Inhimillinen tekijä - siinä selitys moneen soteongelmaan

Inhimillinen tekijä selittää monia asioita sosiaali- ja terveydenhuollossa ja siihen liittyvässä tiedonhallinnassa. Asia on ajankohtainen monella tapaa. Inhimillinen virhe on kuitenkin poikkeus suuressa onnistuneiden tapausten virrassa. Korkea koulutustaso ja hoitoon liittyvät vaatimusstandardit turvaavat keskeisesti toiminnan. Työterveyslaitoksen tutkijat pohtivat asiaa seuraavasti:

"Virheiden määrä vähenee, kun työstä tehdään entistä sujuvampaa. Jos moka kuitenkin sattuu, esiin kannattaa kaivaa siihen johtaneet syyt.
Onnettomuuden syyksi arvellaan inhimillistä virhettä.
Lause on tuttu monista uutisista vuosien varrelta. Inhimillinen virhe on pahimmillaan aiheuttanut liikenneonnettomuuksia, lentokoneiden maahansyöksyjä ja tulipaloja. Tutkimusten mukaan se on ollut ainakin yhtenä tekijänä jopa 80–90 prosentissa työtapaturmistakin.
Mutta onko ihmisen erehtyväisyys riittävä selitys sille, että jokin menee pieleen vaikkapa työpaikalla? Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden Virpi Kalakosken ja Henriikka Ratilaisen mielestä ei.

– Usein ajatellaan, että inhimilliseen virheeseen vetoaminen antaa oikeutuksen sille, ettei tapahtunutta tarvitse tutkia enempää. Virhe mielletään asiaksi, jolle ei voi mitään, tutkimusinsinööri Ratilainen sanoo.
Häntä ja erikoistutkija Kalakoskea kiinnostaa se, mitkä tekijät työpaikalla altistavat virheille. Sitä he kollegoineen selvittävät Työterveyslaitoksen viime vuonna aloittamassa Sujuva-hankkeessa. Tarkoitus on löytää keinoja suunnitella työtapoja ja -ympäristöjä niin, että virheet vähenevät ja työstä tulee entistä sujuvampaa ja turvallisempaa.
Huomiokyky koetuksella
Virpi Kalakoski on psykologian tohtorina perehtynyt ihmisen tiedonkäsittelyn, kuten muistin, toimintoihin. Hän ei ihmettele, että virheitä sattuu: sen verran vajavaisia tiedonkäsittelijöitä me olemme. Työpaikoilla näitä ihmisen luonnollisia ominaisuuksia ei vain aina osata ottaa huomioon.
– Koska meillä on korkeintaan kaksi kättä, ei kukaan heitä meille kymmentä palloa ja ihmettele, kun emme saa kaikkea kiinni. Muistilla ja huomiokyvyllä on rajoitteensa yhtä lailla kuin fyysisilläkin ominaisuuksilla. Rajoitteet eivät vain ole näkyviä, ja siksi ihmisiä pommitetaan välillä mahdottomilla tehtävillä ja tilanteilla.
Huomiokykyämme töissä häiritsevät muun muassa keskeytykset. Eräässä sairaalassa tehdyssä hankkeessa huomattiin, että kriittisissä työvaiheissa, kuten lääkkeidenjaossa, keskeytykset altistavat virheille.
– Omassa työssänikin huomaan keskeytysten häiritsevyyden. Esimerkiksi sähköpostiviestin kirjoittaminen jää usein puolitiehen, kun joku tulee työhuoneen ovelle, Kalakoski huomauttaa.
Häly ja melu, etenkin puheäänet, sieppaavat herkästi huomion. Samoin tekevät liikkuvat kuvat ja kohteet. Tehtaassa tai työmaalla infoähkyä voi aiheuttaa suuri varoituskylttien määrä: käy vaikeaksi erottaa, mikä on olennaista tietoa ja mikä ei."
.http://www.ttl.fi/partner/ttt/ttt_4_2012/ota_huomioon_inhimillinen_tekija/sivut/default.aspx

SOTE-uudistukseen liittyy moniulotteinen inhimillinen tekijä. Sitä voidaan kutsua menettelytapavirheitä sisältäväksi politiikkojen ja ammattilaisten väliseksi kädenväännöksi. Kyse on tällä tasolla vallankäytöstä eli kuka ja mikä taho käyttää valtaa. Nyt näyttää nousevan ykkösasiaksi se, että poliitikot ovat ohjanneet prosessia liian etupainotteisesti ja näin rajanneet ammattihenkilöiden mahdollisuuksia tuottaa vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.  Ilkka-lehti veistelee: "Lopputuloksena ei tainnut tulla takkia yhdenvertaisille palveluille ja tehokkaille palveluille. Tuliko edes tuluskukkaroa, jää punnittavaksi aluerllisten selvitysten valmistuttua parin kuukauden sisällä". .http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5065240&name=DLFE-25302.pdf

MOT Jakso 1/176 http://areena.yle.fi/tv/1758935    "Potilas, tietojasi urkitaan. Sairaus- ja hoitotiedot voivat levitä sairaaloissa vääriin käsiin. Miten käy tietoturvan, kun terveystietoja siirretään yhä laajempiin yhteisrekistereihin?" Toimittaja Tiina Lundell.  MOT-ohjelmassa nostettiin esille toisen ääripään inhimillinen tekijä esille parin esimerkin avulla se, miten potilaiden mielestä ammattihenkilökunta urkkii potilastietoja. Ohjelmasta ei käynyt ilmi, kuinka yleistä tämä urkkiminen on. Ei myöskään käynyt jäännöksettä ilmi, oliko esimerkkitapauksissa kyse urkinnasta vai aidosta tiedon tarpeesta potilaan parhaaksi.

Kolmas ilmenemismuoto inhimillisen tekijän roolista ovat potilasturvallisuuden vaarantuminen ja hoitovirheet. Oheinen juttu Iltasanomista nostaa asian taas esille ("Lääkäri vaikenevat virheistä", IS 12.1.2013).  Tästä olen jo aiemmin kirjoittanut blogikirjoituksen viime vuonna. Hoitovirheitä tehdään kaikkialla eikä niitä ole mahdollista kokonaisuudessaan karsia. Hoitovirheiden syntymiseen voi vaikuttaa suora hoitavan henkilön toiminnallinen virheteko tai jotenkin ympäröivä toimintaympäristö sairaanhoidollisine palveluineen ja tietoteknisine infrastruktuureineen. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/03/hoitovirheita-sattuu-aina-hoitovirhe-on.html

Neljäs ilmenemismuoto on puhtaasti teknologiaan liittyvät inhimilliset virheet. Ammattihenkilön ja teknologisten välineiden suhde pettää. Tiedonhallinnassa tähän liittyy tieto - informaatio - data. Miten ne on kirjattu ja tulkittu? Pahimmillaan inhimillinen tekijä voi johtua tietojärjestelmään jääneestä virheestä, jota ei ole kyetty huomaamaan testausvaiheessa. Keveimmillään on kyse tietojärjestelmän käytettävyysongelmasta, joka johtuu joko kömpelöstä käyttöliittymästä tai riittämättömästä käyttäjäkoulutuksesta. Esimerkiksi eräässä tunnetussa tietojärjestelmässä esiintyi jokin looginen ristiriita, joka tuotti lääkemääräyksiin virheellistä tietoa. Toinen esimerkki: eräässä tunnetussa tietojärjestelmässä voi ammattilainen muutella potilastietoja ilman, että järjestelmään jää mitään merkintää.

Niin ikävin inhimillinen tekijä on se, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö käyttää tietoisesti asemaansa väärin. Esimerkiksi tiedossa on, että lääkkeitä on mahdollista määrätä itselle ja potilaille huumaustarkoituksiin. Moni jää kiinni, mutta täyttä tietoa ei ole, kuinka yleistä tämä on. Ammattihenkilö voi myös tietoisesti harhauttaa tietojärjestelmää jättämällä ilmoittamatta hoitovirheensä tai muuttamalla dokumentaatiota tietoisesti itselleen edulliseksi. Tässäkin tapauksessa väärinkäytösten laajuus ei ole tiedossa.

Inhimillinen tekijä on mahdotonta karsia kokonaan pois. Riskit epäonnistumiseen, virheisiin ja väärinkäytöksiin on aina olemassa. Sitä se inhimillinen elämä on.

Millä minimoida inhimillisen tekijän negatiiviset vaikutukset? Tässä esitän  jotain ehdotuksia yllä esiin nostamiiini asioihin:
- SOTE-uudistus:  työnjako ammattilaisten ja poliitikkojen kesken uusiksi; jatkoaika sekavan palvelurakennemallin selkeyttämiseksi ottamalla huomioon selvitysmiesten työ; kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen väliset yhteydet selkeytettävä
- tietojen urkkimista voidaan rajoittaa teknisin keinoin, käyttöoikeuksien rajaamisen avulla ja lokijärjestelmällä, jolloin käynnistä jää jälki järjestelmään; kuitenkin tietojen käytön etiikka on ratkaiseva tekijä - jokainen ammattilainen tietää, mikä on tietojen käytön tarkoitus; tietojärjestelmien uudistamisessa on mahdollista nykyistä paremmin estää urkkimista ja valvoa toimintaa
- hoitovirheitä voidaan minimoida standardoimalla hoitoprosessit ja käsittelemällä aina kaikki hoitovirheet korjaamalla hoitoprosessia samojen virheiden toistumisen estämiseksi -tätä tehdään kaikkialla
- teknologian sanelemat inhimilliset tekijät on otettavissa haltuun ennakkoauditoinnilla; lainsäädännön uudistamisen tähtää siihen, että utta järjestelmää ei voi ottaa käyttöön ilman auditoivaa hyväksyntää http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=42736&name=DLFE-24103.pdf
- tietoiset väärinkäytökset minimoidaan tehokkaalla toimintayksikön omavalvonnalla, ennakkovalvonnalla ja tietoisella ilmenneiden tapausten julkistamisella;  esim. lääkemääräysten sähköistäminen poikkeuksetta parantaa mahdollisuuksia puuttua myös systemaattiseen väärinkäytökseen.

Palvelurakennetyöryhmä linjaa hyvin potilas- ja asiakastietojen käsittelyä. Tarvetta on tältäkin osin rakenteiden uusimiseen ja lainsäädännön uudistamiseen:
 "Lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttaminen edellyttää, että käytettävissä
on tarpeelliset tiedot asiakkaana tai potilaana olevasta henkilöstä. Potilas- ja asiakastiedot
ovat luottamuksellisia henkilökohtaisia tietoja, jotka on säädetty salassa
pidettäviksi. Sen vuoksi tietoja saa käsitellä vain asianomaisen henkilön suostumuksen
tai laissa olevan säännöksen perusteella.
Vaikka asianomainen henkilö olisi antanut suostumuksensa häntä koskevien tietojen
käsittelyyn tai siihen on lakiin perustuvat oikeus, olemassa olevia tietoja ei aina
saada käyttöön. Tämä johtuu siitä, että välttämättömät tiedot ovat yleensä useissa eri
rekistereissä, joista sosiaali- tai terveydenhuollon palvelutapahtuman yhteydessä tarvittavia
tietoja ei aina ole helposti tai nopeasti saatavissa.
Asiakkaan ja potilaan saaman palvelun parantamiseksi sekä palvelujen tehostamiseksi
palvelurakenneuudistuksen yhteydessä on tarpeen uudistaa lainsäädäntöä ja
toteuttaa järjestelyjä, jotka mahdollistavat nykyistä paremmin palvelun toteuttamisessa
tarvittavien tietojen saatavuuden. Samalla on kuitenkin huolehdittava tietosuojan
toteuttamisesta."

Otin käyttöön blogiin liittyvän uuden ominaisuuden - Googlen kielenkäännöspalvelun.   Tuottaa osittain hassuja käännöksiä. Pitäisi täsmentää suomen kieltä selkokieleksi, niin käännöksetkin olisivat tolkullisempia.  Kielenkääntäjät käyttävät Google-kääntäjää raakakäännöksenä, josta on sitten helppo tehdä kunnon käännös.