 |
| http://ollintuumailut.blogspot.fi/2014/08/tietohallinnon-johtamisen-vaikeudet.html |
ICT-johtajaID
28-219-2016 - Valtiovarainministeriö
Tehtävän kesto:
Määräaikainen, tehtävä alkaa 1.7.2016, Päättyy 30.6.2021.
Hakuaika päättyy: 11.4.2016 16:15
Virka on viraston yhteinen.
Viran/tehtävän kuvaus:
JulkICT-osasto vastaa julkisen hallinnon tietohallinnon, sähköisen asioinnin ja tietovarantojen käytön yleisestä kehittämisestä sekä valtionhallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja yhteisten kehittämishankkeiden yhteensovittamisesta. JulkICT-osasto edistää valtion ja kuntien välistä tietohallintoyhteistyötä, kehittää yhteisiä toiminnallisia ja teknisiä ratkaisuja ja menetelmiä sekä vastaa julkisen hallinnon tietoturvallisuuden yleisestä kehittämisestä ja valtionhallinnon tietoturvallisuuden ohjauksesta.
ICT-johtaja johtaa JulkICT-osaston toimintaa, vastaa toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta sekä säädösvalmistelusta ja periaatteellisesti tärkeistä hankkeista. ICT-johtajan tehtävissä painottuu JulkICT:n toimialaan kuuluvien vaativien ja strategisesti merkittävien kehittämislinjausten valmistelun johtaminen.
Säädetyt kelpoisuusvaatimukset:
ICT-johtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Kielitaito tulee osoittaa ensisijaisesti asetuksessa 481/2003 mainitulla tavalla (esim. valtionhallinnon kielitutkinnot, kielitaidon osoittaminen yleisillä kielitutkinnoilla tai kielitaidon osoittaminen opintojen yhteydessä).
Hakijalta odotamme:
ICT-johtajan tehtävät edellyttävät ICT-toimialan tuntemusta ja strategista näkemystä toimialan kehittymisestä ja digitalisaation hyödyntämisestä. Lisäksi tehtävät edellyttävät julkisen hallinnon tuntemusta ja kokemusta laajojen kehityshankkeiden läpiviennistä. ICT-johtajalta odotetaan talousasioiden hallintaa, hyvää henkilöjohtamistaitoa sekä valmiuksia kehittää JulkICT-osastoa nopeatempoisessa toimintaympäristössä. Tehtävässä tarvitaan lisäksi hyvää organisointi- ja vuorovaikutustaitoa sekä englannin kielen taitoa.
Valtioneuvostolle osoitetut hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään toimittamaan 11.4.2016 klo 16.15 mennessä tämän linkin kautta.
Palkkauksen peruste: Sopimuspalkki.
Hakuaika päättyy: 11.4.2016 16:15
Virka on viraston yhteinen.
Viran/tehtävän kuvaus:
JulkICT-osasto vastaa julkisen hallinnon tietohallinnon, sähköisen asioinnin ja tietovarantojen käytön yleisestä kehittämisestä sekä valtionhallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja yhteisten kehittämishankkeiden yhteensovittamisesta. JulkICT-osasto edistää valtion ja kuntien välistä tietohallintoyhteistyötä, kehittää yhteisiä toiminnallisia ja teknisiä ratkaisuja ja menetelmiä sekä vastaa julkisen hallinnon tietoturvallisuuden yleisestä kehittämisestä ja valtionhallinnon tietoturvallisuuden ohjauksesta.
ICT-johtaja johtaa JulkICT-osaston toimintaa, vastaa toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta sekä säädösvalmistelusta ja periaatteellisesti tärkeistä hankkeista. ICT-johtajan tehtävissä painottuu JulkICT:n toimialaan kuuluvien vaativien ja strategisesti merkittävien kehittämislinjausten valmistelun johtaminen.
Säädetyt kelpoisuusvaatimukset:
ICT-johtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus. Kielitaito tulee osoittaa ensisijaisesti asetuksessa 481/2003 mainitulla tavalla (esim. valtionhallinnon kielitutkinnot, kielitaidon osoittaminen yleisillä kielitutkinnoilla tai kielitaidon osoittaminen opintojen yhteydessä).
Hakijalta odotamme:
ICT-johtajan tehtävät edellyttävät ICT-toimialan tuntemusta ja strategista näkemystä toimialan kehittymisestä ja digitalisaation hyödyntämisestä. Lisäksi tehtävät edellyttävät julkisen hallinnon tuntemusta ja kokemusta laajojen kehityshankkeiden läpiviennistä. ICT-johtajalta odotetaan talousasioiden hallintaa, hyvää henkilöjohtamistaitoa sekä valmiuksia kehittää JulkICT-osastoa nopeatempoisessa toimintaympäristössä. Tehtävässä tarvitaan lisäksi hyvää organisointi- ja vuorovaikutustaitoa sekä englannin kielen taitoa.
Valtioneuvostolle osoitetut hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään toimittamaan 11.4.2016 klo 16.15 mennessä tämän linkin kautta.
Palkkauksen peruste: Sopimuspalkki.
Valtiolle.fi-palvelussa on ICT-johtajan virka auki. Olen seurannut ICT-johtajien töitä sivusta valtion virkamiehenä vuosikausia. Ominaista viroille on, että viranhaltijat ovat olleen pestissä 1-2 vuotta. Sen jälkeen on tapahtunut vaihto. Nyt on taas yritys saada henkilö, joka olisi täydet viisi vuotta virassa. Jotain outoa tässä asetelmassa on. Tunnen viimeiset kolme viranhaltijaa. Kaikki ovat olleet erilaisia osaamistaustaltaan, mutta päteviä tehtävään. Ensimmäinen näistä kolmesta sai aikaan tietohallintolain, joka oli hieno edistysaskel. Toinen sai aikaan ICT-strategian ja käynnisti Valtorin - valtion ICT:n keskitetyt palvelut. Kolmas ehti jatkaa ICT-strategian toteutuksen parissa, kun homma tuli katkolle. Oletukseni on, että myös seuraava ICT-johtaja painii samojen ongelmien parissa. Mitä ihmeen ongelmia ne nyt sitten voisivat olla?
Valtion ICT:n haasteet. Valtio on tulosjohdettu ministeriöistä ja niiden alaisista virastoista ja laitoksista koottu kokonaisuus. Vuosikausia on noudatettu tulosjohtamisen kaavaa. Kaavan ydin on ollut viraston itsenäinen tulosvastuu kaikesta toiminnasta - siis myös ICT-toiminnasta. Tästä on vähin erin alettu poiketa. Ensin saatiin Palkeet, joka vastaa valtion henkilöstöhallinnosta. Sitten lähdettiin hakemaan yhteisiä tietojärjestelmiä. Näistä kuuluisin oli VALDA, joka haudattiin tässä mainituista ICT-johtajista toisen kaudella. Niin ja sitten saimme Valtorin, johon siirrettiin kaikista virastoista perustietotekniikka palvelininfroineen. Siirrot ovat nyt aivan loppusuoralla. Kuitenkin edelleen on voimissaan sama tulosjohtamisen kaava. Olemme saaneet myös vähin erin kattavan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmän Kiekun, jonka omistaja on Valtiokonttori. Tietohallintolain ajatuksena oli tuoda yhtenäisyyttä valtion tietojärjestelmien kehittämiseen. Tietyllä tavalla tulikin kokonaisarkkitehtuurin myötä. Ja sitten vielä nämä hallitukset ovat aktiivisesti askarrelleet sähköisen asioinnin, digitalisaation ja digiloikkien parissa. Mutta edelleen ollaan tulosjohtamisessa kiinni. Vielä yksi haaste on saattaa yhteen julkista ICT:tä - siis valtiota ja kuntia. Valtio on monialainen kokonaisuus. Kukin kunta on tehtäviltään samanlainen. Nämä kaikki itsenäiset toimijat ovat valtion ja julkisen ICT-toimen keskeinen haaste.
Keskittäminenkö ratkaisu. Kokonaisarkkitehtuuri tuo hyvän vastauksen - ei aivan. Toiminta - tieto - tietojärjestelmät - teknologia pitää muodostaa elimellisen yhteyden. Siis ICT:n pitää palvella toimintaa tai itse asiassa olla toiminnan keskellä. No tämän ajatuksen mukaan ICT:n pitäisi olla ydinosa viraston toimintaa. Sitä ei saisi keskittää. Toisaalta jos ajatellaan valtio konsernina, tulisi ICT:n olla keskeinen tukipalvelu konsernin toimintojen pyöritykseen. Palkeet on ollut virastoille taloudelliselta kannalta kivi kengässä. Ei ole tullut säästöjä eikä aina palvelukaan ole ollut toivotulla tasolla. Valtorin piti ratkaista perustietotekniikan päällekkäisyyksistä johtuvat taloudelliset ja toiminnalliset ongelmat. Vaikeuksia on ollut rutkasti. Kustannukset uhkaavat kasvaa koko ajan. Palvelulupauskin on välillä hakusessa. Tietojärjestelmien kehittäminen on tullut monimutkaiseksi ja monitoimijaiseksi kokonaisuudeksi, jossa ongelmien sattuessa kaikki syyttävät toisiaan. Toisaalta eri virastoissa on kehitetty vuosia ja edelleenkin esimerkiksi omia sähköisen asioinnin palveluja ja kaikkia omien hankintapäätösten turvin. Kansalainen asiakkaana on ihmeissään, kun kaikilla palveluilla on oma toimintalogiikkansa. Luparatkaisuja on viljalti. Valtiokonttori selvitteli asiaa ja löysi paljon yhteisen kehittämisen aihioita.
 |
| http://ollintuumailut.blogspot.fi/2015/01/ict-saastot-populistista-politiikkaa.html |
Oma tietovirastoko olisi ratkaisu? Nythän valtion ICT-johtaja on valtiovarainministeriön yhden osaston vetäjä. Toisaalta valtion ICT-toimi on edelleen hajallaan moninaisissa erillisvirastoissa ja myös osittain substanssivirastoissa. Jotkut ovat hakeneet jopa vieläkin laajempaa virastoa, johon yhdistettäisiin keskeiset tietovarannot. Niin tässäkin keskittämisessä on omat haasteensa. Onko se ICT ydin vai apu. Onko se tietovaranto ydin vai toiminnan apu, toiminnan välttämätön "öljy"? Ja vielä tulee tähän mukaan kysymys "euroista". Valtiolla pitäisi säästää - niin se on ajan mantra. (ks. oheinen kv-kuva ICT-kustannusten osuuksista; pohdin asiaa myös kuvatekstissä mainitussa blogiosoitteessa.) Samaan aikaan ICT-tä voidaan pitää investointina tulevaisuuteen. Kun tänään investoit viisaasti ICT:hen, saat joidenkin vuosien kuluttua palkinnoksi säästöjä. Kaiken lisäksi kansalaisenkin pitäisi olla tyytyväinen. Toisiko virasto apua ICT-hankkeiden toteuttamiseen. Nythän kritisoidaan monesti hankkeiden ongelmia: tavoitteet jäävät puolitiehen, kustannukset nousevat kattoon ja aikataulut ylittyvät. Ja tässä taas tullaan kierroksen kautta ICT:n peruskysymykseen, onko se erillinen tukipalvelu vai toiminnan ytimessä.
 |
| Kommentoin mm. 2014 kolmea "kiirastulipohtijaa" |
Olen aiheeseen liittyen kirjoittanut aikaisemmin seuraavia blogikirjoituksiá, jotka avaavat tätä kysymystä lähihistoriaan. Käsittelen ICT--johtamisen haasteita. Kerron Valdan tarinan. Pohdin, voisiko Suomi ottaa mallia Virosta ja kerron, että on ottanut kansallisen palveluväylän myötä. Tuumailen Valtorin syntyä ja toimintaa, johon saan myös Valtorin toimitusjohtajalta kommentin. Pohdin ICT-johtajan roolia ja saan kommentin itse kohteelta Timolta (kuvassa vasemmanpuoleinen herra). Niin ja tietysti pohdin digitalisaatiota jopa mahdollisen tietoministerin näkökannalta. Ei tullut hallitukseen tietoministeriä.
Onnea uudelle tulevalle ICT-johtajalle. Tehtävä on edelleen haastava.
Kannattaisi varmaan ensin jutella kolmen edellisen johtajan kanssa ja
kysyä, missä ne onnistuivat, missä eivät ja mikä oli kunkin johtajan
analyysi asiaan. Oheisista blogikirjoituksista saattaa olla hakijalle orientaatioapua.
| Päivitys 28.3.2016: Leena Konosen kommentti LinkedInin puolelta: | ||||
| Tärkeää olisi ihan ensimmäisenä ratkaista, mikä on VM:n ICT-toiminnon rooli suhteessa muihin ministeriöihin ja virastoihin? Ongelmat karkasivat käsistä kun hallinnon kehittämisosasto lakkautettiin sekä kun vatiokonsernin ICT ja kuntien ICT yhdistettiin. Tehtäväkenttä tulisi selkeyttää niin, että kaikilla on yhteinen näkemys ja ymmärrys. Koko olemassa olonsa ajan julkICT:tä ovat repineet ristiriitaiset toiveet ja tavoitteet. "Tieto ja palvelut käytössä" strategiaa ei ratifioitu koskaan, sillä toiminnan kehittäminen on ministeriöiden toimialueilla, itsenäisissä virastoissa kuin kunnissakin. VM:n sisälläkään ei ole selvyyttä JulkICT:n roolista ja tällaisessa vaikeassa tilanteessa keulahahmon tehtävä on epäinhimillinen. Valtiokonsernissa hallinnon/toiminnan kehittämisen johtaminen on hämärtynyt. Kuuluuko toiminnan kehittämisen johtaminen JulkICT:lle ajatellen mm. SADe-ohjelma tai KA tai nyt digitalisaatio kuten käytännössä näin on ollut vaiko jollekin toiselle toimijalle? Rekrytoituja JulkICT johtajia ei palkattu kehittämisjohtajiksi, muutosjohtajiksi, ei edes tietojohtajiksi vaan tieto- ja viestintäteknologian johtajiksi. Odotusten ja tuotosten ristiveto on valmis jos JulkICT:ltä odotetaan myös toiminnan kehittämistä. Tämä heijastuu virastoissa siten, että kehittämistyö valuu tietohallintoon, joihin rekrytoidaan koritoimittajilta konsultteja. Näin kehittämistyö on valtiokonsernissa todellisuudessa luisunut IT-yrityksille. Se ei ole ollut virkamiesten työtä. Itse en oikein ole pystynyt ymmärtämään, miksi on puhuttu tietojärjestelmien tavoitetilasta tai tietojärjestelmäkehittämisestä itseisarvona. Tietojärjestelmiä toivoakseni rakennetaan tai tuotetaan toiminnan tarpeisiin ja toimintaa kehitetään asiakkaiden tarpeisiin. Onneksi nykytilanteesta olemme hiljalleen kääntymässä terveemmille urille ja toiminnan kehittäminen on painoarvona nousussa. Kuulisinko jo puhuttavan hallinnon/toiminnan kehittämisen tavoitetilasta? | ||||
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti