keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Luetuimmat tuumailut ja luetut kirjat - tilanne 26.12.18

Luetuimmat kirjoitukset 2012-2018
Luetuimmat kirjoitukset joulukuu 2018
Vanhana tilastomiehenä poimin esille vuoden lopussa luetuimmat juttuni koko ajalta eli alkaen vuodesta 2012. Toinen tilasto on viimeisen kuukauden luetuimmat jutut. Kirja-arvioni Rehnin kirjasta "Johtajuuden ristiriidat" näyttää olevan ajankohtainen viime kuussakin. Kaikkiaan sain aikaan 45 juttua eli vähemmän kuin yhtenäkään edellisenä vuonna. Ehkä uusi työ vaikutti kirjoitusaktiivisuuteeni. Lukijoita on kaikkiaan ollut vuodesta 2012 alkaen yli 180000.

Koko ajalta 10-kärjessä (2012-2018) on suoraan soteuudistukseen liittyviä juttuja 3. Lisäksi Lean-aiheesta on mukana kaksi juttua ja vielä kolmas kuukauden listalla. 
Kuukauden kymmenen kärjessä ovat vuodelta 2018 yhtä lukuunottamatta eli kolmatta Lean-juttua.
12 luettua ja arvioitua kirja, joita kaikkia voin suositella.
  • Uusi sininen meri:W.Chan Kim, Renee Maubourgne: Sinisen meren strategia. Talentum, Helsinki 2007; W.Chan Kim, Renee Maubourgne: Uusi sininen meri - rokheus kasvaa, Alma Talent, Helsinki 2017; Luettuani molemmat kirjat (2015 versio ja 2017 versio) jäin pohtimaan sinisen meren voimaa. Jotenkin punainen meri on kuvattu eräänlaisena markkinatalouden ihanteena, jossa kaikki kilvoittelevat samoin säännöin tasavertaisina osapuolina. Tuollaista ihannemarkkinaa ei ole olemassa. Sininen meri kuvataan tyynenä yhden organisaation monopolistisena temmellyskenttänä. Monopoleja ja kartelleja on rutkasti olemassa. Ne on suojattu monin tavoin: lakien avulla tai erilaisin monopolistisin pelisäännöin. Ei siniselläkään merellä purjehdita avoimesti, riippumattomasti ja omia ihanteita edistäen. Sosiaali- ja terveydenhuolto on vielä oma merensä, jossa ei voida lainkaan puhua kunnon markkinoista - pikemminkin kvasimarkkinoista. Kaikkiaan tuoreet strategiatyön menetelmät ovat sinisen meren voima. Kannattaa niitä kokeilla jo monin tavoin pysähtyneeseen strategiatyöhön.   https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/01/punainen-ja-sininen-meri-seka-tapaus.html
  • Alf Rehn:Johtajuuden ristiriidat, 2018; Johtamuuden ristiriidat - kirja on mielestäni ovela johtamisteos. Miksi? No siksi, että herra Rehniä ei saa kiinni virheistä, vääristä neuvoista tai ymmärtämättömästä suhtautumisesta johtamiseen. Jos väitän jotain johtamisesta, Rehn antaa heti vastaväitteen, jolla väitteeni voidaan kumota. Johtamisessa suositaan, sallitaan epäonnistumista. Kyllä. Mutta johtajan tulee myös onnistua. No tietysti. ristiriidat.https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/03/johtajuuden-ristiriidat.html 
  •  Minna Huotilainen, Katri Saarikivi: Aivot työssä, Otava 2018; Aivot työssä on kirja, jota voi heti suositella kaikille - on sitten töissä tai työelämän ulkopuolella. Aivojumppa kirjan kanssa kannattaa. Minna Huotilainen ja Katsi Saarikivi vyöryttävät aivotutkimuksen eli neurotieteen tuloksia kansanomaisesti ja tekevät päätelmiä työelämän arkeen ja tulevaisuuteen. Kirjoittajilla on positiivinen ote elämään ja aivojen valmiuksiin vastata erilaisiin haasteisiin. Työt eivät maailmasta lopu, vaikka tekoäly ja robotit korvaavat perinteisiä työprosesseja. Työ on ihmiskeskeinen ilmiö. Ihmisellä on ja tulee olemaan aina ongelmia ratkottavanaan. Se takaa sen, että työt eivät lopu maailmasta.https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html
  • Antti Merilehdon kirja "Tekoäly - matkaopas johtajalle"(Talent 2018) on tuore ja suosittu tietoteos. Kirjan kirjoittaja  on haastatellut asiantuntijoita meiltä ja maailmalta kirjaa varten. Hän on toiminut aikaisemmin Googlella, joten osa kokemuksistakin on sieltä peräisin. Ideana matkaopas on hyvä. Se auttaa nimenomaan liiketoiminnan johtajaa selviytymään tässä tekoälyn maailmassa. "Matkaopas" on enemmänkin nimi kirjalle kuin menetelmä hallita aihe. Kirjassa kuvataan keskeiset käsitteet ja havainnollistetaan niitä esimerkein. Toisessa osassa kirjaa kuvataan erilaisia hyödyntämistapoja. Kirjoittaja tunnistaa myös tekoälyn kaksi puolta - hyvä ja paha tekoäly. (2) Edelleen Antin mielestä Suomi ei kulje aivan kärkimaiden joukossa tekoälyn kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Tehtävää siis on. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html
  • Jouko Kajanoja (toim.): Työllisyyskysymys (Into 2018). Kirja on 430 sivuinen järkäle, joka kattaa lähes kaiken ajateltavissa olevan työllisyydestä.On heti onniteltava Jouko Kajanojaa. Olet koonnut monipuolisen ja osaavan kirjoittajakaartin.  Luulin, että kirjassa olisi vain yksi näkökulma työllisyyskysymykseen, mutta ei. Niin tieteen kuin politiikan kuin inhimillisen todellisuudenkin osalta valotetaan työllisyyskysymystä erittäin monesta näkökulmasta. Kirja jakaantuu seuraaviin osiin: 1. työn markkinat, 2. kannustaminen, 3. työttömyyden kustannukset, 4. työvoimapolitiikan malleja, 5. uuden työvoimapolitiikan elementtejä. Eivät nämä viisi pääotsikkoa avaa aihetta kuitenkaan riittävästi. Pohdin itse pitkin lukumatkaani, miten tiivistäisin työllisyyskysymyksen. Tuli mieleen sipuli. Sipuli tunnetusti kuoriutuu kerros kerrokselta päätyen ytimeensä. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/05/tyollisyyskysymys-syvasti-inhimillinen.html
  • Elina Aaltio: Hyvinvoinnin uusi järjestys (Gaudeamus 2013). Kirjan kirjoittajalla on taustana tutkimushanke osaavine ohjausryhmineen. Kirja vilisee sitaatteja  vuosien ja vuoskymmenten takaa. Silti se on varmasti ollut vuonna 2013 ajankohtainen teos soteuudistuksen kannalta. Miksi 150-sivuinen teos on mitä ajankohtaisin juuri nyt? Itse asiassa se tarjoaa teoreettisen ja käytännön esimerkkeihin perustuvan analyysin osasta nykyisen soteuudistuksen keskeisiä kiistanalaisia kysymyksiä. Edelleen kritiikki valinnanvapautta kohtaan on terävästi ajan tasalla. Samoin on mahdollista vielä arvioida, miksi asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla on myös haasteelliset puolensa. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/06/hyvinvoinnin-uusi-jarjestys-mallia-2013.html; ks. myös:  https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/06/kokonaisvaltainen-hyvinvointi-ja.htm
  • Jarkko Moilanen, Marjukka Niinioja, Marko Seppänen, Mika Honkanen: API-talous 101. Alma Talent oy 2018. Kirjassa yhdistyy liiketoimintasuunnittelu, tuote-ja palvelusuunnittelu sekä tietojärjestelmien suunnittelusta, testauksesta ja toteutuksesta tunnetut tavoitteet, menetelmät sekä tietohallintoratkaisut. Kirja on moniaineksinen yhdistelmä toimintatapoja API-maailmaan. Kirjan tavoitteena on muuttaa perinteistä liiketoiminta-ajattelua hyödyntämällä API-tuotteita / palveluita organisaation sisällä sekä organisaatioiden välillä. Tavanomaisen kilpailuyhteiskunnan rinnalle API-talous tuo ekosysteemiajattelun, jossa APIt tuotteina ja palveluina tuovat eri osapuolille lisäarvoa nimenomaan keskinäisestä vuorovaikutuksesta, yhteistyöstä. APIn ympärille voidaan itse asiassa luoda kokonainen yllä olevan kuvan mukainen kylä: "API-talouteen tarvitaan koko "kylä" (kaikki toiminnot ostamaan, myymään ja kehittämään liiketoimintaa tukevia, tarkoituksenmukaisia ja turvallisia rajapintoja)." Luulisin, että kirja onkin tarkoitettu kaikille API-osapuolille. Kirja on siksi käsitettävä yleisteokseksi, jossa liiketoimintavastuulliset saavat uuden näkökulman koko liiketoimintaan. IT-puolen vastuutahot puolestaan joutuvat tarkastelemaan APIen kehittämistä tuote/palvelunäkökulmasta. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/08/api-liiketoiminnan-vallankumous-ehka.html 
  • Kuha SOTE- järjestelmäkonsolidaation kustannus-hyötyarvioinnin pohja,ohjeistukset ja referenssilaskelmat, Deloitte toukokuu 2018.  "Kuha" tekee kustannus-hyötylaskentaa. "Kuha"  huomaa, että näitä uusittavia IT-järjestelmiä on satoja eri organisaatioissa. Ne ovat kaikki aikansa tuotteita ja vanhenevat käsiin. Kuha kalana pysyy syömäkelpoisena muutaman päivän. Sitten se alkaa haista. IT-järjestelmä pysyy määrätyn ajan käyttökelpoisena. Sitten sitä pitää ryhtyä uusimaan, korjaamaan ja kehittämään. Vanhasta ei ole helppo saada uutta. Siksi HUS kumppaneineen on viemässä läpi suururakkaa (Apotti) aivan uudelta pohjalta (niin Suomessa uudelta pohjalta). Lääkäriliiton hiljan teettämä kysely osoitti, että edelleen käytössä olevat potilastietojärjestelmät saavat välttävän arvosanan, vaikka korjausta ja paikkuuta on tehty. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/09/kuha-nostaa-esille-todelliset-it.html
  • VM:Tietopoliittinen selonteko (2018). Selonteko on vailla yllätyksiä. Siinä tasapainoillaan (ehkä onnistuneesti) tiedon monipuolisen hyödyntämisen ja siitä seuraavien erilaisten riskien välimaastossa."Selonteon teemoina ovat muun muassa tietopolitiikan määrittäminen, tekoälyn hyödyntäminen laajasti, tekoälyn osaamistarpeet sekä alusta- ja datatalous. Selontekoon sisällytettävät toimet koskevat esimerkiksi tiedon keräämistä, yhdistämistä, avaamista ja säilyttämistä sekä tietoturvallisuutta ja tietosuojaa. Selonteossa selvitettäviin toimiin lukeutuvat myös eettiset kysymykset, osaamisen varmistaminen ja sääntelykysymykset sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen. Selonteolla vahvistetaan Suomen ja Suomessa toimivien yritysten sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden kilpailu- ja päätöksentekokykyä. Lisäksi yhdessä tehtävillä linjauksilla ja periaatteilla rakennetaan ihmisten hyvinvoinnin sekä taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen että turvallisuuden ja ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa." https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=f05b7eb2-ff3b-4fc0-a5f7-89ee30975cbb&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744
    https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/10/tietopoliittinen-selonteko-vailla.html
  • Hans Rosling, Ola Rosling, Anna Rosling Rönlund: Faktojen maailma. Asiat ovat paremmin kuin luulet. Otava 2018. Ruotsalainen lääkäri Hans Rosling kuoli viime vuonna. Saadessaan kohtalokkaan diagnoosin ja ennusteen elinajastaan Hans ryhtyi kirjoittamaan pitkään suunnittelemaansa kirjaa. "Faktojen maailma" valmistui yhteistyössä pojan ja miniän kanssa. Hans Rosling oli karismaattinen puhuja, tiedon levittäjä, tiedon visualisoija sekä ennakkokäsityksien murtaja. Yhdessä poikansa Olan ja miniänsä Annan kanssa he perustivat Gapminder-säätiön edistämään tiedon avoimuutta ja vaikuttavaa analyysiä. Hansin mm. käyttämät "kupla-animaatiot" ovat säätiön työntekijöiden aikaansaannosta. Odotan, että jälkikasvu jatkaa Hansin viitoittamaa tietä datan käsittelyn, analyysin, visualisoinnin ja ennakkokäsitysten murtamisen tiellä. Ideoita voitaisiin soveltaa myös suomalaiseen todellisuuteen. Ei tarvitse kaukaa hakea soveltamiskohteita. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/10/hans-rosling-faktojen-maailmassa.html
  • Risto Siilasmaa, Catherine Fedman: Paranoidi optimisti -  Näin johdan Nokian murroksessa, Tammi, Helsinki 2018.  Kirja on kuvaus Nokian vaiheista vuodesta 1988 tammikuuhun 2016. Risto Siilasmaa Nokian hallituksen jäsenenä ja sittemmin hallituksen puheenjohtajana on ollut kirjan sisällön tuottaja. Apuna hänellä on ollut Catherine Fredman, jonka kanssa teos on saatu aikaan ensin englannin kielellä ja sittemmin se on käännetty suomeksi. Kirjan sisältö on monipuolinen ja Nokian vaiheita on pyritty tarkastelemaan hallituksen näkökulmasta mutta myös varsinaisen liiketoiminnan ja sen perustana olevien teknologisten ratkaisujen näkökulmasta. Kirjassa kuvataan Nokian matkapuhelintoiminnan nousu - ylivalta - usko ylivallan pitämiseen - pelko sen menettämiseen - pelko koko toiminnan joutumisesta vararikkoon - matkapuhelintoiminnan uudet liittolaiset - ostot ja myynnit - uuden liiketoimintatavan rakentaminen. Kuvaus perustuu pitkälti paranoidin optimismin ajatteluun. Vainoharhaista optimismia edustaa Riston kuvaus sinnikkäästä neuvottelutoiminnasta (myös neuvottelutaidoista). Sitkeyttä edustaa myös Siilasmaan jatkuva halu oppia uutta, ottaa selvää liiketoiminnan koko skaalasta mukaan lukien sen teknologinen perusta. Jos tämä kaikki pitää paikkansa, niin hieno juttu. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/11/paranoidia-optimismia-siilasmaan-tavalla.html
  • Antti Jauhiainen, Joona-Hermanni Mäkinen: Hyvinvointivaltion vastaisku - keskusteluja tulevaisuuden yhteiskunnasta, LIKE 2017. Luokanopettajakaverukset olivat saaneet aikaan kirjan, jonka idea on menetelmällisesti mielenkiintoinen. Herrat menivät haastattelemaan paikanpäälle USAan keskeisiä tutkijoita ja vaikuttajia, joiden mielenkiinto kohdistui hyvinvointivaltioon. Kyse oli myös eräänlaisesta kahden maan vertailusta eli hyvinvointivaltiota koskevasta maaottelusta Suomi vastaan USA. No lopputulos oli ennalta aavistettavissa. Suomi voitti mennen tullen. Haastateltavana oli Noam Chomsky, joka on kuulemma usein nimitetty maailman tunnetuimmaksi intellektuelliksi. On minullekin tuttu tyyppi. Muut haastateltavat olivat alansa guruja mutta minulle vähemmän tuttuja: Robin Hahnel, Matt Bruenik, Gar Alperovitz, Juliet Schor, Stephen Shalom, Michael Albert. Kirjan perusteella kyllä ovat tunnettuja ja sanavalmiita vaikuttajia.https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/11/hyvinvointivaltion-vastaiskijat.html
Viitteet

(1) Apottijuttuun liittyvä lääkärilehden artikkeli: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/apotin-kayttoonotossa-on-ongelmia-peijaksessa/?fbclid=IwAR3shE6pVkqEOEa7gt4IyQkLJlmPsC4VCicd8cqDSQyPRjLOwYCoeL_1NSU

(2) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on käsitellyt myös tekoälyä. Aiheesta on noussut myös keskustelu julkisuudessa. Iltasanomat otsikoi: Valtion hurja visio: Näin suomalaisten sairauksia voitaisiin ennakoida vakoilemalla somea, painoindeksiä ja ostoksia – ”Tässä mennään liian pitkälle”. Alaingressissä todetaan seuraavaa: Eri lähteistä kerättyä dataa yhdistelemällä voitaisiin ennakoida muun muassa diabetesta, itsemurha-alttiutta tai dementiaa. Lehti jatkaa siteeraamalla selontekoa seuraavasti: Selonteossa on esitetty erilaisia toimenpide-ehdotuksia työn murrokseen. Yksi ehdotus on se, että ihmisistä kerättyjä tietoja voitaisiin yhdistellä tekoälyn avulla.”Tämä voisi tarkoittaa, että yhdistämällä koneellisesti vaikkapa sosiaalisen median tuottamaa tietoa yksilön sosiaalisten suhteiden määrästä, lääkärin dataa painoindeksistä ja suvun terveyshistoriasta, tulorekisterin tietoa toimeentulosta ja kaupan dataa ruokaostoksista, voidaan ennakoida ja ennaltaehkäistä terveysongelmia”, selonteossa ehdotetaan. Selonteon mukaan tällä tavoin tekoäly voisi tunnistaa ihmisten elämässä tilanteita, joihin viranomaisen olisi syytä puuttua.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005947260.html
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161091/VN_30_2018_Tulevaisuusselonteko_.pdf

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Yhteinen tiedonhallinta YTI - tietojen yhteentoimivuus

Semanttinen yhteentoimivuus 2016 / Mikael Hällström
Mikä YTI? Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hankkeen toimenpiteillä luodaan toimintarakenteet ja perusinfrastruktuuri tehokkaalle tiedon hallinnalle julkisessa hallinnossa, täydentäväksi osaksi Kansallista palveluarkkitehtuuria. Julkiset palvelut muodostuvat suurelta osin tiedosta. Tätä tietoa käytetään kansalaisen palvelutarpeeseen vastaamiseen ja toisaalta erilaisten viranomaisvelvoitteiden hoitamiseen. (1)


YTI-hanke on Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista. Hankkeen päätösseminaari 13.12.2018 oli samana päivänä, kun eduskunnan lähetekeskustelussa oli "tietopoliittinen selonteko" sekä tiedon hallinnan lakiesitys. (2)  Selonteon yksi valmistelijoista, Olli-Pekka Rissanen totesi, että YTI-hanke on "tietopolitiikkaa". (3) Tämä on seminaariin osallistuneiden mielestä merkittävä edistysaskel. Tiedon merkitys on kasvanut jatkuvasti niin julkishallinnossa kuin muuallakin. Haasteena on tiedon yhteentoimivuus, erityisesti semanttinen yhteensopivuus. Ohessa on tiivistettynä yhteentoimivuuden ydinsanoma:


  • Yhteentoimivuuden eri organisoinnin tasot: organisaatiotaso eli tiedonhallinnan yksiköt – tietoaluetaso eli teemakohtaiset yhteenliittymät – kansallinen taso – KV-taso / erit. EU.
  • Yhteentoimivuuden hierarkiatasot: säädöstaso - toimintataso - tiedon taso - teknologian taso. 
  • Neljän ”lego-laatikon” malli: I-laatikko: sanastot: käsitteet -termit;  II-laatikko: tietokomponentit: luokka (käsite) – attribuutti – assosiaatio; III-laatikko: koodistot; IV-laatikko: soveltaminen. 
  • Soveltaminen: Lego-palikkamallilla pyritään ratkaisemaan soveltamispuolella valmiilla palikoilla mahdollisimman pitkälle tarpeet. Jos ei ole tarjolla käsitettä, se voidaan luoda ja tarjota mahdolliseksi yhteiseen kansalliseen käsitekokonaisuuteen. Kansallinen vastuunkantaja (VRK) sitten arvioi, onko kyse riittävän yleisesti käsitteestä. 
  • Tiedon hallinnan kiertotalous on keskeisenä tavoitteena. Tavoitetta kohden mennään viiden porrasaskelman kautta: perustaso (ei juuri yhteentoimivuutta) - yhtenäistämisen taso (edistetään yhteentoimivuutta eri hierarkiatasoilla) - integraatiotaso (hyödynnetään tietojen keskinäistä integraatiota) - toteutetaan jatkuvaa tiedon kierrättämistä, joka tehostaa toimintoja eri organisaatioissa ja nostaa tiedon laatua.

Säädöstyön tehon ja laadun kohottaminen. YTI-hankkeessa kehitetyt menetelmät sekä sanastotyö hyödyntävät kaikkia yhteentoimivuuden hierarkian tasoja. Lainvalmistelussa on haasteita. Siitä olen myös kirjoittanut aiemmin 3.12.2018 (4). Säädöstyön laadussa, jatkuvassa kiireessä sekä lobbauksessa on haasteensa. YTI-hankkeessa kehitettiin pilottina "lakieditori". Välineellä voidaan lopullisesti toteuduttuaan hakea sanastosta valmiit käsitteet ja linkittämällä Finlexinn vielä aikaisempien lakien käsitteet. Kommenttipuheenvuorossa Kaisa Kukkonen toivoi vielä editoriin kieliversiot (ruotsi, englanti), lainvalmistelu tehokkuus ja laatu senkun paranevat.

API- rajapintojen kautta tieto siirtyy organisaation tietojärjestelmästä toiseen. (5) Teknisesti rajapintojen rakentaminen on mahdollista ja toteutettukin niin organisaatioiden sisällä kuin välilläkin. Jos siirrettävällä tiedolla ei ole yhteentoimivuutta vastaanottavan organisaation tietoihin, hyöty jää vähäiseksi. Tietysti vielä oleellisempaa on, voidaanko lainsäädännön perusteella siirtää tietoa paikasta toiseen. Tätäkin haastetta on YTI-hankkeessa pohdittu ihmisen oman datan osalta eli miten hoidetaan suostumusmenettely. Tähän liittyy myös kysymys avoimesta tiedosta, joka avoimimmillaan tarkoittaa tietojen avointa käyttöä kennelle hyvänsä. Avoimuudella on puolensa ja puolensa. Kyse on yleisen ja yksityisen edun tasapainosta sekä tietosuojasta. (6) Ajankohtainen esimerkki on Trafin ajokorttitietojen avoin saatavuus ja jatkohyödyntämismahdollisuus. Eli data pääsi käsistä. YLE-uutisissa 16.12.2018 haastateltiin alan juristeja (mm. Tomi Voutilainen). Syyt eivät ole pelkästään Trafin toiminnassa, vaan myös olemassa olevan lainsäädännön sekavuudessa ja runsaudessa.

YTIn menetelmiä, käsitteitä ja sanastoja sekä VRK:n roolia jatkossa toiminnan pyörittäjänä kannattaa ehdottomasti käyttää laindäädännön valmistelussa, organisaation toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisessä sekä tiedon siirrossa organisaatioiden välillä. Mitä avoimemmin mahdoillistamme tiedon siirtoa, sitä tarkemmin on määriteltävä, mihin tarkoitukseen tietoa siirretään ja missä yksittäisen kansalaisen etu menee yleisen edun edelle sekä päinvastoin.

Päivitys 16.21.2018: Mika Honkanen kommentoi FB:n puolella:
"Olli, minä olin tekemässä myös YTI hankkeen omadata-työpakettia tänä vuonna, mutta en vaan päässyt tilaisuuteen, kun olin EU kokouksessa puhumassa samaan aikaan. Toivottavasti hiljalleen päästään kohti kokonaiskuvaa. Tiedon semanttinen ulottuvuus on osa kokonaisuutta, mutta hyvien rajapintojen suunnittelu käytännössä paljon vaikeampaa, kun mitä moni nyt uskoo. Systeemiajattelu korjaisi jakojäännökset kuntoon."

Viitteet

(1) Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hankkeen toimenpiteillä luodaan toimintarakenteet ja perusinfrastruktuuri tehokkaalle tiedon hallinnalle julkisessa hallinnossa, täydentäväksi osaksi Kansallista palveluarkkitehtuuria.
Julkiset palvelut muodostuvat suurelta osin tiedosta. Tätä tietoa käytetään kansalaisen palvelutarpeeseen vastaamiseen ja toisaalta erilaisten viranomaisvelvoitteiden hoitamiseen. Tavoitteena on tilanne, jossa käyttäjää ei vaivata tarpeettomasti tietopyynnöillä vaan viranomaiset pystyvät hyödyntämään saumattomasti ja monipuolisesti jo käytössään olevaa tietoa.
Kansalaisen kannalta yhteinen tiedon hallinta julkisessa hallinnossa tekee asioinnista sujuvampaa, kun palvelut sopivat paremmin tarpeeseen, ne kehittyvät ja paranevat jatkuvasti ja tarvittava tieto on ymmärrettävää ja joustavasti käytettävissä. Samalla huolehditaan hyvästä tietosuojasta ja tietoturvasta. Myös yritysten kanssakäyminen viranomaisten kanssa helpottuu vastaavasti.
Yhteinen tiedon hallinta -hankkeen toimenpiteet painottuvat suurelta osin kansalaiselle ja yritykselle näkyvän palvelun taustalla olevaan hallinnon toimijoiden yhteiskäyttöiseen tietoympäristöön ja yhteistyön kehittämiseen, ei niinkään asiakaskäyttöliittymään tai asiakaspisteisiin.
Tavoitteena on kehittää julkisen hallinnon toimintatapoja ja lisätä toiminnan ja palvelujen vaikuttavuutta. Hankkeen kantavana ajatuksena on, että hyvän sähköisen palvelun ja palvelupolkujen sujuvoittamisen taustalla on järjestelmällisesti johdettu tiedon merkityssisällön määrittely. Määrittelyn, tiedon ja sen käsittelyn avoimuus tiedon hallinnan prosessin eri vaiheissa parantaa tiedon laatua ja käyttökelpoisuutta.
https://vm.fi/yhteinen-tiedon-hallinta
https://vm.fi/tapahtumat/2018-12-13/yhteinen-tiedon-hallinta-digikarkihankkeen-paatosseminaari
Päätösseminaarin aineisto ei ollut vielä saatavilla. Löysin semanttisen yhteentoimivuuden viitekehyksen Mikael Hällströmin alustuksesta vuodelta 2016. Lähes sama kuva tai sen yksinkertaistettu sovellus oli myös hänen seminaarialustuksessa 13.12.2018. 

(2) Tiedon hallinnan lainsäädäntö: Esityksessä ehdotetaan uutta lakia julkisen hallinnon tiedonhallinnasta. Laki olisi tiedonhallintaa koskeva yleislaki. Laki koskisi laajasti viranomaistoiminnassa tapahtuvaa tiedonhallintaa. Lailla varmistettaisiin viranomaisten tietoaineistojen yhdenmukainen hallinta ja tietoturvallinen käsittely julkisuusperiaatteen toteuttamiseksi. Lisäksi laissa säädettäisiin viranomaisten tietojärjestelmien välillä tapahtuvasta tietojen luovuttamisesta sähköisesti. Sääntelyllä tehostettaisiin viranomaisten tiedonhallintaa, jotta viranomaiset voivat tarjota hallinnon asiakkaalle palveluitansa hyvää hallintoa noudattaen laadukkaasti ja hoitaa tehtävänsä tuloksellisesti. Lain tarkoituksena on edistää myös tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuutta.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_284+2018.aspx
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_284+2018.aspx

(3) Tietopoliittinen selonteko: https://vm.fi/tietopoliittinen-selonteko
https://vm.fi/documents/10623/7768305/Eettist%C3%A4+tietopolitiikkaa+teko%C3%A4lyn+aikakaudella+-selonteko.pdf/bf0ef101-5e11-175e-a87a-dea78359780c/Eettist%C3%A4+tietopolitiikkaa+teko%C3%A4lyn+aikakaudella+-selonteko.pdf.pdf
Tietopoliittisesta selonteosta tein aikanaan blogikirjoituksen otsikolla "Tietopoliittinen selonteko vailla yllätyksiä": https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/10/tietopoliittinen-selonteko-vailla.html

(4)  Lakivalmistelun laatu ja tehokkuus, 2.12.2018: Ehdotin blogikirjoituksessani yksinkertaisesti seuraavaa: Rakennetaan lainsäädännön valmisteluun, toimeenpanoon ja toteutukseen selkeä prosessimalli, jonka puitteissa sitten yksittäisiin lakeihin hyödynnetään projektimenetelmiä. Ongelman luonteen määrittelyn avulla valitaan menetelmät ja tekemisen tapa. Kokonaisarkkitehtuuri tuodaan välineenä mukaan, jolloin eri ilmiöiden väliset syy- ja seuraussuhteet saadaan jotenkin määriteltyä, käsitteet saadaan kohdalleen ja lainsäädännön vaikuttavuus systematisoitua. Jo lainsäädäntöuudistuksia suunniteltaessa määritellään eri hankkeiden välinen suhde ja yhteentoimivuuden edellytykset.
https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/12/lakien-valmistelu-taas-julkisessa.html

(5) API (Application Programming Interface): Jotta koko API-kehittämisprosessi olisi tehokasta ja laadukasta sekä asiakaslähtöistä, tarvitaan "API-tyyliopas", joka sisältää seuraavat asiat: operaatioiden ja parametrien nimeämiskäytännöt, versiointi, virheenkäsittely, tietoturvakäytännöt (tunnistus, pääsynhallinta), tietomallit (käytetyt standardit), käytettävät metodit (CRUD) ja niiden mahdolliset vastaukset eri tilanteissa. Lisäksi tarvitaan sekä tietoturva- että käytettävyysauditointiprosessi. Ja lopuksi tarvitaan vielä mittarit, millä koko prosessia ja lopputulosta voidaan arvioida sekä jatkuvasti parantaa. Kaikki tämä edellyttää API-hallintajärjestelmää. Pohdin kirja-arviossani vielä tätä API-asiaa seuraavasti: Kysymys on mielestäni melkoisesta yrityskulttuurin sekä IT-järjestelmien kehittämiskulttuurien uudistamisesta. Kirjoittajat vyöryttävät esille paljon kehittämiskohteita ja uudenlaisia näkökulmia jo koeteltuihin työskentelytapoihin. Kun mennään vielä yksittäisen yrityksen ulkopuolelle, tarvitaan ekosysteemin luomisessa eri osapuolten keskinäistä luottamusta ja uuden yrityskulttuurin omaksumista. On kyllä haaste. Tietojärjestelmien kehittämisessä ei riitä pelkästään ketterien menetelmien omaksuminen. Tarvitaan myös API-ajattelun tuomista perinteisten integraatioratkaisujen rinnalle tai sijalle.Juttuni perustuu seuraavaan kirjaan: Jarkko Moilanen, Marjukka Niinioja, Marko Seppänen, Mika Honkanen: API-talous 101. Alma Talent oy 2018
 https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/08/api-liiketoiminnan-vallankumous-ehka.html

(6) Yleisen ja yksityisen edun tasapainosta kirjoitin blogissani 11.2.2018. Aihe tuntui silloin ajankohtaiselta, mutta se on ollut ajankohtainen näihin päiviin saakka. Tietoasiantuntija-lehden päätoimittaja pyysi kirjoittamaan aiheesta vielä uudelleen. Juttu julkaistiin lehden joulukuun 2018 numerossa 5 otsikolla "Yleisen edun nimissä -mihin vaaka kallistuu". (ss.6-8)
https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/02/yleisen-edun-nimissa-mihin-vaaka.html