Päivystyshelppi-palvelu - hyvä idea kaipaa vielä kehittelyä, päivitys 1.9.2020

 

 

 

 

 

 

 

 

 https://www.terveyskyla.fi/paivystystalo/palvelut/p%C3%A4ivystyshelppi-palvelu

Tässä se on se uusi palvelu, joka laittaa kohdalleen päivystyspalvelujen kysynnän, tarpeen ja tarjonnan. Meidän kansalaisten kannalta palvelun avulla voin ennakoida, onko tarpeen ja kannattaako minun mennä päivystykseen. Terveyskylän päivystystalo on palvelun kehittäjä ja omistaja. Päivystystalo kertoo seuraavaa:

Päivystyshelpin avulla käyttäjä voi etsiä toimintaohjeita hoidon tarpeen arvioimiseksi. Palvelu tarjoaa neuvoja hoitoon hakeutumiseen ja itsehoidon tueksi. Hätätilanteissa oikean toiminnan varmistamiseksi palvelu tarjoaa ensin ohjeita yleisimpien hätätilanteiden varalle. Sen jälkeen käyttäjä voi edetä palvelun hakutoiminnallisuuksiin ja etsiä haluamaansa tietoa valitsemiaan hakusanoja ja suodattimia käyttäen. Hoitoa vaativissa terveysongelmissa Päivystyshelppi ohjaa käyttäjää tilanteen mukaan:

• soittamaan hätänumeroon 112
• ottamaan heti yhteyttä oman terveyskeskuksen kiirevastaanotolle tai päivystykseen
• olemaan yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen ensisijaisesti omaan terveyskeskukseen tai terveysneuvontaan toimintaohjeeseen määritellyn ajan kuluessa

Lievissä terveysongelmissa Päivystyshelppi tarjoaa käyttäjälle ohjeita itsehoitoon ja voinnin seurantaan. Päivystyshelppiä ei ole tarkoitettu yksittäisen oireen vakavuuden arviointiin, eikä se korvaa terveydenhuollon ammattilaisen tekemää hoidon tarpeen arviota.

Miten päivystyshelppi toimii? Ensin vastaan kysymykseen: Onko sinulla jokin seuraavista hätätilanteista? Niitä on lueteltu 23 kpl allergisesta reaktiosta vierasesineeseen hengitysteissä tai nielussa. Seuraavaksi valitaan kehonosa, missä ongelma piilee. Voin kirjoittaa ongelman. Valitsin pään alueen ja kirjoitin "mieli maassa". Sain kuusi vastausta: nielemisvaikeus, nielun tai kaulan turvotus, vieras esine hengitysteissä tai nielussa, vieras esine peräsuolessa, leukakipu, hengenahdistus. Totta voi olla, että aiheuttaja on vieras esine tms. Mutta tämä haku ei nyt mennyt kohdalleen. Näyttää siltä, että toistaiseksi palvelu ei mielenterveysongelmiin oikein pure. Hakuehdoissa on varmista kehittämisen varaa ja siksi halutaankin palautetta palvelusta.

Miten voitaisiin palvelua kehittää suuntaan, jossa otettaisiin myös huomioon ns. turhat päivystyskäynnit. Ne liittyvät moninaisiin ongelmiin, jotka eivät aina ole luokiteltavissa fyysisiksi vaivoiksi tai ei ainakaan pelkästään sellaisiksi. Ammattilaiset ovat todenneet, että päivystykseen tulee paljon sellaisia ihmisiä, joiden ongelmat eivät ole luonteeltaan päivystystyyppisiä. Puhutaan yleisestä pärjäämisvajeesta.

Pohdin myös, miten erilaisten digitaalisten palvelujen kehittämisessä tehdään yhteistyötä yli rajojen. SoteDigi oy:lle eli tulevalle DigiFinland oy:lle on siirretty vastuu omaolopalvelusta. Tuntuisi siltä, että päivystyshelppi ja omaolo (https://www.omaolo.fi/) voisivat olla sukulaisia keskenään. Jos omaolo tuntuu ongelmalliselta ja siitä tulee akuutti hätä, voisi päivystyshelppi olla avuksi. Avasin omaolopalvelun ja vastaan tuli kysymys "Epäiletkö koronavirusta?" Olisihan tämä ajankohtainen ongelma ollut paikallaan jotenkin liittää päivystyshelppiin, vaikka ongelma ei välttämättä ratkea päivystyksen kautta.

Lopuksi tullaan aivan keskeiseen asiaan, miten pääsen nopeasti päivystykseen ja saan nopean ja tarvitsemani hoidon. Asun Espoossa - hyvinvoinnin kehdossa. Minulla ja perheenjäsenilläni (monenikäisillä) on monenlaisia, jälkikäteen jopa hupaisia kokemuksia tuntien odotuksesta. Laskin kerran, että 8 tunnin odotuksella sain puolen tunnin palvelun. Kerroin kolme vuotta sitten yhden esimerkin: https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/10/paivystyksen-odotusaika-mika-on_31.html Jos näin on vielä asian laita, voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Jorvin päivystykseen päivystyshelppi-palvelu selko-ohjeineen ja vielä siten, että se hälyttäisi päivystävää hoitajaa, kun oireet pikaiseen hoidon tarpeeseen täyttyvät. Voisihan tätä palvelua kehittää myös niin, että olisi eriasteisin palveluita keveistä kannustuksista palata kotiin, erilaisiin sähköisiin ohjeisiin, hoitajavastaanottoon sekä viimein lääkärin vastaanottoon. 

Nyt vain kaikki kehittämään palvelua. Terveyskylän kehittäjät toivovat käyttäjiltä palautetta Päivystyshelpistä lomakkeella, joka löytyy Terveyskylästä Päivystyshelppi-palvelun verkkosivuilta.

Päivitys 1.9.2020: Johanna Virtanen kommentoi FB:n puolella seuraavasti: Samanlaisen sovelluksen äärellä on ilmeisesti sotedigi? Heillä sovellus tekeillä päivystysapu 116117 palvelusta. Miksi ihmeessä kahdella taholla puuhataan samaa asiaa pitkälti julkisilla varoilla? toivottavasti kilpailuasetelma luo laatua.

 

Hyötyajattelun perustaksi tarvitaan asiakkuussegmentit - kesäsarja osa 9, päivitys 24.8.2020

Kirjoitus on osa 9 kesäsarjaani hyvinvointi ja terveyshyödystä. Tämän osan avainhenkilöitä ovat webinaarilaiset sekä keskustelukumppanini Mikko Nenonen.

