Valtiolle IT-palvelukeskus - kokonaisarkkitehtuuri

 Valtiolle IT-palvelukeskus - ensimmäinen konkreettinen askel ICT-strategiassa?


Valtioneuvoston talouspoliittinen valiokunta (talpol) teki ratkaisun, jolla yhdistettiin kerralla kaikki IT-hen oleellisesti liittyvät palvelukeskukset yhteen. Syntyy 800-1000 hengen organisaatio palvelemaan valtion perustietotekniikkaa. Tämä on mielenkiintoinen avaus ICT-strategian osalta. Kokonaisarkkitehtuurissa aloitettiin neljännestä alalaatikosta, teknologia. Tietojärjestelmät, tieto ja toiminta odottavat vielä mukaan tuloa. Teknologiatietä myöden voidaan saada myös aikaan säästöjä, mutta nämä säästöt ovat ennen muuta teknologialähtöisiä säästöjä. Rationointitöitä riittää tälläkin saralla. Hyvä näinkin!
Oleellista olisi päästä toiminnan muuttamiseen ja teknologisten mahdollisuuksien yhdistämiseen tähän kokonaisuuteen. Kun puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollosta, näkökulma laajenee entisestään. Ei riitä pelkkä valtion toimintojen optimointi, vaan tarvitaan laajaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisoptimointia. Tarvitaan IT-teknologian hyödyntämistä. Silloin ei välttämättä ainakaan aluksi IT-kustannukset laske. Taitavat pikemminkin nousta (vrt. esille oleva pääkaupunkiseudun aluillaan oleva sosiaali- ja terveyhanke, taisi olla ensi arvio 30-40me). Hyvän teoreettisen lähtökohdan tarjoaa tietohallintolain myötä nostettu kokonaisarkkitehtuuriajattelu. Viime vuonna aihe tuotiin esille ja siitä kirjoitettiin paperia nipputolkulla. Otin kantaa asiaa suppeammassa yhteydessä oheisella tekstillä syksyllä 2011. Otsikko oli hiukka haastava ja toivottavasti ei enne:

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa
 – uusi hyppy vai juuttuminen paperikasaan

Tietohallintolaki, Julkishallinnon ICT-strategian teko. Kaikki nämä meneillään olevat aktiviteetit perustuvat kokonaisarkkitehtuuriajatteluun (lyh. KA). Kokonaisarkkitehtuuria voidaan rinnastaa rakentamiseen liittyvään arkkitehtuuriin: kaavoituksesta rakennusarkkitehtuuriin ja rakennusten teknisiin vaatimuksiin. Tietohallintolaki määrittelee julkishallinnon (siis valtio ja kunnat) kokonaisarkkitehtuurin teon puitteet. VM:n KA-ohjeet ja linjaukset puolestaan konkretisoivat tätä tavoitetta. (150 sivua tiivistä tekstiä.) Valtion ICT-strategia rakentaa tavoitteiston julkisen hallinnon puitteisiin.(kevät 2012 valmis).(Niin tuolloin oli aikatauluna kevät 2012, nyt aikataulua on jouduttu jo siirtämään eteenpäin)

Tämä on kova hierarkkinen tavoite, jossa ajattelutapa poikkeaa radikaalisti nykytilanteesta. Tällä hetkellä valtio ja valtion virastot maksimoivat oman toimintansa tulossopimusmenettelyn kautta. Kunnat autonomisina yksikköinä tekevät vastaavan osaoptimoinnin. Näin toimintatapoja ja tietojärjestelmiä on mitä erilaisimpia ja niiden yhteentoimivuus on sitä sun tätä. Ihanteellisimmillaan toimintaprosessit järkeistyvät, tietojärjestelmien yhteistoiminnallisuus toteutuu ja toiminta eri tasoille tulee tehokkaaksi ja taloudelliseksi. Uhkana on, että koko jutusta tulee paperinmakuista ylempien viranomaisten toiveiden toteuttamista. Uhkana on myös, että toteutus ajautuu pelkästään IT-ammattilaisten, tietohallintojen syliin. Kytkentä toimintaan ja sen muutoksiin jää torsoksi.

KA:n osat ovat varsin yksinkertaisia – ei mitään korkealentoista it-slangia: toiminta, tieto, tietojärjestelmä, teknologia. Ydinajatus on, että näillä kaikilla toiminnoilla on riippuvuudet keskenään. Toisaalta KA-työtä voidaan tehdä täysin erillään, jolloin integratiivinen hyöty jää saavuttamatta. KA-työtä voidaan tehdä paperinmakuisena määrittelynä, jolloin todellisuudessa mikään ei muutu. KA-työtä voidaan tehdä tietohallintovetoisesti, jolloin toiminnan muuttaminen on tosi vaikeaa. On yhteisen tekemisen paikka, jolla ilmeiset uhat minimoidaan.

KA-kokonaisuutta voidaan esimerkinomaisesti mallintaa organisaatiotasolla seuraavasti. Organisaation yhdintehtävät tunnistetaan ja prosessimallinnetaan tavoitteena hylätä nykykäytäntöjen heikkoudet. Tietomallinnuksella otetaan käsittelyyn ydintehtävien tiedot. Tästä tunnistetaan monia päällekkäisyyksia tiedonhallinnassa. Tietomallinnuksesta saadaan esille ydintiedot, jotka toistuvat eri paikoissa. Tietojärjestelmät mallinnetaan tietomallinnuksen pohjalta ja havaitaan, että erillisiä substanssikohtaisia siiloja on viljalti. Samoin havaitaan, että kirjausjärjestelmiä on useita, laskutusjärjestelmiä on useita jne.  Lähdetään uusimaan tietojärjestelmiä KA-ajattelulla, ei vanhalla siilopohjaisella ajattelulla. Tavoitteena saada aikaan tietojärjestelmäkokonaisuus, jossa kerran kirjattua tietoa voidaan käyttää monin tavoin jatkossa.  Samalla käynnistetään teknologian uudistaminen siten, että palvelinkokonaisuus on ulkoistettu tehokkaasti ja keskitetysti (verrattuna nykyiseen siilokohtaiseen ulkoistukseen).

Ja jollain aikavälillä meillä on toimintaa tukevat, yhteentoimivat ja jatkuvasti kehittyvät tietojärjestelmät, jotka samalla palvelevat johtamista ja asiantuntijoiden omaa työn hallintaa erilaisin mittarein. Samoin meillä on yhteisesti hyväksytyt työprosessit, joita myös kehitetään jatkuvasti hyödyntäen tietoteknisiä mahdollisuuksia.  Kaunis loikka vai askel paperikasaan?