Optimaaliseen pärjäämisvarannon hallintaan osin sydänprotokollan mallilla?

 

Sydänprotokolla. Osallistuin  4.3.2026  "sydänprotokolla"-webinaariin. Vetäjinä olivat lääkäri-tietokirjailija Olli Sovijärvi ja tietokirjailija-biohakkeri Teemu Arina (Hololifecenter.com).  Olen seurannut tätä lääketieteen ja digiteknologian yhteistyötä alusta saakka. Täytyy sanoa, että paljon ovat saaneet aikaan. Ja suosiokin näyttää kasvaneen. Seminaarissa oli yli 1000 osallistujaa! Olli-kaimani totesi alustuksen lopuilla, että hän on vuosien varrella käynyt läpi yli 10000 tieteellistä julkaisua - kuulostaa uskomattomalta. Alustuksen lopuksi hän nosti esille vastuuvapauslausekkeen: Sisältö perustuu tieteelliseen tutkimukseen ja asiantuntijoiden kliiniseen kokemukseen. Sisältö toimii yleisenä tietona ja itsehoidon tukena, eikä korvaa lääkärin arviota, diagnoosia tai hoitoa. Keskustele lääkärisi kanssa ennen merkittäviä elämäntapamuutoksia. Jos sinulla on sairaus tai käytät lääkitystä, keskustele muutoksista lääkärisi kanssa etukäteen.

Yllä on kaksi yhteenvetokuvaa kahden tunnin webinaarista, jossa tavoitellaan sydänpotilaan elämäntapamuutosta. Ylin kuva kertoo prosessikuvana sydänprotokollan etenemismallin kolmessa vaiheessa. Vaihe 1: perusta, aineenvaihdunnan tasapainotus, matala-asteisen tulehduksen vähentäminen, perusliikunta ja laadukas uni. Vaihe 2: korjaus: Verisuonten toiminnan tehostaminen jne. Vaihe 3: optimointi: metabolinen joustavuus, harjoittelu jne.  Alemmassa kuvassa kuvataan neljä avainelementtiä optimaaliseen sydänterveyteen: ravinto, liikunta, palautuminen, ravintolisät. 

"Kohti ihmislähtöistä sotea" - kirjassani olen ottanut keskeiseksi käsitteeksi ihmisen pärjäämisen. Siinä yhteydessä oleellista on, että me ihmisinä pyrimme ennalta ehkäisevästi elämäntapamuutoksiin. Näin pärjäämisvarantomme vähentäisi riskejä ajautua riippuvaiseksi ulkoisista sote-palveluista tai myöhentäisi ajautumasta pysyvien palveluiden piiriin. Pystyisimme nopeasti oppimaan uusia taitoja pärjäämisen ylläpidossa. Pärjäämisen ilosanoman kimpussa olen ollut muutaman vuoden. Ensin kävimme monet syvälliset keskustelut aiheesta idean Suomeen tuojan Kauko Koivuniemen kanssa. Hyvinvointi- ja terveyshyötykirjassani kehittelin ajatusta eteenpäin. Sen pohjalta syntyi oheinen kuva. Tämän jälkeen teimme  Kaukon kanssa 10-osaisen blogisarjan aiheesta "Me pärjäämme". Sitten saimme mukaan myös vanhan ystäväni, lääkäri Mikko Nenosen. Kolmistaan kirjoitimme kirjan "SOTE 3.0- kohti uutta kulttuuria" 2024-2025.  Tämä uusi kirjani on jatkoa pärjäämisen ilosanoman levittämiselle ja kehittämiselle. Kuva löytyy tästä uusimmasta 2026 ilmestyneestä kirjastani sivulta 26 selityksineen ja omakohtaisine arviointeineen, mihin sijottaisin oman pärjäämiseni tilan. (Tai myös vuonna 2021 ilmestyneestä kirjastani "Hyvinvointi- ja terveyshyöty",    s.229-230) Verrattuna Sovijärven ja Arinan malliin tämä mallini on hyvin yleinen ja sopii siis myös sepelvaltimosairaalle. Se soveltuu myös hyvin monisairaille ja sosiaalihuoltoon. 

Optimaalinen pärjäämisvarannon hallinta. Innostui nyt kuitenkin kehittämään eteenpäin pärjäämisvajeiden ennaltaehkäisyä Sovijärven ja Arinan sydänprotokollaa hyödyntäen. Esitän pointit minämuodossa. 

• Ihmisen pärjäämisen protokollan kolme vaihetta optimaaliseen pärjäämisvarannon hallintaan.
• 1. vaihe eli perusta: Pohdin, mitä teen tällä hetkellä elintapojeni muuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Liikunko riittävästi? Syönkö terveellisesti? Nukunko riittävästi, onko uneni mielestäni hyvää? Onko jotain pärjäämisessäni, jota voisin parantaa omin keinoin? Onko sosiaalinen elämäni kohdallaan - perhe, ystävät, (jos työssä, niin työkaverit, pomot)? Onko taloudellinen tilanne hallinnassa? Koenko siis, että pärjäämisvarantoni on hallinnassa vai havaitsenko joitain vajeita?
• 2.vaihe eli korjaus: Tässä perustan kuvauksessa on samalla välineet korjaussarjalle:lisää liikuntaa, ruokavalio terveemmäksi, paino hallintaan, rentoon riittävän pitkään uneen, lähiyhteisön yhteydenpidon lisäämiseen ja hallintaan, talous kuntoon.
• 3.vaihe eli optimointi: Niin siinä pitää löytää realistinen tie optimointiin pärjäämisen eri osa-alueilla. Jonkinlaiset mittarit pitäisi hyväksyä mukaan optimointivaiheeseen esimerkiksi seuraavasti: viikkoliikunta kertoina ja pituuksina, suositusruokalautesen käyttöönotto, unen seuranta älykellolla, painon seuranta mittanauhan avulla, talouden hallinta kuluseurannalla, lähiyhteisön kontaktien aktivointi.

• Ihmisen pärjäämisen neljä avainelementtiä optimaaliseen pärjäämiseen.(Nämä neljä ovat peräisin kolmen konkarin (Kauko, Mikko ja Olli)  kirjan SOTE 3.0 pärjäämismallista (s.28-29). 
• talous: rakennan luottamuksen talouden hallintaani; kehitän taloustaitojani
• turvallisuus: varmistan, että lähiyhteisöni verkosto kunnossa 
• tekeminen: varmistan, että minulla on mielekästä tekeminen yksin ja yhdessä lähiynteisöni kanssa; opettelen uusia tekemisen taitoja
• toverit: toimin periaatteella kukaan ei jää yksin.

• Suosittelimme yhdessä Kauko Koivuniemen kanssa yksinkertaiset seurantavälineet laajan mittarien kartoituksen perusteella. Ne ovat kuvattu 10-osaisessa blogissamme ja myös Hyvinvointi- ja terveyshyötykirjassani (2021)
• PEI-mittari terveyden subjektiiviseen arviointiini: mittari kuvaa pärjäämiseni tunnetta terveyden näkökulmasta; mittaria voidaan käyttää ennalta ehkäisyssä, ennakoinnissa sekä palvelujen toteuttamisen arvioinnissa (Mittarin toi Suomen oloihin Elina Tolvanen. https://www.tuni.fi/fi/ajankohtaista/elina-tolvanen-potilaan-parjaamisen-tunnetta-mittaava-pei-mittari-soveltuu).
• Ensi- ja turvakotien liiton vaikuttavuusmittari (5 kysymystä): sopii ennen muuta vaiheeseen, jossa minä olen  jo hakeutumassa palveluiden piiriin: haittakokemus eli kuinka paljon ongelmani haittaa elämässäni; miten suoriudun päivittäisestä toiminnastani ja tehtävistäni; sosiaaliset suhteet eli kuinka tyytyväinen olen ihmissuhteisiini; turvallisuus eli kuinka turvalliseksi koen oloni; toiveikkuus eli olenko tuntenut itseni toiveikkaaksi tulevaisuuden suhteen. 

Tämä kaunis lista on myös monin tavoin haavoittuvainen. Yksi tärkeä tekijä on oma motivaatio tai ulkopuolisten ihmisten suositusten perusteella motivoituminen. Luulen, että suuri osa meistä toimii vanhojen tottumusten varassa. Ne saattavat olla elämänhallinnan kannalta oikein hyviä, mutta niin ei vain aina ole. Esteitä on  monenlaisia. Ja myös mahdollisuuksia on monenlaisia. Syntyisikö motivaatio aivan omasta järkeilystä, tahdosta vai pitäisikö sitä tuupata eteenpäin jonkun läheisen, jopa ammattiauttajan. Lähtötilanteemmekin on kovin erilainen. Osa meistä on monin tavoin hyväosaisia, osa huono-osaisia. Eikä lähtötilanne ole aina itsestä kiinni. Monet taustat ovat ylisukupolvisia niin  hyväosaisuudessa kuin huono-osaisuudessa. Sattumalla on myös suuri merkitys. On sairauksia, tapaturmia ja ihmisten välisiä kohtaloita, joiden syitä on vaikea selittää muulla kuin sattumalla. On myös niin, että osa meistä vastustaa, inhoaa kaikenlaista mittaamista ja seurantaa. Muistan Hololifen alkumetreiltä, kun Teemu Arina esitteli luennoillaan biohakkerin ominaisuudessa kaikkia elintapoihinsa liittyviä mittareita ja seurantajärjestelmiä. Silloin jäi käsitys, että liika on liikaa. Tunnustan, että viime viikolla kävin laboratoriossa (harvemmin kuin Teemu). Täysi kattaus (ainakin ymmärtääkseni) laboratoriotutkimuksia tehtiin ja ymmärsin niiden sanomankin helposti viitearvojen avulla (normaali vähintään ja enintään tiettyjen numeroarvojen välillä). 

Edelleen on kuitenkin niin, että valtaosa meistä pärjää elämässään oma pärjäämisvarantonsa avulla. Pärjäämisvajeita tulee, joista suuri osa on ammattiavun turvin ylitettävissä ja omin voimin uusia pärjäämisen taitoja oppimalla. Mutta on suuri joukko ihmisiä, joiden pärjäämisen vaje jo sinänsä estää niiden kimppuun käymistä. Tai kimppuun käydään ilman palvelujen tarjoajien keskinäistä koordinaatiota yhdessä palvelujen tarvitsijan kanssa. Tällaiset interventiot (puuttumiset) ovat myös yhteiskunnan kannalta kalliita ratkaisuja. 

Jutussa käyttämäni lähteet 

Olli Sovijärvi, Teemu Arina: Sydänprotokolla: ennakkomateriaali ja webinaariaineisto 2026; Hololifecenter.com

Olli Nylander: Hyvinvointi- ja terveyshyöty - ajopuusta aktiiviksi, BOD 2021

Kauko Koivuniemi, Olli Nylander: Me pärjäämme 10-osainen blogikirjoitussarja; 2023;  https://ollintuumailut.blogspot.com/2023/08/me-parjaamme-osa-10-me-opimme-siksi.html

Olli Nylander, Kauko Koivuniemi, Mikko Nenonen: SOTE 3.0 - Kohti SOTEn uutta kulttuuria - Suomen muutosmatka kolmen konkarin kertomana. Kansalaisten pärjääminen ja pärjäämistaidot keskiössä. SOTE 3.0: uusi toimintatapa ja uusi organisaatio, BOD 2024,2025

Olli Nylader: Kohti ihmislähtöistä Sotea- ihminen pärjäämisen keskiössä, BOD 2026 

Suomen kunnat listattiin ensi kertaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaan

  Suomen kunnat listattiin ensi kertaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaan; Pekka Pantsu 7.2.2026 YLE-uutiset;  https://yle.fi/a/74-20209190

Länsi-Suomesta löytyvät Suomen sosiaalisesti oikeudenmukaisimmat kunnat. Raha ei ratkaise kaikkea

Pedersöre Pohjanmaalla on Suomen sosiaalisesti oikeudenmukaisin kunta, kertoo uusi selvitys.

Sosiaalista oikeudenmukaisuutta edesauttaa muun muassa vähäinen työttömyys ja hyvä terveys.

Selvitys osoittaa Suomen jakautuvan hyvinvoivaan länteen sekä heikompiin itäosiin.  

Pähkinäsaaren rauhan raja 1323. Kelan maksamat terveysperusteiset etuudet on kuvattu oikealla olevassa kuvassa vuodelta 2017 ja siihen on samalla piirretty Pähkinäsaaren rauhan raja 1323.  Avasin tätä Kelan kuvaa myös viittaamalla sairastavuusindeksiin elämäkerrassani 2022 seuraavasti: "Suomalaisessa geeniperimässä olen idän ja lännen risteyskohdassa. Oheisen kartan Pähkinäsaaren rauhan 1323 raja erottaa idän ja lännen toisistaan.  Kemissä syntyneenä isän puolelta kannan idän geeniperimää. THL:n vuoden 2019 sairastavuusindeksillä mitattuna Kemi on indeksin huonommassa päästä mitattuna 11. huonoin arvolla 145,3. Äitini on puolestaan syntynyt Vaasassa, josta tulee lännen geeniperimä. Vaasa on sairastavuusindeksin toisessa päässä 30 parhaan joukossa luvulla 89.8". 

Kemi bayesilaisella menetelmällä kuvattuna. Tein myös 2004 bayesilaisella neuroverkkovälineellä (sen ajan tekoälytuotteella) kuntavertailun. Siteeraan tiivistetysti elämäkertani tekstiä sivulta 320:  Stakesin asiantuntijaryhmä oli määritellyt joukon hyvinvointia, pahoinvointia ja syrjäytymistä koskevia indikaattoreita. Kysymys oli käytössä olevien valmiiden indikaattorien listasta. Kohteena eivät olleet kansalaiset vaan kunnat.Tuloksena oli, että Ahvenanmaan kunnat sekä rannikon pienet suomenruotsalaiset kunnat olivat hyvinvoivia kuntia. Tuloksena oli myös oman syntymäkaupunkini Kemin sijoittuminen verrattuna suomenruotsalaisiin kuntiin toiseen ääripäähän. Tämän elämäkerran alussa olen kuvannut myös Kemiä kaupunkina eri aikoina. Ongelmia on ollut taloudessa jatkuvasti. Indikaattoriryhmästä merkittävimmin vaikutti toimeentulotuki. Sotkanet-indikaattoripankista voi kaivaa esille pitkän aikasarjan, jossa tuo Kemi ”komeilee” pahoinvoivien kuntien kärkipaikoilla vuodesta toiseen. Kemi (sijalla 245 -tyydyttyvä) on vuoden 2026 kuntavertailussa samassa asemassa kuten myös esimerkiksi Vaasa pohjanmaan kuntana sijalla 69 (erinomainen, erinomainen, kohtalainen). 

Johtopäätökseni. Kuntien vertailu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden indikaattoreilla, Kelan terveysperusteisilla indikaattoreilla, sairaustavuusindeksillä sekä ryhmällä hyvinvointia, pahoinvointia ja syrjäytymistä kuvaavilla indekseillä antavat samansuuntaisen lopputuloksen vuodesta toiseen. Onkin niin, että kaikissa käytetyissä indikaattoreissa on samanlainen perusominaisuus. Ne on rakennettu useista tietolähteistä ja ovat myös tilastollisten tutkimusten aikaansaannoksia. Ehkä poikkeuksen muodostaa bayesilainen havainto siitä, että toimeentulotuki nousee keskeiseen selittävään asemaan indikaattorijoukossa. Tämä on ymmärrettävää. Mitä enemmän on perustoimeentulon (perimmäisen sellaisen) käyttäjiä kunnassa, sitä haasteellisempi on kunnan oikeudenmukaisuuden tila, sitä enemmän on hyvinvoinnin sijasta kunnassa panoinvointia ja syrjäytyneisyyttä. Voidaasn myös indikaattoreiden vaikuttavuutta arvioida näkökulmasta, miten niiden antamaa mittariarvoa voidaan politiikkatoimin muuttaa. Tein taannoin kaksi erillistä kuvausta indikaattorimaailmasta. Ne on luettavissa kirjassani "Kohti ihmislähtöistä sotea- ihminen pärjäämisen keskiössä" (2026). Yhdistin kirjan julkaisemisen jälkeen kuvaukset yhteen nelikenttään oheisessa kuvassa. Kylmät mittarit ovat hyvää kansallista tilastopohjaa, mutta vaikuttaminen politiikkatoimin tai johtamistoimin on vaikeaa. Viileisiin ja kuumiin mittareihin voidaan vaikuttaa erilaisin ohjausmenetelmin. Kuumat ja tulikuumat mittarit ovat hyvinvointialueiden johtamisen ydintä. Tulikuumat ovat suoraan osa asiakas-ammattiauttajasuhdetta. 

YLEn uutinen kokonaisuudessaan, perustuen FCG:n tutkimukseen ja tutkimuksesta vastaavan Eero Laesterän haastatteluun. 

Pohjalaiskunta Pedersöre pääsee tällä kertaa kerta heitolla positiiviseen julkisuuteen. Manner-Suomen kaikki 292 kuntaa kattavan selvityksen mukaan Pedersöre on Suomen sosiaalisesti oikeudenmukaisin kunta. Selvitys tehtiin nyt ensi kertaa. Pedersöre on reilun 11 000 asukkaan kunta Pohjanmaalla, Pietarsaaren lähellä. Kunta on ollut kuluneen vuoden aikana otsikoissa lähinnä erikoisista katoamisista. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ilmenee Pedersöressä muun muassa siten, että kuntalaisten terveys on hyvällä mallilla, työttömiä on vähän ja kunnassa on turvallista. Myös kulttuurin ja liikunnan edistämisestä Pedersöre saa selvityksessä hyvät pisteet. Asumisen ahtaus sen sijaan verottaa tulosta hiukan. – Sosiaalinen oikeudenmukaisuus kuvaa tietynlaista onnellisuutta kunnassa ja sitä, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet vaikkapa terveyteen, hyvinvointiin tai vapaa-aikapalveluihin, sanoo selvityksen koonnut johtaja Eero Laesterä konsultointiyritys Finnish Consulting Groupista FCG:stä. Selvitys syntyi osana valtiovarainministeriön hanketta, jossa pohdittiin valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Itse uudistus on sittemmin keskeytetty. – Hyvän elämän mittaustahan se on, Laesterä tiivistää. Tällä on myös merkitystä kunnan itsensä menestymisen kannalta. Laesterän mukaan kunta, joka on saanut tarkastelussa hyvät pisteet sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa, on todennäköisesti myös elinvoimainen.

Länsi ja itä eri asemassa. Kuntaselvitys todistaa, että tasan eivät käy onnen lahjat Suomen kunnissa ja niiden asukkailla. Selvityksen perusteella Suomi jakautuu kahtia: sosiaalisesti oikeudenmukaiset kunnat sijoittuvat länteen ja tältä kantilta heikommat kunnat itään ja pohjoiseen keski-Suomeen. Maakunnista oikeudenmukaisin on Pohjanmaa, kakkosena tulee Varsinais-Suomi ja kolmantena Pirkanmaa. Maan talousveturiksi kutsuttu Uusimaa on neljäntenä.– Kun katsotaan kuntakärkilistaa, sieltä nousee ruotsinkielinen Pohjanmaa ja muutamia kuntia Varsinais-Suomessa, tällaisia yllättäviä nippuja, Laesterä toteaa. Laesterän mukaan kärkipäässä on myös kehyskuntia, joissa on nuorekasta väkeä ja kasvua. Suuremmat kaupungitkin saavat Laesterän mukaan yllättävän hyvät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pisteet. Hän sanoo, että pisteytyksissä hyvin menestyneet kunnat olivat tasaisen hyviä kaikissa selvityksen seitsemässä osa-alueessa. Kehnosti pärjänneillä taas korostuivat huonot pisteet terveyteen, tulotasoon ja työttömyyteen liittyvissä asioissa. – Hankalat asiat korostuvat, jos ollaan pitkään työttömänä ja sairastutaan. Nämä ovat monta kertaa kuntia, joissa väkiluku heikkenee jatkuvasti, Laesterä toteaa.

Näin selvitys laadittiin. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mittaus oli Valtiovarainministeriön vetämän valtionosuudistushankkeen sivuosa. Mittaus tehtiin nyt ensi kertaa. Eero Laesterä hahmotteli yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa mittaristoa, jolla voitiin mitata kuntien sisäistä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja kuntien välistä eroa. Tarkastelussa oli seitsemää eri muuttujaa: vapaa-aika, terveys, tulotaso, asuminen, työttömyys/työllisyys, osallistuminen/vaikuttaminen, turvallisuus. Mitatut tekijät arvioitiin tilastotietojen pohjalta. Tilastotiedot ovat yleisimmin vuosilta 2023–2024.

Raha ei ratkaise kaikkea. Laesterä nostaa keskeiseksi huomioksi, että sosiaalisella oikeudenmukaisuudella ja valtion kunnalle maksamalla valtionosuuden määrällä on kovin vähän yhtäläisyyttä keskenään. – Siltä näyttää, että raha ei ratkaise ihan kaikkea. Siellä on kuntia, jotka eivät panosta niin paljon palvelurakenteeseen. Silti niillä on hyvät pisteluvut sosiaalisessa oikeudenmukaisuudessa, Laesterä avaa. Ja sama toisinpäin:– Monesti pienet kunnat, jotka panostavat paljon euroja asukasta kohden vapaa-aikatoimeen, eivät siitä huolimatta nouse sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pisteissä kauhean korkealle.

Pedersörestä puuttuu työvoimaa. Pedersören kunnanjohtajan Stefan Svenforsin mielestä Pedersören ykkössijan taustalla on kuntalaisten yhteisöllisyys, mutta suurin ansio on hänen mukaansa alhaisen työttömyysprosentin.Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pedersöressä joulukuussa 7,2 prosenttia, kun koko maan luku oli liki tuplat, 13 prosenttia.– Kun ihmisillä on töitä, on helpompi myös viihtyä ja olla osa yhteiskuntaa, Svenfors arvioi. Pedersören haaste onkin harvinaisuus nyky-Suomessa: työvoimapula. – Meillä on vilkas ja monipuolinen elinkeinoelämä, joka imee työvoimaa vahvasti. Itse asiassa Pedersöreen pitäisi saada lisää porukkaa, Svenfors sanoo. – Meillä on työvoimapula. Se hidastaa kehitystä ja siinä meillä on haasteita. Työvoimapulan taustalla vaikuttaa asuntopula. Asuntoja on liian vähän kysyntään nähden, vaikka vuokra-asuntoja on rakennettu lisää vuosien mittaan. – Siihen pitäisi puuttua, mutta sehän koskee melkein koko tätä seutua, Svenfors kertoo. Asuminen onkin ainut kuntaselvityksessä mitatuista asioista, josta Pedersöre sai muita kategorioita heikommat pisteet. Ylen haastattelemat kuntalaiset näkivät puuttumisen tarvetta siinä, että säästöpaineet uhkaavat heikentää vanhushoidon tasoa. Myös kyläkoulun tulevaisuudessa piisaa pohdittavaa lähinnä lapsimäärän laskun takia. Pedersöre on vankasti ruotsinkielinen kunta, mikä näkyy myös valtuustossa. Kunnanvaltuuston yhteensä 35 paikasta on Ruotsalaisella kansanpuolueella yli puolet, 18 paikkaa. Kristillisdemokraateilla on 14 paikkaa ja sosiaalidemokraateilla kolme paikkaa. Muita puolueita ei ole valtuustossa.

Esimerkkipoimintoja kartalta:YLEn linkistä voi hakea haluamansa kunnan tiedot 

Kemi: 245: terveys tyydyttävä, työttömyys tyydyttävä, turvallisuus ja syrjäytyminen tyydyttävä

Vaasa   69: terveys erinomainen, työttömyys erinomainen, turvallisuus ja syrjäytyminen kohtalainen

Espoo:  41: kaikki kolme indikaattoria erinomaisia