| HS 7.4.2016, viite 2 |
Sovittamisen haasteet. On sovitettava yhteen monta asiaa: palveluintegraatio, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, tasavertaiset ja oikeudenmukaiset palvelut, säästämistavoitteet (tai ainakin kustannusten pitäminen aisoissa tai ennallaan), asiakkaan tarpeiden ottaminen huomioon. Kun tähän kokonaisuuteen liitetään vielä yhtiöittämisen vaatimus ja kilpailuttamisen tasavertaisuus, on ristikkäisiä haasteita ratkottavana vähintään riittävästi jollei aivan liikaa.
Yhtiöittäminen. Käsitykseni on, että muualla valinnanvapauden toteuttaminen ei ole edellyttänyt julkisten palveluiden yhtiöittämistä. Olenko tässä väärässä? Sen sijaan laatukriteerit ja toiminnan rekisteröinti (tai luvan myöntäminen) on valinnanvapautta tasavertaisesti tarjoavissa maissa järjestetty. Siis julkinen, yksityinen ja kolmas sektori ovat noissa maissa samalla viivalla. Kysymykseni on, johtaako hallituksen linjaus siihen, että kaikki palvelutoiminta on yhtiöitettävä?
Sosiaalihuolto ja terveydenhuolto on hallituksen mallissa käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Puhe integraatiosta tarkoittaa, että saman katon alle pannaan kumpainenkin toiminta. Olen ymmällä, miten saadaan aikaan kattavasti tasavertaiset valinnanmahdollisuudet luovat integroidut palvelut. Sosiaalihuollolla on runsaasti sellaisia tehtäviä, joiden kilpailuttaminen markkinoilla ei liene kaikkein viisainta. Esimerkiksi kustannuksiltaan merkittävä osa on lastensuojelu, jonka markkinaehtoistaminen ei ole mahdollista viranomaisvastuun vuoksi. Samoin oudoksun, miten palvelujen käytännön toteuttamisessa saadaan aikaan vertailukelpoiset kattavat palvelukokonaisuudet. Esimerkiksi olemassa olevat yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat joutuvat uusimaan palveluvalikoimansa täydellisesti. Jos vähänkin edettäisiin Brommelsin työryhmän ajatusten mukaan vaihtoehdoilla tiimi - sosiaali- ja terveyskeskus, pitäisi kyllä yksityisten tuottajien tehdä harppaus sosiaalihuoltoon. (3) Entä vaaditaanko kolmannen sektorin tuottajilta palvelutoiminnan yhtiöittämistä. Osin kait niin on jo tehty.
Keskittyminen ja tuotantomonopolit. Kaikkialla puhutaan kilpailutuksesta ja valinnanvapaudesta kahdesta täysin toisistaan poikkeavasta näkökulmasta. Toinen näkökulma näkee onnelan toteutuvan kilpailutuksen myötä. Asiakkailla on valinnanmahdollisuus. Markkinoille saadaan pieniä yrittäjiä, uutta innovatiivista yritystoimintaa. Ja tehokkuus kasvaa kaikilta osin. Toinen pessimistinen näkemys perustuu siihen, että kilpailutus tuottaa vähin erin palvelujen keskittymistä suurille yrityksille. Keskittyminen johtaa kustannusten saneluun - siis kustannusten nousuun. Ennen keskittymistä kilpailu johtaa kustannusten kasvuun ja päällekkäisiin toimintoihin. Hoitoketjut asiakkaan kannalta eivät toimi, kun jokainen osapuoli optimoi/maksimoi oman toimintansa. Ylihoidon riskikin on olemassa. (4) Ääripäässä ajaudutaan siihen, että suurten toimijoiden voitot siirtyvät veroparatiiseihin ellei nyt tätä maailmanlaajuista rikollista tai eettisesti arveluttavaa "mätäpaisetta" saada poistettua. Niin sekä optimistit että pessimistit näkevät kansalaisen valinnanvapauden mahdollisuudet samoin. Syrjäkylille ei valinnanvapautta tarjota - ei ole kannattavaa liiketoimintaa.
SOTE tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Näin sanotaan VM:n/STM:n virallisissa papereissa. SO tarkoittaa sosiaalihuoltoa. Tämä on Ollin rohkea tulkinta virallisesta määritelmästä. Olisi vielä täsmennettävä, missä kannattaa integroida sosiaalihuolto ja terveydenhuolto. Olisi vielä täsmennettävä, onko valinnanvapauden edellytys julkisten palveluiden yhtiöittäminen. Ohjaus ja valvonta on myös saatava tukemaan ennen muuta kansalaisten perusoikeuksia. Jonkun on pidettävä kansalaisten puolta. Ohjauksen ja valvonnan pitää kohdistua maakuntien järjestämisvastuuseen ja palveluntuottajien toimintaan kansalaisen/asiakkaan kannalta.
Päivitys 10.4.2016 - 12.6.2016: FB:n puolella kommentoidaan aihetta mm. seuraavasti:
- Jouni Särkijärvi näkee hyvänä sen, että palveluntuottajat erotetaan selvästi palvelun järjestäjästä. Palvelutuotanto on asiantuntijatyötä, ei politiikkaa. Yhtiöittäminen takaa sen, että ei tehdä palvelujen järjestämisessä poliittisia lehmänkauppoja. Ollin kommentti: Niin soteuudistus on ollut parin hallituskauden aikana ennen muuta poliittista lehmänkauppaa. Samoin sote-palvelujen alueellinen järjestäminen on ollut tuota poliittista lehmänkauppaa. Erityisesti se on näkynyt, kun ylikapasiteettia on pyritty purkamaan (siis esim.sairaaloiden lakkauttaminen).
- Tarja Tamminen arvelee, ettei Ruotsissa ole valinnanvapauden toteuttamisen ehtona julkisten palvelujen yhtiöittäminen. Ollin kommentti:Tämä käsitys minullakin on.
- Jukka Männistöä häiritsee se, ettei yhtiöittämiselle esitetä vaihtoehtoja. Ollin kommentti: Niin itse ajattelen, että olisi mahdollista luoda myös julkisen ja yksityisen yhdistäviä ratkaisuja. Onhan nytkin erilaisia ratkaisuja toteutettu erikoissairaanhoidossa ja myös vanhusten palveluissa. Nyt ratkaisut on tehty ilman mitään yhteisiä pelisääntöjä.
-Jouni Särkijärvi kommentoi: Taitaa olla suunnitelmissa vielä musta aukko sillä kohtaa, jossa pitäisi käsitellä virkavastuulla tehtäviä päätöksiä.
- Jouni Laurila kommentoi: Yhtiön ensisijainen tavoite on tuottaa voittoa ja se sopii hyvin huonosti julkiseen palveluun. Näin voi jo päätellä kun ajattelee toiminna eettistä pohjaa. Tai siis sitä etiikkaa joka ei ole oikein suosiossa ollut pitkään aikaan. Sen sijaan voisi olla säätiö/yhdistys joka toimisi järkevästi taloudellisesti tuottaessaan palveluja. Käsittääkseni USA:ssa suuri osa on sellaisia vaikka sanotaan täällä yksityisiksi. En tiedä miksi Suomessa on vain joka tai?
- Esko Lukkari kommentoi: Yhtiöittäminen ok jos oikeasti noudatetaan corporate governance-prinsiippejä.
- Jari Porrasmaa kommentoi: Juu... kyllä tosiaan mietityttää. Maakuntamallin vastakauppana täydellinen yksityistäminen?
- Raija Puranen linkittää: Pitkähkö blogikirjoitus (9.4.2016) lienee Antero Vartian tekemä sivustolla Finland Politics - a different View of Finland. Vartia viittaa suomalaisen terveydenhuollon nykyiseen tehokkuuteen, joka selviää lähteestä: The 2014 Euro Health Consumer Index (ECHI) ja väittää uudistuksen nostavan kustannuksia ja johtavan nykyistä tehottomampaan järjestelmään. Suomi on tuon kansainvälisen vertailun mukaan nyt sijalla 4.
"I would strongly recommend that, before deciding on new measures in the next weeks, M. Sipilä’s teams have a look at the health care in countries which are really more efficient: for example Singapore, the most efficient health care in the world, with low costs and excellent results, organized in a similar way as today’s Finland, but with very strong incentives to limit the costs for all actors. And if Finland wants really to go to a public-private mix, France or Germany could be used as references, but their costs are definitely higher. And they might visit the US, which, with a private health system in principle controlled by the state, have the most inefficient system in the world, with the highest costs and health indicators comparable to east Africa." https://finlandpolitics.org/2016/04/09/first-step-of-the-privatisation-of-the-finnish-health-system/
- Merja Vuori kyselee, mitä olen mieltä kuntien omaisuuden pakkosiirrosta maakunnille ja onko siinä perustulakiongelmia. Ollin kommentti: En vastannut tuohon lakiasiaan, kun en ole juristi. Sen sijaan vastasin aikaisempiin kokemuksiini vedoten seuraavaa: Olen ollut mukana, kun sairaanhoitopiirit synnytettiin 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa. Se oli monelta kannalta hankala kuvio - arvottaminen ja kuntien omat näkemykset, valtakuviot jne. Kenties ovat löytäneet helpot eväät tähän savottaan.
- Pekka Kortelainen kysyy: Miten yhtiöittämisasiassa käy päivystyksen, entä erikoislääkärikoulutuksen? Ollin kommentti: Niin, on hyvä kysymys, johon minulla ei ole vastausta. Jos toiminta järjestettäisiin jotenkin nykykuvioilla, tämä olisi järjestelykysymys. Nyt se voi olla ties mikä kysymys? Viranomaistehtävät hoitaa maakunta? Näin luulen.
- Erkki Saarinen ehdottaa vaihtoehdoksi osakeyhtiölle osuuskuntaa: Jos julkista tuotantoa ei yrityistetä (uusi termi yhtiöittämisen sijaan), on vaikea verrata palvelun todellisia kustannuksia yrityksen ja viraston välillä. Osuuskunta on yritys, jonka tavoite ei ole voiton tuottaminen omistajille, vaan taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen jäsenilleen yms.
- Esko Lukkari kommentoi Erkin ehdotusta: Saarinen on oikeassa. Miten voisi vertailla viraston ja yrityksen kilpailukykyä. Luulen, että tuo osuuskuntamuotokaan ei riittäisi oikein vertailukohdaksi, vaikka onhan niitä OP, S-ryhmä... OP taitaa kilpailla sillä sairaalallaan silti yritysmuotoisena. No en ole varma.
- Timo Sinervo pohtii: Herää myös kysymys, kuka tuottaa ne palvelut, joihin ei ilmesty markkinaehtoista toimintaa. Tuottaako maakunta ne omana toimintana, vai onko maakunnallisten yhtiöiden velvollisuus tuottaa kannattamaton toiminta. Ei kuullostaisi kilpailuneutraalilta.
- Tapio Kuure kysyy: Miten arvioisitte yksityisten yhdistysten tilanteen, onko niidenkin yhtiöidyttävä jatkaakseen palvelutuotantoa? - Niitähän on paljon sosiaalipuolella, terveystoimea en tunne. Ollin kommentti: Samaa asiaa kyselin myös minä kirjoituksessani.
Päivitys 12.4.2016: Matti Apunen HS:n vieraskynässä: Kun julkiset sote-palvelut yhtiöitetään, kuntien lyllerrys ei riitä mihinkään. Julkiset sote-palvelut on yhtiöitettävä. Yksityiset käyvät omaa tehokkuuskilpailuaan ja kunnat tajuavat, ettei niiden lyllerrys riitä mihinkään, kirjoittaa Matti Apunen. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1460347379233
Päivitys 13.4.2016: Liisa Häikiö ja Liina Sointu HS:n vieraskynässä: Sote-uudistus kaipaisi asiakkaan näkökulmaa
Valinnanvapausmallit on suunniteltu palvelujen järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjän asema jää heikoksi. http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1460432526458
Päivitys 14.4.2016: Projektijohtaja Tuomas Pöysti kertoo, pitääkö järjestöjen yhtiöittää toimintansa. http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pitaako-jarjestojen-yhtioittaa-tarjoamansa-sosiaali-ja-terveyspalvelunsa-?utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter
Päivitys 15.4.2016: YLE-uutinen: Oikeusoppineet: Sipilän porvarihallitus on tehnyt sote-vallankumouksen.
"Oikeusoppineet kummastelevat Sipilän hallituksen päätöstä maakunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittämisestä. Kriitikot sanovat, että sote-palveluja siirretään nyt markkinavoimien armoille härskisti EU-korttia käyttämällä – vaikka siihen ei olisi mitään pakkoa."
Viitteet
(1) Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö. sote- ja aluehallintouudistus. Neuvottelutulos 5.4.2016: Sosiaali- ja terveydenhuollon aluehallintouudistuksen linjaukset;
http://valtioneuvosto.fi/
(2) