Tarinoiden tarina 2020 - systemaattinen poiminta

	Ongelmanratkaisumalli / ON Miksi nostan tarinan nyt keskiöön? Tämä on tarinoiden tarina.  Kävin läpi blogikirjoituksieni Googletilastointia ja monista mittareista nousi esille käsite "narratiivi". Tein aikanaan kesällä 2017 jutun aiheesta "Onkohan sote esimerkki hyvästä  narratiivista". (http://ollintuumailut.blogspot.com/2017/07/onkohan-sote-esimerkki-hyvasta.html) Sain ärsykkeen sanasta narratiivi, koska sanalla on olemassa aivan selkeä suomalainen vastine: kertomus, tarina. Narratiivilla on alku, keskikohta ja loppu. Mallinsin taannoin ongelmanratkaisumallin (ks. oheinen kuva). Tarinan alku on, kun ongelma kaivetaan esille. Ongelman keskikohta on, kun sitä ratkaistaan määrittelemällä ja keräämällä tietoa ja kokemuksia päätöksenteon pohjaksi. Ongelman loppuvaihe on, kun tehdään päätöksiä ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta. (https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/05/koronapirulaisen-taltuttaminen-tiedon.html) Marraskuun Google-sanahaut blogiini olivat kymmenen kärjessä järjestyksessä: narratiivi, Hans Rosling, kestävyysvaje, Suomi-lähes onnellisin maa,  apotti, paranoidinen optimismi, punainen/sininen meri, käytäytymisemme neljä väriä, lean asiantuntijatyön johtamisessa ja kymmenes oli blogiosoitteeni. Hakujen aikajänne oli 2012 - 2020, tuorein 2/2020. Jos puolestaan tutkii blogikirjoitusteni sisältöä tämän ajan suosituimman sanan koronan osalta, voin todeta olleeni 2020 ajantasalla 16 eri kirjoituksessa. Helmikuussa kirjoitettu OpenEHR-juttu sai leimakseen 1.4.2020 koronan, kun alan seminaari jouduttiin perumaan koronan vuoksi. Tarinan -narratiivin kannalta nostan esille googlehaun marraskuun kärkihaut sekä tuon koronan, kun sitä on nyt vaikea ohittaa.

Lähde: THL: https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26

KORONA ollut tietojohtamisessa sekä terveydenhuollossa ja kansantaloudessa uusi haaste - tarina on kesken. Kaikki on sanottu koronasta - siltä tuntuu. Tässä vielä omat huomioni:

• tietojohtaminen voimakas väline moneen suuntaan: tartuntatapausten määrät ja ennusteet sekä vaihtoehtoiset skenaariot; riskien minimoinnin keinot ja niiden vaikutukset koko yhteiskuntaan; jatkuvasti muuntuvat, tarkentuvat tieteen tulokset vs. niistä johdettavat toimenpiteet (ks. kuva)
  
• tietojohtamiseen liittyy oleellisena osana ennustaminen: taustana on erilaisia oletuksia leviämisen määrästä ja nopeudesta - uusia oletuksia on ilmaantunut, kun Briteistä on 28.12.20 levinnyt uusi koronavariantti; testit ovat ilmaantuvuuden perustana; immuniteetti saavutetaan kattavan rokotuksen avulla (laumasuoja), jossa viimeisin arvio riittävästä kattavuudesta on 70% väestöstä - kyse on näkökulmasidonnaisuuksista, ei todennäköisyyksistä vaan ennakkotodennäköisyyksistä
  
• luottamus poliittiseen päätöksentekoon, luottamus asiantuntijoiden ja eri tieteenalojen tuloksiin; kansalaisten oman käyttäytymisen muutokset
  
• uudet julkiset ohjaus- ja johtamistoimenpiteet sekä niiden ristiriitaiset vaikutukset yhteiskuntaan, yrityksiin, yhteisöihin ja yksittäisiin ihmisiin
• korona ongelmana pirullinen (presidentin sanoin "koronapirulainen") ja se vaatii uudenlaisen nopeasti ajassa reagoivan päätöksentekoprosessin - tästä tein myös etenemismallin, jonka mukaan itse asiassa valtakunnan tasolla jotakuinkin toimitaan (no ei tietystikään minun kehoituksestani)
• korona on ollut myös viestinnän haaste: 
• miten vakuuttaa meidät kansalaiset, että monet rajoitukset ovat välttämättömiä ja niitä pitää noudattaa sekä käsien pesu ja maskit.
• uusi haaste on saada kaikki ottamaan rokotus, kun somessa samaan aikaan levitetään kaikenlaisia valeuutisia/valekäsityksiä/ rokotuksen ympäriltä.

Hyvinvointi- ja terveyshyöty

SOTEN edellinen tuotantokausi päättyi juonellisesti monisäikeisenä, ei siis eheänä; uusi tuotantokausi on kesken.

• edellisen tuotantokauden tarina päätyi umpikujaan, jossa ilmeisen keskeisenä tekijänä oli valinnanvapaus; sen välttämättömyydestä tuli hyve ja sittemmin kompastuskivi
• edellinen tuotantokausi osoitti, että sittenkin tärkeintä oli politikointi eikä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
• uusi tuotantokausi yrittää oppia edellisistä, mutta taustalla edelleen vaanii aivan muut tekijät kuin kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tai jatkuvasti paisuvien kustannusten hillintä (tästä teimme ryhmällä Mikko Nenonen, Risto Kuronen ja Olli artikkelin Seniorilääkärilehteen 1/2020 otsikolla: "Tiesimmekö neljännesvuosisata sitten enemmän"). 
• tein kesällä 2020 ja alkusyksyllä 10 kirjoituksen sarjan otsikolla "hyvinvointi- ja terveyshyöty": tämä tarinoiden ketju jatkuu vuonna 2021 mutta miten, se jää nähtäväksi;  https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/08/hyotyajattelun-perustaksi-tarvitaan.html 

 

HANS ROSLING oli minulle tarina, joka alkoi 2000-luvun alussa OECD:n kongressista Sisiliassa, jatkui hänen esitystensä seuraamiseen ja päättyi kirja-arviooni - niin päättyi Hansin elämäkin kirjan ollessa vielä kesken. Kirja-arvioni on yksi suosituimmista blogikirjoituksestani. Hansin faktatietoisuuden peukalosäännöt olivat seuraavat:

Faktatietoisuuden peúkalosäännöt

• 1. kuiluvaisto: vaisto jakaa asiat kahteen ryhmään hyvä vastaan paha tai äärimmäisyyksien vertailu - tilastojen käyttö poliittisiin tarkoituksiin
• 2. kielteisyysvaisto: tapamme odottaa huonoja uutisia
• 3. viivasuoruusvaisto: viivasuorat ennusteet tulevaisuuteen, todellisuus mutkikas (vrt. kestävyysvaje)
  
• 4. pelkovaisto: riskien liioittelu ja/tai jätämme arvioimatta riskit
• 5. kokovaisto: asioiden paisuttaminen, kun pitäisi suhteuttaa asiat
• 6. yleistämisvaisto: pitäisi kyseenalaistaa omat luokitukset ja yleistykset
• 7. kohtalonvaisto: hidas muutoskin on muutos ja siitä kasvaa suuri muutos
• 8. ainoan näkökulman vaisto: pitää varoa yksinkertaisia ideoita ja ratkaisuja
• 9. syyttelyvaisto: viehtymys etsiä selvä, yksinkertainen syy, pahis - sitä pitää välttää
• 10. hätävaisto: välittömän suoran toiminnan halu, kun pitäisi vetää henkeä.
• Hansin kompastuskivi oli liiallinen luotto tilastoihin ja niiden laatuun. Lisäisin Hansin peukalosääntöihin kriittisen suhtautumisen tilastojen luotettavuuteen.  (11. usko virallisiin tilastoihin). 

KESTÄVYYSVAJE oli soten edellisen tuotantokaudella eräs avaintermi. Kävin sitä läpi kirjoituksissani sekä myös soteuudistusta koskevassa kirjassani "Sote-uudistus - pirullinen ongelma". Kestävyysvaje hukkui koronaan eikä se ole saanut soten uudella tuotantokaudella vahvaa tarinaa ympärilleen. Taustoitin kestävyysvajetta Nate Silverin kirjan "Signaali vai kohina" seuraavilla kolmella epävarmuustekijällä (sopivat myös koronailmiöön):

VM:Soten edellisen tuotantokauden kuva

• 1. alkuehtojen epävarmuus: EU:n 60%:n vaatimuksesta julkisen velan suhteesta BKT:hen. Koronatilanne on jo kääntänyt EU-tasolla ja kansallisella tasolla tämän vaatimuksen ympäri eli alkuehdot ovat epävarmat ja ristiriitaiset,
• 2. tapahtumaketjujen epävarmuus: ketjussa on erityisiä epävarmuustekijöitä koronan hallinnan ja talouden hallinnan välillä 
• 3. rakenteellinen epävarmuus: tässäkin korona on tuonut uuden poliittisen ohjauskulttuurin, joka perustuu jatkuvaan epävarmuuteen poliittisten päätösten vaikutuksista.

Suomi onnellisin maa 2017-2019

SUOMI - MAAILMAN ONNELLISIN MAA on realisoitunut kansainvälisissä onnellisuusmittauksissa. https://happiness-report.s3.amazonaws.com/2020/WHR20.pdf  

• Onko tämä kolmas kerta peräkkäin nyt onnellisimman maan tarinan loppu vai jatkuuko se? Sen ennustaminen on vaikeaa. 
• Ehkä ennustamista helpottaa se, että pohjoismaiset hyvinvointivaltiot pärjäävät yleensä näissä hyvinvointiin liittyvissä mittauksissa. Mittarit sopivat yhteen hyvinvointivaltion peruspilareihin. 
• ehkä jollain tapaa onnellisuus - hyvinvointivaltio - yhteiskunnan vähäinen eriarvoisuus korreloivat myös selviytymiseen koronasta, toivottavasti

Ammattilaiset käytettävyydestä 2017

APOTTI on pääkaupunkiseudun soten asiakas- ja potilastietojärjestelmä, jonka käyttöönotto on pitkällä ja saanut kritiikkiä osakseen tarinan alkuvaiheessa sekä keskivaiheessa. Tarinan loppu pitää määritellä siksi pisteeksi järjestelmän kehityskaarta, kun käyttöönotot ovat kattavasti viety läpi ja siinä havaitut ongelmat, virheet ja puutteet korjattu. 

• Apotti on ensimmäinen realisoitu askel soten tietojärjestelmien kokonaisuudistuksessa, jossa Apotti luottaa juuriltaan amerikkalaiseen monoliittijärjestelmään, kun taas muut hakevat jotain monoliittisuuden ja modulaarisuuden välimaastosta - tarinat eivät ole samanlaisia
  
• tietojärjestelmien kehittäminen ei ole enää yhden suuren projektin läpivientiä (suurta tarinaa), vaan se koostuu perättäisistä ja osittain limittäisistä sprinteistä (pikkutarinoista) ja ne voivat jatkua järjestelmän käyttöönotonkin jälkeen
• tietojärjestelmät eivät ole enää omissa suljetuissa bunkkereissaan vaan niiden tulee keskustella keskenään - keskustelun tarpeellisuutta lisäävät yhteydet Kanta-järjestelmään
• tietojärjestelmät palvelevat varsinaista toimintaa: siksi niitä arvioidaan ennen muuta kahdella tapaa - käytettävyys sekä tietojen siirto ja hyödyntäminen (kertakirjausperiaate)
• käytettävyyttä on arvioitu koko maassa vuosien varrella erillisselvityksillä - oheinen kuva on arviosta vuodelta 2018 - välttäviä arvosanoja tulee edelleen ammattilaisilta:  https://qmsnordic.fi/fi/blogit/aptjn-kaytettavyys-ratkaiseva-tekija-osa-1; https://qmsnordic.fi/fi/blogit/milla-selatetaan-aptjn-kaytettavyyden-haasteita-osa-2

 

PARANOIDI OPTIMISMI on Risto Siilasmaan tuoma termi Nokia-kirjaansa ja se tarkoittaa sitä, että kaiken pelon ja hämmennyksen keskellä voi olla optimisti, koska on vakuuttunut siitä, käsillä oleviin ongelmiin on olemassa ratkaisu. Samalla on kuitenkin oltava paranoidi sen suhteen, mikä voi mennä vikaan. Näin varaudutaan ongelmiin, sillä ongelmia on aina, myös silloin kun muut väittävät, ettei niitä ole. Kun ongelmia tunnistetaan, selviää, miten ne voidaan välttää ja niiden vaikutuksia minimoida. Vaikka ongelmien ennalta ehkäiseminen ei ennalta onnistuisikaan, optimisti on vuorenvarma, että siitä selviää.

http://ollintuumailut.blogspot.com/2018/11/paranoidia-optimismia-siilasmaan-tavalla.htm Nokian tarina ei kuitenkaan päättynyt Siilasmaan kirjaan. Se jatkui ehkä paranoidisen optimistin vastaisesti. Algatel-Nokia-yhdistyminen ei ole ollut kaikilta osin onnistunut eikä 5G-kään ole ollut kilpailijoihin verrattuna voitto. Tarina on siis vielä vahvasti kesken.  Korona on ollut tähän asti ilmiö, jossa paranoidi optimismi on voimaa ja pessimismi johtaa vaikkapa masennukseen.

PVLL: poista, vähennä, lisää, luo uudelleen

SINISEN MEREN STRATEGIA on W.Chan Kimin, Renee Maubourgnen suosittu analyyttinen strategiateos, josta on suomeksikin ilmestynyt kaksi versiota, uusin 2017. Tekijöiden mukaan markkinatilannetta voidaan kuvata punaiseksi mereksi, jossa toimialojen rajat ja rakenteet on määritelty ja hyväksytty. Kilpailun pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa. Markkinat ovat ruuhkautuneet. Voittomarginaalit supistuvat jatkuvasti. Kilpailu on "veristä". On siis kova aallokko ja kaikki ovat samassa myrskyssä. Kaikki pyrkivät tietysti pois tuosta myrskyisältä punaiselta mereltä. Kaikilla siintää sininen meri, jossa voi toimia riippumatta muista kilpailijoista. Markkina-ajattelussa on kyse markkinatilan valtauksesta, uuden kysynnän aikaansaannista. Tehdään kilpailu merkityksettömäksi ja kasvun mahdollisuudet maksimaalisiksi. Perusanalyysi eli sinisen meren strategian etenemispolku muistuttaa ongelmanratkaisumalliani: 1. valmisteluvaihe, 2. tilanteen ymmärrys, 3. mahdollisuuksien kartoitus, 4. reitti kohden sinistä merta: PVLL-analyysi eli mitä tuotteesta/palvelusta voitaisiin poistaa, mitä vähentää, mitä lisätä, mitä luoda uudelleen, 5. toteutus. (http://ollintuumailut.blogspot.com/2018/01/punainen-ja-sininen-meri-seka-tapaus.html)

• Sotessa edellisellä tuotantokaudella tavoitteena oli horjuttaa tasapainoa julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä - siis saada aikaan punainen meri. 
• Uusi tuotantokausi pyrkii selvästi saamaan aikaan hallitun tilanteen, jossa julkinen sote-palvelujärjestelmä ei ole uhattuna ja kulkee sinisellä merellä. 
• Sotessa voitaisiin käyttää etenemispolkua ja reitillä kohden sinistä merta PVLL-analyysiä: poista, vähennä, lisää, luo uudelleen. Siinä yhdistyisi palvelujen saatavuus perustuslain hengessä ja palvelujen tehostaminen. 
  

KÄYTTÄYTYMISEN NELJÄ VÄRIÄ: punainen - ripeä, kärsimätön ekstrovertti; keltainen - innostava, luova, ihmissuhdekeskeinen ekstrovertti; sininen - tarkka, varovainen, asiakeskeinen introvertti; vihreä - ystävällinen  lojaali, hidas; ihmissuhdekeskeinen ekstrovertti. Luokittelusta teki myyntimenestyksen monilla kirjoillaan ruotsalainen Thomas Eriksson. Kirjat saivat paljon kritiikkiä osakseen puolitieteellisestä otteestaan, mutta toisaalta paljon positiivista huomiota ja ihastusta. Tarinalla oli värikäs alku, ristiriitainen keskikohta ja vaisu loppu. Johtamismallista ei tullut käytännössä menestystä.

http://ollintuumailut.blogspot.com/2019/06/kayttaytymisemme-nelja-varia.html

• värien käyttö kritiikittömästi ottamatta huomioon organisaation ja sen henkilöstön vuorovaikutusta sekä organisaatiokulttuuria ei tuota välttämättä mitään etua
• vallalla on myös uudenlaisia johtamisen tapoja, joista itsemäärääminen, oman toiminnan johtaminen ilman hierarkioita ja määrääviä esimiehiä ei välttämättä ole värimaailman ytimessä.

Lean-ajattelun juuret: Toyotan tuotantosysteemi

LEAN ASIANTUNTITYÖN JOHTAMISESSA on Sari Torkkolan kirjan nimi. Prosessin rakentamisessa pitäisi aina lähteä liikkeelle asiakasnäkökulmasta – kysynnästä ja asiakkaan odotuksista. Prosessin pitäisi olla niin asiakkaan kuin organisaationkin kannalta nopean ja laadukkaan. Nopeuden ja laadun tehostamisessa Sari Torkkola näkee seuraavat oleelliset tekijät:

(http://ollintuumailut.blogspot.com/2016/04/lean-asiantuntijatyon-johtamisessa.html )

• 1. vähennä virheitä, koska ne vaikuttavat käyttöasteeseen ja läpimenoaikaan, 
• 2. yksinkertaista systeemiä, 
• 3. käytä hyväksi Lean six sigma suorituskyvyn parannusmenetelmää. Poista pullonkaulat systeemistä. 
• Lean- ajattelun tuominen asiantuntijatyöhön sai myös kritiikkiä osakseen, koska kirjoittaja yhdisti systeemiajattelun ja Lean-ajattelun keskenään. 
• Tarinalla oli lupaava alku, moninainen keskikohta, mutta loppu ei ole kuitenkaan avannut uusia asiantuntijatyön uria. 
• Lean-ajattelulla on kuitenkin sijansa ja käytännön sovellutuksia mm. Sotekentässä. (ks. https://ollintuumailut.blogspot.com/2015/06/; https://ollintuumailut.blogspot.com/2015/06/lean-asiakas-edella-tehokkuus-ja.html)
  

Ongelmanratkaisumalliin sattumalta jokaisella tarinalla on oma opetuksensa. Koronan tarina on ilmentymä pirullisesta ongelmasta. Myös soten tarinalla on samoja piirteitä. Hans Roslingin faktatietoisuuden peukalosäännöt tuovat hyvän lisän tehdä tilannekartoitusta tilannehuoneessa. Kestävyysvaje on tarinana saanut niin uudella sotekaudella kuin koronaan liittyvässä uudessa maailmanlaajuisessa tilanteessa onnettoman lopun. Kaikki Nathan Siverin epävarmuustekijät ovat saaneet vallan. Suomi maailman onnellisimpana maana luo luotettavaa perustaa yhteiskunnalliselle päätöksenteolle ja hyvinvointivaltiona luo myös turvaa kansalaisille haastavissakin oloissa. Apotti raivasi uutta tilaa asiakas- ja potilastietojärjestelmille. Soteuudistuksen ja myös siihen liittyvän tietojohtamisen ehdoton edellytys ovat modernit tietojärjestelmät. Siinä on laaja yhteisymmärrys. Ongelmanratkaisumallin hyödyntäminen voi olla paranoidia optimismia. Sinisen meren strategia luo kiintoisan analyysikehikon sote-markkinoille. Käyttäytymisen neljä väriä voi olla jonkinlainen analyyttinen väline kehitettäessä ihmisten välistä kanssakäymistä. Lean-ajattelua on puolestaan mahdollista hyödyntää kaikenlaisessa johtamisessa - myös soten uudessa tuotantokaudessa.

Päivitys 2.1.2020: Keijo Ahlqvist kommentoi FB:n puolella tuota kestävyysvajetta ja siitä julkaisemaani VM:n tilannekuvaa soten edelliseltä tuotantokaudelta:

Kilpailukyky: tarrautua yläpuolella rimpuilevien lahkeisiin, potkia alapuolelle jäävien sormia.

Kestävyysvaje: Karmittoman postiluukun alla pino perintätoimiston kirjeitä, joissa vaaditaan osallistumista valtionvelan lyhentämiseen lähettämällä maksumääräyksiä pommitettujen rajavyöhykkeitten yli.

Viitteet / eniten googlauksia järjestyksessä ylhäältä alas / marraskuu 2020

http://ollintuumailut.blogspot.com/2017/07/onkohan-sote-esimerkki-hyvasta.html

http://ollintuumailut.blogspot.com/2018/10/hans-rosling-faktojen-maailmassa.html

http://ollintuumailut.blogspot.com/2015/03/kestavyysvaje-ja-sote-uudistus-tiukka.html

http://ollintuumailut.blogspot.com/2012/04/suomi-lahes-onnellisin-maa-vai-onko.html

http://ollintuumailut.blogspot.com/2020/02/apotin-syvat-huolet-onko-niita.html

http://ollintuumailut.blogspot.com/2018/11/paranoidia-optimismia-siilasmaan-tavalla.html

http://ollintuumailut.blogspot.com/

http://ollintuumailut.blogspot.com/2018/01/punainen-ja-sininen-meri-seka-tapaus.html

http://ollintuumailut.blogspot.com/2019/06/kayttaytymisemme-nelja-varia.html

http://ollintuumailut.blogspot.com/2016/04/lean-asiantuntijatyon-johtamisessa.html

 

 

Vaikuttavuus esiin! - osallistava työote tietojohtamisessa

Webinaarin avainhenkilöt: Sari, Nina, Riitta

Vaikuttavuus -esiin on Ensi-ja turvakotien liiton monivuotinen hanke, jonka tavoitteena on saada aikaan välineet liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnan vaikuttavuuden jatkuvalle arvioinnille ja edistämiselle. Hankkeen perusajatuksena  on ollut osallisuuden nostaminen keskiöön. Osallisuudella tarkoitetaan käytännön työntekijöiden kattavaa osallistamista kehitystyöhön ja sitä kautta myös asiakkaiden osallistamista. Tarkoituksena on ollut osallistamisen avulla saada vaikuttavuutta aikaan heti hankkeen alusta alkaen. Pääsihteeri Riitta Särkelä teki sitkeän työn rahoituksen saamisessa monien epäonnistuneiden yritysten jälkeen. Projektipäällikkö  Nina Forsström ja projektiasiantuntija Janne Pulkkinen tekivät varsinaisen osallistavan työn.  Tukena ja fasilitaattorina oli Sari Laaksonen. Seurasin hankkeen ensimmäisen vaiheen päästöswebinaaria (9.12.2020), jossa johdattelijana oli Sari. Upeata työtä ovat tehneet ja tekemisen tavasta sekä tuloksista on opittavaa koko järjestökentällä, mutta myös koko sotekentällä. Kyse on myös vaikuttavasta tietojohtamisesta. " Mittarilla ei tee mitään, jos tietoa ei hyödynnetä". Tieto ei ole arvokasta, ellei se muuta tapaa toimia. Kyse on yhteisestä oppimisprosessista eli oppivasta vaikuttavuuskulttuurista.

Osallistava työskentelytapa lähti liikkeelle järjestön arvoista sekä kahden työmyyrän aktiivisesta kenttätyöstä kattaen kaikki jäsenyhdistykset työntekijöineen.Työ tuotti vaikuttavuuden mittaamisen  pohjaksi noin 200 kysymystä. Samalla perehdyttiin vaikuttavuuden teoriataustaan sekä Suomessa ja maailmalla rakennettuihin vastaaviin kysymyspatteristoihin sekä mittareihin. Suuren kysymysmäärän läpikäynti ja karsinta oli melkoinen urakka, jossa myös noudatettiin osallistavaa työtapaa. Tavoitteena oli rakentaa toimintakyvyn ja hyvinvoinnin arviointimenettely, joka sopii kaikille asiakasryhmille. Toiminnan vaikuttavuutta on kyettävä mittaamaan lasten ja aikuisten lisäksi myös yhteiskunnan kannalta. Periaatteeksi otettiin kyselyjen helppo toteutus ja että jo kyselytilanne tukee asiakkaan osallisuutta. Lisäksi periaatteena oli, että vastauksia voidaan hyödyntää monenlaisena analytiikkana moniin eri tarkoituksiin ottamalla huomioon yksilön tietosuoja. Myös hyödyntämisessä otettiin huomioon yhteensopivuus muiden kansallisten ja kansainvälisten mittareiden kanssa. Kyselyä ei toteutettu irrallisena yksittäisenä kyselynä, vaan koko tiedonkeruuprosessi yhdistettiin osaksi järjestön asiakastietojärjestelmää eli optimoitiin jo pilottivaiheessa tiedonhallinnan prosessit.

Lopputuloksena oli yksinkertainen viiden kysymyksen sarja viisiportaisena arviointiasteikkona:

• haittakokemus: kuinka paljon asia, jonka vuoksi tulit palveluun, haittaa elämääsi?
• suoriutuminen: miten suoriudut päivittäisistä toimistasi ja tehtävistäsi?
• sosiaaliset suhteet: kuinka tyytyväinen olet ihmissuhteisiisi?
• turvallisuus: kuinka turvalliseksi koet olosi?
• toiveikkuus: Olen tuntenut itseni toiveikkaasi tulevaisuuden suhteen.

Pilotissa vastausprosentti oli korkea, 87%. Pilottiaineiston analyysi tuotti lopputuloksena sen, että yli 70% asiakkaista koki hyvinvointinsa parantuneen prosessin aikana. 

Lapin  yliopiston sosiaalityön professori Sanna Hautala teki  hankkeesta arviointitutkimuksen. Pohjana hän käytti ns. Rogersin mallia, jonka mukaiset tulokset olivat seuraavat:

• suhteellinen hyöty: koetaan, mutta paremmin saatava käyttöön; johtamisen ja hallinnoinnin osalta kehitettävää (tiedolla johtaminen)
• yhteensopivuus: soveltuu hyvin arvopohjaan, asiakastyön osalta kehitettävää
• kompleksisuus: ei koeta monimutkaisena, osittain koetaan vievän liikaa aikaa
• kokeiltavuus: otettu mielellään käyttöön, osaamiseen liittyen kehittävää
• näkyvyys: sitouduttu suhteellisen hyvin, vahvampaa osaamista ja hyötyjen konkrestisoimista toivotaan

Webinaarissa esiteltiin  vielä joitakin kentän kokemuksia, joista poimin esille seuraavia:

• muutoksessa tärkeä muistaa oman organisaation ydintehtävä
• arviointisuunnitelma johtamisen tueksi: näyttöön perustuva arviointimalli
  
• kaikki tai mahdollisimman moni työntekijä osallistuivat kehitysprosessiin
  
• tavoitteena hyöty asiakastyölle
• säännölliset kannustavat kokoukset - positiivinen  ote
• muutos näkyväksi asiakkaalle.

 Käännän hankkeen tulokset positiivisiksi tavoitteiksi yleensä sote-tietojohtamisessa:

• kannattaa yhdistää vaikuttavuuden aikaansaannissa organisaation arvot, ydintehtävät sekä työntekijöiden konkreettiset asiakastyötehtävät.
• kannattaa tiedon keruu kentällä yhdistää suoraan asiakastyöhön sekä hyötyyn niin asiakkaiden kuin työntekijöiden kannalta
• kannattaa luoda sisällöltään ja IT-ratkaisultaan mahdollisimman käyttäjäystävälinen ratkaisu, koska siten mahdollistetaan kattava ja luotettava tiedon keruu sekä tietojen hyödyntäminen
  
• kannattaa varmistaa, että tiedonkeruu palvelee mahdollisimman monia käyttäjäryhmiä asiakasrajapinnasta aina organisaation johtamistehtäviin saakka
• kannattaa osallistaa organisaation kaikki tasot ja henkilöt muutokseen.
• kannattaa luoda oppivaa vaikuttavuuskulttuuria, jossa vaikutukset alkavat jo tiedonkeruuvaiheessa välittömästi
  
• ja lopuksi: kannattaa hyödyntää Ensi- ja turvakotien liiton hankkeen työprosesseja, osallistavaa työotetta sekä kokemuksia.
  

Taas on hyvä mahdollisuus aloittaa näiden seitsemän tavoitteen sisällyttämistä osaksi hyvinvointialueiden tietojohtamisen välineistön rakentamista sekä erityisesti uuden sosiaali- ja terveyskeskuksen tietojohtamisen rakentamiseen. 

 

Päivitys 21.12.2020: Matti Rimpelä kommentoi FB:n puolella seuraavasti:

 Joo, mutta... olen yhä enemmän alkanut ihmetellä, mitä tarkoittaa 'osallisuus', mihin tarvitsemme tällaista sanaa kun on olemassa jo valmiina 'yhdessä toimiminen. Yhdessä toiminen osuu ytimeen, keroo sen mistä arjessa on kysymys. Osallisuudella on suunta, joku osallistuu jonkin toisen jörjestämään toimintaan. Toinen asia on vaikuttavuuden mittaaminen. Teemmekö sen liian vaikeaksi. kun yritämme soveltaa arviointi

TUTKIMUKSEN ajattelua ja menetelmiä. Jospa unohtaisimme vaikuttavuuden ja keskittyisimme asiakaskokemukseen. On lukuisia hyviä tapoja seurata asiakaskokemusta ja myös mainioita menetelmiä. Yksi kiinnostavimmista löytyy kouluyhteisöistä, suosittelen https://schoolday.com/. Minusta varsin toimivia teknisia ratkaisuja ja menetelmiäkin sovellettavaksi.

 

Ollin kommentti: 

Hyviä pointteja. Osallisuus on järjestön käyttämä termi, joka mitä ilmeisimmin tarkoittaa yhdessä toimimista. Asiakaskokemus on tässä saatu esille todella yksinkertaisin kysymyksin. Menee heittämällä ohi monen monimutkaisen, työlään kyselyn. Ja vaikuttavuutta tulee samalla kertaa ja yhdessä toimimisessa. Aikalailla lähelle ymmärsin liitonkin projektin saavutukset.

Viitteet

 

Vaikuttavuus esiin hanke. Ensi- ja turvakotien liitto:

 

 

https://ensijaturvakotienliitto.fi/julkaistu-malli-jarjeston-tyon-vaikuttavuudesta/

https://issuu.com/ensi-jaturvakotienliitto/docs/vaikuttavuus_esiin_tyon_vaikutukset_ja_niiden_mitt

Tietojohtaminen kriisissä - Tietoasiantuntijalehti 5.2020 ja jälkikirjoituksia

Jalosen nelikenttä, 2020

Juttu on julkaistu Tietojohtaminen ry:n Tietoasiantuntijalehden numerossa 5/2020. (1) Yhdistys järjesti aiheesta 9.10.2020 webinaarin. Tiivistän ja kommentoin kahta alustusta: professori Harri Jalonen ja Laurean turvallisuusjohtaja Tiina Ranta. Pohdin myös aihetta esitysten pohjalta. Kahdessa jälkikirjoituksessa avaan aihetta eteenpäin. 

Harri Jalosen alustuksesta voidaan tiivistää tietojohtamisen kriittiset haasteet. Ensimmäinen haaste on tiedon ajankohtaisuus eli mikä viive on tapahtumasta informaatioon, sen analyysiin, päätöksiin ja niiden toimeenpanoon. Toinen haaste on ongelman helppous, vaikeus, monimutkaisuus. Jalonen piirtää nelikentän, jossa epävarmuutta luo tiedon puute. Epäselvyyttä tuottavat tiedon tulkintavaikeudet. Monimutkaisuutta aiheuttavat tiedon paljous ja moninaiset asiantilojen kytkennät. Suurin haaste on, kun asiantilalla ja ilmiöllä on monia tulkintoja. Monesti on kyse tietämättömyydestä. Huono asia on, jos tietämättömyys on osaamattomuutta, huolimattomuutta tai väärin ymmärrystä. Hyödyllistä on puolestaan tiedostaa ongelman monimutkaisuus ja siitä olevan tiedon vajavaisuus. Organisaatiossa voi olla myös haasteena tiedon siiloutuminen. Silloin eri organisaatiotasoilla voi olla puutteellista tietoa. Jalosen vastaus on informaatioresilienssi. Se tarkoittanee epätäydellisen informaation sietokykyä. Epätäydellisestä tiedosta ei ole mahdollista irtaantua, koska tietoa voidaan rikastuttaa, tuottaa lisää. Toisaalta sitä voidaan myös monin tavoin rajoittaa, jopa sekoittaa.

Tiina Ranta lähestyi tietojohtamisen kriisiä riskien ennakoinnin kautta. On ajoissa tunnistettava heikot ja varhaiset signaalit. Turvallisuustyö on varautumista. Riskien hallinta koskee myös varsinaista kriisihallintaa sekä korjaavia toimenpiteitä. Turvallisuusajattelun pitää olla läsnä koko organisaatiokulttuurissa. Näin myös koronankin käsikirjoitus noudattelee turvallisuustyön yleisiä periaatteita: ennakoi, varaudu, vastaa, toivu. Turvallisuuden takeena ovat eri vaiheisiin (normaaliolot, häiriötilanteet, poikkeusolot) sopivat suunnitelmat: varautumis-, jatkuvuus-, toipumis- ja valmiussuunnitelmat. Kyse on myös jatkuvasta oppimisprosessista, jota systematisoidaan vaiheittaisilla katselmoinneilla. Ja viestintäilmapiirin on oltava jatkuvaa ja avointa. 

Alustuksista on ilman muuta otettava oppia. Tietäminen, täydellinen tieto, epätäydellinen tieto, väärä tai virheellinen tieto ja tietämättömyys voivat olla sinänsä jo riskejä ja osana tietojohtamista kriisissä. Mielestäni tietojohtamisella on kaksi puolta: tiedolla johtamista ja tiedon johtamista. Ne nivoutuvat yhteen pahimmillaan mitä dramaattisimmin. Ajankohtaisia esimerkkejä ovat mm. Korona, USAn vaalit ja Vastaamon tietomurto. YLEn otsikko Vastaamosta on kuvaava: ”Vastaamon tietomurto on kuin lento-onnettomuus – hirveä tilanne, josta kaikki voivat oppia jotain”. (2)  Eräs ystäväni tiivisti tietojohtamisen vastaavasti sanaan ”mittarilento”. Tämä on analogia lentokoneen mittaristoon, joka takaa lennon myös sumun, pilven vaikeuttaessa fyysistä näkymää. Ilman luotettavia, ajantasaisia mittareita ajetaan myös kriisissä kuin sumussa ilman näkymää tulevaisuuteen.

Jälkikirjoitus 1: Rauhankone (ei julkaistu lehdessä). Tietojohtaminen kriisissä on eräällä tavalla myös Timo Honkelan Rauhankone-kirjan antia. Rauhankone -kirja on Timo Honkelan testamentti, jossa tavoitteena on maailman rauhoittaminen tekoälyn avulla. Honkelan rauhankone-konsepti koostuu kolmesta tekijästä: 1) vuorovaikutuksen edistäminen, 2) tunteiden ymmärtäminen ja rauhoittaminen, 3) oikeudenmukaisuuden edistäminen yhteiskunnassa. Honkelan sanoma on, että tekoälyn avulla on mahdollista saada aikaan rauhanomaista ongelmanratkaisua kaikissa kriiseissä ja päätöksentekoa vaativissa asioissa ihmisten välillä. Rauhankoneen taustalla ei ole pelkästään tekoäly, koneoppiminen vaan eri tieteenalojen teoreettiset viitekehykset. Se on myös menetelmä, jolla valjastetaan tekoäly oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Rauhankone on väline avoimuuteen ja mahdollisimman laajaan kansalaisten osallistumiseen - jopa demokratian laajennuksen väline. Timon viesti on, että tunteet ovat  keskeinen tekijä ihmisten vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on neuvotteluissa edistää myötätuntoa - siis saada neuvottelun voimaksi myönteiset, positiiviset tunteet. Honkela viittaa kirjassaan Tapio Nummenmaan työryhmän tuloksiin, jossa listataan eri tunteita: viha, pelko, inho, ilo, suru, hämmennys, neutraali, ahdistus, rakkaus, masennus, halveksunta, ylpeys, häpeä, kateus.  Suosittelen edesmenneen ajattelijan kirjaa kaikille. (3)

Jälkikirjoitus 2: Koronarokote (ei julkaistu lehdessä). HS- 13.12. uutisessa käydään läpi lukijoiden lähettämiä kysymyksiä. Jutun otsikko on "Miten elämä jatkuu koronarokotteen jälkeen? Toimitus on valinnut 26 kysymystä, johon on sitten haettu vastauksia asiantuntijoilta. Tämä on ajankohtainen esimerkki tietojohtamisen kriisistä. En luettele kysymyksiä, vaan luokittelen niitä tietojohtamisen kannalta:

• rokote uskottavana, luotettavana ratkaisuna koronaongelmaan, onko sillä sivuvaikutuksia jne
• rokote laumasuojan antajana, onko siitä tähän ja millä kattavuudella, vai johtaako se tartuntojen leviämiseen
• voidaanko ennustaa, miten rokote vaikuttaa eri aikaväleillä yksittäisiin kansalaisiin ja väestöön yleensä kansallisesti ja globaalisti. 

Kyse on rokotteeseen liittyvästä informaatiosta ja tiedosta sekä miten sitä tulkitaan, mitä viisautta tulkitseminen vaatii ja onko viisaus yhdenmukaista vai ristiriitaista. Samaisessa HS: numerossa 13.12.2020 haastatellaan amerikkalaista tutkijaa, professoria Derrick Rossia. Molokyylibiologina Derreck on ollut mukana kehittämässä teknologiaa, jonka pohjana ovat kaikki nyt maailmalla kehitteillä tai kehitetyt koronarokotteet. Ilman tätä innovaatiota ei olisi kyetty lähtemään kehitystyöhön näin nopeasti. "Aiemmin ei ole ollut käytössä rokotetta, jossa tautia torjuva immuniteetti synnytetään pienellä pätkällä viruksen omaa perimää, rna:ta." Rossi tiivistää haastattelussa: "Kaikkein tärkeintä on ymmärtää, että rokote ja teknologia , jolla rokote viedään elimistöön ovat kaksi eri asiaa. Tavoite on aina saada aikaan immuniteettireaktio virukselle." Rokotteiden vastustajia Rossi kehottaa tutustumaan siihen, miten rokotteita on testattu. (rokotekokeilun kohde ryhmä ja vertailuryhmä - plasebo- eli lumerokotteen saajat). (4)

Viitteet (ei julkaistu lehdessä)

(1) Olli Nylander: Tietojohtaminen kriisissä - webinaarin annin purku, Tietoasiantuntija 5.2020: https://www.tietojohtaminen.com/sites/default/files/ta5-20_nylander.pdf

• Tietoasiantuntija-lehti 5.2020: https://www.tietojohtaminen.com/tietoasiantuntija-52020: Olen Tietoasiantuntijalehden toimituskunnan jäsen. Se on kunniatehtävä ja myös foorumi, jossa voi ideoida ja saada jopa ideansa näkyviin. Yllä oleva juttu perustuu yhdistyksen webinaariin, jossa alustajat olivat parasta A-luokkaa. Lehtemme on siirtynyt osittain sähköiseksi. Ohessa on viimeisimmän numeron sisällysluettelo, josta pääsee käsiksi myös osaan julkaistuista jutuista. Suosittelen lehden tilaamista ja tietysti alan harrastajat voivat hakeutua Tietojohtaminen ry:n jäseniksi. Laadukasta seuraa, hienoja, edullisia seminaareja, kuten vaikkapa tuo raportoimani seminaari "Tietojohtaminen kriisissä".
• Tietoasiantuntijalehden 5.2020. Sisältö

5/2020 Sisällysluettelo

02 Suunnitteilla olevia koulutuksia vuodelle 2021

03 PÄÄKIRJOITUS: Mitä kaikkea tietojohtaminen voi olla?
Kimmo Hautala

04 KOLUMNI: Kyllä minä riemastuin!
Sari Järn

06 Kokeilut – voidaanko niillä oikeasti ratkaista

yhteiskunnallisia haasteita?
Mikael Seppälä

08 Ketterä karhu ja itseohjautuvat heimot Case Verohallinto
Henna Kemppainen ja Katja Hilska-Keinänen

10 Sosiaalinen pääoma ja osuva vuorovaikutusteknologian

hyödyntäminen saavat monipaikkaisen työn pelittämään
Heljä Franssila

11 Asiakasarvoa systeemisellä tiedolla johtamisella

 – Case Viranomais- ja valvontapalvelut
Keijo Houhala

12 Näkemykset vaihtelevat tiedolla johtamisen valmiuksista

päätöksenteon eri tasoilla
Olli Ahonen

14 Kurkistetaan verhon taakse – onko asiantuntijatieto

tarua vai totta?
Virpi Mustonen

15 UUSIA JÄSENIÄ
Tomi Näränen ja Hanna-Riitta Kurittu

16 UUSIA JÄSENIÄ
Jyrki Härme, Karoliina Nivari ja Kaj Paananen

17 YHTEISÖJÄSEN: Patentti- ja rekisterihallitus – Tule ja onnistu
Olli Ilmarinen

18 TIEDOSTA TOIMINTAA: Kehollinen oppiminen näkyy ja kuuluu
Miia Kosonen ja Harri Jalonen

20 Kansallisen tietopääoman ihmemaassa – näkökulmia alan

tutkimuksesta ja tietopolitiikasta 

Hannele Orjala

22 Tietojohtaminen kriisissä
Olli Nylander

23 PAKINA: Osallistu Bittejä ja Toimistohommia -roolipeliin!
Kimmo Hautala

24 YHDISTYKSEN KUULUMISIA
Reija Helenius

(2)  Yle 23.102020 /Analyysi: Vastaamon tietomurto on kuin lento-onnettomuus – hirveä tilanne, josta kaikki voivat oppia jotain, https://yle.fi/uutiset/3-11611291

(3) Timo Honkela Rauhankone, Gaudeamus 2017;  (https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/10/rauhankone-ratkaisemaan-riidat-ja-sodat.html); Matti Pietikäinen ja Olli Silvén: Tekoälyn haasteet - koneoppimisesta ja konenäöstä tunnetekoälyyn; Konenäön ja signaalianalyysin keskus, Oulun yliopistoCenter for Machine Vision and Signal Analysis (CMVS)University of Ouluhttps://www.oulu.fi/cmvs/ 2019;  http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526224824.pdf; Oheinen kuva perustuu Tapio Nummenmaan työryhmän tutkimustuloksiin,  joita on siteerattu tässä Pietikäisen ja Sivenin kirjassa sivulla 183. ("Tunneäly, tekoälyn seuraava läpimurto?") Nummenmaan työryhmän tuloksia on julkistettu myös Iltalehden artikkelissa kuvan kera: http://www.iltalehti.fi/mieli/2015091120332761_md.shtml?fb_action_ids=866526360098497&fb_action_types=og.recommends

 

(4) HS-13.12.2020 uutiskirjoitukset koronarokotteesta: 

• HS-haastattelu / Tiina Rajamäki: Modernan perustaja teki väitöskirjansa Suomessa, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007679130.html 
• HS-Uutiset / Simo Löytömäki: Miten elämä jatkuu koronarokotteen jälkeen?HS:n lukijat esittivät satoja kysymyksiä tulevista koronarokotteista. Moniin kysymyksiin vastaukset selviävät vastaajan kanssa. Asiantuntijoiden mukaan rokotteeseen sisältyy riskejä, jotka on otettava, mikäli pandemiasta halutaan eroon. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007679124.html