Vaihtoehtoja katastrofille - soteuudistuksen kipupisteet esillä, päivitys 2.2.2017

http://www.vapausvalitatoisin.com/uutiset.html?77056

Tunniste: Sote-uudistus, ks tunnisteen ja bloggauksen taustat http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/10/ollin-tuumailuilla-100000-katselijan.html

SOTEn katastrofin vaihtoehdot ja kipupisteet - seminaari 24.1.2017. Elina Hemminki (Lääkärien sosiaalinen vastuu-yhdistys) tiivisti dramaattisesti otsikoidun tilaisuuden Metropoliassa: kiireinen aikataulu pois, julkisten palvelujen tuottajien yhtiöittämisvaade pois. Elinan tiivistys aikataulun kireydestä ja julkisten palvelujen yhtiöittämisestä tuli useassa puheenvuorossa esille. Esitykset ovat osoitteessa: http://www.vapausvalitatoisin.com/uutiset.html?82685

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila tasapainoili mielipiteidensä kanssa. Tietojärjestelmien kuntoon saattaminen tuli Pirkon esityksessä moneen otteen avainasiana esille. Tuorein tieto oli Mattilan ilmoitus, että valinnanvapautta koskevan lainsäädännön lausuntomenettely asiakirjoineen julkistetaan torstaina 26.1.2017.

Pentti Arajärvi korosti, että kyse on palvelujen käyttäjistä eikä asiakkaista. Sosiaalihuollolla ja terveydenhuollolla ovat toisistaan poikkeavat toimintaperiaatteet. Periaatteet on kirjattu sosiaalihuollon asiakaslakiin ja potilaslakiin, mutta myös perustuslakiin. Siellä todetaan, että kansalaisille on tarjottava "riittävät palvelut" ja julkiset tehtävät on hoidettava "tarkoituksemukaisesti". Tarkoituksenmukaisuus on lähdettävä sosiaali- ja terveyspoliittisesta näkökulmasta eikä elinkeinopoliitisesta näkökulmasta. Arajärven mukaan soteuudistuksen "ratkaisematon pirunnyrkki" on kapitaatioperiaatteen, kustannussäästön, integraatioperiaatteen ja valinnanvapauden samanaikainen toteutuminen. Pentti totesi, että julkiset yhtiöt toimivat samoin pelisäännöin kuin yksityiset:  pääperiaate tuottaa rahaa omistajalle, mahdollisuus mennä konkurssiin ja yrityssalaisuus.

Markku Seuri korosti sotessa yhteiskunnallisten arvojen ja teknologian liittoa vannoutuessaan teknologiseksi deterministiksi. Erinomainen terveyskeskuskonsepti on tuhoutunut ajan saatossa, kun sitä ei ole uudistettu ajan vaatimusten mukaan. Mm. teknologia on harpannut eteenpäin, mutta terveyskeskukset eivät ole seuranneet mukana. Ulkoistukset ovat olleet myös viime aikoina merkittäviä. Ilmiöstä ei ole oikein kunnollista seurantatietoa. Seurin kaivamien tietojen perusteella ulkoistuksia oli 2012 noin 8% ja niiden osuus on kasvanut 10-20%:iin. Toisaalta Kuntaliiton selvitysten perusteella ulkoistuksiin on oltu yli 70%:sti tyytyväisiä erityisesti taloudellisuuden kannalta. Seurin mukaan 3.sektoria ei ole olemassa terveydenhuollossa - ainoastaan sosiaalihuollossa. Eikä Markku usko 3.sektorin tulevan mukaan sotekeskustoimintaankaan.

Riitta Särkelä oli huolissaan sosiaalihuollon puuttumisesta sotekeskustelussa. Eriarvoisuus oli myös Riitan huoli. Heikossa asemassa oleville ihmisille toimiminen palveluviidakossa on hankalaa. Huoli on myös, että soteintegraatio ei toimi. Oleellistahan on integraatiossa ottaa huomioon kotona pärjääminen, jossa sosiaalihuollon palveluilla on suuri merkitys. Riitan mielestä keskeisiä kipupisteitä ovat uudistuksessa järjestäjän ja tuottajan erottaminen toisistaan, julkisten palvelujen yhtiöittämisvelvoite ja järjestöjen epämääräinen asema uudistuksessa. Riitta oli Markun kanssa samaa mieltä siitä, että järjestöt eivät tule mukaan sotekeskus-markkinaan. Valinnanvapaus on jo nyt olemassa (saman totesi Arajärvi). Nyt pitäisi aluksi tyytyä valinnanvapauden laajentamiseen palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin avulla sekä tehdä kokeiluja muun valinnanvapauden laajentamiseen. Suomellahan menee kaikkiaan eurooppalaisessa vertailussa hyvin nykyjärjestelmälläkin (1).

Thomas Wallgren täräytti lopuksi tiukan yhtälön. Neuvottelun alla oleva CETA-sopimus (2) sekä soteuudistuksen yksityistämis- ja yhtiöittämiskaavailut voivat yhdessä toteutuessaan viedä euroja veroparatiisiin. Se on yhteensopimaton hyvinvointiyhteiskunnan kanssa ja tuhoaa viime kädessä hyvinvointiyhteiskunnan perustan. Kilpailutilanteestakin tulee epäreilu, kun suuret kansainväliset toimijat saavat veroedun sekä pääomaedun. Voivat siis välttää verojen maksun Suomeen. Pääomaetu puolestaan mahdollistaa kilpailijoiden oston markkinoilta tai alihinnoittelulla painostavat kilpailijat konkurssiin. Thomaksen mielestä CETA-sopimusta ei pitäisi hyväksyä  ja yhtiöittämispakosta pitäisi luopua.

Keskustelussa nousi esille aikataulu- ja yhtiöittämishuolten lisäksi, huoli eriarvoisuuden jatkumisesta sekä integraation toteuttamisen vaikeuksista. Myös valinnanvapauden käytännön toteuttamisessa on haasteensa monien toimijoiden viidakossa. Valintoja pitää tehdä moneen kertaan. Heikko valitsija saattaa eksyä tai tehdä sattumanvaraisia valintoja.

Tilaisuudessahan oli väkeä viljalti eli koko sali täynnä. Vetäjänä toimi topakasti ja asiantuntevasti YLEn Tiina Merikanto. Yleisö oli senioripainotteinen ja taisi olla vasemmisto-orientaatiolla varustettua. Plussat ministerille. Oli mukana koko tilaisuuden ajan!

Viitteet

(1) Eurooppalaisen ECHI 2015 -indeksin mukaan Suomi on rankingissa 4. sijalla. Norja on edellä, mutta Ruotsi ja Tanska perässä.  Ei huono!  Mutta 2016 indeksissä sijoitus on tippunut sijalle 8. No ei sekään ole huono.

http://linkis.com/healthpowerhouse.com/7Z9xF

1.3.4 Finland

4th, 845 points. As the EHCI ranking indicates, Finland has established itself among the European champions, with top outcomes at a fairly low cost. In fact, Finland is a leader in value-for-money healthcare.  Some waiting times are still long, provision of “comfort care” such as cataract surgery and dental care is limited and that out of pocket-payment, also for prescription drugs, is significantly higher than for Nordic neighbours. This probably means that the public payors and politicians traditionally were less sensitive to “care consumerism” than in other affluent countries. This situation seems to have been put right in recent years, with Finland being among the top scorers for Range and Reach of Healthcare Services.
2016:  8th, 842 points. As the EHCI ranking indicates, Finland has established itself among the European champions, with top Outcomes at a fairly low cost. In fact, Finland is a leader in value-for-money healthcare.

• THL kyseenalaistaa ECHI-vertailun. Terveyspoliittisia päätöksiä ei tämän indeksin perusteella tule tehdä.  http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/thl-kyseenalaistaa-ehci-vertailun-terveyspoliittisia-paatoksia-ei-taman-vertailun-perusteella-tulisi-tehda-6620335 

(2) CETA = Comprehensive Trade and Economic Agreement (CETA) on EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus. Sopimusneuvottelut aloitettiin vuonna 2009, ja sopimusteksti (pdf) allekirjoitettiin syksyllä 2014. Aiheeseen liittyvässä kirjoituksessa avataan asiaa seuraavasti:

Sopimusprosessi ehti edetä hyvin pitkälle ennen kuin aktivistit, tutkijat tai poliitikot kiinnittivät asiaan suurempaa huomiota. Sopimusta on kritisoitu pitkälti samoista syistä kuin TTIP-sopimusta: neuvotteluprosessi oli epädemokraattinen ja sopimus ajaisi monikansallisten korporaatioiden etuja ihmisten ja ympäristön kustannuksella. Myös CETA:an sisältyy investointisuojamekanismi, joka rajoittaisi lainsäädäntöä ja käytännössä loisi sijoittajien käyttöön yksityistetyn oikeuslaitoksen. Lisäksi CETA:n pelätään toteutuessaan tuovan tietynlaisen takaportin TTIP-sopimukselle: vaikka TTIP-sopimus kaatuisi, monikansalliset korporaatiot pystyisivät hyödyntämään CETA:a rekisteröitymällä Kanadaan.

http://www.vapaakauppa.fi/kauppasopimukset/ceta/