Potilastietojärjestelmien käytettävyys

Potilastietojärjestelmien käytettävyyttä tutkittu

Kirjoitin tämän alla olevan kolumnin Premisssin 1.2011 lehteen. Sillä on vielä ajankohtainen sanomansa. Kolumnissa mainitusta tutkimushankkeesta on julkaistu artikkeleja ja raportteja useita keskeisten tietojen julkistamisen jälkeen.

 Premissi on ammatti- ja tiedelehti, jonka aiheita ovat organisaatioiden kehittäminen, henkilöstön hyvinvointi, erilaiset uudistukset ja hankkeet käytännössä, alan lainsäädäntö ja tulevaisuuden visiointi. Lehden yhteistyöverkosto koostuu hoitotyön, sosiaalityön, lääketieteen ja johtamisen ammattilaisista. Fioca - Sairaanhoitotajien koulutussäätiö ja kustannusyhtiö julkaisee tätä lehteä. (www.Premissi.fi ).

Potilastietojärjestelmille arvosanaksi 7-

Lääkäriliiton 16.12.2010 julkistamassa kyselytutkimuksessa lääkärit kritisoivat potilastietojärjestelmien käytettävyyttä ja pitävät niitä jopa riskinä potilasturvallisuudelle. Jossain määrin eroja on eri valmistajien tuotteissa.  Lääkärit vastasivat kyselyyn yksilöinä eikä osana työyhteisöä. Kuitenkin tietojärjestelmät on rakennettu koko toimintayksikön tarpeisiin. Kyselyn piilo-oletus on lääkärien työn pitäminen sinänsä oikein järjestettynä niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Järjestetty ja järjestelmällinen tieto tuo kuitenkin merkittävät muutoksen mahdollisuudet työprosesseihin.  Kuitenkin esimerkiksi sanelun digitalisointi nostetaan positiiviseksi tutkimustulokseksi.
Vaihtoehtoinen kehittämistapa on mallintaa  vanhat työkäytännöt. Luodaan niistä työyhteisön kannalta toimivimmat uudet käytännöt. Tämän päälle rakennetaan sitten tietojärjestelmät toteuttamaan kaikkien primaarikäyttäjien tarpeita. Tällaisella periaatteella nykyään rakennetaan tietojärjestelmiä yhteistyössä tilaajan ja tuottajan kanssa.
Nykyiset potilastietojärjestelmät ovat syntyneet historiallisesti eri aikoina erilaisista intresseistä. Erikoissairaanhoidolla ja perusterveydenhuollolla on selvästi toisistaan poikkeava järjestelmähistoria. Erikoissairaanhoidossa on tietojärjestelmien avulla automatisoitu potilashallinnon asiat (tulo, lähtö, maksatus ja vastaavat) sekä sairaanhoidollisten palvelujen osiot (kuten laboratorio ja kuvantaminen). Viimeisenä on aloitettu varsinaisten potilasasiakirjojen sähköistäminen. Perusterveydenhuollossa on rakennettu astetta kokonaisvaltaisempia järjestelmiä heti täyttämään sekä potilashallinnon, sairaanhoidollisten palvelujen että potilasasiakirjojen sähköistämistä.  Osana toimittajien ja tilaajien sopimuskäytäntöä on kussakin tuotemerkissäkin omat paikalliset sovellukset.
Kansallisesti potilastietojärjestelmien standardointi on vasta alkumetreillä. Pitkät sopimukset, vähittäiset muutokset ja toisistaan poikkeavista käytännöistä on seurannut palvelujen tarjoajan ylivallan suhteessa palvelujen kysyjään. Toisaalta on myös muodostunut toisistaan poikkeavia ratkaisumalleja siitä, miten potilastietojärjestelmät kytkeytyvät diagnostiikkaan, hoitoon ja hoitoteknologiaan. Inhimillisen tekijän poissulkeminen lääkäri-potilassuhteessa ei ole kuitenkaan mahdollista eikä kenenkään tavoitteenakaan.
Kenen syy on 7-.  Kuntaliiton viisas mielipide on, että syyllisiä ei pidä nyt hakea. Tarvitaan tilaajien ja tuottajien välille uudenlaista otetta.  Standardointia tarvitaan tietojärjestelmiin ja niiden yhteistoiminnallisuuteen.  Historian rasitteet on karistettava, vaikka haasteita  muodostavat  tietojärjestelmien kalleus ja syvät riippuvuussuhteet tietojärjestelmätoimittajiin.  Jokaisen osapuolen kannattaisi osallistua muutostalkoisiin. Lääkäriliitto voisi aloittaa muutoksen lääkärin työkäytäntöjen läpivalaisusta ja nähdä tieto renkinä eikä isäntänä.