Iloisissa tunnelmissa avasimme QMS Nordicin Webinaarin 20.8.2020. https://qmsnordic.fi/fi/ajankohtaista/uuden-sukupolven-aptj-webinaarin-yhteenveto-ja-tallenne Professio oy loi fasiliteetit - kiitos Mikko Mömmö. Osallistujia oli yli 100 ja oletettavasti tulee lisää jälkikäteen katselijoita, koska ilmoittautuneita oli yli 150. Saimme tuoreeltaan palautetta, että veimme läpi vakavat asiat rennolla keskusteluotteella. Kuvassa on etualalla päävastuun kantanut QMS Nordicin tj. Jaakko Viitanen. Vasemmalla istuu Intersystemsin edustaja Miila Päivärinne. Taustalla vasemmalla on Olli ja Nenosen Mikko - molemmat Zappa-paidoissa.

Asiakkuussegmentointi oli yksi aiheista, jota olimme kehitelleen Mikon kanssa. Jaakon alustus pohjusti keskusteluamme linjalla Olli - Mikko. Toimme esille, miten terveyshyötyajattelu ja laajemmin hyvinvointi- ja terveyshyötyajattelu voisivat olla kantavana osana uutta asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Tässä ei kuitenkaan ole kaikki. Jo kesäsarjani edellisessä osassa 8 Juha Teperi avasi aihetta asiakassegmenttien tarpeellisuudesta sote-kehitystyössä. Juhan segmentit olivat: 

• tilapäiset ongelmat: kevyet menettelytavat, jopa osittain hoidettavissa digitaalisin välinein,
  
• moninaiset ja monimutkaiset ongelmat, 
• ongelmien kombinaatio: läsnäoloon perustuva moniammatillinen apu. 

Lisäksi on ryhmä ihmisiä, joilla on pärjäämisvajetta kaikilla elämänalueilla. Ns. pärjäämisvaranto on heikko. Kehittelimme Mikon kanssa tämän jaon huomioon ottaen sekä vanhoja segmentointeja hyödyntäen oman mallimme, joka on geneerinen sopien sekä sosiaalihuoltoon että terveydenhuoltoon.

• Välitön tai pikainen kontaktin tarve: sote-neuvontaa tarvitsevat, akuuttia avohoitoa tarvitsevat: Hommat hoituvat joko fyysisten tai virtuaalisten kontaktien avulla
• Hyvinvointi- ja terveyshyötymalli: kotiin palvelut, palveluasuminen, pitkäaikaislaitoshoito; Pysyvä fyysinen palvelu tai jatkuva itsehoito ja verkostoituminen hoitoyhteisöön; asiakkaan ja ammattihenkilön vuorovaikutus - asiakas näkee ongelmansa pärjäämisvaikeuksina, ammattihenkilö tulkitsee ongelmat ja sairaudet diagnooseina
  
• Määräaikainen palvelu ja hoito tilauksesta:  tunnistetut ongelmat ”hoidetaan pois jonot kurissa pitäen”; Tilapäinen apu, interventio yhteisesti sovittuna aikana.
• Väestönäkökulma liittyy kaikkiin kolmeen asiakassegmenttiin. Kysy on markkinakielellä kysynnän ja tarpeen hallinnasta suhteessa tarjontaan ja palvelu/hoitomahdollisuuksiin.
  
  

Yllä oleva taulukko avaa hyötyajattelua. Taustalla on jo aiemmissa kesäsarjassa lanseerattu pärjäämisen käsite. Tätähän vielä täydensi hyvin Matti Rimpelän lisäys pärjäämisvarannosta, joka ulottuu ihmisen koko elämäntilanteeseen. https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/08/hyotyajattelu-osaksi-asiakas-ja.html

Nykyjärjestelmät akuuttihoidon asialla. Kun tarkasteellaan nykyisiä asiakas- ja potilasjärjestelmiä, on niille luonteenomaista saada malli terveydenhuollon akuuttihoidosta ja laajemmin erikoissairaanhoidosta. Näin tietojärjelmätkin pärjäävät parhaiten tuon välittömän ja tai pikaisen kontaktin asiakasegmentissä. Myös määräaikainen palvelu tilauksesta saa apua nykyjärjestelmistä. Terveydenhuollossa tämä apu on ollut tarpeen rakentaa järjestelmiin hoitoon pääsyn valtakunnallisten vaatimusten vuoksi. Mutta tämä hyvinvointi- ja terveyshyötymalli on jäänyt (kuten aiemmin olen kesäsarjassa todennut) enemmänkin unohduksiin. Puhutaan kyllä paljon palveluita tarvitsevista asiakasryhmistä, mutta kriteerit tämänkään ryhmän tunnistamiselle puuttuvat. Se selvisi minulle, kun olin mukana SoteDigi Oyn Kainuun pilottihankkeessa, jossa olivat kohteena yli 75-vuotiaat.(https://sotedigi.fi/2019/11/15/keskiossa-yli-75-vuotiaiden-sote-palvelut-sotedigi-oyn-ja-kainuun-soten-tietojohtamisen-pilottiprojektin-loppuraportti-julkaistu/)

Väestönäkökulma on puolestaan jäänyt yksittäisten "harjoitusten", tutkimusten ja analyysien varaan. Löysin omasta tekemästäni tutkimuksesta vuodelta 1985 viittauksen väestönäkökulmaan rakentaessani tutkimuksen lähtökohtia. Viittasin tutkimukseni lähtökohdissa yksilödiagnoosiin (anamneesi - status-diagnoosi - hoito) ja sen rinnalla yhteisödiagnoosiin. Yhteisödiagnoosissa lähdettiin liikkeelle alueen perustiedoista ja terveydentilasta. Näistä rakennettiin yhdyskuntaprofiili ja terveysprofiili sekä ne yhdistäen yhteisödiagnoosi sekä väestötason toimenpiteet. (Lähde: Olli Nylander: Vanhusten laitoshoito ja sen vaihtoehdot TAYS:ssa vuonna 1984, Tays/ suunnittelu- ja tutkimustoimiston julkaisu nro 14/1985).  Kollegani Mikko Nenonen totesi webinaarissa, että pääsääntöisesti tuo väestönäkökulma puuttuu nykyisistä APTJ:sta. Kauaksi 1970-luvulle mentäessä Mikko löysi hyvät esimerkit edesmenneen Pekka Hosian maahan tuoma Finstar- järjestelmä sekä jo lopetettu Doctorex-järjestelmä, jotka sisälsivät ominaisuuksia myös väestötason työskentelyyn. 

APTJ-järjestelmien arviointi. Seminaarissa esittelimme myös tekemäni koeluontoisen arviointimallin soten asiakas- ja potilasjärjestelmien nykytilasta. Malli pohjautuu HIMSS-järjestelmään ja sen CCMM-sovellukseen (Continuity of Care Maturity Model). Malli on esitetty alla siten, että vasemman puoleinen taulukon osa on Ollin sovellus CCMM:stä Suomen sotemaailmaan ja oikeanpuoleinen osa taulukkoa on tiivistetysti vastaava määritys CCMM:stä. https://qmsnordic.fi/fi/blogit/himss-arvioinnista-soten-aptj-jarjestelmien-kokonaisarviointiin

Tein nopean kokemusasiantuntijuuteeni perustuvan analyysin, millä tasolla nykyiset APTJ-järjestelmät ovat. Tulokseksi sain 2-3. Kysyin Mikolta mielipidettä arviooni. Tiesin, että Mikko on käpistellyt vuosien varrella suurinta osaa potilasjärjestelmistä. Hän ei ollut aivan yhtä optimisti kuin minä. Järjestelmät ovat edelleen luonteeltaan paperimaailman siirtämistä digimaailmaan eli sähköisiä sairauskertomuksia (sähköinen kirjoituskone analogiana). Käytettävyyskin on saanut Mikolta paljon kritiikkiä, vaikka tiedän hänen varsin monipuoliset IT-kykynsä. Mikon mielestä järjestelmän pitäisi olla tiekartta eteenpäin eikä pelkästään seurantaväline.

Miksi pojilla Zappa-paidat päällä? Lopuksi haluan vielä kertoa, mitä tuossa Zappa-paidassa sitten oikein lukee. "Information is not knowledge. Knowledge is not wisdom. Wisdom is not beauty. Beauty is not love. Love is not music. Music is the best." Tämän Frank Zappa loihti sanomaan jo kauan ennen kuin oivalsimme Mikon kanssa erään työmatkan odotusaulassa, miten tietohierarkiaa pitäisi jatkojalostaa. Data, informaatio, tieto, viisaus, visio edellyttävät rinnallensa aina metaosion (taustaselityksen). Data ja meta-ajattelu puuttui Zapalta. Ymmärrys ja kyky hyödyntää tietoa on musiikkia korville. (https://ollintuumailut.blogspot.com/2019/05/ ) Teimme aiheesta artikkelin vuonna 2002, jota siteerataan edelleen ympäri maailmaa varsin ahkerasti. (https://www.researchgate.net/profile/Mikko_Nenonen/publication/238157904_A_theoretical_framework_for_health_information_systems/links/0c960539a910c8e87e000000.pdf) . 

Päivitys 24.8.2020:  FB:n puolella Matti Rimpelä nostaa vielä esille sen, että näkökulma tässäkin jutussa on liiaksi ongelmakeskeinen ja ammattihenkilöiden näkökulma.

Asiakassegmentointi on olennaista, kun keskitytään ongelmasuuntautuneeseen osaamiseen. Sen kääntöpuolena on ihmisten segmentointi -työnjaon ja erikoistumisen voimistuminen. Kokonaiset ihmiset eivät kohtaa kokonaisia ihmisiä. Toinen haaste on aika, miten usein asiakkaan tila, johon segmentointi helposti rajoittuu, muuttuu niin, että hän vaihtaa segmentistä toiseen. Ja kolmantena olettamus, että potilasasiakirja ratkaisee, tuottaa ja välittää olennaisen tiedon asiakkaasta. Juuri viimeksi mainittu saattaa olla suurimpia haasteita, koska siihen kätkeytyy helposti olettamus, että palvelujärjestelmässä ei yhdenkään ammattihenkilön tarvitse tutustua asiakkaan elämän ja elinolojen arkiseen kokonaisuuteen. Edelleen näen, että tässä on aika vahva asiantuntija- ja teknologiapainotus. Ainakin kannattaisi harkita, että terveydenhuollon sijasta puhuisi sairaanhoidosta ja siinäkin selventäisi, että tulkinta hakee terveyshyötyä erityisesti paljon ja jatkuvasti palveluja käyttävien segmentissä. Siitähän alunperin oli kysymys. Jo vielä, edelleen etsin, mistä tämän ylätason puheen sisällä oikein on kysymys. Kun segmentointi on tehty, miten seuraavat pienet askeleet astutaan? 

Ollin kommentti: Sovitteleva ratkaisu kuitenkin olisi tarpeen, jotta voitaisiin APTJ-järjestelmiä hyödyntää riittävästi näihin segmentteihin. Asiakkaan / potilaan näkemys, näkökulma ja omat arviot pitäisi saada nykyistä paremmin osaksi  APTJ- järjestelmiä. Lainsäädäntö lähtee siitä, että näissä järjestelmissä olevat tiedot ovat ammattihenkilöiden kirjaamia. Asiakkaan / potilaan ja ammattihenkilön välinen vuorovaikutus pitää mielestäni rakentaa segmenttikohtaisesti ja sen lisäksi vielä yksilöllisesti. Oleellista on molemminpuolinen luottamus. Asiakas- ja potilasasiakirjojen tulee olla luotettavia tukivälineitä. Siten ajattelen tämä segmentoinnin. Nyt nämä välineet ovat vahvasti akuuttihoito-orientoituneita. 

Päivitys 25.8.2020: FB:n puolella Timo Karjalainen ehdottaa, että rakennettaisiin pankkitiliä vastaava sotetili. "Sotetilillä tarkoitan valtakunnallisesti standardoitua ja integroitua tilinpitojärjestelmää eli Kanta.fi:n  tai Omakannan laajennusta. Sotetiliin kootaan jäsenneltyyn muotoon ihmisen käyttämiä, veroista kokonaan tai osittain rahoitettuja palveluja ja rahallisia etuisuuksia koskevia tietoja. Sotetili istuu kaikkiin asiakassegmentteihin. "Läpinäkyvänä" (sisältää myös palvelun ja rahaetuuden subventoimattoman hinnan tai kustannuksen) se palvelee pohjoismaisen sote-mallin tärkeintä ydintä."

Ollin kommentti:  Idea on hyvä, mutta vaatii runsaasti integraatiotoimenpiteitä jopa lainsäädäntötasoisia sellaisia.

Hyvinvointi- ja terveyshyöty-kesäsarjan edelliset osat:

• Osa 1: hyvinvointi- ja terveyshyötymalli soten johtamisen ytimeen - Ollin avaus; http://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/hyvinvointi-ja-terveyshyotymalli-soten.html
• Osa 2: Miksi terveyshyötymalli ei etene?: Risto Kurosen haastattelu; http://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/miksi-terveyshyotymalli-ei-etene.html
• Osa 3: "Terveyshyöty - vanha viini uudessa leilissä": Matti Rimpelä; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/terveyshyoty-vanha-viini-uudessa.html
• Osa 4: Hyödyn todentaminen vaikea kysymys sosiaalihuollossa - Ollin alustus; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/hyodyn-todentaminen-vaikea-kysymys.html
• Osa 5: Asiakkaan tarpeet (huolet) tunnistettava sosiaalihuollossa: Sirkka Rousu; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/asiakkaan-tarpeet-huolet-tunnistettava.html
•  Osa 6: Hyvinvointi- ja terveyshyödyn mittaamisessa paljon puutteita - Ollin välitilinpäätös; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/08/hyvinvointi-ja-terveyshyodyn.html
•  Osa 7: Arvoon perustuva terveydenhuolto voisi olla radikaali muutos sotessa: Juha Teperi; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/08/arvoon-perustuva-terveydenhuolto-voisi.html
• Osa 8:  Hyötyajattelu osaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmiä - Ollin yhteenvetoa webinaarin 20.8.20 pohjaksi; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/08/hyotyajattelu-osaksi-asiakas-ja.html
  

Hyötyajattelu osaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmiä - kesäsarja: osa 8

Hyvinvointi- ja terveyshyöty - kesäsarja: osa 8: Hyötyajattelu osaksi asiakas- ja potilasjärjestelmiä

Tämä kirjoitus on julkaistu QMSNordicin blogiosiossa: https://qmsnordic.fi/fi/blogit/hyvinvointi-ja-terveyshyoty-osaksi-asiakas-ja-potilaskertomusjarjestelmia Teksti on tehty johdannoksi QMS-Nordicin ja Professio oy:n 20.8.2020 klo 9-10 järjestettävään webinaariin: "Uuden sukupolven APTJ– Puhtia palvelujen ennakointiin, suunnittelemiseen ja tuottamiseen" (https://qmsnordic.fi/fi/tapahtumat/uuden-sukupolven-aptj-puhtia-palvelujen-ennakointiin-suunnittelemiseen-ja-tuottamiseen; https://professio.fi/product/uuden-sukupolven-aptj/#ohjelma).

Blogikirjoitus on samalla tiivis yhteenveto 7-osaisesta kesäsarjastani. On mahdollista, että sarja jatkuu vielä ainakin kahdella kirjoituksella. Toinen kirjoituksista liittyy tuohon webinaariin. Siinä haastateltavana tulee olemaan Mikko Nenonen.

• Osa 1: hyvinvointi- ja terveyshyötymalli soten johtamisen ytimeen - Ollin avaus; http://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/hyvinvointi-ja-terveyshyotymalli-soten.html
• Osa 2: Miksi terveyshyötymalli ei etene?: Risto Kurosen haastattelu; http://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/miksi-terveyshyotymalli-ei-etene.html
• Osa 3: "Terveyshyöty - vanha viini uudessa leilissä": Matti Rimpelä; ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/terveyshyoty-vanha-viini-uudessa.html
• Osa 4: Hyödyn todentaminen vaikea kysymys sosiaalihuollossa - Ollin alustus; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/hyodyn-todentaminen-vaikea-kysymys.html
• Osa 5: Asiakkaan tarpeet (huolet) tunnistettava sosiaalihuollossa: Sirkka Rousu; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/asiakkaan-tarpeet-huolet-tunnistettava.html
•  Osa 6: Hyvinvointi- ja terveyshyödyn mittaamisessa paljon puutteita - Ollin välitilinpäätös; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/08/hyvinvointi-ja-terveyshyodyn.html
•  Osa 7: Arvoon perustuva terveydenhuolto voisi olla radikaali muutos sotessa: Juha Teperi; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/08/arvoon-perustuva-terveydenhuolto-voisi.html

Perehdyin kesän aikana yksin ja asiantuntijoiden kanssa aiheeseen nimeltä terveyshyöty. Tavoitteenani oli laajentaa terveyshyödyn ajatustapaa hyvinvointiin ja sotemaailmaan. Haastattelin seuraavia henkilöitä: asiantuntijalääkäri Risto Kuronen (osa 2), yliopettaja Sirkka Rousu (osa 3), emeritusprofessori Matti Rimpelä (osa 3), vararehtori Juha Teperi (osa 7). Kesäsarjasta on ilmestynyt 7-osaa ja se on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteesta http://ollintuumailut.blogspot.fi.

Terveyshyötymallin ydin on, että potilas tietää itse paljon ongelmastaan ja sairauksistaan sekä yleensä pärjäämisestään. (Kuva vasemmalla). Terveyshyötymalli on kehitetty alun perin kroonisten sairauksien hoitoon (”Cronic Care Model”). Potilas on itse aktiivinen toimija ja ammattihenkilön tehtävänä on vahvistaa potilaan pärjäämistä. Laajensin tämän ajatuksen hyvinvointiin, jolloin sotepalveluista on mukana kaikenlainen ehkäisevä toiminta, mutta ennen kaikkea myös sosiaalihuolto. Matti Rimpelä totesi, että tämä on vain ”vanhaa viiniä uudessa leilissä”. Rimpelä kertoi myös, että terveyshyötymalliin on rinnastettavissa Michael Porterin Suomeen tuomaan arvoon perustuvaan malliin: ”Terveydenhuollossa arvo on nähtävä sen tuottamana terveydentilan paranemisena. ” hyvinvoinnin ja terveyden määritelmät kattavat terveyshyödyn ja terveydenhuollon arvon määritelmät. (kuva oikealla). Ihmisen pärjääminen arkielämässä on hyvä uusi tiivistys hyvinvoinnista ja terveydestä.

Rakensin jo kesäsarjan alkuvaiheessa hyvinvoinnin ja terveyshyödyn prosessimallin. Se on kombinaatio erilaisista aiheeseen liittyvistä prosessimalleista. Prosessi kulkee näin:

• elämäntilanteen arviointi (pärjään omillani tai tarvitsen ulkoista apua)
• yhteydenotto ja vireille tuleminen (arvioimme yhdessä ammattihenkilön kanssa palvelutarpeeni, arvioinnin tuloksena teen ajanvarauksen palveluun)
• asiakkuuden suunnittelu (painopiste on ammattihenkilöllä, joka tuntee palvelumahdollisuudet)
• palvelu / hoito (voi olla fyysistä tai digitaalista läsnäolopalvelua tai niiden kombinaatio)
• jatkohoito ja/tai elämäntilanteen normalisointivaihe (tässä viimeistään mitataan hyvinvointi- ja terveyshyöty).

Haastateltavilta saamani tiedon mukaan hyötyajattelu on jostain syystä jähmettynyt paikalleen. Kymmeneen vuoteen ei ole oikein mitään radikaalia tapahtunut. Ei ajatustavasta ole kovinkaan paljon näkynyt merkkejä edellisen tai nykyisenkään tuotantokauden soteuudistuksen valmisteludokumenteissa. Onhan se tosiaan voinut mennä ohi, kun dokumentteja on kummaltakin kaudelta ollut 1000 sivua per kausi. Ei ole APTJ-järjestelmiinkään sisään leivottu tätä ajattelutapaa. Tai sitten en vain ole huomannut.

Juha Teperin haastattelussa 7-osan blogikirjoituksessa nousi esille kaksi tärkeätä haastetta. Nykyinen sote-palvelujärjestelmä toimii ristiriitaisten kannusteiden varassa. Mikään kannuste ei edesauta hyvinvointi- ja terveyshyödyn nousua pinnalle. Jo pelkästään julkisen perusterveydenhuollon ja työterveyden kannusteet poikkeavat kertakaikkisesti toisistaan, eikä kumpikaan tue hyötyajattelua. Toinen Juhan esiin nostama asia oli siiloutunut organisaatiokeskeisyys, joka ei tue asiakaskeskeisyyttä. Juhan mielestä lähtökohtana pitäisi olla ihmisten pärjääminen arjessa. Intervention pitäisi perustua pärjäämisvaikeuksiin arjessa. Tässä Juhan ns. asiakkuuden segmentointimallissa vaikeudet voitaisiin segmentoida seuraavasti:

• tilapäiset ongelmat, jotka voidaan hoitaa kevyillä menettelytavoilla, jopa osittain digitaalisin välinein
• moninaiset ja monimutkaiset ongelmat sekä
• ongelmien kombinaatiot, jotka edellyttävät läsnäoloon perustuvaa moniammatillista apua.

Lisäksi on vielä ryhmä ihmisiä, joilla on elämänhallinnan pärjäämisvaje kattaa lähes kaikki elämisen osa-alueet eli puuttuu pärjäämisvaranto. Toisin sanoen sen paremmin pärjäämme, mitä suurempi on ”pärjäämisvarantomme” (Matti Rimpelä).

Yhdessä ystäväni lääkäri Mikko Nenosen kanssa pureudumme tähän kokonaisuuteen Professio oy:n webinaarissa 20.8.2020, kun me kaksi senioria avaamme 20 minuutin keskusteluosuutemme esittelemällä omaa asiakkuuden segmentointimalliamme. (Oheisessa kuvassa Mikko oikealla ja Olli vasemmalla valmistautumassa Kihvelitapahtumaan ennen korona-aikaa). Pohdimme, miten tuo malli sekä hyötyajattelu voitaisiin sisällyttää APTJ-järjestelmiin. Samalla ehkä selviää, onko jo olemassa APTJ-järjestelmiä, johon tämä ajatustapa on rakennettu mukaan.

Arvoon perustuva terveydenhuolto voisi olla radikaali muutos sotessa- kesäsarjan osa 7: Juha Teperi, päivitys 11.8.2020

Hyvinvointi- ja terveyshyöty - kesäsarja: osa 7: arvoon perustuva terveydenhuolto voisi olla radikaali muutos sotessa: Juha Teperi

• Osa 1: hyvinvointi- ja terveyshyötymalli soten johtamisen ytimeen - Ollin avaus; http://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/hyvinvointi-ja-terveyshyotymalli-soten.html
• Osa 2: Miksi terveyshyötymalli ei etene?: Risto Kurosen haastattelu; http://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/miksi-terveyshyotymalli-ei-etene.html
• Osa 3: "Terveyshyöty - vanha viini uudessa leilissä": Matti Rimpelä; ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/terveyshyoty-vanha-viini-uudessa.html
• Osa 4: Hyödyn todentaminen vaikea kysymys sosiaalihuollossa - Ollin alustus; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/hyodyn-todentaminen-vaikea-kysymys.html
• Osa 5: Asiakkaan tarpeet (huolet) tunnistettava sosiaalihuollossa: Sirkka Rousu; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/07/asiakkaan-tarpeet-huolet-tunnistettava.html
•  Osa 6: Hyvinvointi- ja terveyshyödyn mittaamisessa paljon puutteita - Ollin välitilinpäätös; https://ollintuumailut.blogspot.com/2020/08/hyvinvointi-ja-terveyshyodyn.html

Terveyshyöty Matti Rimpelän (osa 3) mukaan tuli Suomeen Michael Porterin mukana ja Sitran suojissa. Matti vinkkasi jo tuolloin heinäkuun alussa, että kannattaa haastatella Tampereen yliopiston vararehtoria Juha Teperiä. Olen Juhan kanssa vanha työkaveri Stakesin ajoilta. Hän on lääketieteen tohtori ja monin tavoin meritoitunut tutkija, kehittäjä ja hallintomies.  Juha on tehnyt yhdessä Porterin ja joidenkin muiden kanssa vuonna 2009 analyysin Suomen terveydenhuollon tilasta näkökulmana ”arvoon perustuva terveydenhuolto” (”value-based health care”). Raportin suomenkielisessä tiivistelmässä määritellään tämä seuraavasti (1):  

”Terveydenhuollossa arvo on potilaille (tai sairastumisvaarassa oleville) tuotettu terveys suhteutettuna käytettyihin voimavaroihin. Arvoon perustuva terveydenhuolto tarkoittaa tehokkaasti terveyttä tuottavaa järjestelmää. Nykyisiä terveydenhuoltojärjestelmiä ei ole organisoitu tuottamaan tehokkaasti terveyttä. Nyt niiden tärkein tuotos näyttäisi olevan hoito, ei terveys.  Tulevaisuuden terveydenhuollossa kaikkien toimijoiden toiminta tähtää yhteiseen maaliin, arvon tuottamiseen. Terveydenhuollon organisaatiot sovittavat toimintansa vallitseviin pelisääntöihin. Arvoon perustuvan terveydenhuollon säännöt on laadittu niin, että parhaiten terveyttä tuottavat organisaatiot menestyvät. Kustannusten siirtämistä toisille toimijoille ei palkita, ei myöskään oman organisaation tulojen varmistamista kokonaishyödyn kustannuksella. Terveyden tehokas tuottaminen hillitsee kustannuksia kestävästi. Hoito on järjestettävä potilaan terveysongelman mukaisesti yhtenä kokonaisuutena. Hoitoa ei pidä pilkkoa erillään tuotettuihin ja erillään rahoitettuihin osiin. Arvon tuottaminen vaatii osaamista, jonka varmistaa tarpeeksi suuri palvelujen määrä kussakin tuottajaorganisaatiossa.”

Hidas muutos. Ei ole tämä porterilainen terveydenhuollon kehittäminen edennyt. Kymmenen vuotta on lähes mennyt eikä suomalainen tilanne ole muuttunut. Kysyin tätä Juhalta. Arvoon perustuva terveydenhuolto on osapuilleen sama kuin terveyshyöty. Vaikuttavuus on rinnakkainen käsite hyödylle. Kustannusvaikuttavuus puolestaan tarkoittaa arvoa tai terveyshyötyä euroa kohden. Laajemmin voidaan sanoa, että hyvinvointi- ja terveyshyöty ovat arvon tuottamista. Lainsäädäntöuudistus ei ratkaise asiaa. Sen avulla voidaan Teperin mukaan vaikuttaa kannustinrakenteisiin, jotka ovat olennainen vipuvarsi muutokselle. Mutta tarvitaan myös kulttuurin muutos, joka on hidas prosessi. Se näkyy tästäkin kymmenen vuoden viiveestä.

Kannustimet puuttuvat tähänastisista kesäsarjan jutuista, toteaa Juha. On rakennettava samaan suuntaan etenevä kannustinjärjestelmä, joka takaa yhteispelin eri toimijoiden kesken eikä osaoptimointia. Yhteispeli on myös kansalaisen (asiakkaan, potilaan) etu. Juha nostaa esimerkiksi työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon ristiriitaiset kannustejärjestelmät. Työterveyshuollon kannattaa tarjota mahdollisimman paljon yksittäisiä palveluita (lääkäri- ja hoitokäyntejä, laboratoriotutkimuksia jne.), koska nuo tekijät ovat rahan lähteitä. Kunnallisessa perusterveydenhuollossa on puolestaan ennakolta annetut resurssit, joiden avulla pitää tulla toimeen ja tarjota palvelut. Siellä kannusteena on löytää mahdollisimman paljon kustannusten karsimisen välineitä, jotta pysytään annetuissa raameissa. Tuloksena voi työterveydessä olla ylihoito, ylidiagnosointi ja perusterveydenhuollossa alihoito, hoitamattomuus. Yhteistä näille kannustimille on, että ne eivät kumpikaan kannusta hyvinvointi- ja terveyshyödyn tuottamiseen.

Organisaatiokeskeisyys on toinen Teperin huomio, joka estää arvoon perustuvan terveydenhuollon kehittämisen. Juhakin viittaa Huberin ja kumppanien ajatustapaan, jossa näkökulmana on ihmisen pärjääminen arjessa. Intervention tulee perustua pärjäämisvaikeuksien segmentointiin. Joillakin on yksittäisiä, tilapäisiä pärjäämisongelmia, jotka voidaan myös hoitaa kevyillä menettelytavoilla, jopa digitaalisin etävälinein. Joillakin on moninaisia ja monimutkaisia sairauksien kombinaatioita, jotka edellyttävät läsnäoloon perustuvaa ammattiapua ja moniammatillista sellaista. Ja sitten on vielä ryhmä ihmisiä, joilla on elämänhallinnan kokonaisuudessa pärjäämisvaje. Tällaiset tapaukset ovat yli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukirjon meneviä. Tarvitaan jatkuvaa, monenlaista apua, neuvontaa ja tukea.

Pärjääminen. Otin tämän pärjäämisasian esille STM:lle tekemässäni konsultointitehtävässä 2018. Se otettiin pois loppuraportista jostain syystä, jota ei minulle suoraan kerrottu. Kehitimme kuitenkin tuota pärjäämisen käsitettä yhdessä eteenpäin STM:n tilaajapuolen henkilöiden kanssa. Saimme aikaan oheisen kaavion. (2) Vertaamalla tätä luokitusta edellä siteeraamaani Teperin ajatusmalliin nämä aktiiviset ongelmien kanssa pärjäävät voisivat tukeutua ensisijaisesti digitaalisiin palveluihin. Aktiiviset hyvinvoivat ja riskiryhmäläiset olisivat niitä, joihin voitaisiin kohdistaa väestötason aktivointitoimia – hyvinvointi- ja terveystarkistukset jne. Tuollaisen kohdistamisen tuloksena saattaisi löytyä ne välinpitämättömät riskiryhmät, jotka hyötyisivät ulkoisista impulsseista tai interventioista. Neljäs kategoria – paljon tukea tarvitsevat moniongelmaiset ja välinpitämättömät ihmiset ovat myös Juhan ajatustavassa merkittävä ryhmä. Heillä on elämänhallinnassa merkittävä pärjäämisvaje. Juha kuitenkin vierastaa tätä luokittelua, koska siihen liittyy osittain jopa syyllistävä välinpitämättömyyden käsite. Juha avaisi pärjäämisen käsitettä ennemmin suuntimamallilla.

Suuntimamalli on kehitetty Tampereella ja on käytössä useissa terveyskeskuksissa erityisesti Pirkanmaalla. Mallin esittelyteksti on seuraava: Suuntima on sähköinen kysymyksiin perustuva palvelu, jota terveydenhuollon asiakas ja ammattilainen käyttävät yhdessä vastaanotolla tai sairaalassa. Asiakkaalle ja ammattilaiselle on omat kysymykset: asiakas arvioi omia voimavarojaan ja ammattilainen arvioi asiakkaan tilanteen haasteellisuutta. Kysymykset koskevat asiakkaan hoitoa, kuntoutusta tai terveys- ja hyvinvointiriskiä sekä arjessa pärjäämistä. Suuntiman asiakkuuksia ovat omatoimi-, yhteisö-, yhteistyö- ja verkostoasiakkuus. Suuntima ehdottaa erilaisia polkuja eri asiakkuuksille. Suuntiman avulla asiakas ja ammattilainen suunnittelevat yhdessä hoidon järjestelyt, kuten esimerkiksi yhteydenpitokeinot, ja omahoidon tuen. Suuntiman kysymykset auttavat asiakasta ymmärtämään omaa tilannettaan. Ammattilaiselle vastaukset tuovat apua asiakkaan yksilölliseen kohtaamiseen voimaannuttavalla tavalla. Suuntima ohjaa asiakasta ja ammattilaista valitsemaan asiakkaalle sopivimman polun palveluineen. (3)

Resilienssistä antihaurauteen. Tämän sanaparin avaaminen oli Teperin viimeisin kommentti. Resilienssi on yhteisön, yrityksen tai yksittäisen ihmisenkin kyky toipua mahdollisimman pienin vahingoin erilaisista yllättävistä häiriötilanteista. Tällainen ajattelu ei tuo minkäänlaista radikaalia muutosta, mikä tarvittaisiin juuri tähän arvon tuottamisen ajatusmalliin. Antihauraus (”Antifragility”) perustuu puolestaan ajatukseen, että tartutaan kiinni sekasortoon, häiriöön, hajaannukseen muutoksen alkuna. Nassim Nicholas Taleb on tämän antihauras-käsitteen lanseeraaja. (4) Talebin ajatuksena on, että tällaisten yllättävien häiriötekijöiden (stressitekijöiden) poistaminen ei ole hyvä asia, pikemminkin haitallista. Disruptio on sukulaiskäsite tälle Talebin käsitteelle. Keskustelimme Juhan kanssa, miten voitaisiin pienten korjauksien sijaan tehdä kunnon muutos sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Näyttää siltä, että tämänkään kertaisen soteuudistuksen tuotantokauden 1000-sivuinen lakipaketti ei yllä tällaiseen kokonaisuudistukseen. Olisiko koronan vaikutukset eräs tie myös uudistaa sotepalveluita. Sitäkin hiukan pohdimme yhdessä.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus on Sanna Marinin hallitusohjelman soteuudistuksen eräs keskeinen tavoite. Siihen on nyt panostettu kehittämisrahaa 70 Me eli melkoisesti.  Kun tutkailee Anu Muurin ja Anu Niemen tiivistystä HS:n mielipidesivulla, niin se sisältää kaikkea hyvää ja tavoiteltavaa. Ohjelmassa luvataan parantaa myös "laatua ja vaikuttavuutta". (5) Johdantoteksteistä ei selviä, miten porterilainen ajattelu tai terveyshyötyajattelu on osana ohjelmaa. Olisiko tässä paikka käynnistää radikaalia uudistamista Taleb-tyyliin vai jääkö tämä kehittämisrahojen työntämiseksi tasapuolisesti maakuntiin ja mitä erilaisimpiin paikallisiin hankkeisiin. On paljon kokemusta siitä, että erilliset hankerahat tuottavat hetkellistä hyvää paikallisesti, mutta ne eivät generoi radikaalia uudistamista. Ehkä tällä tuotantokaudella näytetään, että muutos on mahdollista. Tätä uudistusta emme ehtineet Juhan kanssa pohdiskella ainakaan vielä. 

Päivitys 10.8.2020: Sami Pirkola kommentoi FB:n puolella: "Voisiko rahatalouden uudenlainen haltuunotto olla osa arvopohjaista kehittämistyötä?" ja linkkasi HS:n mielipidesivun jutun: Rahatalous pitää tuoda digitaaliselle aikakaudelle - Uudenlainen kirjanpito voisi lisätä kestävää materiaalista kulutusta ja muitakin arvokkaita asioita, kuten ihmisten välistä luottamusta ja kansanterveyttä. Digitaalisessa taloudessa on ominaisuuksia, joita vanhoilla keinoilla ei pystytä täysimääräisesti hyödyntämään. Toisin kuin aineelliset hyödykkeet, jotka kuluvat käytössä, monet digitaaliset ja aineettomat hyödykkeet paranevat, kun niitä käytetään. Esimerkiksi tämä nyt lukemasi teksti on sitä hyödyllisempi, mitä useampi ihminen sen lukee. Tällaista logiikkaa hyödyntävissä digitaalisten alustojen liiketoimintamalleissa vaihdetaan rahan lisäksi moniarvoisesti luottamusta, huomiota ja dataa. Näiden aineettomien arvojen vaihtoa ei kuitenkaan pystytä vielä mielekkäästi mittaamaan eikä niiden kautta syntyvää arvoa jakamaan tai verottamaan. Digitaalisten teknologioiden, kuten kryptovaluuttojen, avulla voitaisiin jo nyt toteuttaa moniarvoinen raha- ja kirjanpitojärjestelmä. Moniarvoisuus voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kuluttajan ostaessa luotolla halvan puuvillaisen t-paidan hänelle kirjataan velkaa sekä pankille että myös muun muassa luonnolle. Luontovelka voisi pienentyä käytön myötä ja sitä voisi lyhentää esimerkiksi kierrättämällä, jolloin velka siirtyisi kierrätettyjen tuotteiden mukana. Kun luontoarvoja ei ole unohdettu tai piilotettu kertaluonteisesti tuotteen hintaan, kuluttajien käyttäytyminen muuttuu. Siksi tällainen uudenlainen kirjanpito voisi lisätä kestävää materiaalista kulutusta ja muitakin arvokkaita asioita, kuten ihmisten välistä luottamusta ja kansanterveyttä...Tällaisilla moniarvoisen kirjanpidon avulla seuratuilla velkakirjoilla voisi olla säästettyjen laadukkaiden elinvuosien perusteella määräytyvä, jopa kymmenen prosentin negatiivinen vuosikorko niin, että velkakirjat Euroopan keskuspankin toiveiden mukaisesti suunnattuina kuolettuvat nopeasti, säästävät elinvuosia ja samalla toki aiheuttavat pienen määrän inflaatiota. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006591481.html

Päivitys 2 /10.8.2020: Matti Rimpelä kommentoi FB:n puolella seuraavasti:

Kirjoitit: "Juhakin viittaa Huberin ja kumppanien ajatustapaan, jossa näkökulmana on ihmisen pärjääminen arjessa. Intervention tulee perustua pärjäämisvaikeuksien segmentointiin. Joillakin on yksittäisiä, tilapäisiä pärjäämisongelmia, jotka voidaan myös hoitaa kevyillä menettelytavoilla, jopa digitaalisin etävälinein. Joillakin on moninaisia ja monimutkaisia sairauksien kombinaatioita, jotka edellyttävät läsnäoloon perustuvaa ammattiapua ja moniammatillista sellaista. Ja sitten on vielä ryhmä ihmisiä, joilla on elämänhallinnan kokonaisuudessa pärjäämisvaje. " Tämä vaikuttaa kiehtovalta. Mutta perustuu vahvasti yksilö- ja ongelmakeskeiseen ajatteluun. Siihen, että resilience eli pärjääminen on 'yksilön ominaisuus', määriteltävissä yksilötasolla. Näin 'resilience' on usein määrittunyt, kun lähtökohtana on ollut sen psykologinen tulkinta. Kirjallisuudessa on viime vuosikymmeninen yleistynyt kuitenkin tulkinta, jossa resilience ymmärretään yksilön ja hönen toimintaympäristönsä vuorovaiuikutukseksi, tavallaan 'suhdekäsitteeksi'.Tämä tulee selvemmäksi kun mukaan otetaan selventävä käsite 'resilience capacity', jonka olen suomentanut pärjäämisvarannoksi. Pärjäämisvaranto havainnollistaa auton akku. Talvipakkasilla moottorin käynnistämiseen tarvitaan parempi varaus kuin kesähelteellä. Ihmisen arjessa pärjäämisvaranto rakentuu henkilökohtaisesta historiasta, toimeentulosta, läheisistä ja lähiyhteisöstä, yms. Sen riittävyyden testaavat tilannetekijät, tässä yhteydessä sairastuminen. Porterin ja kumppaneiden kehittelyn keskeinen on kysymys on yksilö- ja ongelmakeskeisyys. Keskeisiä käsitteitä ei analysoida yksityiskohtaisemmin eikä niiden tulkintoja perustella. Väitteet siitä, että terveyshyödyn tuottaminen terveydenhuollossa ei ole edennyt, ei kestä tarkempaa analyysia. Viimeisten vuosikymmenien aikana terveydenhuollon ja erityisesti sairaanhoidon suora vaikutus ihmisten eliniän kasvuun on jatkuvasti lisääntynyt. Henkilökohtaisesti olisin poistunut toiseen hiippakuntaan jo vuosia sitten ilman sairaanhoidon interventiota. Itse asiassa vanhushoivan kriisin pääsyy on terveydenhuollon tuottama terveyshyöty, jonka seurauksena ihmiset jatkavat toiminintakykyistä elämää sairastumisista huolimatta huomattavasti pidempään kuin aikaisemmin. Toki vielä on paljon tehtävissä, mutta onko viisasta edetä Portetin ja kumppaneiden viitoittamaan suuntaan. Siitä en ole lainkaan varma, kun seuraan esimerkiksi Helsingin kaupungin terveydenhuollon kehitystä, jossa perusterveynhuolto kapenee sairaalapoliklinikan sovellutukseksi.

 

Ollin kommentti: Pärjäämisvarannon luokituksena voisi olla sosiaalihuollon tilanneluokitus. 64 osaa tuttuja tilannetekijöitä.  https://koodistopalvelu.kanta.fi/codeserver/pages/publication-view-page.xhtml?distributionKey=12186&versionKey=3925&returnLink=fromVersionPublicationList&fbclid=IwAR1He8NTXe4h4216YINnBvE046SzJBCzmk6RT2EhfPlb94i0UgGv82LrObI

Päivitys 11.8.2020: Matti Rimpelä kommentoi FB:n puolella.

Idea 'arvon tuottamiseen' perustuvasta toiminnasta ei ole sosiaalipoilitiikassa/huollossa uusi. Sen historiaa ja tilannetta on hyvin kuvattu esimerkiksi Marketta Rajavaaran vuonna 2007 julkaisemassa väitöstutkimuksessa "Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta niiden parantamiseen." (Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 64)

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10250/3290/RajavaaraVaikuttavuusnetti.pdf?sequence=2

 

Viitteet

 

(1) The Finnish Health Care System: A Value-Based Perspective; Juha Teperi, Michael E. Porter, Lauri Vuorenkoski and Jennifer Baron; Sitra Reports 82 2009;

https://www.sitra.fi/uutiset/terveydenhuollon-muutokset-lahtevat-terveyshyodyn-tavoittelusta/ ; https://media.sitra.fi/2017/02/28141954/raportti82-2.pdf

https://media.sitra.fi/2017/02/28141954/raportti82-2.pdf

 
(2) Pärjäämisen käsite: Kuvan lähtökohtana on edellisessä kirjoituksessani siteeratut lähteet: Kauko Koivuniemi, Kimmo Simonen: Kohti asiakkuutta, Ihmistä arvostava terveydenhuolto, Duodecim 2011

 

(3) Suunta Suuntimasta ja kohti arjessa pärjäämistä:

www.suuntima.com.

(https://www.tays.fi/fi-FI/Ohjeet/Hoitoketjut/Suuntima

Ennen Suuntiman käyttöönottoa yksikössä sovitaan:

• Missä tilanteissa, keiden asiakkaiden kanssa ja milloin Suuntimaa käytetään?
• Mitä eri asiakkuuksien erilaiset polut yksikössä sisältävät?
• Ketkä ammattilaiset käyttävät Suuntimaa?
• Mihin Suuntiman tulos ja asiakkaan polku kirjataan?
• Miten asiakas saa Suuntiman tuloksen käyttöönsä?
• Miten terveydenhuollon ammattilaiset opettelevat Suuntiman käytön?
• Miten asiakkaita ja yksikön ammattilaisia informoidaan Suuntiman käyttöönotosta?
• Ketä yhteistyökumppaneita kannattaa informoida Suuntimasta?
• Miten Suuntiman käyttöönottoon saa tukea?

(4)  Nassim Nicholas Taleb: Antihauras: Asioita, jotka hyötyvät epäjärjestyksestä.(Antifragile: Things that gain from disorder, 2012.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2013. ISBN ISBN 978-952-5697-63-6.

 https://fi.wikipedia.org/wiki/Nassim_Nicholas_Taleb

 

(5) HS-mielipide 8.8.2020: Anu Muuri, Anu Niemi: Tulevaisuuden sote-keskukset syntyvät palveluiden uudelleen muotoilun ja modernin johtamisen kautta - Ihminen saa avun yhden yhteydenoton kautta: yhteydenotto käynnistää palveluketjun, joka kuljettaa avuntarvitsijan oikeaa reittiä eteenpäin. "Ohjelman tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta, siirtää toiminnan painopiste raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön, parantaa palveluiden laatua ja vaikuttavuutta sekä varmistaa palveluiden monialaisuus ja yhteentoimivuus. Edellä mainittujen toteutuessa myös kustannusten nousua saadaan kuriin. Ohjelman tavoitteisiin päästään, kun sosiaalihuolto ja terveydenhuolto ovat toistensa vahvoja kumppaneita ja ammattiryhmät tiivistävät yhteistyötään. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa työskentelee sosiaalityön ja sosiaalihuollon, lääketieteen ja hammaslääketieteen ja hoitotyön ammattilaisia sekä eri alojen erityistyöntekijöitä, kuten psykologeja, toimintaterapeutteja, ravitsemusterapeutteja, fysioterapeutteja ja puheterapeutteja. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksessa ihminen saa tarvitsemansa avun yhden yhteydenoton kautta. Yhteydenotto käynnistää palveluketjun, joka kuljettaa avuntarvitsijan oikeaa reittiä eteenpäin. Näin hoito tai palvelu käynnistyy nopeasti – ennen kuin pienestä asiasta kasvaa iso ja vaikea. Palvelut voivat olla henkilökohtaisia vastaanottoja sosiaali- ja terveyskeskuksessa, mutta niitä toteutetaan myös digitaalisesti." https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006594672.html

Tulevaisuuden sotekeskuksesta tarkemmat kuvaukset löytyy osoitteista: https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus ; https://stm.fi/-/stm-tulevaisuuden-sosiaali-ja-terveyskeskus-ohjelma-kayntiin-nyt-panostetaan-peruspalveluihin-