä käytetään toimitusvahvuuteen liittyvien minimivaatimusten lisäksi mm. ehdokkaiden kokemusta toiminnalliselta ja sisällölliseltä vastaavuudeltaan Apotin vaatimuksia vastaavista hankkeista sekä kokoluokaltaan Apotin vaatimuksia vastaavista hankkeista.
”Valmisteluvaiheen aikana osoitetun kiinnostuksen perusteella uskon osallistumishakemuksia tulevan kymmenkunta kappaletta joko yksittäisiltä järjestelmätoimittajilta tai useamman toimittajan yhteenliittymiltä”, kertoo Apotin hankejohtaja Hannu Välimäki.
Neuvotteluvaiheessa apuna satoja ammattilaisia
Varsinaiseen neuvotteluvaiheeseen liittyy kiinteästi suunnittelu-, toiminnanmuutos-, testaus- ja arviointityö. Tässä hanketoimistoa tulee avustamaan useampia satoja Apotti-hankintarenkaan sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon sekä tietotekniikan ammattilaisia.
http://www.hel.fi/hki/apotti/fi/Uutiset/Pyynto_osallistumishakemusten_jattamiseen_on_nyt_julkaistu

Neuvottelumenettely on kuvattu Hilma-aineistossa tarkkaan ja uskon, että taustana on ollut vahva hankintajuristien työpanos. Muistissa on varmaan edellisenä vuonna käyty kipakka julkinen keskustelu aiheesta. Neuvottelumenettelyssä haetaan yhden toimittajan tai tarjousyhteenliittymän kokonaisratkaisua haasteeseen. Valintakriteereinä ovat kokemukset samantyyppisten järjestelmien toimittamisesta - siis erityisesti ymmärtääkseni sote-kokemukset. Toinen vaikuttava tekijä on tällaisen "mega"-kokoluokan toimitusten toteutuskokemus. Tarkoitus on valita kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu. Näyttää siltä, että ei ole luovuttu moniliittisesta kokonaishankkeesta, jossa riippuvuus toimittajasta on pitkäaikainen - kymmenen vuotta ei riitä. Hankinta-asiakirjoissa nostetaan esille ylätason tavoitteet: 1. yhtenäiset toimintatavat, 2. kustannustehokas ja laadukas toiminta, 3. tiedolla johtaminen ja tiedon hödyntäminen, 4. asiakaslähtöinen toiminta, 5. tyytyväiset käyttäjät, 6. uudet innovatiiviset toimintatavat. Apotti on osa kokonaisuutta, jossa on tarkoitus uudistaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluja ja toimintatapoja. Hankinta-asiakirjoista käy ilmi luonnollisesti myös tarkemmat hankkeen tavoitteet ja halutun järjestelmän peruskuvaus. (9).

Tätä hanketta on syytä edelleen seurata. Kunhan saan lopulta käsiini tuon edellisessä blogikirjoituksessani esiin nostamani kirjan"Veikö moolok vallan?", ehkä saan lisää aineistoa tähän Apotti-hankkeeseen. Onko sielläkin  moolokin kita odottamassa vai hallittu toiminnan ja tietojärjestelmien muutos.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/

Viitteet: 

(1) Huhtikuussa 2013 nostin esiin sen, että Apottiakin pitää johtaa. Se on todella monitahoinen asia. Kaikki riippuu kaikesta - periaate pätee tähänkin. Esimerkiksi Espoo ja Kerava ovat irtautuneet hankkeesta, mutta ovat toki mukana siinä HUS:n kautta. (tästä päivitin blogia 21.8.13). Johtamisen vaatimuksen on nostanut esille myös Apottihanke itse - viimeksi elokuun lopun seminaarissa. (ks. Apotin ww-sivujen aineisto).
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/04/apottia-pitaa-johtaa.html

(2) Kesäkuun 2013 blogikirjoituksessa otin esiin käsitteen sote-erp. Apotti voidaan ymmärtää kaiken kattavana sote-erp:nä. Otin myös esiin ekosysteemi-ajattelun. Apotti lienee varsin suljettu ekosysteemi.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/06/ekosysteemi-vai-sote-erp.html

(3) Syyskuussa 2012 otin kantaa blogikirjoituksessani Apotin ympärillä olevista monista intressitahoista. Niin tämäkin vaikeuttaa hankkeen johtamista ja tulosten saavuttamista. Se on nähty myös kuntapoliittisissa kannanotoissa.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/09/apotin-ymparilla-monta-intressitahoa.html

(4) Syyskuussa 2012 avasin myös hankkeiden kustannusten syntymisen taustoja. Viitteenäni oli Apottihanke ja Tietokonelehden laaja artikkeli hankkeesta. Tuo artikkelikin on blogini linkkinä.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/09/mista-ne-ict-kustannukset-tulevat.html

(5) Syyskuussa 2012 pohdin myös Apotin tietä alkaen Siriuksesta. Viittasin tässä myös erilaisiin etenemistiemahdollisuuksiin, joista käytiin tuohon aikaan kovaa keskustelua erilaisilla some-palstoilla.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/09/tapaus-siriuksesta-apotti-ja-julkict.html

(6) Elokuussa 2012 otin esille myös Viron X-Road-mallin ja sen tuomismahdollisuudet sote-ICT-kenttäänkin. Myöhemmin JulkICT-toiminto VM:ssä on nostanut tämän ajattelutavan esille ja lähtenyt mallintamaan Suomen oloihin. Kytkennät sote-maailmaan ovat edelleen ohuet. Apottihanke ei suoranaisesti lähde tästä liikkeelle.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/08/lisaa-oppia-virosta-egovernment.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/08/voisiko-suomi-ottaa-mallia-virosta-ict.html

(7) Heinäkuussa 2012 otin esille Sirius-Apottihankkeeseen liittyvät kriittiset keskustelut kilpailutuksesta ja sen aitoudesta. Ehkä tämä julkinen varsin laaja ja repiväkin keskustelu ryhdisti Apotin valmistelukoneistoa. Nyt käsillä oleva kilpailutusasetelma näyttää hankintajuridiikan kannalta huolella valmistellulta prosessilta, jossa on valittu neuvottelumenettely hankintamalliksi.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/07/tietojarjestelmien-kilpailutus-hankala.html

(8) Toukokuussa 2012 Sirius (myöhemmin Apotti) -hanketta esiteltiin terveydenhuollon atk-päivillä. Tuohon aikaan hankkeen valmistelijat liputtivat voimakkaasti ulkomailta tuotavan mallin suuntaan. Tästäkin käytiin julkisesti melkoinen keskustelu, jossa epäiltiin kilpailutuksen aitoutta sekä pelättiin monoliittisen mammuttijärjestelmän syntymistä (ja myös tuhoa).  Sama mammuttipelko on edelleen ajankohtainen.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/05/tahtotilaa-etsimassa-atk-paivilla.html 

(9) Apotti neuvottelumenettelyssä.  Seuraavassa vielä ote hankinta-asiakirjasta:

"Apotti-hankkeen tarkoituksena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa ja palveluja. Niiden palvelukokonaisuudet liittyvät toisiinsa entistä enemmän. Hankkeen yhtenä osana toteutetaan kansainvälisesti korkeatasoisen yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinta ja  käyttöönotto. Asiakas- ja potilastietojärjestelmän toimittaja on tarkoitus valita vuoden 2014 aikana. Hankittavan asiakas- ja potilastietojärjestelmän tavoitteena on kattaa sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisuudet. Nykyisin eri asiakas- ja potilastietojärjestelmien kirjo on HUS:n alueella erittäin laaja. Lähes kaikki kotimaisilla markkinoilla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat edustettuina kunnissa ja kuntayhtymissä...

Asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnalle on asetettu strategisina linjauksina:

1.Asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuus koostuu ydinjärjestelmäkokonaisuudesta ja sekä

sitä täydentävistä erityisjärjestelmistä, jotka integroidaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi tieto-

jen yhteiskäyttö ja avoimet rajapinnat varmistaen

2.Hankinta toteutetaan järjestelmähankintana ja erillisenä käyttöpalveluhankintana

3.Järjestelmähankinnassa haetaan päävastuullista toimittajaa tai toimittajayhteenliittymää, joka

vastaa mahdollisimman laajasta, yhtenäisestä järjestelmäkokonaisuudesta ja siihen liittyvistä

järjestelmäpalveluista

4.Järjestelmäkokonaisuus muodostuu markkinoilla olevista alan kehittyneistä tuotteista, jotka

ovat joustavasti konfiguroitavissa

5.Järjestelmäkokonaisuutta voidaan täydentää tarvittaessa erillishankinnoilla ja sillä voi olla usei-

ta toimittajia

6.Järjestelmähankinta toteutetaan neuvottelumenettelyllä

7.Hankittavien järjestelmien ja palveluiden hallinta toteutetaan keskitetysti

8. Tarjoaa uusien innovatiivisten palvelujen käytön, asiakkaan oman osallistumisen ja sähköisen

asioinnin. Asiakkaan vahvempi osallistuminen lisää tyytyväisyyttä ja voimaantumista vähen-

täen ulkopuolisen tuen tarvetta.

9. Toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan ja potilaan hoidon ja palvelutapahtuman

toteuttamisen koko prosessin ajan riippumatta siitä, missä organisaatiossa kukin prosessin

vaihe tapahtuu.

10. Tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien tehokkaan ja taloudellisen integraation mui-

den organisaatioiden ja heidän asiakkaidensa prosessien kanssa.

11.Toteuttaa sen, että kulloisessakin hoito- ja palvelutilanteessa asiakkaan ja potilaan ajantasai-

set tiedot ovat luotettavasti käytettävissä.

12.Tarjoaa hoito- ja palveluprosessin eri tapahtumien tuen, ohjauksen ja seurannan.

13.Tukee uusien hoito- ja palveluprosessien aktiivista kehittämistä ja edistää niiden laatua, asia-

kas- ja potilasturvallisuutta sekä kustannustehokkuutta.

14. Tukee ammattilaista päätöksenteossa ja ohjaa standardin mukaisiin ratkaisuihin vähentäen

toimintatapojen vaihtelua ja parantaen asiakas- ja potilasturvallisuutta sekä hoitotuloksia.

15. Sisältää avoimet rajapinnat, joiden kautta kokonaisjärjestelmään voidaan liittää tulevaisuu-

den tarpeita palvelevia lisätoiminnallisuuksia tai vaihtaa yksittäisiä ratkaisun osia.

16. Sisältää tiedonsiirtorajapinnan muihin tarvittaviin, esimerkiksi hallinnollisiin järjestelmiin.

17. On käyttäjäystävällinen.

18. Toteuttaa sähköisesti modernin käyttöoikeushallinnan, tietoturvan ja -suojan sekä niihin liit-

tyvät sujuvat käytännöt (hoitoketjujen hallinta / roolien mukaiset käyttöoikeudet).

19. Mahdollistaa yhteisen järjestelmän hallinnan ja hyödyntämisen usean erillisen järjestelmän

sijasta.

20.Tukee vuoden 2011 alusta voimaan tulleen kotikuntalain muutoksen (1377/2010) ja tervey-

denhuoltolain (1326/2010) vuonna 2014 voimaan tulevan maanlaajuisen vapaan hakeutumi-

sen sujuvaa toteuttamista.

21. Tuottaa hallinnolle ja tutkimukselle tarpeellisia tietoja."

Tietojärjestelmien tekemisen vaikeus - kaikki riippuu kaikesta, päivitys 30.8.2013

Nyt "ammutaan" kovilla sote-tietojärjestelmien kehittämisessä. Valtiolla on jo KRP valjastettu arvioimaan ja hakemaan esille syyllisiä pitkään kestäneeseen potilastietojärjestelmähankkeeseen. Ohjelmistoyrittäjät ry:n tekemä kyselytutkimus tuo esille myös epäonnistumisia projekteissa. Viimeisin ilmentymä tässä projektien arviointi-innosta on Kankereen ja Järvenpään uusi kirja "Veikö moolok vallan?".(1) Kirjoitin aiheesta pari viikkoa sitten blogikirjoituksen, jota olen sitten päivittänyt näillä uusilla kuvioilla. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/08/tietojarjestelmat-vaikeita-toteuttaa.html

Ennen kuin pääsen tuon uusimman kirjan sisältöjä arvioimaan, haluan esittää muutamia lähtökohtia:

1. Valtio on käsitettävissä konserniksi, jossa jokaisella ministeriöllä ja virastolla on oma erityistehtävänsä. Yhteen tehtävään on vain yksi virasto. Vertailuna kunnillahan kaikilla on pääosa tehtävistä samoja. Valtiolla on ollut pitkään tulosohjaukseen ja päällikkövirastomalliin perustuva johtamisjärjestelmä. IT-toiminnot on tässä systeemissä pääosin hoidettu osana omaa toimintaa. Joitakin palveluja on keskitetty - kuten Palkeet hoitaa palkka- ja henkilöstöasioita. Hajautetusta ollaan nyt menossa kohden keskitettyä IT-toimintoa. Tämä on yksi tausta. Toinen tausta on hankintalainsäädäntö. Kun yhdistetään virastokohtainen oma osaoptimointi, keskitykseen pyrkivä valtion IT-strategia ja hankintalainsäädäntö, saadaan aikaan monenlaisia ongelmia projekteihin. Uusimman haasteen tässä tuo vielä tietohallintolaki ja sen myötä tullut kokonaisarkkitehtuuriajattelu.

2. Kunnat ja kuntayhtymät toimivat omalla logiikallaan, jossa lakiin perustuva autonomia suhteessa valtioon on erittäin voimakas. Tietohallintolaki ja julkICT-strategia ovat yrityksiä IT-toiminnoissa saada aikaan yhtenäistä näkymää valtion, kuntien ja kuntayhtymien kesken. Historia on kuitenkin kuntien ja kuntayhtymien vapaassa mahdollisuudessa tehdä tai hankkia parhaaksi katsomiaan tietojärjestelmiä. Kuntien Tiera yrittää edistää yhtenäisyyttä kuntien välillä kuten omalta osaltaan myös Kuntaliitto. Valtion  ja kuntien välillä sote-puolella on monia hankkeita, yhteistyöryhmiä ja yhteisesti sovittuja menettelytapoja, mutta valtaa ei ole suvereenisti kenellakään osapuolella vain hyvä tahto voi kantaa yhteisiin ratkaisuihin.

3. Sotepuolella kolmas toimijataho ovat yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Nekin toimivat itsenäisesti ja muodostavat mitä moninaisempia organisaatioita. Pienin organisaatio muodostuu yksittäisestä ammatinharjoittajasta ja suurin on joku monikansallinen organisaatio, jolla on runsaasti alueellisia toimipisteitä ympäri maata.Näitä itsenäisiä organisaatioita on tuhansittain.

Kaikki riippuu kaikesta. Tämän hokeman poimin yhdestä keskustelusta Linkedinin eräällä keskustelupalstalla. Sotessa IT:n ongelma on se, että periaatteessa kansalainen, asiakas, potilas on oikeutettu saamaan tasavertaisesti hoitoa. Kunnilla on järjestämisvastuu, mutta monikanavainen rahoitusmalli pirstoo todellisuudessa hallitsemattomaan tilaan. Tämä sitten vaikuttaa myös IT-asioihin. Kun esimerkiksi potilastietojärjestelmiä yritetään yhtenäistää, standardoida, mahdollistaa yhteiskäyttöisyyttä jne., vastaan tulevat kaikki edellä esitetyt haasteet. Yhtälö ei ole helppo.

Sote-tietojärjestelmien uudistamisessa tuo haaste muodostuu juuri tästä "kaikki riippuu kaikesta". Pitäisi löytää yhteistyömuodot ja tekemisen tavat, jossa yhteistoiminnallisuus ja vähittäinen uudistaminen tehdään mahdolliseksi. Viekö tässä moolok vallan, on kysymys, johon palaan vielä luettuani tuon kirjan.

(1) Veikö Moolok vallan?: "Tässä kirjassa esitellään konkreettisten, julkisten ja meitä kaikkia koskevien esimerkkien kautta totaalisen absurdeja tapauksia projektimaailmasta. Tuoreet esimerkit Suomesta ravistelevat lukijaa: täysin perverssiä haaskausta, mielipuolista sekoilua, rikollista törsäämistä. Mutta arkipäivää vaikkapa julkishallinnon IT-hankkeissa.
Esimerkiksi Suomen terveydenhuollon järjestelmien kehittämistyö on näyttämö, jossa vastuulliset, täyspäisinä pitämämme päätöksentekijät edustavat meitä kansalaisia parhaan kykynsä mukaan ja ostavat päällekkäisiä, yhteensopimattomia ja tolkuttoman kalliita järjestelmiä. Sinä ja minä maksamme, heikompina palveluina, korkeampina veroina ja hyvinvointitappioina: uhraamme kaksin käsin tälle projekteja nielevälle Moolokille.
Onneksi uusi paradigma nostaa jo päätään – projektiperversiot ovat teollisen aikakauden jäänteitä, ja onneksemme väistymässä. Vaikka olemme kyltymättömien megaprojektien ympäröimiä nyt ja niille sokeita, ketterämmät, älykkäämmät ja sopeutumiskykyisemmät projektimuodot ovat jo nousussa.!" http://www.talentumshop.fi/kirjailijat/tapio-jarvenpaa/veiko-moolok-vallan.html
 http://www.tietoviikko.fi/cio/ithankkeiden+budjeteista+tehdaan+ylisuuria+varmuuden+vuoksi/a923483?s=u&wtm=tivi-26082013#!
Päivitys 30.8.2013: Apotti-hanke on nyt kilpailutusvaiheessa. Ehdotuksia voi jättää 4.10.13. mennessä. Moolok-kirjan tekijät ovat myös tätä hanketta ruotimassa.
http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/notice/view/2013-016093/ 

Lastensuojelu - kasvava ongelma?, päivitys 13.7.2015

THL:lastensuojelutilasto 2013

Pitkä kasvu-ura. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kuvaa lastensuojelun tilaa ja kehitystä varsin hyvin. Se on jäävuoren huippu. Kasvu on ollut jatkuvaa aina 1990-luvun alusta saakka. (ks. oheinen kuva, viite 1).  Kaksi ääriselitystä kasvulle voidaan antaa: 1. ongelmat havaitaan yhä kattavammin ja ongelmiin puututaan yhä kattavammin, 2. ongelmat lisääntyvät jatkuvasti lasten ja nuorten parissa. Molemmille selityksille on paikkansa. Toisaalta lastensuojelua selvittävä työryhmäkin on todennut sen, että resurssipula on keskeinen asia (2). Tilastot ja tutkimustulokset eivät kuitenkaan anna kuvaa siitä, miten tehokkaita nämä puuttumisen keinot ovat olleet.

Vaikuttavuuden mittaaminen vaikeaa. Käsiini osui hiukan vanha tutkimus, joka on julkaistu Yhteiskuntapolitiikka-lehden vuoden 2012 viimeisessä numerossa. (3). "Tutkimuksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä lasensuojelujärjestelmän yhteydestä tai vaikuttavuudesta vaikutuksesta myöhempään pärjäämiseen. ... järjestelmä osin epäonnistunee tehtävässään suojella nuoria epäsuotuisilta valinnoilta sekä haitalliselta käyttäytymiseltä. .. yhä enemmän olisi panostettava siihen vaiheeseen, jolloin lastensuojelun asiakkaina siirtyvät aikuisuuteen ja itsenäiseen elämään." (Kestilä etc. 2012, 616). Olen sivusta seurannut kymmenen vuoden ajan muutaman pojan taivalta. Pojat ovat saaneet ensiluokkaisen hoidon, avun ja turvan sijoituspaikastaan. Pojat ovat käyneet koulua muiden ei-sijoitettujen lasten rinnalla. Tilanne on muistuttanut tavallisen perheen tilannetta. Jotain on kuitenkin puuttunut. Verkosto on ollut, mutta omaan varsinaiseen perheeseen perustuva turvaverkko on puuttunut. Nyt pojat ovat olleet omillaan ja tulokset ovat olleet vaihtelevia - ei kuitenkaan erinomaisia, joillakin jopa masentavia. Kun omilla lapsillani on ollut oman perheen turvaverkko koko ajan, niin näillä pojilla on ollut tuo "keinotekoinen" turvaverkko peruskoulun loppuun saakka. Ja oleellista on ollut turvaverkon loppuminen aikuistumisen myötä. Omien lasteni turvaverkko on jatkunut ja jatkuu "etänä" tarpeen mukaan omasta kodista irtautumisenkin jälkeen. Niin aikuisuuteen siirtymisen tuki on oleellinen juttu.

Ongelmat ovat kuitenkin taustoissa. Kestilän ja kumppanien tutkimus avaa taustoja. Kotien rikkonaisuus, työttymyys ja vanhempien syrjäytyneisyys, alkoholiongelmat jopa rikollisuus ovat antaneet lapsille pitkäkestoiset vaikeat lähtökohdat pärjäämiselle. Kodin mallit eivät ole rohkaisevia. (4) Tämä ei ole tietenkään mikään suomalainen ilmiö. Kun pistetään yhteen kodin historialliset taustat ja riskit sekä lasten erkaannuttaminen omasta kodistaan, mahdollisuudet pärjätä aikuisuudessa heikkenevät oleellisesti. En tunne poikien taustaa, joita olen seurannut. Oletettavasti näilläkin pojilla tuo historiallinen tausta on ollut melkoisen hankala.

Lastensuojelun kehittämistyöryhmä on tehnyt laajan kirjon toimenpide-ehdotuksia, lähes 80 sellaista. Ehdotusten määrä kuvaa hyvin ongelman haastavuutta. Pitäisi voida muuttaa yhteiskuntaa, tehostaa ennakoivaa apua, varsinaista apua. Pitäisi saada lisää resursseja lastensuojelutyöhön, Pitäisi löytää uusia keinoja niin väestötasolla kuin yksilötasolla. Niin ja sitten tietenkin tulee tämä yhteiskunta, joka ei ole mikään ennakoitavissa oleva laboratorio. Globaalit ilmiöt vaikuttavat myös lapsiin ja nuoriin - vaikkapa talouden muutokset, työttömyys jne.

Lastensuojelutyö on kuitenkin erittäin kallista. Kun verrataan koko sosiaali- ja terveyspalvelukenttää keskenään, niin lastensuojelu taitaa olla kalleimpien joukossa laskettaessa satsaukset asiakasta (siis lasta kohden). Yhteiskuntatutkimuksessa pitäisi tehdä vaikuttavuustutkimusta, jonka avulla voitaisiin ehdottaa lastensuojelutyöhön uusia menetelmiä ja resurssien suuntaamisen tapoja. Varmaan tarvittaisiin uutta tutkimustietoa (Minna Rytkösen väitöskirjan tapaan, viite 4) siitä, minkälaisia kehityspolkuja ja yhteyksiä erilaisilla yhteiskunnan väliin tuloilla on lasten ja nuorten käyttäytymiseen. Ja tietysti vanhana tilastomiehenä kaipaan systemaattista lastensuojelun tilastoinnin ja tiedonhallinnan kehittämistä. Ns. kansahankkeessa tätä on edistetty hyvin, mutta tarvitaan terveydenhuollon tavoin tähänkin kunnon satsausta ja yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria tiedonhallintaan. Lastensuojelun käsikirja on oivallinen tiedonhallinnan lähde, kunhan siihen saataisiin tueksi nykyistä kehittyneempi tilastotiedonhallinta. (5). Päivitys 6.1.2013: Niin tätä tehdessäni en tiennyt, että lastensuojelu oli ollut vuonna 2012 VTV:n tarkastuksen kohteena. (6)

Niin ne pojat ovat hävinneet lähikulmilta. Olen kuullut vain toisen käden kertomuksia poikien kohtaloista. Toivottavasti pojilla sujuu ennakoitua paremmin elämässä.

Viitteet:

(1)Tietolähde THL: tilastotiedote:  http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tilastot/aiheittain/lasten_sosiaalipalvelut/lastensuojelu; Tietolähteenä Sotkanet antaa tarkemman kuvan aluellisesti sekä väestäsuhteutuksena sekä erilaisin indikaattorein lastensuojelmsuta; Alueellisia eroja on merkittävästi: http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/?q=lastensuojelu            

(2) Lastensuojelua selvittänyt STM:n työryhmä 2013: 
Selvitysryhmälle annettu tehtävä on ollut laaja. Loppuraportissa on painotettu lastensuojelun asiakkuuden alkuvaihetta ja avohuoltoa sekä niihin sisältyvää yhteistyötä. Sijaishuollon osalta rajoitutaan muutamiin yksittäisiin havaintoihin. Muun aineiston lisäksi on tukeuduttu palvelujen käyttäjien näkemyksiin palvelujen kehittämistarpeista. Lastensuojelun kysymyksiä on tarkasteltu sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Osa toimenpide-ehdotuksista on jo pantu toimeen väliraportin pohjalta.
Selvitysryhmä esittää, että lasten ja perheiden tilanteiden arvioinnin käytäntöjä ja menetelmiä on systematisoitava. Työntekijöiden osaamista on vahvistettava lastensuojelun erikoistumiskoulutuksen avulla. Työntekijäresursseja on lisättävä välittömästi mutta asiakasmäärämitoitusten antamisen pohjaksi tarvitaan kokemukseen perustuvaa tietoa erilaisten työn organisointitapojen vaikutuksista työmäärään. Tätä tulee selvittää kuntakokeilujen avulla.
Rakenteellisena kehityssuuntana esitetään hyvinvointia edistävien ja ongelmia ehkäisevien toimenpiteiden vahvistamista perustasolla. Varsinainen lastensuojelutyö kuuluu ns. laajan perustason tehtäviin. Erityisen vaativia tilanteita varten tarvitaan jokaisella viidellä erityisvastuualueella lastensuojelun moniammatillinen osaamiskeskus. Pitkän aikavälin tavoitteeksi asetetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokoaminen järjestelmäksi, jolla on yhteinen tietopohja ja viitekehys.
Lasten ja perheiden palvelujen kansallinen johtaminen edellyttää tietopohjan, tutkimuksen, ohjauksen, valvonnan ja kehittämisen vahvistamista sekä niiden resurssien lisäämistä. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511574&name=DLFE-26809.pdf

(3) Seurantatutkimus.  Laura Kestilä, Antti Väisänen, Reija Paananen, Tarja Heino, Mika Gissler: Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuorina aikuisina. Rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä, Yhteiskuntapolitiikka 6/2012, ss. 599-620;  http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100138/YP6_2012_Kestil%C3%A4.pdf?sequence=1

(4) Alkoholiasia on ollut esillä varsin ajankohtaisesti koko 2013 kesän keskusteluissa. Olen tehnyt siitä myös oman blogikirjoituksen ja päivittänyt sitä viimeksi matkustajatuonnin osalta 18.8.2013.  (http://ollintuumailut.blogspot.fi/2013/07/alkoholin-kulutus-ja-kaytto-kylla-kansa.html )

Rikollisuus puolestaan tuoreen Minna Rytkösen väitöskirjan (tiedote 16.8.2013) mukaan osoittaa, että "vakavia väkivallantekoja tehneiden nuorten kehityskulut ovat erilaisia": 
"Nuorten vakavan väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla esiintyi merkittäviä sosioemotionaalisen terveyden ongelmia. Ne ilmenivät vaikeuksina ilmaista tunteita ja käyttäytyä tarkoituksenmukaisesti. Tyypillisiä olivat myös vaikeudet sopeutua arkielämän vaatimuksiin, odotuksiin ja normeihin sekä kommunikoida mielekkäällä tavalla toisten kanssa. Nuorilla sosioemotionaalisen terveyden kehitys mutkistui viimeistään nuoruusiässä. Kehitys ei kuitenkaan edennyt kaikilla samaa polkua, vaan nuoret muodostivat sosioemotionaalisilta käyttäytymispiirteiltään ja kehitysympäristöiltään hyvin hajanaisen ryhmän."
http://www.uef.fi/fi/-/16-8-vakavia-vakivallantekoja-tehneiden-nuorten-kehityskulut-ovat-erilaisia?redirect=http%3A%2F%2Fwww.uef.fi%2Ffi%2Fhome%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_5Up9%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_pos%3D3%26p_p_col_count%3D7

(5) Lastensuojelun käsikirjaan ylläpitää THL. Toivottavasti tähän ei kohdistu resurssileikkauksia, kun THL joutuu hallituksen päätöksiä realisoimaan. http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja
Ks. myös aiempaa blogikirjotustani vuodelta 2012 koskien sosiaalihuollon tiedonhallintaa.
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/05/sosiaalihuollolla-suuret-haasteet-tieto.html

(6) Päivitys 6.1.2013 Facebookin kautta tulleen vinkin pohjalta:
http://www.e-julkaisu.fi/vtv/lastensuojelu/pdf/6_2012_lastensuojelu_netti.pdf

Tietojärjestelmät - vaikeita toteuttaa, helppoja arvostella, päivitys 21.8.13 - onko KRP-kin asialla?, päivitys 25.8.2013

HS:n artikkelin kuva 10.8.2013

Päivitys 21.8.2013: HS:n uutisen (viite 4) mukaan KRP olisi STM:n kintereillä siitä, että se ei ole riittävästi valvonut tietojärjestelmäasioita kunnissa. Jos tässä on vähänkin totuuden siementä, niin kyllä KRP on kummallisilla poluilla. Vaarana on, että itse tietojärjestelmien kehittämisen, standardoinnin ja ohjauksen sijasta keskitytään syyllisten etsimiseen.


Tietojärjestelmien suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto ovat vaikea yhtälö. Sen sijaan tietojärjestelmien suunnittelun, rakentamisen ja toteutuksen arvostelu on helppoa kuin heinänteko. Minulla on kokemusta kummaltakin puolelta. Olen blogikirjoituksissanikin ansiokkaasti osannut arvostella mm. Apotti-hanketta ja sen suunnittelua. Itse asiassa pieni asiantuntijoiden kansanliike on tätä hommaa tehnyt viimeisen vuoden aikana. Kanta-hanke on myös ollut vaikea suunnitella ja toteuttaa, mutta niin mahdottoman helppo arvostella. Itse asiassa kokonainen valtion virasto (VTV) on  suunnannut arvostelupiippunsa tätä helposti raadeltavaa kohdetta kohden. Olen myös itse ollut mukana varhaisvaiheen hankkeen, makropilotin arviointiryhmässä. Ryhmä sai kunniakkaan arviointiraportin alaraportteineen aikaan vuonna 2002 (1). Avoimuuden aika sosiaalisine medioineen antaa lisää mahdollisuuksia arvosteluun. LinkedInin keskustelupalstoilla voi seurata aivan erinomaisia kriittisiä keskusteluja, miten ja miksi hommat ovat menneet pieleen. Toisaalta aina muutoksia tehtäessä altistutaan myös epäonnistumisille.

Päivitys 25.8.2013: Tuore kirja "Veikö moolok vallan?" - pureutuu epäonnistuneisiin projekteihin ja muihinkin ajankohtaisiin projekteihin, joissa ylisuurilla budjeteilla ratkaistaan ongelmia. En ole lukenut teosta läpi, vaan ainoastaan sen mainostekstin, esipuheen ja sisällysluettelon. Palaan tähän kirjaan, kunhan olen sen kahlannut läpi.

Onnistumisraportti. Pieni tovi sitten julkistettiin tietojärjestelmien onnistumisraportti. (2) Raportin keskeiset havainnot ovat seuraavat:

• Tutkimusten mukaan tietojärjestelmähankkeet epäonnistuvat usein.
• Julkisella sektorilla tarjouspyynnöt tehdään jähmeiksi.
• It-konsultin mukaan se johtaa pahimmillaan siihen, että tarjousten hinta lasketaan keinotekoisen alas tietäen, että myöhemmät muutostyöt tuovat varsinaisen katteen.

Tutkimuksen mukaan on kolme keskeistä syytä tietojärjestelmien epäonnistumiseen: 1) viestintä tilaajan ja tuottajan välillä ontuu, 2) tilaajalla heikko hankintaosaaminen ja riittämättömät resurssit, 3) hankkeen onnistumisen mittaaminen on epämääräistä tai olematonta. Viestintä on vaikea asia, koska tietojärjestelmän rakentaminen ja hankinta ei ole auton ostamista. Tietojärjestelmä on aina väline toiminnan järkeistämiseksi ja siinä on aina mukana toiminnan asiakas ja palvelun tuottaja. Kumpikin osapuoli on omillaan ajatteleva henkilö. Tietojärjestelmän rakentava osapuoli puolestaan yrittää tehdä järjestelmän, joka täyttää tilaajan toiveet ja on samalla kustannustehokas tuottajan kannalta. On syytä syntyä siitä myös voittoa tuottajalle. Hankintaosaamisen puute on helppo selitys epäonnistumiselle. Tämä pitää varmasti osittain myös paikkaansa. Julkisella puolella hankintalainsäädäntö on niin hankala, että viimeisen päälle hankintaosaaminen saadaan tukeutumalla ulkopuolisiin konsulttijuristeihin! Tässä on myös kauhun tasapaino jatkuvasti läsnä. Hankintapäätöksen takana vaanii valtion oma tarkastusbyrokratia tai markkinatuomioistuimen uhka. Helpoimmalla pääsee jättämällä hankinta tekemättä. Onnistumisen mittaaminen on hankalaa, koska mittaaminen vaatisi pitkäaikaista seurantaa. Onnistumista tulisi kysyä tilaajan sijasta käyttäjältä - siis asiakkaalta tai tietojärjestelmän hallinnolliselta käyttäjältä. Onhan esimerkiksi tehty tutkimuksia terveydenhuoltojärjestelmien toimivuudesta lääkäreiltä - arvosana ei ole ollut kiitettävä, ehkä pikemminkin välttävä.

HS:n artikkelista 10.8.2013

Kustannukset ja hyödyt. Onnistumista on myös arvioitu kustannuksina. Tästä on hyvä esimerkki jo edellisessä blogikirjoituksessani viitattu VALDA-hanke. Siinä lopulta keskeisenä hankkeen keskeytyksen kriteerinä olivat kohtuuttomiksi nousseet kustannukset ja vähäinen käyttö. Samaa kustannusonnistuneisuutta on VTV selvittänyt Kanta-hankkeen arvioinnissa. HS:n 10.8.2013 tekemässä perusteellisessa artikkelissa on tätä asiaa avattu.(3) Kustannukset on laskettu rinnakkain sekä VTV:ssä että STM:ssä. Erot laskelmissa ovat suuria. En tunne laskentaperusteita kummankaan viraston laskelmissa. Mielestäni oleellista on, että tietojärjestelmähankkeissa on runsaasti suoria ja epäsuoria kustannuksia ja ne jakaantuvat pitkälle aikavälille. HS on artikkelissaan löytänyt aikajanaksi vuodet 1988 -2020. Nykyään vielä tehtäessä tietojärjestelmäuudistuksia, voidaan todeta, että kaikki riippuu kaikesta. Jos tietojärjestelmäuudistuksella saadaan aikaan toiminnallinen muutos, voidaan myös pitkällä tähtäimellä laskea kokonaishyötyjä. Kanta-hankkeessakin oleellista on se, miten toteutus saa aikaan muutoksia varsinaisessa toiminnassa.

Ote Helsingin Sanomien artikkelista 10.8.2013: "Potilasarkisto rämpii maaliin"

Tietojärjestelmähankkeiden onnistuminen. On löydettävä kelvollinen keskitie muutaman muuttujan osalta:

• rohkeus - varovaisuus: ei muista piittaamatonta rohkeutta, ei yltiövarovaisuutta
• muutoksen tekeminen - pitäytyminen vanhoissa tavoissa, tekemisissä: muutos aikaansaatava yhdessä käyttäjien kanssa, ei tietojärjestelmävetoisesti; vanhoja tapoja tekemistä ei saa animoida uusiin järjestelmiin
• suuri kertarysäys - vähittäinen muutos: kaikki riippuu kaikesta, siksi kertarysäys ei ole mahdollinen
• nopeat kustannushyödyt - pitkän aikavälin kustannushyödyt: niin tutkimuksessakin hoppuilusta varoitettiin - kokonaisarkkitehtuurin ajatuskehikko asettaa hyviä linjauksia hyötyajattelulle
• avoimuus - sulkeutuneisuus: kun kaikki riippuu kaikesta, ei kannata tehdä suljettuja ratkaisuja eikä rakentaa suljettuja kehittämisen poteroita
• vuorovaikutuksen maksimointi - minimointi: tietojärjestelmien kehittäminen on jatkuvaa vuorovaikutusta eri osapuolten kesken; projektityö toisaalta vaatii tiettyjä välivaiheita ja päätöksiä kehittämisen suunnasta.

Positiiviseen vuorovaikutukseen. Vielä VTV:n suuntaan uusin edelleen toivomukseni. Kun kerran olette arvioineet varsin työläin menetelmin erilaisten IT -hankkeiden onnistumista, eikö voisi samalla tehdä yleisen ehdotuksen hankintalainsäädännön uudistamisesta sekä ohjeen suositeltavista hankintakäytännöistä. Samalla toivoisin, että VTV arvioisi myös omaa arvointitoimintaansa, sen menetelmiä ja vaikuttavuutta. Nyt olen huomannut, että tarkastustapa on erittäin työläs tarkastuskohteille. Myös viestintä tarkastajan ja tarkastuskohteen välillä monesti ontuu. Äärimmillään VTV pitää julkista mediaa ensisijaisena tulosten julkistamiskeinona, jolloin tarkastuksen kohde joutuu median välityksellä puolustautumaan. Tarkastuksen pitäisi johtaa positiivisiin muutoksiin eikä loputtomiin kiistelyihin tehtyjen ratkaisujen oikeutuksista.

Viitteet:

(1) Jukka Ohtonen (toim.): Satakunnan makropilotti: tulosten arviointi, Finohtan raportti 21/2002


(2) http://www.ohjelmistoyrittajat.fi/tietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4hankkeista-onnistuu-vain-puoletUutinen tutkimushankkeesta: Konsultti: It-yhtiöt tekevät asiakkailleen epäeettisiä tarjouksia Useampi kuin joka kolmas tietojärjestelmiä tilaava kokee, että projektit menevät aina tai lähes aina pieleen. Hinta, aikataulu tai laatu ei tyydytä.
 Mistä on kyse?

• Tutkimusten mukaan tietojärjestelmähankkeet epäonnistuvat usein.
• Julkisella sektorilla tarjouspyynnöt tehdään jähmeiksi.
• It-konsultin mukaan se johtaa pahimmillaan siihen, että tarjousten hinta lasketaan keinotekoisen alas tietäen, että myöhemmät muutostyöt tuovat varsinaisen katteen.

Elämä työpaikoilla on jatkuvien tietokoneongelmien kanssa painimista. Milloin se ja tämä ohjelma ei toimi. Tekisi mieli heittää tietokone ikkunasta ulos. Tietotekniikan liiton, Celkee Oy:n ja Ohjelmistoyrittäjät ry:n hiljattain julkaisema tutkimus kertoo karua kieltään. Useampi kuin joka kolmas tietojärjestelmiä tilaava kokee, että heidän tilaamansa projektit menevät aina tai lähes aina pieleen.
Kokenut it-konsultti Ahti Haukilehto Sovelto Oyj sanoo, että kunnissa ja julkisella sektorilla syynä on ylivarovaisuus. Jos kunta tilaa ison tietojärjestelmän, tarjouspyyntö halutaan kirjoittaa mahdollisimman seikkaperäiseksi. Tavoitteena on, että yhtään muotovirhettä ei tehtäisi: hanke ei nousisi otsikoihin, tarjouskilpailun voittaneen yhtiön kilpailijat eivät haastaisi tilaajaa markkinaoikeuteen ja kaikki menisi muutenkin mallikelpoisesti.
- It-yhtiö ei voi siinä käyttää tervettä järkeä, vaan pitää tarjota sitä, mitä on pyydetty - jopa siinäkin tilanteessa, kun nähdään, että näillä spekseillä tai määrittelyillä järjestelmää ei voida tehdä tai käyttää, Haukilehto sanoo.
Hänen mukaansa it-yhtiöt sortuvat tällaisissa tilanteissa usein epäeettiseen kilpailuun.
- Tehdään tarjous jopa teennäisen matalalla hinnalla tietäen, että projektin aikana tehtävillä muutostöillä, jotka voidaan laskuttaa erikseen, projekti voidaan ajaa taloudellisesti maaliin, hän sanoo.
Asiakkaan kannalta ongelma on, että kustannukset nousevat huomattavasti yli sen, mitä suunniteltiin. 
Tieto kiistää sumutuksen: Satu Kiiskinen, joka työskentelee it-yhtiö Tieto Oyj:ssä toimialajohtajana, kiistää, että ainakaan Tieto tekisi asiakkailleen tarjouksia, joissa hinta on yhtiölle kannattamaton. Kiiskisen mukaan tarjouksia laaditaan toki markkinatilanteen mukaan.- On silti asiakkaankin etu, että toimintamme on kannattavaa, Kiiskinen sanoo. Asiantuntijoiden mukaan tietotekniikkaprojektit onnistuisivat paremmin, jos tilaajat uskaltaisivat neuvotella projektin yksityiskohdista it-yhtiön kanssa ilman, että pelätään juridisia virheitä. Myös hankkeiden pilkkominen pienempiin osiin auttaisi. Projekteja voi myös kilpailuttaa pienissä aloissa tai niitä voi tehdä pala kerrallaan, jolloin jokaisessa välivaiheessa voidaan tarkistaa, mikä on mennyt hyvin, mikä huonosti ja mihin suuntaan hankkeessa jatketaan. Silloin tarjouspyyntö ei voi kuitenkaan olla kovin yksityiskohtainen, ja kuntien päättäjien mielissä välkkyy pelko markkinaoikeudesta. - Jos suoritetaan hankintoja ja ne eivät mene juridisesti oikein, siitä tulee kovaa kritiikkiä. Se taas ruokkii ajattelua, että vältetään ehdottomasti virheitä. Virheiden välttämisestä tulee suurin hyve, Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki julkisten hankintojen neuvontayksiköstä sanoo.- Jos virheitä pelätään liikaa, pelataan varman päälle ja silloin joudutaan tinkimään toiminnallisuudesta tai laadusta. Ahti Haukilehto muistuttaa, että jos julkisella sektorilla rakennettaisiin it-yhtiöiden ja tilaajien kesken pitkäaikaisia asiakassuhteita, it-yhtiö voisi jopa pelastaa epäonnistuvia projekteja käyttämällä niihin paljon omaa rahaa. It-yhtiö voisi varjella omaa mainettaan ja hyvää asiakassuhdetta. Julkinen sektori kuitenkin kilpailuttaa joka hankkeen erikseen, jolloin yhtiön aikaisemmalla toiminnalla ei ole juuri merkitystä.

ks. myös aiheeseen liittyvä ajankohtainen blogikirjoitus:
http://www.juuriharja.fi/2013/08/07/%E2%80%9Dit-yhtiot-tekevat-asiakkailleen-epaeettisia-tarjouksia%E2%80%9D-enta-mita-siita-seuraa-tyontekijoiden-hyvinvoinnille/ 

(3) Helsingin Sanomien artikkeli 10.8.2013:http://www.hs.fi/talous/Terveysarkiston+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6notto+saattaa+taas+lykk%C3%A4%C3%A4nty%C3%A4/a1376033159406

(4) HS:n uutinen 21.8.2013: "Keskusrikospoliisi on päättänyt aloittaa tutkinnan, joka koskee sosiaali- ja terveysministeriön toimia potilastietojärjestelmähankkeiden valvonnassa, kertoo STT.
Krp epäilee, että valvontaa on laiminlyöty viime vuosikymmenellä. Epäilys kohdistuu STT:n haastatteleman rikoskomisario Vesa Isokuortin mukaan "muutamiin" ministeriön työntekijöihin, joilla on valvontavastuu potilastietojärjestelmäasioissa.
Potilastietojärjestelmiä hankkivat tavallisesti kunnat, sairaanhoitopiirit tai kuntayhtymät. Ne ostavat järjestelmiään itsenäisesti, mutta sosiaali- ja terveysministeriön velvollisuutena on ohjata kuntia siten, että potilastietojärjestelmät toimivat yhteen koko maassa.
Keskusrikospoliisin epäilys kohdistuu tämän valvonnan laiminlyöntiin."http://www.hs.fi/kotimaa/Krp+alkaa+tutkia+sosiaali-+ja+terveysministeri%C3%B6n+toimia+potilastietoj%C3%A4rjestelmiss%C3%A4/a1377055461201

(5) Ilkka Kankare, Tapio Järvenpää. Veikö moolok vallan?: Ote mainostekstistä: Tässä kirjassa esitellään konkreettisten, julkisten ja meitä kaikkia koskevien esimerkkien kautta totaalisen absurdeja tapauksia projektimaailmasta. Tuoreet esimerkit Suomesta ravistelevat lukijaa: täysin perverssiä haaskausta, mielipuolista sekoilua, rikollista törsäämistä. Mutta arkipäivää vaikkapa julkishallinnon IT-hankkeissa.

Esimerkiksi Suomen terveydenhuollon järjestelmien kehittämistyö on näyttämö, jossa vastuulliset, täyspäisinä pitämämme päätöksentekijät edustavat meitä kansalaisia parhaan kykynsä mukaan ja ostavat päällekkäisiä, yhteensopimattomia ja tolkuttoman kalliita järjestelmiä. Sinä ja minä maksamme, heikompina palveluina, korkeampina veroina ja hyvinvointitappioina: uhraamme kaksin käsin tälle projekteja nielevälle Moolokille.

Onneksi uusi paradigma nostaa jo päätään – projektiperversiot ovat teollisen aikakauden jäänteitä, ja onneksemme väistymässä. Vaikka olemme kyltymättömien megaprojektien ympäröimiä nyt ja niille sokeita, ketterämmät, älykkäämmät ja sopeutumiskykyisemmät projektimuodot ovat jo nousussa. http://www.talentumshop.fi/kirjailijat/tapio-jarvenpaa/veiko-moolok-vallan.html

Torista uusi Vtkk - Valtion tietokonekeskus? - ei kun Valtori, päivitys 28.2.2014

Torin perustaminen on lainsäädännön teon vaiheessa. Tori on JulkICT-strategian näkyvin toteuma. Valtion  perustietotekniikka keskitetään yhteen suureen viraston ja liikelaitoksen risteymään. Organisointimalli oli poliittinen kompromissi. Ympäri valtion virastoja siirtyy 1200 henkilöä. Uudistus on tarkoitus käynnistää ensi vuonna ja viedä läpi valtion tuottavuus-ja vaikuttavuushankkeiden siivittämänä mahdollisimman pikaisesti. Nythän valtion virastot tuottavat hoitavat itse osana omaa organisaatiotaan kaikki IT-palvelut itse tehden ja ostamalla yksityisiltä toimijoilta. Pelkästään palvelinkeskuksia on valtiolla satoja. Myös pääosa valtion erillisistä palvelukeskuksista yhdistetään Toriin. On iso juttu, jota on myös pitkin valmistelua kritisoitu paljon. Suora lainaus: "Tori on valtion toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten palvelujen tarjoaja. Valtion toimialariippumattomilla ICT-palveluilla tarkoitetaan palveluita, joiden tuottaminen tai järjestäminen ei vaadi merkittävää toimialakohtaista osaamista ja jotka perustuvat yleisesti käytettyihin laite- ja ohjlemistoratkaisuihin ja -teknologioihin." (1)

Vtkk:sta kuvamateriaalia

Vtkk - "Vetski". Toria on kutsuttu myös paluuseen historiaan. Aikanaan VM:n alaisesta IT-toiminnasta kehkeytyi Valtion tietokonekeskus, Vtkk, "Vetski". Nämä ajat muistamme me hiukan ikääntyneemmät työntekijät hyvin. Valmistelun käydessä kuumimmillaan VM:n virkamies varoitteli Tori-valmistelijoita seuraavin kommentein:

”Olisi hyvä paloitella pienempiin osiin. Yli 1000 henkilöä, tarkoittaa sitä, mihin Vtkk aikoinaan päätyi”, Kekki sanoo. 1960-luvulla valtionvarainministeriön alaisena toimi valtion it-palveluista vastaava laitos, Valtion tietokonekeskus (Vtkk). 1990-luvulla Vtkk ensin yhtiöitettiin ja sitten vuosikymmenen puolivälissä se fuusioitiin Tietotehtaan ja Unicin kanssa. Tämä muodosti perustan nykyiselle it-yhtiö Tiedolle. Se on tähän päivään saakka toiminut yhtenä keskeisenä markkinatoimittajana myös valtionhallinnon it-palveluissa." (2)

Tieto oyj. Tuore uutinen vetää asioita yhteen mielenkiintoisella tavalla. Tieto oyj voitti konesali- ja kapasitettipalveluiden puitesopimuksen kilpailutuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että vähin erin kaikki sadat palvelujen tuottajien vastuulla olevat palvelinkeskukset ajetaan alas ja toiminnot siirretään Tieto oyj:n vastuulle. (3) Ollin ennuste (ei kuitenkaan toive): Jatkaakseni samaa kehää eteenpäin kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen kilpailutetaan koko perustietotekniikan toiminnallinen ylläpito -  siis 1200 henkilön työpanokset. Hyvin suunniteltu kilpailutus ohjaa sitten tilanteen siihen, että henkilöstö siirtyy Tieto oyj:lle. Näin ympyrä on sulkeutunut. Tästä on kuitenkin sitten mahdollinen seuraus, että virastoissa viriää omaa IT-toimintaa ja aletaan tehdä uusi osaoptimointeja jne.

Torilla haasteita. Torin tiimoilta herää monia haastavia kysymyksiä, joihin oletettavasti valmistelijat ovat jo moneen kertaan törmänneet:

• miten turvataan paikalliset IT-palvelut, jotta ei synny vähin erin omia palveluratkaisuja

•  miten koko laaja konesalikuvio toteutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti sekä haittaamatta perustoimintoja valtion virastoissa

•  mistä kulkee raja toimialariippumattomien ja -riippuvien palvelujen välillä; valtion virastot ovat kukin erikoistuneet työnjaon pohjalta omilla toimialoille, tehtäväkentille, joita ei välttämättä ole muilla olemassa

• miten toteutetaan suuret "tiedon väyläratkaisut" (Viron X-Road-mallia imitoiden) virastojen ja Torin yhteistyönä

• miten ratkaistaan monelle virastolle tärkeä yhteistyö kuntakentän ja palvelujen tuottajien kanssa - sosiaali- ja terveydenhuollossa tämä on ydinasia (mm. HS on uutisoinut tästä 3.8.2013: http://www.hs.fi/kotimaa/Tietoj%C3%A4rjestelmiss%C3%A4+piilee+kustannuspommi/a1375328280720)

• miten tällainen mammuttiorganisaatio saadaan keveäksi, ketteräksi ja innovatiiviseksi ja miten tuon organisaation uudistukset saadaan toimeenpantua virastoihin

• miten virastojen innovaatiot puolestaan saadaan esille Torin kehittämishankkeissa (nyt pienemmissäkin puitteissa on ollut ongelmia, kaikki muistavat VALDAn kohtalon, ks. Ollin blogikirjoitus maaliskuulta 2012: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/03/ict-strategiaa-valdan-tarina-sai.html)

Osana Torin kehittämistä on julkistettu myös nimikilpailu. Oma itsestään selvä ehdotukseni on "Valtion tietokonekeskus". Eihän se voi olla mikään muu. Tylsää, kun siitä tulikin Valtori.  http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/03_uutiskirjeet/6913_tori.jsp

Poimin aiheeseen liittyvästä keskustelusta LinkedInistä /JulkICTstrategia/TORI seuraavia kommenttien tiivistyksiä 10.8.2013:

- ict-rakenteessa kaikki riippuu kaikesta
- palvelutuotantoketju
-  mitä suurempi yksikkö sitä kankeampi
- vakioinnin kustannussäästöt, räätälöinnin tuottavuusvoitot
- loppukäyttäjärajapinnan löytäminen, asiakaslähtöinen nöyrä ote
- poikkeusolojen suunnittelu
- muutosjohtaminen
- epäily prosessien kunnossaolosta
- pienten yksiköiden omat it-hankkeet
- hyvät mahdollisuudet laadukkaaseen perustietotekniikan hallintaan torissa
- projektin tavoitteet selville, mitä tavoitellaan
- tuottavuus, kustannustehokkuus vaikea määritellä
- pienten askelten politiikka
- prosessit, työnjaot selviksi.

Päivitys 11.2.2014: Kysely virkamiesten asenteista Valtoria kohtaan:
"Valtion Tori-hankkeen valmistelu on tehty liian pienellä ryhmällä, minkä vuoksi kaikki osapuolet eivät ole täysin sitoutuneita hankkeeseen.
Kaikki virkamiehet eivät luota hankkeen aikatauluun eivätkä tavoitteisiin. Monen mielestä asiakastarpeita ei ole huomioitu kunnolla eikä tavoiteltuja kustannussäästöjä ole tarkasteltu riittävän monesta näkökulmasta.
Sittemmin Valtori nimen omaksunut Tori on rakenteilla oleva valtion perustietotekniikkaan keskittyvä palvelukeskus, jonka on tarkoitus koota valtion toimialariippumattomat ict-tehtävät samaan paikkaan.
Suuri riski hankkeelle on tulevien Valtori-asiakkaiden heikko motivaatio käyttää Torin palveluita. Jotkut näkevät Valtorin palveluiden käytön jopa pakkona. Valtorin käyttäjiä olisi nyt motivoitava ja saatava mukaan valmistelutyöhön.
Asia selviää konsulttiyhtiö Kpmg:n laatimasta hankkeen arviointiraportista. Raportti on monelta osin karvasta luettavaa"
http://www.tietoviikko.fi/cio/virkamiehet+tylyttavat+valtion+itmullistusta/a966691

Päivitys 28.2.2014: Väliaikaiset (vuoden pesti) johtajat on valittu.
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/heista+tulee+itviraston+pomoja++valtori+starttaa+maanantaina/a971167

Viitteet:

(1) http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0110_toimialariippumattomat/index.jsp
Osana JulkICT-strategian toteutusta on suunniteltu parin vuoden ajan Toria. Valtion virastoissa on perustietotekniikan kehittämisessä odotettu tätä ratkaisua. Nyt on laki- ja asetustekovaihe ja aineisto on ollut virastoissa lausunnoilla. Syyskuussa selvinnee, minkälainen on Torin lopullinen ratkaisu.Valmistelu on sinänsä ollut avoin. Kaikki dokumentit ovat olleet käytettävissä. LinkedInin "JulkICT-strategia" -työyhteisössä on käyty tästäkin keskustelua pitkin valmistelua. Siitä hatun nosto valmistelijoille!

(2) Ote Wikipediasta: Valtion tietokonekeskus (lyhenne Vtkk, lempimi Vetski) oli valtiovarainministeriön alainen laitos, joka hoiti valtionhallinnon tietojenkäsittelytehtäviä. Vtkk perustettiin vuonna 1964. 1990-luvulla se ensin muutettiin liikelaitokseksi ja sen jälkeen yhtiöitettiin VTKK-yhtymä Oy:ksi. Vuoden 1996 alussa se fuusioitiin Tietotehdas Oy:n ja Unic Oy:n kanssa TT Tieto Oy:ksi (nyk. Tieto Oyj).
Vtkk:n tehtävänä oli tarjota valtionhallinnon yksiköille niiden tarvitsemia tietotekniikkapalveluja omakustannushintaan. Näitä palveluja oli tietojärjestelmien määrittely, suunnittelu ja toteutus sekä konekeskuspalvelut. Pien- ja mikrotietokoneiden yleistyessä VTKK alkoi myös toimittaa laitteistoja asiakkailleen.
Vtkk:n suuria asiakkaita olivat muun muassa Autorekisterikeskus (ARK, nykyään Ajoneuvohallintokeskus), verohallinto, Väestörekisterikeskus (VRK), poliisi ja Valtiokonttori. VTKK ylläpiti valtionhallinnon suuria keskusrekistereitä kuten esimerkiksi Väestörekisteriä ja Ajoneuvorekisteriä. Valtionhallinnon yksiköillä oli VTKK:n toiminta-aikana velvollisuus käyttää VTKK:n palveluja ellei muulle ratkaisulle ollut perusteltuja syitä, kuten omaa toteutusta, VTKK:n resurssivaikeuksia tms.
Vtkk:n yhteydessä toimi tuolloin myös CSC – Tieteen tietotekniikan keskus. 

Tivi 25 vuotta sitten: vain Vtkk kelpasi it-hankkeen toteuttajaksi (http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uuti/tivi+25+vuotta+sitten+vain+vtkk+kelpasi+ithankkeen+toteuttajaksi/a892231)

 

 

 

 

 

 

(3) "Tieto sai valtiolta jopa 240 miljoonan euron it-diilin - kukaan ei valittanut"

"Valtion yhteishankintayksikkö Hanselin keväällä kilpailuttama konesali- ja kapasiteettipalveluiden puitejärjestely astui voimaan tänään torstaina. Tiedon saaman kuusivuotisen sopimuksen kokonaisarvoksi on arvioitu noin 200–240 miljoonaa euroa.Hanselin toimialajohtaja Susanna Närväsen mukaan puitesopimuksesta ei tullut kesän aikana valituksia. Puitejärjestelyllä pyritään vähentämään julkishallinnon konesalien määrää, vakioimaan konesali- ja kapasiteettipalveluja ja yhtenäistämään toimintamalleja.  

Sopimus kattaa muun muassa konesali- ja kapasiteettipalvelut ja näihin liittyvät valvonta- ja hallintapalvelut, tietoliikenteen ja tietosuojauksen, tapahtumien-, palvelupyyntöjen ja käyttöoikeuksien hallinnan, omaisuuden hallinnan, asiantuntijapalvelut sekä palveluraportoinnin ja palvelutoiminnan kehittämisen.

Närväsen mukaan sopimuksen asiakkaiksi voivat liittyä kaikki Hanselin asiakkaat, budjettitalouden piiriin kuuluvat virastot ja laitokset ja esimerkiksi yliopistot.
Kun sopimus on nyt tullut voimaan, Hanselin asiakkaat alkavat selvittää omaa tilannettaan ja keskustelevat tarpeistaan Tiedon kanssa. Sopimuksen kautta tehtävien hankintojen arvo määräytyy myöhemmin asiakassopimusten pohjalta." http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/article917898.ece