Olli Obaman ja Trumpin kanssa |
- eriarvoisuus,
- palveluyhteiskunta,
- tehokkuus,
- digitalisaatio
- autoilu.
1. Eriarvoisuus. Alan tutkijat tuntevat läpikotaisin eriarvoisuuden teoriat ja tutkimukset. On myös yleisesti tiedossa, että USA on melkoisen eriarvoinen yhteiskunta Suomeen ja muihin Pohjoismaihin verrattuna. Eriarvoisuus näkyy hyvin kaupungeissa ja maaseudulla. Kaupungeissa ääripäitä ovat kauduilla asuvat eri ikäiset syrjäytyneet ja eristetyillä/eristyneillä asuvat tosi rikkaat. Maaseudulla asumukset vaihtelevat pahvimaisista hökkeleistä hienoihin kartanoihin. Erityisen ahtaalle on pistetty intiaanit reservaatteihinsa. Eriarvoisuuden ilmentymä on myös alhainen työttömyysaste (4,7%). Palkkaliukuma on alaspäin niin suuri, että hädin tuskin ihmiset saavat toimeentulonsa yhdellä tai parilla työllä. Halpatyöläisiä on paljon. Amerikkalaista unelmaa vertaili taannoin Anu Partanen kirjassaan, josta tein blogikirjoituksen. Nyt on Anun kirja saatavissa myös suomeksi. (2)
Venezia Las Vegasissa: selin edessä kaksi kokemusturistia |
3. Tehokkuus. Halvan työvoiman käyttö on mahdollistanut sen, että kaikkia työprosesseja ei tarvitse kovin pitkälle tehostaa. Kustannustehokkuus turvataan pienipalkkaisilla työntekijöillä. Ehkäpä osasyy autokannan muuttumiseen japanilais-, korealais-, eurooppalaiseksi on USAn autoteollisuuden vanhanaikaisuudessa ja tehottomissa työtavoissa. Tämä voi olla väärä havainto, koska en käynyt missään autotehtaassa tutustumassa. Yksinkertaisesti voi olla myös niin, että kuluttajien mieltymyksiin ei ole kyetty ketterästi vastaamaan. Tehottomuus näkyy myös monissa palveluissa (kauppa, ravintolat jne.). Luotetaan vanhoihin työtapoihin.
4. Digitalisaatio. Kalifornia piilaaksoineen pitäisi olla digitalisaation kehto. Kaikilta osin ei ole kuitenkaan tarvittu työprosessien uudistamista, kun vanhoillakin työtavoilla saadaan riittävä kustannustehokkuus aikaan. Digitalisaatio tehokkaana ja vaikuttavana operaationa merkitsee ennen muuta toimintatapojen muuttamista, jossa uusi teknologia limittyy uusiin työmuotoihin. Digitalisaatio voi myös vähentää työvoiman tarvetta. Outoa oli monessa kohtaa todeta, että piilaakson innovatiivisuus ei ole levinnyt kunnolla palveluyhteiskuntaan. Löysimme vanhoja käytäntöjä enemmän kuin uusia innovatiivisia ratkaisuja. No pikaruokalat ovat ilmentymä tehokkuudesta ja työvoiman säästämisestä.
Mitä opin kokemusturistina?
Amerikkalainen malli työllistämisestä edellyttäisi vanhan hyvinvointiyhteiskunnan palkkamallin alasajoa. Siitä seuraisi monenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia, joiden kanssa amerikkalaiset joutuvat kamppailemaan. VM:n virkamiesten laskelmat tulevasta ensi vuoden valtion budjetista osoittavat, että valitettavasti suunta on huonoon päin - tosin vielä pienessä mitassa.
Obama Care on tuonut (tai tuomassa, jos jotenkin säilyy) lohtua terveyspalveluja osalle USAn kansasta, jotka ovat olleet palvelujen ulkopuolella. Vakuutusratkaisu on kuitenkin perusteiltaan äärimmäisen kallis yhteiskunnalle eikä se halpene Obama Caren myötä. Nykyinen soteratkaisumme on monin verroin parempi. SOTE-uudistuskin saattaa olla USAn vakuutusjärjestelmää parempi ratkaisu. Anu Partasen kirjassa on riipaisevia esimerkkejä amerikkalaisesta terveydenhuollosta ja koulujärjestelmästä verrattuna pohjoismaihin. (2)
Palveluyhteiskunnan innovaatiot USAssa perustuvat suuriin kuluttajamassoihin ja yllättävän usein siihen, että kuluttaja on enemmän kohde kuin kumppani. Kun Hki-Vantaan kv-terminaalissa on otettu käyttöön sähköinen passintarkastus, niin San Fransiscossa sama toiminto on pitkälti manuaalinen erilaisten viranhaltijoiden vahtima systeemi. Airbmb on jakamistalouden ajatuksesta lähtöisin oleva majoitusmuoto. Innovaatio on kehitetty San Fransiscossa. Kaliforniassa se on kuitenkin vähin erin muutettu normaaliin hotellibusinekseen verrattavaksi toiminnoksi. Perusidea näyttää häviävän vähin eri pois. Sama trendi näyttää olevan Suomessakin. Pikaruokakulttuuri lienee amerikkalainen innovaatio. Ensimmäinen oppi on, että ei tämä kulttuuri ole kovin ympäristöystävällinen ratkaisu. Toinen oppi on, että tehokkaasti toteutettuna työntekijöiden tarve laskee. Esim. Mc Donalds on viemässä konseptiaan yhä enemmän itsepalvelun suuntaan digitalisoimalla tietyt palveluprosessit. Macin konseptista kaikkinensa voisi ottaa oppia siirtämällä ideoita aivan muille aloille.
Tehokkuutta lisäävistä ratkaisuista en löytänyt uusia innovaatioita. Ainoa oli tuo Macin malli. Sen sijaan amerikkalaisten kannattaisi tulla tutustumaan suomalaisen yhteiskunnan kuluttajia palvelevaan infraan (pankkikortit, erilaiset Apsit kuten parkki, laskujen maksaminen ja nämä yhteiskunnan ydinprosessit kuten verotus, passinhaku, koko passikontrolli, julkinen liikenne reitti- ja maksuapseineen jne).
+ Onhan Amerikka autoyhteiskunta. Tiet ovat leveitä ja pääsääntöisesti hyvin hoidettuja. Yllätyksenä maksullisia tieosuuksia en nähnyt koko Kaliforniassa. Ärsyttävät tietullit puuttuivat. Jopa San Fransiscon Golden Gate -sillan maksutulli oli pois päältä. Autoilukulttuuri on ensiluokkaista. Nopeusrajoitukset kaupunkien ulkopuolella ovat 55-70 mailia ja hyvin kaikki niitä noudattavat. Ajaminen tuntui turvalliselta. Toisaalta auto on sitten kulkuvälineiden kuningas - julkinen liikenne on minimissään. Kaupungeissa pitkältä on järjestys autot edellä - kävelijät ja pyöräilijät tulevat perässä.
Viitteet
(1) Turistina kolme vuotta sitten Floridassa: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/01/turistina-floridassa-mallia.html
(2) Anu Partanen vertailemassa amerikkalaista unelmaa pohjoismaihin: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/09/amerikkalainen-unelma-pohjoismaisessa.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti