sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

Ukrainan humanitaarinen katastrofi: terveydenhuollon prioriteetit

Alla on 12.3.2022 poimimani artikkeli Lancet-lehdestä. Jutun olen kääntänyt englanninkielisestä artikkelista. Tarkat tilastoluvut ovat tällaisessa sodassa aina vanhoja, mutta tämä asia ei nyt vanhene. Eilinen YLEn ja avustusjärjestöjen keräys tuotti päivässä yli 6 milj. euroa. Avustusten saaminen perille on oma haasteensa.

Ukrainan humanitäärinen katastrofi: terveydenhuollon prioriteetit, Lancet 12.3.2022

Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan lähestyessä kolmatta viikkoa presidentti Vladimir Putinin julman ja tuhoisan hyökkäyksen tulokset selkenevät. Ainakin 352 siviiliä on kuollut ja 1684 haavoittunut tähän mennessä, vaikka Ukrainan valtion hätäpalvelu arvioi siviiliuhrien lukumääräksi yli 2000. Virallisten lähteiden mukaan 17 lasta on kuollut ja 30 loukkaantunut. Noin 2 miljoonaa ihmistä on paennut naapurimaihin. Venäjän viranomaiset ovat raportoineet, että lähes 500 heidän sotilastaan ​​on kuollut; Ukrainan asevoimien lukumäärä on yli 11 000. Maailmanlaajuinen yhteisö on puhunut solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan, mutta humanitaarinen hätätilanne ja laajat terveys- ja hyvinvointihaitat vaativat yhteistä kansainvälistä suunnitelmaa.

Ensimmäinen prioriteetti on konfliktin pysäyttäminen. Mutta diplomaattiset neuvottelut Venäjän ja Ukrainan välillä ovat toistaiseksi osoittautuneet hedelmättömiksi. Putinin kertomat toiveet nopeasta voitosta näyttävät yhä epätodennäköisemmiltä. Jos Kiova ja muut keskeiset kaupungit kaatuvat, seurauksena voi olla pitkittynyt kapina miehitysjoukkoja vastaan ​​verisin talo talolta kaupunkitaisteluin. Tilanteella on historiallinen ennakkotapaus: Groznyn valloitus, joka alkoi joulukuussa 1994, kesti 3 kuukautta ja päättyi vasta kymmenientuhansien siviilien kuollessa ja Tšetšenian pääkaupungin tuhoutuessa.

Yli 200 terveydenhuoltolaitosta on joutunut konfliktilinjoille tai alueille, joilla valvonta on muuttunut. On raportoitu venäläisten joukkojen suorittamista sairaaloiden ja terveydenhuoltolaitosten yksittäisistä pommituksista. Pavlusenkon synnytyssairaala Zhytomyrissä, 90 mailia Kiovasta länteen, oli ensimmäinen terveydenhuoltolaitos Ukrainassa, joka joutui kärsimään, ja sitä seurasi sairaala Vuhledarissa Donestskissa. Yli 670 potilasta on jäänyt loukkuun, ja heiltä loppuu vesi ja lääkkeet psykiatrisessa Borodjankassa. Tällaiset toimet ovat vastoin yleissopimuksia ja normeja, joiden on tarkoitus taata terveydenhuoltoalan työntekijöiden turvallisuus ja suojelu. Niiden ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa yllätystä – Putinin joukot pommittivat aiemmin sairaaloita Syyriassa. Luotettavat tulitaukot ja turvallisia kulkuväyliä tarvitaan sotaan joutuneiden siviilien kiireelliseen siirtämiseen, Geneven sopimuksia on kunnioitettava, terveydenhuolto on turvattava ja lääketieteellistä puolueettomuutta on noudatettava. Kun ihmisoikeuksia loukkaavia hyökkäyksiä tapahtuu, ne on dokumentoitava ja vastuulliset osapuolet saatettava tilille.

Vaikka avustusjärjestöt lähettävät välttämättömiä lääkkeitä ja hätätarvikkeita, Ukrainan terveyslaitokset, jotka yrittävät tarjota hoitoa traumapotilaille, on sota häriinnyt säännöllistä hoitoa vakavasti  ja terveydenhuolta puuttuvat nyt peruspalvelut. Kuten tämän numeron World Report osoittaa, lasten terveydenhuolto kärsii vakavasti. WHO on varoittanut kriisiin liittyvistä traumoista ja vammoista, ei-tarttuvista sairauksista ja kiireellistä lääketieteellistä apua tarvitsevista potilaista sekä tartuntataudeista. Mielenterveys- ja psykososiaalisia tukipalveluja tarvitaan kipeästi konflikteista kärsiville kansalaisille.

Venäjän hyökkäyksen vaikutukset alkavat tuntua kauas Ukrainan rajojen ulkopuolella. Energian ja elintarvikkeiden hintojen, jotka jo nyt nousevat, odotetaan nousevan ennennäkemättömään korkeuteen. Venäjä on Ukrainan ohella maailman suurin vehnän toimittaja, ja molempien maiden osuus maailman kokonaisviennistä on lähes neljännes. Maailman elintarvikeohjelmaa varoitettiin, että sota pahentaa maailmanlaajuista nälkäkriisiä. Kansainvälinen valuuttarahasto sanoo, että konfliktilla on "vakava vaikutus maailmantalouteen". Vaikutukset tuntuvat voimakkaimmin pienituloisissa, ja ne edellyttävät valtavaa vastausta.

Puola, Moldova ja Unkari tarjoavat suurimman osan välittömästä avusta ja tuesta kasvavalle pakolaisten määrälle. EU:n kriisinhallinnasta vastaava komissaari sanoi, että naapurimaihin on odotettavissa tulla yli 7 miljoonaa pakolaista. Avustusjärjestöt, kansalaisjärjestöt, paikallisviranomaiset ja jopa yksittäiset kansalaiset ovat tarjonneet perusasiat, kuten ruokaa ja vettä. Pakolaisten tukitaakkaa ei kuitenkaan saisi jättää vain muutamille maille. Virheitä, joita tehtiin Syyriasta pakenevien pakolaisten hoidon puutteessa, ei voida toistaa Ukrainan kanssa. Asiantuntija-apua on tarjottava haavoittuvimmille: akuutisti sairaille, vanhuksille ja raskaana oleville sekä naisille, vastasyntyneille ja lapsille. Passin tarkastuksesta pitäisi luopua ja rahaa olisi tarjottava välttämättömiin tarpeisiin. Jatkuva matkustaminen muihin maihin tulee olla ilmaista ja rajoittamatonta. Kaikille ukrainalaisille olisi myönnettävä täysi pakolaisstatus, joka antaisi heille oikeuden työhön ja paikallisiin palveluihin. Kaikkien Euroopan maiden – mukaan lukien Iso-Britannia, Norja ja Sveitsi – on toimittava.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti