lauantai 24. maaliskuuta 2012
JulkICT:n osaamispeikko johtamisessa
Olen seurannut tiiviisti valtionhallinnon JulkICT - strategian tekoa ja siihen liittyvää keskustelua LinkedIN:ssä. ICT-johtaja Timo Vallilla on meneillään gallup, missä osaamispeikko vaanii. Johtaminen on ehdoton ykkönen. Sitten tulevat kaukana perässä tietoyhteiskuntaosaaminen, tiedon hallinnan osaaminen. Kukaan ei tähän asti ole pitänyt ongelmana tietotekniikkaosaamista.
Johtamisen peikko on todella huolestuttava asia. Valtionhallinnossa on lakkautettu lyhyen ajan sisällä kaksi hanketta. Strategian teko on edennyt verkkaiseen tahtiin. Maakuntakuulemiset ovat tosin nyt meneillään ja meillä on näiden modernienkin välineiden kautta mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Valtionhallinnossa virastot tekevät edelleen varsin itsenäisesti tietohallintoa koskevat päätöksensä. Kuntapuolellakin päätöksenteko on hajautunut kaikkiin suuriin ja pieniin kuntiin. Näyttää myös siltä, että tietohallintotehtävät organisaatioissakin ovat ainakin osittain hajaantuneita eikä tietohallinnon ammattilaisilla ole aina suoraa yhteyttä organisaation ylimpään johtoon.
Sosiaali- ja terveydenhuolto on erittäin tietointensiivinen ala. Se käy ilmi monista aikaisemmista blogikirjoituksistanikin. Jos halutaan tehokkuutta, laatua, läpinäkyvyyttä, yhteentoimivuutta ja asiakasnäkökulman huomioon ottamista, on ehdottomasti toiminnan ja it-toiminnan liittouduttava kiinteästi toisiinsa. Yhteinen liitto merkitsee sitä, että toimintoja muutetaan radikaalisti hyödyntämällä tietotekniikan mahdollisuuksia. On surullista, jos muutos tehdään tietotekniikka edellä ilman toiminnallisia muutoksia. Tällaisia hankkeita on näkynyt. On surullista, jos kaikki toiminnasta vastaavat pitävät nykyisiä työtapoja parhaina ja ainoina oikeina. Tällaistakin on näkynyt. Tulisi kehittää edelleen muutosjohtamisen menettelytapoja siten, että toiminta ja IT johdatettaisiin väkisin vuorovaikutukseen keskenään.
Alkuvuoden "blogittelussa" olen vakuuttunut, että asiakasnäkökulman pitää olla ehdoton ykkönen on sitten kysymys toiminnan ammattilaisesta tai IT-gurusta. Tätä nyt ei ole otettu ollenkaan vakavasti! Asiakasnäkökulman edelle menee erittäin usein ammattilaisen oma intressi, eri ammattikuntien tavat ja tottumukset, lainsäädännön kummajaiset, olemassa olevien työkäytäntöjen erinomaisuus. Yksinkertaisesti on haettava muutosjohtamisessa esille asiakas ja mietittävä, miten hommat voitaisiin tehdä toisin asiakkaan näkövinkkelistä. Malleja löytyy varmasti muilta aloilta ja kirjallisuutta on viljalti aiheesta.
Toinen keskeinen käsite on yhteistoiminnallisuus - palaan siihen toisessa blogikirjoituksessa.
Pieni sivuhuomio: Olen yllättynyt, miten näitä Ollin tuumailuita luetaan. Eilen meni yksi merkkipaalu rikki. Tämä on kiva tapa purkaa omia ajatuksia ulos ja näköjään näitä jorinoita luetaankin. Kiitos.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Olen itse IT-alalla ja puoliso terveydenhoitoalalla. Molemmissa olen havainnut viime vuosikymmenenä huolestuttavan trendin, joka on heikentänyt asiakaslähtöisyyttä... Tai itseasiassa monta muutakin asiaa.
VastaaPoistaTuon ongelman olemassaolo omassa organisaatiossa olisi kuitenkin todella helppoa selvittää seuraavasti. Tietoisuus kun olisi ensimmäinen askel korjaukseen. Tämä ensimmäinen askel olisi seyraava:
Tehkääpä kyselytutkimys organisaationne alimman tason henkilökunnalle. Vain sellaisille, joilla ei ole alaisia. Niin, ettei esimiesporras välissä voi millään tavalla torpedoida kyselyä vähättelemällä vaan heidän mahdollinen tulospalkkionsa edellyttää 100% vastaajamäärää alaisistaan ja vieläpä laadullisesti kunnon vastauksia jokaiselta.
Kysymys kuuluu. "Miten paljon organisaatiomme prosessit rajoittavat mahdollisuuksiasi tehdä työtehtäväsi mielekkäästi?"
Ongelmana kun useissa paikoissa tuntuu olevan se, että esim. asiakaspalvelun kehittäminen ei lähde ollenkaan firman alimmalta suorittavalta käytännön ammattilaistasolta ylöspäin samoin kuin ei lähde moni muukaan idea toiminnan parantamisesta. Fiksuja asiantuntijoita on alettu ohjailla jäykillä prosesseilla kuin ikivanhoja tehdastyöläisiä, jolloin menetetään organisaatiossa oleva käytännön ammattiylpeys toiminnan kehittämiseen ja fiksut ihmiset kyynistyvät.
Pomot. Antakaa periksi kontrollifriikkiydyllenne ja kaiken yhtenäistämiselle prosesseilla. Teidän alla on ammattilaispotentiaalia, jotka pystyvät suunnittelemaan monta asiaa teitä paremmin ja tekemään organisaatiostanne sekä kettetämmän että innovatiivisemman ja tuottavamman, jos ette tapa diversideettiä ja ammattiylpeyttä ohjaamalla liikaa ja tuijottamalla vaan numeroita.
Kuunnelkaa sitä alinta suorittavaa kastia ilman esimiesten filttereitä. Vain sieltä näette, kuinka mielestänne hienot ajatukset ja prosessit ovat muuttuneet matkalla ja vastaavatko enää ollenkaan käytännön asiakastarpeisiin. Yleensä eivät ja ratkaisu on alhaalla, ei oppikirjoissa.