Toimisiko uusi kolminaisuus
eli Mikon malli ?
- päivitys 14.3.2012 - päivystyksestä uutta tietoa
eli Mikon malli ?
- päivitys 14.3.2012 - päivystyksestä uutta tietoa
Hyvä ystäväni Mikko Nenonen, terveyskeskuslääkäri ja toisinaanajattelija on heittänyt oman mallinsa terveydenhuollon uudistukseen. Mikko pistää pakan uusiksi lähtemällä potilaan tarpeista liikkeelle. Mikko heittää romukoppaan professioiden mukaiset raja-aidat, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon erot, ikäkausipalvelut jne. Juttu on julkaistu Lääkärilehden nettiversion keskustelupalstalla 12.3.2012. Tässä ote Mikon tekstistä: (http://www.laakarilehti.fi/kommentti/index.html?opcode=show/news_id=11762/type=7)
"Ensimmäinen malli on siis
akuutti toiminta, joka tarvitsee oman palvelujärjestelmänsä, jonka kautta
kansalainen saa tarvitsemansa avun ympäri vuorokauden tietystä osoitteesta,
tietystä puhelinnumerosta ilman virka-ajan päättymiseen ja alkamiseen liittyviä
saumakohtia. Akuutti toiminta ei tarvitse perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon rajalinjaa, vaan kyseessä on kokonaisuus, jossa ongelmien
vaativuus vaihtelee jatkuvan muuttujan tapaan, ei binäärimallin mukaisesti.
Palvelulinjassa tulee olla mahdollisuus sovittaa asiantuntemuksen taso potilaan
ongelman mukaan. Akuutti toiminta tarvitsee seurantatilat potilaille, tutkimus-
ja toimenpideyksikön. Akuutilla toiminnalla on oma kirjanpitonsa ja palvelujen
hinnan tulee kattaa kustannukset ilman, että toimintaa subventoidaan kahden
muun palvelulinjan hinnoittelulla. Kolmivuorotyönä tuotettavien
akuuttipalvelujen kappalehinta on aina merkittävästi korkeampi kuin kahdessa
muussa linjassa. Kustannuksia nostaa myös ennustamattomuudesta aiheutuva
ylikapasiteettivaatimus.
Oma palvelulinjansa ja
kokonaisuutensa on elektiivinen toiminta ja pitkäaikaissairaiden hoito. Sillä
on oma, hyvin paljon akuuttitoiminnasta poikkeava toimintalogiikkansa. Potilas
on myös tässä mallissa jakamaton kokonaisuus, jossa ei ole erillisiä
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ongelmia, ei erillisiä
erikoisalakohtaisia ongelmia, vaan jonka palvelemiseen tarvitaan kunkin
potilaan mukainen kokonaisuus asiantuntemusta eri tahoilta, eri professioista
ja eri tasoilta. Elektiivinen toiminta ei ole aikakriittistä vaan
systemaattisuus- ja jatkuvuuskriittistä toimintaa. Sen ytimenä on
hoitosuunnitelma, joka ohjaa potilaan pärjäämisen turvaamiseen tähtääviä
toimintoja niin terveydenhuollon, sosiaalihuollon, koulutuksen kuin
työvoimahallinnonkin puolella. Myös elektiivinen toiminta tarvitsee majoitus-,
tutkimus-, kuntoutus- ja toimenpidepalveluja, joita voidaan joko tuottaa itse
tai ostaa samalta tuottajalta, joka palvelee akuuttihoitoa. Talous- ja
toiminnallisuus ratkaisevat.
