Jokohan se vatulointi soten informaatiojärjestelmissä loppuu?, päivitys 3.10.2016

Olli ja Mikko Kihvelissä historia mielessä 2014, viite 9

Mikko kirjoittaa 1.10.2016 (FB). "Aikanaan tuli pohdittua Olli Nylanderin kanssa, että kannattaako tällaisesta Luxembourgin lentokentällä laimean loungekaljan hyöstämänä (Bofferding Lager & Mousel Premium Pils) syntyneesta oivalluksesta vääntää kasaan oikein julkaisu. 663 lukijaa ja 15 siteeraajaa ovat olleet sitä mieltä, että kannatti. Eikä ihan mitättömistä organisaatioista nuo lukijat peräisin... Joka viikko tulee 10-20 lukijaa lisää. Kovin vähän on suomalaisia lukijoita ja sen on suomalaiset terveydenhuollon tietojärjestelmät myös näköisiä." (1)

Olli kirjan parissa, viite 2

Vatulointia vielä 2015, mutta 2016 jo hyviä suunnitelmia.  Kävimme läpi Mikon kanssa juttumme ajatukset 2015 kesällä Kihvelissä. http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/07/terveydenhuollon-informaatiojarjestelma.html  Emme ehtineet kovissa kesän Kihvelikiireissämme päivittämään tilannetta 2016. Paljon on vielä nykytilassa korjattavaa. (2) Mikko on käynyt yhden miehen taistelua Effican reseptijärjestelmän osalta, kun se ei nyt tahdo mitenkään palvella perustyössä lääkäriä. Itse olen haikeana katsellut edelleen hidasta rekisterien ja tietojärjestelmien kehittymistä valtakunnallisella tasolla. Toisaalta olen läheltä seurannut loistavia innovatiivisia ideoita, kokonaisarkkitehtuuridokumentteja ym, joilla tuota pikaa informaatiojärjestelmät uusitaan.  Soteuudistukseen liittyen on vahva usko, että informaatiojärjestelmä on kattavasti alhaalta ylös ja ylhäältä alas valmis 2019. Toivottavasti! Tässä on vielä kesän 2015 listamme. Kirjaan siihen nyt lokakuun alun 2016 arvioni:

Lisää kuvateksti

Kuvakaappaukset artikkelimme kohtalosta maailmalla, viite 1

• näyttöön perustuvaa tukea on kehitetty vuosien varrella (Duodecim), mutta kattavaa käyttöönottoa ja systemaattista jatkokehitystyötä ei ole saatu kunnolla organisoitua - ehkä tämä uusi strategiatyö vauhdittaa asiaa - niin edelleen vauhditusvaiheessa 2016
• kliiniset rekisterit ja tietokannat ovat epäyhtenäiset ja riippuvaisia vuosikausia vanhoista tietojärjestelmäratkaisuista - tietojärjestelmien käytettävyydessä on suuria hankaluuksia, jotka aiheuttavat ylimääräistä työtä, virheitä, osa tiedon keruusta pyritään jopa välttämään työläyden vuoksi - tilanne ennallaan, uusia suunnitelmia ja kokonaisarkkitehtuurin dokkareita tehty kuten Kajakki (3)
• laaturekisterit ja laatutyö ovat edelleen yksittäisten sairausryhmien paikallisen kehittämistyön varassa - puuttuu systemaattinen, kattava työ ja kokonaisarkkitehtuuri tältä kannalta - nyt ollaan oivaltamassa, että erikseen ei kannata tehdä laaturekistereitä, vaan nämä tiedot tulee integroida osaksi Kanta/Kansa-kokonaisuutta - työtä on vielä paljon edessä
• epidemiologiset tietojärjestelmät ovat edelleen hajallaan ja yksittäisten tutkijaryhmien vuosikausia tapahtuneen toiminnan varassa - pitää edelleen paikkaansa - NHG-groupin väliraportti on tästä hyvä esimerkki (4)
• kansallisia rekistereitä on kehitetty hitaasti, jos lainkaan: 1990-luvun alkupuolella uudistettu hoitoilmoitusjärjestelmä on auttamatta aikansa elänyt; avohoidon tuominen mukaan on viivästynyt 10 vuotta eikä lainsäädäntöäkään ole toistaiseksi uudistettu ajan vaatimusten mukaan - edistysaskelia nyt näkyvissä - lainsäädäntöä uusitaan - lakipaketti lausunnoilla syksyllä 2016 (5)
• resursseja koskevat tietojärjestelmät ovat viivästyneet ja näin kaikki taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta koskevat indikaattorit, mittarit ovat yksittäisten aktiviteettien varassa - myös kehittäminen on hajallaan eikä kaikilta osin kehityspolkuja ole voitu saattaa yhtenäisen arkkitehtuurin alle -- toivottavasti sote-hyötykäyttöön strategia tuo yhtenäistä kehityslinjaa - suunnitelmia olemassa ja erilaisia kokeiluja (Sitran hankkeet mm.) (6)
• datan keruu-, siirto- ja jalostusprosessi on edelleen pitkälti vuosikymmenen takaisessa mallissa, jossa käsityöllä ja erilaisilla ohjelmistotuottajien tuotteilla on suuri merkitys - tiedon laatu ja ajankohtaisuus on edelleen suuri haaste - tässä edistystä, mutta uusia uhkatejöitä, miten toiminta järjestetään maakuntien ja valtion virastojen kesken (kuten THL) (7)
  
• Kanta-tietovarasto on aikaan saatu ja se "vihdoin" on leviämässä kattavaksi kokonaisuudeksi, mutta tietovarastolta puuttuu tuo metaelementti ja tiedon monipuolisen hyödyntämisen ominaisuudet; Kanta-ratkaisu kansallisena tietovarastona on kuitenkin ainutlaatuinen toteutus - standardoidun informaation tietovaraston rakentaminen Kanta/Kansan kylkeen lienee eräs ratkaisu informaatiojärjestelmän vaatimalle tiedon varastoinnille.

Uhkia ja mahdollisuuksia on vielä taivaalla runsaasti. Maakuntien rooli tiedonhallinnassa on mielestäni vielä auki. Samoin on auki, mikä rooli tulevalla ICT-palvelukeskuksella on kokonaisuudessa ja miten se suhteutuu THL:n rooliin jatkossa. (7) Osmo Soininvaara selvittää STM:n hallinnonalojen virastojen kohtaloa. Ottaakohan hän kantaa tähän ongelmaan. Myös vielä lainsäädännön osalta avoimena oleva valinnanvapaus vaikuttaa tietotarpeisiin. Itse asiassa valinnanvapauden oleellinen edellytys on ajantasainen tietojärjestelmä palveluista, palvelujen laadusta ja valintamahdollisuuksista. THL:n valinnanvapautta koskevasta projektista on ilmestynyt julkaisu. Alustavan läpikäynnin perusteella siinä ei ole systemaattisesti otettu tähän asiaan kantaa. (8) Niin tässä on tietysti mainittava kaksi suurta hanketta Apotti ja Una. Ne ehkä ratkaisevat jotain (tai kaiken) palvelujen tuottajan tasolla. (10)

Päivitys 3.10.2016: Jouni Laurila FB:n puolella kommentoi seuraavasti ja Olli kommentoi sitten Jounille:

DrJouni Laurila Valitettavan hitaalta näyttää tuo oikeasti älykäs tietotekniikan hyödyntäminen, joka olisi ollut meikäläisen kiinnostuksen aluetta myös. vrt väitöskirja. HUSPACS:ssa iloittiin siitä että laitteet toimivat yhteen ja työ luisti. Onko siitä menty eteenpäin? Tekstitiedon puolella ei taida edes tämä vaihe toteutua.

Olli Nylander Suuria kattavia läpimurtoja ei ole tapahtunut. Olin uudistamassa 90-luvun alussa hoitoilmoitusjärjestelmää. Totesimme uudistuksen realisoituessa, että tämä konsepti pitää uudistaa kymmenen vuoden sisällä. Olihan se aika konservatiivinen tavoite. Nyt on siitä ajasta kulunut noin 20 vuotta. Eikä vieläkään uusi vaihde ole tullut. Kanta on hieno järjestelmä, mutta periaatteeltaan sähköinen arkisto. Sen rinnalle ollaan tekemässä tietovarastoa, joka mahdollistaa tietojen käytön "pitkittäin" eli ei pelkästään potilasasiakirja kerrallaan. Tämä "tekstitieto"-näkökulma taitaa olla vuorossa joskus tulevaisuudessa - ehkä. Niin hoitoilmoitusjärjestelmä pitäisi korvata kokonaan uudella ajatustavalla perustuen kantatietoihin ja palvelujentuottajien prosessitietoihin. Jaa niin Apotti saattaa olla tie uuteen tietotekniikan hyödyntämiseen, kenties.

Viitteet

(1) Ohessa kuvakaappaukset artikkelistamme ja sen vastaanotosta maailmalla: Mikko Nenonen, Olli Nylander: Pohdintoja terveydenhuollon informaatiojärjestelmän teoreettisesta viitekehyksestä, Stakes-Aiheita-monistesarja 29/2001; http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193963

(2) Olli Nylander: Soteuudistus -pirullinen ongelma: ajopuu vai projekti, Norderstadt 2016: ss. 229-238 olen pohtinut artikkelimme antia

(3) Lausunnoilla: KAJAKKI-projektin loppuraporttiluonnos: Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri - sote-yhteiset palvelut ja terveydenhuolto 2020, STM:n raportteja ja musitioita 2016:28

(4) NHG-Groupin raportti Ollin arvioissa: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/08/soteuudistuksen-saastopotentiaalin.html

(5) STM:ssä valmisteltu tiedon toissijaista tiedonkäyttöä koskeva lakipaketti lausunnoilla: lakipaketilla avataan kauan solmussa ollut henkilörekisterien kokonaisuus


(6) Sitran Isaacus-hanke ja "tietoallas"-idea ja palvelupaketti:
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/06/soten-tietojohtamiseen-uutta-ajatusta.html
http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/06/palvelupaketti-loytyiko-soten-ohjauksen.html
http://www.sitra.fi/uutiset/sote-palveluiden-rahoitus/haku-sote-palvelupakettien-testaus-kevaalla-2017-maakuntien-kanssa

(7) Tuija Kuusisto ja Pekka Kantola: ICT-palvleukeskusselvitys sosiaali-ja terveydenhuollon uudistuksen näkökulmasta. Selvityshenkilöiden loppuraportti, STM raportteja ja muistioita 2016: 54
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3836-6

(8) Maijaliisa Junnila, Laura Hietapakka, Anne Whellans (toim.): Hallintoalamaisesta aktiiviseksi valitsijaksi. valinnanvapauden muotoutuminen  sote-palveluissa, THL-raportti 11/2016;  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-681-0

(9) Pohdimme informaatiojärjestelmien historiaa kesällä 2014:  http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/07/kihveli-soikoon-terveydenhuollon.html

(10) Apotista olen kirjoittanut pitkin matkaa blogissani. UNA on  jäänyt pienemmälle huomiolle. Tässä eräs toisen henkilön näkökulma: https://www.linkedin.com/pulse/miksi-prosessiohjausmallit-eiv%C3%A4t-toimi-potilaan-hoidon-pekka-kola?trk=hp-feed-article-title-publish