Tietopoliittinen selonteko vailla suuria yllätyksiä

Ollin kuva aikaisemmasta kirjoituksesta /tiedustelulaki

Tietopolitiikka politiikan lohkoksi. Sipilän hallitus asetti vuoden alkupuolella työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella "Tekoäly ja tietopolitiikka - selonteko". Edustettuna olivat suurin osa ministeriöistä. Vastuuministeriönä oli VM, jonka virkamiehistöstä oli valittu myös työryhmällä puheenjohtajaksi alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja sihteeristöön henkilöitä. Selonteko annetaan syksyllä 2018 eduskunnalle.Tätä ennen on lausuntokierros, joka päättyy 31.10.2018. Vaikka selonteko on suunnattu lopulta yhteiskuntaan eikä pelkästään valtionhallintoon, puuttuvat työryhmästä kaikki valtionhallinnon ulkopuoliset toimijat kuten yritysmaailma, kuntakenttä, työmarkkinajärjestöt, kansalaisjärjestöt jne. https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tietopolitiikasta-uusi-politiikkalohko-suomeen-tietopoliittinen-selonteko-lausunnoilla

"Selonteon teemoina ovat muun muassa tietopolitiikan määrittäminen, tekoälyn hyödyntäminen laajasti, tekoälyn osaamistarpeet sekä alusta- ja datatalous. Selontekoon sisällytettävät toimet koskevat esimerkiksi tiedon keräämistä, yhdistämistä, avaamista ja säilyttämistä sekä tietoturvallisuutta ja tietosuojaa. Selonteossa selvitettäviin toimiin lukeutuvat myös eettiset kysymykset, osaamisen varmistaminen ja sääntelykysymykset sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen. Selonteolla vahvistetaan Suomen ja Suomessa toimivien yritysten sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden kilpailu- ja päätöksentekokykyä. Lisäksi yhdessä tehtävillä linjauksilla ja periaatteilla rakennetaan ihmisten hyvinvoinnin sekä taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen että turvallisuuden ja ympäristön kannalta kestävää yhteiskuntaa." https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=f05b7eb2-ff3b-4fc0-a5f7-89ee30975cbb&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744

Selonteko on vailla yllätyksiä. Siinä tasapainoillaan (ehkä onnistuneesti) tiedon monipuolisen hyödyntämisen ja siitä seuraavien erilaisten riskien välimaastossa. Lausunnot pyydetään  standardimuodossa lausuntopalvelu.fi:n kautta. 14.10.2018 mennessä on annettu 4 lausuntoa vastauksella "ei lausuttavaa". Aihe ei tarttunut esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetulle tai korkeimmalle oikeudelle. Lausunnot on pyydetty erityisesti kunnilta, muilta julkishallinnon toimijoilta, järjestöiltä. Lausunto pitää antaa seuraavien otsikoiden alle laatikoituun tilaan:

• yleiset kommentit
• 1.Johdanto
• 2.Kansainväliset näkymät
• 3. Suomen tilanne
• 4.1. Tieto käyttöön
• 4.2. Etiikka ohjaa valintoja
• 4.3. Ihmisen ja koneen vuorovaikutus
• 4.4. Osaaminen, osallisuus ja luottamus
• 4.5. Vahvistetaan tietotalouden kilpailukykyä.

Ollin kootut kommentit: Eräs ystäväni toivoi, että perehtyisin tähän dokumenttiin ja kommentoisin tavalla tai toisella. En nyt mene lausuntostandardilla asiaan. Tässä muutama kommentti aikaisemmista blogikirjoituksistani:

• Tekoäly on huono isäntä mutta hyvä renki: https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/09/ihminen-ajattelee-tekoaly-suorittaa.html ; https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/04/matkaopas-tekoalyn-maailmaan.html
• Mitkä eettiset periaatteet ohjaavat tekoälyn kehittämistä ja erilaisten sovellusten tekoa. Jos sokeasti noudatetaan tekoälyn antamia ohjeita, saatetaan joutua kummallisiin tilanteisiin. Eettisiä periaatteita on vaikea muuntaa "yhdeksi faktaksi". Tästähän on jo esimerkkejä itseohjautuvien autojen käyttäytymisestä. Myös terveydenhuollossa on jo esimerkkejä tekoälyn ongelmista. Käytetty algoritmi voi olla jollain tavalla puutteellinen ja antaa harhaan johtavia hoito-ohjeita. Mutta olen myös huolissani siitä, miten inhimillinen tunneäly saatettaisiin korvata tekoälyllä. Ja vielä yksisuuntaisella informaatiolla - käskyillä. Käskytys ei ole nykyaikaa.https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/07/matkalla-tekoalyn-kanssa-hauskaakin-oli.html; https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/03/ihmisen-aivoilla-viela-ylivalta.html
• Miten nopeasti muutokset tapahtuvat? Taustalla on toki Mooren laki eli tiedonkäsittelyn kapasiteetin kaksinkertaistuminen. Mutta ei inhimillinen kulttuuri muutu samalla kaksinkertaistumisen kaavalla. Syntyy ristiriita teknologisista mahdollisuuksista ja inhimillisen kulttuurin syvästi tavoitteista, tavoista ja tottumuksista. Teknologia ei ole pelkkää teknologiaa vaan inhimillistä toimintaa, jossa pätevät tai ainakin pitäisi päteä yleiset eettiset ja moraaliset säännöt. Onkin aina teknologisissa muutoksissa pidettävä vaakakuppi mielessä eli mitä voi tehdä ja mitä ei ole "sopivaa" tehdä.https://ollintuumailut.blogspot.com/2017/05/robottien-kukoistus-positiivisia-ja.html
• API-talous luo yrityskulttuurin muutoksen. Kysymys onmielestäni melkoisesta yrityskulttuurin sekä IT-järjestelmien kehittämisen uudistamisesta. Kun mennään yksittäisen yrityksen ulkopuolelle, tarvitaan ekosysteemin luomisessa eri osapuolten keskinäistä luottamusta ja uuden yrityskulttuurin omaksumista. Tietojärjestelmien kehittämisessä ei riitä pelkään ketterien menetelmien omaksuminen. Tarvitaan myös API-ajattelun tuomista perinteisten integraatioratkaisujen rinnalle tai sijalle. https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/08/api-liiketoiminnan-vallankumous-ehka.html

Ja sitten vielä kansalaisen huoli. Siitä kirjoitin taannoin tiedustelulakihankkeen tiimoilta ja sain kommentin myös tietosuojavaltuutetulta: Kansalaisena olen huolissaan, miten lainvalmistelijat kykenevät kiihkottomasti arvioimaan vaakakupin kumpiakin puolia. Vaarana on heilahdus jompaan kumpaan suuntaan. Vaara on toki olemassa nykylainsäädännössäkin. Heilahduksia voitaisiin kuvata tietoon liittyen seuraavasti:

• Yleinen etu loukkaa yksityisyyden suojaa: tietoja käytetään epämääräisesti niin, että kansalainen joutuu osattomana osaksi yleisen edun vastaisiin toimiin; esimerkiksi suurten tietomassojen käsittelyssä voidaan linkittää yhteen yksityisiä henkilöitä koskevaa dataa, joka voi aiheetta syyllistää henkilöä yleisen edun vastaisiin tekoihin

• Yksityinen etu loukkaa yhteistä etua: yksityinen taho (henkilö, yritys, yhteisö) perustelee esimerkiksi lobbaamalla yhteisen edun edustajia (poliitikot, virkamiehet) omien etujen mukaisiin yhteisiin ratkaisuihin

• Yleinen etu varmistaa yksityisen edun eli edut kohtaavat yleisen edun turvaamisen avulla: kaikkia kansalaisia kohdellaan samoin periaattein, kaikilla on samat oikeudet jne.

• Yksityinen etu toteutuu yleisen edun kautta: voidaan puuttua yksityisyyteen (inverventio) henkilön oman tahdon vastaisesti (vaikkapa poliisin toimesta).  https://ollintuumailut.blogspot.com/2018/02/yleisen-edun-nimissa-mihin-vaaka.html