Kolmas palvelulinja on
terveydenhoito, joka kokoaa sen, mitä nykyisin olemme tottuneet kutsumaan
neuvolatoiminnaksi, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolloksi sekä
työterveyshuolloksi. Yhteistä tämän mallin asiakkaille on diagnoosin
puuttuminen ja tavoite välttää myöhemmin uhkaava sairastuminen,
raihnaistuminen, syrjäytyminen, työkyvyn menetys jne. Toimintalogiikka on oma
ja eroaa kahdesta edellisestä mallista. Jaolla perusterveydenhuoltoon ja
erikoissairaanhoitoon ei ole sijaa tässä logiikassa. On vain kuhunkin paikkaan
ja tehtävään tarvittavan asiantuntemuksen vaatimus. Työterveyshuollolle tämä
malli merkitsee ”uskonpuhdistusta”, jossa akuuttitoimintojen ja elektiivisten
sairaanhoitopalveluiden ohituskaistat palautetaan noiden toimintojen yhteyteen
resursseineen ja tähän kolmanteen malliin jää työterveyshuollon alkuperäinen
ydin, ”työterveydenhoito”."
Akuuttilinja kuulostaa hyvältä. Samasta pisteestä saisin nopeasta tarvitsemani tutkimukset ja akuutin hoidon. Toiminta on suhteellisen helppo järjestää kaupunkikeskuksissa, mutta miten on järjestämisen laita Hartolassa entä aivan takamailla? Elektiivisen ja pitkäaikaishoidon yhdistäminen kuulostaa, kuin palvelujen tuotteistaja olisi tehnyt pakkoavioliiton kahden erilaisen palvelun välille . Esim. päiväkirurgia elektiivisenä toimintana pelasi erinomaisesti. Sain terveyshyödyn nopeasti ja tehokkaasti. Pitkäaikaishoito on mielestäni aivan eri asia. Tälle palvelulinjalla on ominaista toimintakyvyn muuttuminen ja yleensä pysyväisluontoinen muutos. Myös kytkennät kotihoitoon, kotisairaanhoitoon, palveluasumiseen jne. ovat aivan toiselta planeetalta kuin päiväkirurgiassa. Kolmas linja terveydenhoito kuulostaa myös hyvältä. Ravistelu tässä kokonaisuudessa lienee paikallaan. Nyt sotkeutuvat yhteen sairaanhoito ja terveydenhoito tavalla, jossa sairaanhoito uhkaa saada dominoivan aseman. Toivottavasti terveydenhoitotoiminnan vaikea mitattavuus ei johda tämän kolmannen linjan hiipumiseen.
Jatkopohdintaa Mikon mallista ja uutta tietoa päivystyksestä
Mikon malli eri toimintalinjoista sopisi mielestäni hyvin perusprosessien kuvaamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Akuutti hoitolinja liittyy oleellisesti hoidon nopeaan saatavuuteen sekä ajallisesti että maantieteellisesti. THL:n päivystystoimintaa koskevan selvityksen (13.3.2012 ennakkotieto THL:n sivuilla) perusteella eroja on myös eri asiakasryhmissä - mm. vanhusten päivytyspalveluissa on suuria puutteita. THL esittää ratkaisuksi yhdistettyä päivystystoimintaa seuraavasti:
"Toiminnan kannalta on oleellista, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen päivystystoiminnot järjestetään alueellisesti yhden toimijan kautta. Myös palvelujen tuottaja-organisaatioiden määrää tulee vähentää merkittävästi nykyisestä. Noin 15 järjestämisvastuista toimijaa pystyy huolehtimaan päivystyksen toimintakokonaisuuden koordinoinnista riittävän suurilla väestöpohjilla koko maassa. Varsinaisen sairaaloissa ja laitoksissa tapahtuvan päivystystoiminnan rinnalle on tarkoituksenmukaista kehittää jalkautuva akuutin kotihoidon malli. Sen turvin erityisesti vanhusväestö pystyy nykyistä paremmin luottamaan kotona selviytymiseensä", näin linjaa päivystystoiminnan kehittämistarpeita THL:n ylijohtaja Marina Erhola. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=28964
THL:n mallia voitaisiin pitää jonkinlaisena muunnelmana Mikon akuuttilinjamallista. Siinä olisi kaksi linjaa: kotilinja ja laitoslinja. Ei tuo kotilinjakaan taida olla aivan uusi ajatus (kotilääkäri, kotipartiot, hälytyslaitteet - kaikki tuttuja toimintoja vuosien varrelta). Hienosti yhdistämällä ikäihminen voisi akuutin kriisinkin tullessa saada palvelunsa kotiin. Nythän usein akuutista kriisistä syntyy sairaalakierre ja pahimmassa tapauksessa pitkä laitosriippuvuus.
Akuuttilinja kuulostaa hyvältä. Samasta pisteestä saisin nopeasta tarvitsemani tutkimukset ja akuutin hoidon. Toiminta on suhteellisen helppo järjestää kaupunkikeskuksissa, mutta miten on järjestämisen laita Hartolassa entä aivan takamailla? Elektiivisen ja pitkäaikaishoidon yhdistäminen kuulostaa, kuin palvelujen tuotteistaja olisi tehnyt pakkoavioliiton kahden erilaisen palvelun välille . Esim. päiväkirurgia elektiivisenä toimintana pelasi erinomaisesti. Sain terveyshyödyn nopeasti ja tehokkaasti. Pitkäaikaishoito on mielestäni aivan eri asia. Tälle palvelulinjalla on ominaista toimintakyvyn muuttuminen ja yleensä pysyväisluontoinen muutos. Myös kytkennät kotihoitoon, kotisairaanhoitoon, palveluasumiseen jne. ovat aivan toiselta planeetalta kuin päiväkirurgiassa. Kolmas linja terveydenhoito kuulostaa myös hyvältä. Ravistelu tässä kokonaisuudessa lienee paikallaan. Nyt sotkeutuvat yhteen sairaanhoito ja terveydenhoito tavalla, jossa sairaanhoito uhkaa saada dominoivan aseman. Toivottavasti terveydenhoitotoiminnan vaikea mitattavuus ei johda tämän kolmannen linjan hiipumiseen.
Jatkopohdintaa Mikon mallista ja uutta tietoa päivystyksestä
Mikon malli eri toimintalinjoista sopisi mielestäni hyvin perusprosessien kuvaamiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Akuutti hoitolinja liittyy oleellisesti hoidon nopeaan saatavuuteen sekä ajallisesti että maantieteellisesti. THL:n päivystystoimintaa koskevan selvityksen (13.3.2012 ennakkotieto THL:n sivuilla) perusteella eroja on myös eri asiakasryhmissä - mm. vanhusten päivytyspalveluissa on suuria puutteita. THL esittää ratkaisuksi yhdistettyä päivystystoimintaa seuraavasti:
"Toiminnan kannalta on oleellista, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalitoimen päivystystoiminnot järjestetään alueellisesti yhden toimijan kautta. Myös palvelujen tuottaja-organisaatioiden määrää tulee vähentää merkittävästi nykyisestä. Noin 15 järjestämisvastuista toimijaa pystyy huolehtimaan päivystyksen toimintakokonaisuuden koordinoinnista riittävän suurilla väestöpohjilla koko maassa. Varsinaisen sairaaloissa ja laitoksissa tapahtuvan päivystystoiminnan rinnalle on tarkoituksenmukaista kehittää jalkautuva akuutin kotihoidon malli. Sen turvin erityisesti vanhusväestö pystyy nykyistä paremmin luottamaan kotona selviytymiseensä", näin linjaa päivystystoiminnan kehittämistarpeita THL:n ylijohtaja Marina Erhola. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=28964
THL:n mallia voitaisiin pitää jonkinlaisena muunnelmana Mikon akuuttilinjamallista. Siinä olisi kaksi linjaa: kotilinja ja laitoslinja. Ei tuo kotilinjakaan taida olla aivan uusi ajatus (kotilääkäri, kotipartiot, hälytyslaitteet - kaikki tuttuja toimintoja vuosien varrelta). Hienosti yhdistämällä ikäihminen voisi akuutin kriisinkin tullessa saada palvelunsa kotiin. Nythän usein akuutista kriisistä syntyy sairaalakierre ja pahimmassa tapauksessa pitkä laitosriippuvuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti