Kirjoittaja toteaa olevansa ennen muuta konsultti, jonka omat johtamiskokemukset ovat rajalliset. Tosin monenlaista konsultointia Alf on tehnyt ja kirjannutkin tähän teokseen ansiokkaasti. Aivan täyttä selvyyttä en saanut, kenet Rehn tulkitsee johtajaksi. Omat johtamisen kokemukseni liittyvät julkiselle puolelle. Sieltä löytyy minulle muutaman henkilön tiiminvetäjyydestä yli 100 hengen osaston vetovastuuseen. Tämän kokemuksen pohjalta tulee mieleen kuitenkin joitain kommentteja Alfille.
1. Toimintaympäristö sanelee paljon johtajuuden edellytyksiä. Julkisen ja yksityisen toiminnan ero on mielestäni selkeä. Julkisella puolella toiminnan oikeutus tulee yhteiskunnallisesta tehtävästä (lait, säädökset) sekä mahdollisuudet tehtävään osoitetuista julkisista (verovaroin kootuista) resursseista.Yksityisellä puolella oikeutus tulee pärjäämisestä kilpailluilla markkinoilla. Ilman maksavia asiakkaita homma ei toimi. Toimintaympäristö ja ydintehtävät määritelevät, miten johtajuuden ristiriidoissa pitää toimia.
2. Jokainen johtaja on työ-, ja elämänhistorialtaan erilainen. Jokainen johtaja on myös luonteenpiirteiltään omanlaisensa yksilö. Vuosien varrella olen ollut monenlaisissa testeissä, joissa minut on määritelty ominaisuuksiltani johonkin kategoriaan. Ei ihan huonoja ole olleet nuo testit ja kategorisoinnit. Selkeitä eroja johtajissa on. Varsin yleinen kommentti on kuitenkin, että johtajan ihanneprofiilia ei ole olemassa. Itse asiassa johtamistiimissä olisi hyvä olla profiililtaan hyvin erilaisia henkilöitä. Innovaatioilmasto saa puhtia erilaisuudesta, kunhan erilaiset ihmiset tunnistavat sen ja tulevat toimeen keskenään.
3. Johtajan johtamistilanne vaihtelee organisaation historiallisen tilanteen mukaan. Yksityisellä puolella start up eli oman tilan raivaaminen markkinoilla on omanlaisensa johtamishaaste. Vakiintuneen liiketoiminnan edistäminen on omanlaisensa juttu. Ja konkurssiuhan alla toimivan firman johtaminen on myös oma juttunsa. Julkisella puolella löytyy myös dramatiikkaa ja erilaisia haasteita eri vaiheissaan olevien organisaatioiden osalta. YT:t alkavat olla yhteistä "kauraa" niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Arvioin taannoin "Sinisen meren strategia"-kirjan. Siinä noisee esille tilanneanalyysi jopa dramaattisesti. https://ollintuumailut.blogspot.fi/2018/01/punainen-ja-sininen-meri-seka-tapaus.html
4. Neljäs kommenttini koskee tilannejohtamista. Erilaisia tilanteita tulee runsaasti on sitten toimintaympäristö missä tilassa hyvänsä. YT:t on tilanne, joka vaatii omia johtamisen menettelyjä. Jokainen kehityskeskustelu on oma tilanteensa. Jokainen rekrytointi on oma tilanteensa jne. Jokainen henkilöjohtamisen kriisi on oma juttunsa. Jokainen mahdollisuus ja menetetty mahdollisuus on oma tilanteensa. Näissä tilannejohtamisen haasteissa tulee esille myös johtajan oma luonne ja johtamistapa. Erilaisia teitä myöden voidaan onnistua, mutta myös epäonnistua. Tiimityössä johtamistilanne on käsillä jatkuvasti.
Kiinnostuin Alf Rehnin johtamisajatuksista muutama vuosi sitten lukiessani hänen kirjaansa: "Vaaralliset ideat - kun sopimaton ajattelu on tärkein voimavarasi 2012 (toisenlainen kirja luovuudesta)." (https://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/07/miksi-idea-ei-etene-kaytantoon.html) Vinkkasin Alfille tuosta blogikirjoituksesta ja hän vastasi välittömästi. Rehn yhtyi tuohon kriittiseen arviooni hänen kirjastansa ja totesi, että uudessa kirjassa asiat ovat uudella tapaa esillä. Onkohan tämä Johtajuuden ristiriidat tuo uusi kirja?
Nyt voin minäkin soittaa suutani johtamisesta varsin vapaasti. Yli 20 vuoden taival erilaisissa johtamistehtävissä on takana. Nyt olen asiantuntijan roolissa ilman ainuttakaan alaista. Mitä olen nyt oppinut uudesta positiostani. Pystyn hallitsemaan ajankäyttöni. Pystyn keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Kokousten määrä on rajallinen ja liittyy aina keskiössä olevaan asiaani. En joudu käsittelemään mitä erilaisimpia henkilöstöasioita, kunhan tulen toimeen itseni ja esimieheni kanssa. Voin kehitellä "vaarallisia" tai vaarattomia ideoita, mutta niiden toteuttamisesta päättää lopulta esimies. Ei huono tämä asiantuntijankaan rooli ole.
Yle: Arto Nyberg 11.3.2018: Alf Rehn |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti