Miten jutteleva tekoäly määrittelee käsitteet vaikutus, vaikuttavuus ja hyöty?

Hesarin tiedepalstalla 6.3.2023 toimittaja Timo Paukku käy läpi tekoälyä-asiaa. Paperiversiossa otsikkona on "Jutteleva tekoäly valloitti jo tutkijat". Lainaan hyvästä artikkelin kuvamateriaalista yhtä kuvaa, joka avaa asiaa visuaalisesti. Digitaalisessa versiossa artikkelin otsikko on: "Lääke­yhtiö käyttää teko­älyä tavalla, joka on saanut tiede­yhteisön varpailleen – Keskustelu teko­älystä ja vilpistä käy kuumana yliopistoissa. Chatit tarjoavat välillä pahoja virheitä. Silti tutkija saa tekoälystä digitaalisen apurin" https://www.hs.fi/tiede/art-2000009392765.html

 Jutteleva tekoäly tuottaa järkevän oloisesti etenevää tekstiä, ainakin englanniksi. Suomeksikin soljuvaa tekstiä syntyy, mutta kielivirheitä on yhä. Tutkijoiden näkökulmasta Chat GPT:ssä on puute. Tekoäly ei ilmoita viittauksia, eli se ei kerro lähteitään. Lähdeviittaukset on tieteellisessä tekstissä olennaisia. Artikkelin lukija näkee lähteistä sen, rakentuuko tutkimus vanhan tiedon päälle. Lähteiden avulla kollegat ja muut arvioijat voivat tarkistaa tiedot. ”Työkaluun ei voi luottaa siinä, että se saa faktat oikein ja tuottaa luotettavia viitteitä”, Nature Machine Intelligence -tiedelehti arvioi kielimalleja pääkirjoituksessaan tammikuussa. Koneet eivät oikeasti ymmärrä kieltä siinä mielessä kuin ihmiset. Teksti on niille vain joukko kirjainyhdistelmiä, sanoo professori Petri Myllymäki. Hän johtaa Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistä Tietotekniikan tutkimuslaitosta. ”Niillä ei ole mitään käsitystä asioiden oikeellisuudesta, totuudesta tai valheesta. Ainoa millä on väliä, on se mikä on opetusaineiston perusteella tilastollisesti todennäköinen seuraava sana”, kertoo alan kehitystä 35 vuotta seurannut Myllymäki. ”Erityisen vaikeaa koneelle on ymmärtää, että yksi sana, esimerkiksi ei, voi kokonaan muuttaa tekstin merkityksen, ja tämän vuoksi tällaiset sanat yleensä vain unohdetaan.”

Testasin muutaman käsitteen määrittelyä ChatGPTllä. Molempien kysymysten vastaukset tekoäly on rakentanut samalla "sapluunalla": käsitteiden erot, käsitteen määrittely ja esimerkki. Tunnen monen muun lukijan tavoin melko tarkkaan näiden kaikkien käsitteiden taustoja. Vastaukset näyttävät olevat melkoisen päteviä. Totta on myös, että mitään lähdeviitteitä ei vastaukset sisällä. Alla on suoraan kopioitu ChatGPT-palvelusta tekemäni kysymykset (vihreän palkin yläpuolella) ja tekoälyn vastaukset.

Mitä eroa on käsitteillä vaikutus ja vaikuttavuus?

Käsitteillä "vaikutus" ja "vaikuttavuus" on joitakin eroja merkityksissään, vaikka ne liittyvät molemmat johonkin tapahtumaan tai ilmiöön.

"Vaikutus" viittaa yleensä siihen, miten jokin tapahtuma tai tekijä vaikuttaa johonkin toiseen asiaan tai henkilöön. Se kuvaa siis sitä, että tapahtumalla tai tekijällä on vaikutus johonkin tai johonkin. Esimerkiksi, voit sanoa, että tietyn henkilön toiminta on vaikuttanut hänen ystävänsä mielialaan tai että tietty lääke aiheuttaa sivuvaikutuksia potilaalle.

"Vaikuttavuus" puolestaan viittaa siihen, miten tehokkaasti jokin toimenpide tai toiminta saavuttaa tavoitteensa. Se kuvaa siis sitä, kuinka hyvin jokin asia toimii tai kuinka paljon se saavuttaa haluttuja tuloksia. Esimerkiksi, voit sanoa, että tietyn terveyskampanjan vaikuttavuus on ollut erittäin korkea, jos se on onnistunut vähentämään tietyn taudin esiintyvyyttä merkittävästi.

Lyhyesti sanottuna, "vaikutus" viittaa yleisesti tapahtumien välisiin suhteisiin, kun taas "vaikuttavuus" viittaa lopputulokseen tai tavoitteen saavuttamiseen.

Entä vaikutuksen ja hyödyn ero?

Vaikutus ja hyöty ovat myös kahta eri käsitettä, vaikka ne voivatkin olla yhteydessä toisiinsa.

"Vaikutus" viittaa yleisesti siihen, miten jokin asia vaikuttaa toiseen asiaan tai henkilöön. Vaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen, ja se voi olla tarkoituksellinen tai tahaton. Esimerkiksi, voit sanoa, että tietyn henkilön sanat ovat vaikuttaneet toisen henkilön mielialaan, tai että tietyn poliittisen päätöksen vaikutus on ollut kielteinen.

"Toisaalta "hyöty" viittaa siihen, miten jokin asia on hyödyllinen tai hyödyttävä. Hyöty voi olla konkreettinen tai abstrakti, ja se voi olla henkilökohtainen tai yleinen. Esimerkiksi, voit sanoa, että tietyn palvelun käyttö on ollut hyödyllistä, koska se on auttanut säästämään aikaa tai rahaa, tai että tietyn tuotteen hyöty on ollut se, että se on parantanut käyttäjän terveyttä tai hyvinvointia.

Vaikutus ja hyöty voivat toki liittyä toisiinsa, sillä hyödyllinen vaikutus on yleensä positiivinen vaikutus. Esimerkiksi, tietyn toimenpiteen vaikutus voi olla se, että se vähentää tietyn sairauden esiintyvyyttä, mikä on samalla sen hyöty. Kuitenkin, vaikutus ja hyöty ovat kaksi eri käsitettä, joilla on oma merkityksensä.

Ollin kommentti:  Itse en tästä kysymysten vastauksista saanut irti juuri mitään uutta, mutta eivät nuo vastaukset aivan huonojakaan olleet. Esimerkit ovat kyllä kuvaavia. Arvioin taannoin Antti Malmivaaran kirjan "Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa" (Duodecim 2022). Hänen mielestään yläkäsite on vaikuttavuus ja sen rinnakkaiskäsite kustannusvaikuttavuus. Vaikuttavuus jaetaan kahteen alakäsitteeseen: kokeellinen vaikuttavuus ja arkivaikuttavuus. Kokeellinen on vaikuttavuuden tutkimista ja arkivaikuttavuus on tutkimustulosten soveltamista arjessa. Antti määrittelee seuraavasti: "Tietoa kokeellisesta vaikuttavuudesta, jotta saavutettaisiin vertailukelpoiset potilas/asiakasryhmät ja voidaan arvioida ryhmien välistä interventioiden vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Vertaiskontrolloitu tutkimus on tutkimusasetelma, jossa havainnoidaan lähtökohtaisesti mahdollisimman samankaltaisia potilaita/asiakkaita, pyritään saattamaan vertailtavat tutkittavat tilastollisesti vertailukelpoisiksi ja arvioidaan ryhmien välistä interventioiden vaikuttavuutta, turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta. Vaikutus ei ole Antin analyysin keskiössä eikä myöskään hyöty. Ehkä arkivaikuttavuudella on sukulaisuutta vaikutus-käsitteen kanssa. Hyödyn käsitettä pohdin "laajalla pensselillä" kirjassani "Hyvinvointi- ja terveyshyöty" (Bod 2021, ss. 24-38).  Itse asiassa tiivistetysti hyödyllä on kaksi puolta yksilällinen (henkilöäkohtainen) ja yhteiskunnallinen (yleinen). Ne voivat myös olla ristiriidassa keskenään. Näitä ristikkäisyyksiäkin pohdin kirjassani.