Arvioin 2010 lopulla HUS:n toimintaa ja haasteita koskevan kirjan. Uusi toimitusjohtaja oli vasta aloittanut eikä siksi tainnut vielä kommentoida erityisemmin oman organisaationsa kuvioita. Olisi kiva kuulla, miten hän nyt analysoi tämän kirjan sisältöä ja väittämiä. Oma näkökulmani on viimeksi ollut potilaan. Kuulemma potilastietojärjestelmiä ollaan uusimassa HUS:ssa. Nykyjärjestelmästä annoin alkupään kolumneissani arvioita potilaan näkökulmasta. Odotukset varsinaisesta hoidosta ovat nyt korkealla. Toimenpidepäivä määrättiin tuota pikaa rutkasti alle kuuden kuukauden.
Niin Aki, löytyisikö sinulta nyt idearikkaana johtajana nyt kommentteja tämän kirjan pohdintoihin?
HUS siunatkoon – kestääkö mammutti?HUS:n entinen toimitusjohtaja Lauri Laitinen kokosi artikkelikokoelman HUS:n johtamisesta ja yleensä erikoissairaanhoidon johtamisen haasteista. Kokoelman otsikko on iskevä HUS siunatkoon ja myös kansi kuvaava – Mammutti Meilahden sairaalan pihalla.
Kirjalle luo odotuksia HUS:n johtamiskriisi, jota uutisoitiin myös mediassa taannoin varsin tiuhaan. Taustalla oli Laitisen seuraajan Oulun entisen kaupunginjohtajan Nenosen nimittäminen johtajaksi ja hänen aloittama uudistustyö. Työ päätyi kuitenkin umpikujaan, jonka seurauksena alettiin purkaa uudistuksia mukaan lukien uuden toimitusjohtajan rakentamia johtamisen ylärakenteita. Lopulta päätti vielä itse toimitusjohtajakin erota. Kirja antoi odottaa, että tämä siunattu mammutti ”avataan” ja sen sisältö läpivalaistaan. Avaus jää puolitiehen.
Kirjassa kuvataan monien artikkelien kautta kunnallisessa omistuksessa olevan sairaalamammutin johtamishaasteet. Keskeisiä haasteita ovat: monien kuntien omistajuus, organisaation monimutkaisuus, erilaiset vaikutustahot asiakkaista henkilökuntaan ja voimakkaisiin omistajakuntiin. Kirjassa myös tuodaan esille toimitusjohtajan roolin vaikeudet eri intressiryhmien ristiaallokossa. Hallituksella on voimakas päätäntävalta suhteessa toimitusjohtajaan, jolla puolestaan ei ole vastaavia valtaoikeuksia kuin yritysmaailmassa. Toimitusjohtaja puolestaan joutuu toimimaan tasapainottaen eri sairaaloiden toimintaa, henkilöstöryhmiä, erikoisaloja, yliopiston intressejä mukaan lukien opetus ja tutkimus.
Artikkelikokoelmassa kuvataan erikoissairaanhoidon hallinnon ja johtamisen haasteita, mutta tuodaan niukasti esille vaihtoehtoisia tekemisen tapoja, organisointitapoja. Selvitysmies Juha Tuomisen tekemä raportti on kirjassa julkistettu kokonaisuudessaan. Artikkelikokoelma sisältää myös analyysiä lääketutkimuksesta ja lääketeollisuuden roolista, yliopiston roolista, potilastietojärjestelmien sähköistämisestä jne. Analyysit jäävät kuitenkin irrallisiksi suhteessa kirjan otsikkoon.
Hajoaako mammutti? Tähän jäin lukijana odottamaan mielenkiintoisia ennusteita ja vaihtoehtoisia skenaarioita kirjan loppupuolelle. Entinen toimitusjohtaja vakuuttaa moniin aikaisempiin lausuntoihinsa viitaten, että mammutti ei hajoa. Tulevaan lakiuudistukseenkin vedoten Laitinen siteeraa vanhaa lausuntoaan: ”Terveydenhuoltoalueiden muodostaminen ei saa missään olosuhteissa merkitä HUS:n hajoittamista.” Vastaavan lausunnonhan antoi myöhemmin uusin toimitusjohtaja Aki Linden. Odotin myös Akilta räväkämpää artikkelia tässä kirjassa, mutta hän tyytyi koskettelemaan vain johtamisen reuna-alueita, ei ydintä.
Lauri A. Laitinen (toim.): HUS siunatkoon, kannanottoja terveydenhuollon johtamisesta, Duodecim, Porvoo 2010
Arvio on julkaistu Premissilehden numerossa 5.2010
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti