STM:n kryptinen kuva aiheesta |
Tunniste: sote-uudistus, valtion ohjaus, ks. tunnisteen ja bloggauksen taustat http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/10/ollin-tuumailuilla-100000-katselijan.html
STM:n tiedote 18.1.2017: Uutena tiedontuottajana Masote
Soininvaara
esittää perustettavaksi maakuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen
tutkimuslaitosta. Masoten tehtävänä olisi tuottaa tietoa sosiaali- ja
terveyspalvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Laitos
sijaitsisi viidellä yliopistopaikkakunnalla Helsingissä, Turussa,
Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Laitoksella olisi yksi
valtakunnallinen johto. Helsingin toimipisteen tulisi sijaita samassa
talossa THL:n kanssa. (1)
Miksi en kannata Masotea?- osa 1: Tutkimustoiminta on riippumatonta ja pitkäjänteistä toimintaa.
Kuva Finohtan www-sivustolta |
Onko
sosiaali- ja terveydenhuollossa olemassa maakunnallista tutkimusta? Jos
nykyiset tutkimuslaitokset eivät pysty tuottamaan maakuntia palvelevaa
tutkimusta, ei uuden viraston perustaminen ole ratkaisu. On suunnattava
olemassa olevia voimavaroja uudelleen. On hyödynnettävä olemassa olevia
työyhteisöjä, tutkimustiimejä. Tutkimustraditioiden rakentaminen on
hidas prosessi. Aikanaan Stakes aloitti 0:sta tutkimuslaitoksena. Ei
ollut juuri lainkaan tutkijoita, eikä varsinkaan meritoituneita
sellaisia. Vähin erin rakennettiin tutkijayhteisö, joka sitten
yhdistettiin toisen tutkijayhteisön - KTL:n kanssa. Nyt pitäisi pureutua
THL:n ytimeen eli mitä siellä on sellaista tutkimustoimintaa, joka
voisi jatkossa palvella sote-maakunta-tarpeita. Soininvaara ei
varmaankaan ehtinyt perata lähes 1000:n työntekijän yhteisöä läpi.
Toinen asia on, että THL:ään pitää rakentaa nykyistä selkeämpi
palvelututkimusmenettely. Kun maakuntien palvelusopimuksia rakennetaan,
niihin pitää liittää myös palvelujen kehittämistavoitteita.
Kehittämistavoitteiden pohjalta voidaan ohjata tutkimustoimintaa
THL:ssä. Tutkimustoimintaa on monenlaista eikä kaikkea "hauskaa"
kannata kaataa samaan laariin. Yliopistosairaaloissa tehdään tutkimus-
ja kehittämistoimintaa, joissa painopiste on hoidossa ja sen eri
muodoissa - ei niinkään palvelujen alueellisessa
järjestelyssä, palvelujen tuottavuudessa ja taloudellisuudessa.
Yliopistoissa on hyvinvointipalveluita ja taloutta koskevaa
tutkimustoimintaa. Tarvitaan organisaatioista riippumatonta tutkimusta.
Esimerkiksi lakkautettu Finohta edusti riippumatonta tutkimustoimintaa.Tuo yhteisö teki arviointitutkimusta erilaisista terveydenhuollon menetelmistä, joka oli myös esimerkki pitkäjänteisestä verkostomaisesta tutkimustoiminnasta. (2)
Ollin tiedon tiimalasi |
Miksi en kannata Masotea? - osa 2: Tutkimus ja tietovarannot on integroitava yhteen toisiaan tukevaksi ja kehittäväksi kokonaisuudeksi.
Sosiaali-
ja terveydenhuollon tutkimus edellyttää hyvää, tehokasta, laadukasta ja
ajantasaista tutkimusdataa. Se voidaan kerätä erikseen varsin
kalliisti. Mutta monin tavoin voidaan hyödyntää olemassa olevia
tietovarantoja. Siinä on suomalainen vahvuutemme. Tutkimus ja
tietovarannot on huolimatta avoimuudesta linkitettävä vahvasti yhteen.
Miksi? No siksi, että tutkimustoiminta omalta osaltaan huoltaa
tietovarantoja, uusintaa niitä ja luo uusia paineita luoda tarpeeseen
hyödyllisiä tietovarantoja. Tutkimustoiminta luo myös edellytyksiä
tietojohtamiselle. Tutkimuksen ja tietovarantojen liitosta saadaan
aikaan perusraportointia, BI-tuotteita, uusia indikaattoreita tarpeeseen
ja analytiikkaa. Mitä enemmän on toisistaan täysin riippumattomia tutkimusorganisaatiota, sitä hankalampaa on toteuttaa tällaisia integraatiotavoitteita. Masote vai hajoittaa tutkimustyötä.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3548-8 |
Miksi en kannata Masotea? - osa 3: Tarvitaan soteuudistuksen periaatteisiin ja tavoitteisiin nojaava valtakunnallinen ja alueellinen tutkimusohjelma.
Masote
tuo uuden toimijan tutkimustoimintaa harjoittavien virastojen joukkoon:
THL, TTL, VATT, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, puolijulkiset
tutkimuslaitokset (kuten Sitra, Etla), yksityiset tutkimuslaitokset jne.
Pikemminkin on ongelmana se, miten saadaan eri organisaatiot toimimaan
yhteen hiileen. Olen nähnyt läheltä, miten hankalaa on ollut saada
valtiolliset toimijat kulkemaan samaan suuntaan. Esimerkiksi vastavetona
STM on rakentanut laajalla yhteistyöverkostolla "Sotetieto
hyötykäyttöön"- strategian ja sen toimeenpanon. (ks. oheinen kuva). Se
on ollut merkittävä urakka ja se työ jatkuu edelleen. Kokonaisuuteen on
saatu sitoutettua monia toimijoita. Nyt tarvitaan uuden Masoten sijaan
valtakunnallinen ja alueellinen tutkimusohjelma ja kiireesti, mikäli
halutaan pitää kiinni soteuudistuksen aikatauluista.Tutkimusohjelma
voisi lähteä liikkeelle soteuudistuksen tavoitteista, haasteista mukaan
lukien tietoaukoista. Pysyvän uuden tiedonkeruun rakentaminen ei lähde
liikkeelle "istumalla keinutuolissa ja miettimällä, mitä tietoja
haluan". Tarvitaan tutkimus- ja kokeilutoimintaa esimerkiksi
valinnanvapausasiaan liittyen. Itse asiassa tämä tutkimusohjelman on sisällytettävä yhtenä keskeisenä prosessina tutkimus - kehittäminen - kokeilu - pysyvä tiedonkeruu.
Alueellisia tutkimuksia/selvityksiä |
Miksi en kannata Masotea? - osa 4: Alueellistamista ja aluepolitiikkaa on arvioitava kriittisesti tutkimustoiminnan kannalta.
Tutkimustoiminta
ei ole aluepolitiikkaa. Aluenäkökulma on eräs osa tutkimustoimintaa ja
myös pysyvää tilastointia ja raportointia. (ks. oheinen kuva Ollin
hyllystä löytyneistä raporteista, viite 3). Tärkeätä on, että
tällainen raportointi on vertailukelpoista. Alueita on voitava verrata
keskenään. Tiedon laadun ja puolueettomuuden on oltava ensisijainen
lähtökohta. Sama koskee myös verrattaessa palvelujen tuottajia
keskenään. On voitava rakentaa sellaiset mittarit, jotka toimivat yhtä
hyvin julkisiin, yksityisiin kuin järjestöpohjaisiin palvelujen
tuottajiin. Kansalaisen ja palvelujen tuottajan kannalta kaikki toiminta
pitää olla yhdenvertaista. Yhdenvertaisuus ja aluepolitiikka eivät
välttämättä ole paras parivaljakko. Organisoinnin kannalta nykyään
voidaan rakentaa monenlaisia malleja, koska digitalisaation avulla
voidaan saada aikaan ilman alueellistamista läheisyysperiaate. Yhden
organisaation sisällä voi olla alueellisia toimipisteitä,
etätyömahdollisuuksia jopa ulkomailtakin käsin. Itse asiassa
valtakunnallinen tutkimusohjelma mahdollistaa verkottumista niin
alueellisesti kuin organisaatioittainkin. Verkottuminen ei vaadi uutta
alueellista organisaatiota.
Iso
huoli soteuudistukseen liittyen on jatkuva uusien organisaatioiden
rakentaminen, joiden pystyttäminen on aikaa ja rahaa vaativaa. Muutetaan
ennen vanhojen organisaatioiden työtapoja, toiminnan orientaatiota sekä
yhteistyökuvioita muiden vastaavien organisaatioiden kanssa. Onhan
muotia puhua verkostoista ja ekosysteemeistä.
Päivitys 20.1.2017: Tuomas Tenkanen kommentoi FB:n puolella ja ottaa esille vielä kehittämistoiminnan kytkemisen tähän. Hyvä lisäys!
Tämä
on hyvä! Yksi tärkeä näkökulma lisättäväksi on kehittämistoiminta, joka
poikkeuksetta jää näissä raporteissa ja selvityksissä (lähes)
näkymättömäksi. Tarvitaan välittäjä-toimintaa, jotta tutkimus voisi
muuttua käytännöiksi. Sitä porukkaa, joka on kiinteässä yhteydessä
alueellisiin ja paikallisiin toimijoihin ja tutkimustoimintaan. Enemmän
yhteiskehittämistä ja -tutkimusta. THL jo nykyisellään tutkii, kehittää
ja ohjaa. Sääli romuttaa huipputasoista tiedon luomisen ja soveltamisen
keskittymää.
Päivitys 20.1.2017: Lisää FB:n puolelta kommentteja:
Timo Sinervo: Sitä
en tiedä, missä muodossa toimintaa pitäisi olla, mutta siitä olen
Soininvaaran kanssa samaa mieltä, että maakunnat varmastikin tarvitsevat
oman toimintansa kehittämiseen tutkittua tietoa. Hahmotellut teemat,
kuten prosessien tehokkuus, toiminnan vaikuttavuus, lisättynä laadulla
ovat varmaan oikeita. Mutta miten se sitten pitäisi organisoida, on oma
lukunsa.
Eeva Reissell: Olen
kyllä Ollin kanssa melko lailla samaa mieltä. Tämä on pieni maa ja
sellaisena pysyy, siis väestöltään. Perusta on rakennettava tuon Ollin
tiimalasin kaltaiseksi (kiitos siitä), toki maakuntien ja
yhteistoiminta-alueiden avulla. Kyllä THLkin haluaisi mennä lähemmäksi
toimijoita tiedontuotannossa eikä ainakaan saa muodostua erilaisia
tietomalleja ja rajapintoja maakuntien välille.
Päivitys 22.1.2017: Sirkka Jakonen kommentoi FB:n puolella seuraavasti:
Hyvää pohdintaa Olli👍. THL pitäisi keskittyä tiedon tuotantoon ja sen jalkauttamiseen nykyistä reaaliaikaisemmin. Valitettavasti THL toimialaa on viime vuosina yritetty venyttää liiaksi valvonnan suuntaan. Mielestäni kaikki valvontatyyppinenkin pitäisi karsia sieltä pois ja keskittyä tietotyöhön. Maakunnissa tarvitaan tarttumapinta, yhteistyökumppani THL:lle.
Päivitys 22.1.2017: Kirsi Kuusinen-James kommentoi FB:n puolella seuraavasti:
Masote on sinänsä myös harjaanjohtava nimi, että yksiköiden suunnitellaan sijaitsevat 5 alueella, eikä siis joka maakunnassa. Valtakunnallisesti organisoidun tiedonkeruun, tulkinnan ja toimenpiteiden alueelliseen tukemiseen, tarvitaan myös Tuomas Tenkasenkin esittämää maakunnallista tutkimus -ja kehittämispanosta.
Päivitys 21.2.2017: Soininvaara perustelee blogissaan, miksi hän esitti MasoteA?
Kyse on hänen mukaansa pikemminkin kehittämisyksikkö, joka muistuttaa jotenkin yritysten toiminnan kehittämisen ja talouden kehittämistä. Yksikköön rekrytoitaisiin suoraan kentän ihmisiä tilapäisesti. No katsokaa, onko omat vastaperusteluni tämän Soininvaaran tarkennuksen myötä turhia. En edelleenkään näe tarvetta erilliseen organisaatioon.
http://www.soininvaara.fi/2017/02/21/miksi-esitin-masotea/
Päivitys 22.1.2017: Sirkka Jakonen kommentoi FB:n puolella seuraavasti:
Hyvää pohdintaa Olli👍. THL pitäisi keskittyä tiedon tuotantoon ja sen jalkauttamiseen nykyistä reaaliaikaisemmin. Valitettavasti THL toimialaa on viime vuosina yritetty venyttää liiaksi valvonnan suuntaan. Mielestäni kaikki valvontatyyppinenkin pitäisi karsia sieltä pois ja keskittyä tietotyöhön. Maakunnissa tarvitaan tarttumapinta, yhteistyökumppani THL:lle.
Päivitys 22.1.2017: Kirsi Kuusinen-James kommentoi FB:n puolella seuraavasti:
Masote on sinänsä myös harjaanjohtava nimi, että yksiköiden suunnitellaan sijaitsevat 5 alueella, eikä siis joka maakunnassa. Valtakunnallisesti organisoidun tiedonkeruun, tulkinnan ja toimenpiteiden alueelliseen tukemiseen, tarvitaan myös Tuomas Tenkasenkin esittämää maakunnallista tutkimus -ja kehittämispanosta.
Päivitys 21.2.2017: Soininvaara perustelee blogissaan, miksi hän esitti MasoteA?
Kyse on hänen mukaansa pikemminkin kehittämisyksikkö, joka muistuttaa jotenkin yritysten toiminnan kehittämisen ja talouden kehittämistä. Yksikköön rekrytoitaisiin suoraan kentän ihmisiä tilapäisesti. No katsokaa, onko omat vastaperusteluni tämän Soininvaaran tarkennuksen myötä turhia. En edelleenkään näe tarvetta erilliseen organisaatioon.
http://www.soininvaara.fi/2017/02/21/miksi-esitin-masotea/
Viitteet
Ks. myös edellinen blogikirjoitukseni 18.1.2017: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2017/01/soininvaara-virastosiilojen-kimpussa.html
ks. myös Ollin blogikirjoitus vuodelta 2016: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/09/terveydenhuollon-menetelmien.html
(3) Alueellisia raportteja: Näitä olen arvioinut blogikirjoituksissani aikaisemmin:
- Petra Kinnula, Teemu Malmi ja Erkki Vauramo: Miten sote-uudistus toteutetaan, KAKS 2015
- Eija Kauppi, Niku Määttänen, Tomi Salminen ja Tarmo Valkonen: Vanhusten pitkäaikaishoidon tarve vuoteen 2040, KAKS 2015
- Petra Kinnula, Teemu Malmi, Erkki Vauramo: Saadaanko Soteuudistuksella tasalaatua? KAKS 2014
- Petra Kinnula, Teemu Malmi, Erkki Vauramo: Sisältöä soteuudistukseen, KAKS 2014
-
Merja Mikkola, Hannu Rintanen, Leena Nuorteva, Merja Kovasin, Marina
Erhola: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon
laitospaikkaselvitys, THL-raportti 8.2015
- Nordic Health Care Group: Sotepalveluiden säästömekanismit, väliraportti 2.5.2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti