Tiedon tiimalasin kehittelin 2000-luvun alussa. Tietohallintolain mukanaan tuoma vaatimus tiedon avoimuudesta ja yhteentoimivuudesta on yhteensopiva tiimalasiajattelun kanssa. Raakatieto on tiimalasin ääripäissä. Jalostettu toimintaa ohjaava tieto on tiimalasin kapeikossa ja sen lähimaastossa.
Valtakunnalliset rekisterit ovat tae pitkistä aikasarjoista ja runsaasta perusdatasta, jota käytetään tilastointiin, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä tiedonhallinnan raaka-aineena. Tässä on Suomessa pitkät historialliset juuret. Ns. perusrekisteritkin ovat tätä tietovarantoa kuten väestötietojärjestelmä. Henkilötunnus viisaasti käytettynä on erinomainen tietoalkio, joka mahdollistaa eri tietovarantojen yhteiskäyttöä. Earkisto (tulevaisuutta 2014-2015) ja eresepti (1) edustavat uutta rekisteri-innovaatiota. Viisas yhteiskäyttöisyys mahdollistaa potilaan ajankohtaisen tiedon hyödyntämisen yli organisaatiorajojen. Eresepti on toteutusvaiheessa ja sen toteutuminen mahdollistaa sähköisen reseptin määrityksen ja lääkkeiden haun apteekista. (ks.http://kanta.fi).
Valtakunnalliset ja alueelliset indikaattorit ja seurantajärjestelmät mahdollistavat tiedolla johtamisen niin valtion ohjausvälineenä kuin kunta- ja palvelujen tuottajatasolla. Valtakunnalliset tietovarannot mahdollistavat vertailukelpoiset indikaattoritiedot. Alueellisesti ja toimintayksiköittäin voidaan rakentaa vielä astetta yksityiskohtaisempia indikaattoreita ja näin myös toiminnan ohjausta.
Hallinnollinen yksilötason tieto kuuluu osana toimintayksikön tietovarantokokonaisuutta. Toiminnan ohjaaminen on mahdollista tällä tiedolla. Tällaista tietoa ovat potilaan perustiedot, jonotustiedot, hoidon ajankohtaan liittyvät tiedot, erilaiset resurssitiedot jne.
Asiakas- ja potilastieto syntyy hoitoprosessissa ja se on ihanteellisimmillaan osittain rakenteista, luokiteltua tietoa. Sairauskertomus/terveyskertomustieto, sairaanhoidollisten palveluiden tutkimustiedot (laboratorio, kuvantaminen jne) muodostavat potilaan hoidossa tarvittavat ydintiedot.
Kaikkia tiimalasin tietoja on olemassa joko kattavasti, ajantasaisesti, vertailukelpoisesti tai osittain. Osa tiedoista on siirrettävissä hoitoprosessissa eteenpäin sekä tiimalasissa ylöspäin. Osaan tiedoista siirtäminen ei ole mahdollista, koska lainsäädäntö ei salli, tekniikka ei salli tai siirto ei kannata tiedon laadussa olevien puutteiden vuoksi. Kaikkea tietoa ei ole "rakenteistettu" eli saatettu määritysten ja luokitusten avulla vertailukelpoiseen asemaan. Nykyistä paljon suurempi osa kirjattavasta tiedosta voisi olla rakenteistettua, jolloin kirjaaminen olisi helpompaa ja jatkokäyttö helpompaa. Jos saataisiin vietyä läpi tiedon standardointi koko hoitojärjestelmään, se olisi tosi tehokas ja kauaskantoinen uudistus. Tätä tukee sekä kanta- että ereseptihankkeet, mutta työ etenee valitettavan hitaasti. Kokonaisarkkitehtuurin ulottaminen yksityisiin ja julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin takaisi nykyistä erittäin paljon tehokkaammat, laadukkaammat ja monitoiminnallisemmat tietojärjestelmät. Tiedon yhteistoiminnallisuus realisoituisi, kunhan vielä tietojärjestelmien rajapinnat saataisiin yhteensopivasti kohtaamaan.
JulkICT-strategian sosiaali- ja terveyspalvelusovelluksessa voisi olla pohjana kokonaisarkkitehtuuri, joka rakentuisi tiedon ja tietojärjestelmien tiimalasista. Tiimalasin rinnalle tarvitaan yhteensopiva toimintajärjestelmän viitearkkitehtuuri ja näitä tukeva toiminnan ohjausjärjestelmien kokonaisuus. Kuulostaa keskitetyltä puheelta. Kyllä, mutta nyt ollaan toisessa ääripäässä eli erittäin hajautetussa järjestelmässä. Kysymys on keskitetyistä pelisäännöistä, minkä jälkeen yksittäisten hankkeiden toteuttaminen johtaa kauniiseen yhteen toimivuuteen. Nyt se mahdollisuus on, kun tietohallintolakikin siihen luo puitteet.
Viite (1) "eResepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Valtakunnallinen Reseptikeskus sisältää sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Resepti ja sen toimitustiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 30 kuukautta eli 2,5 vuotta."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti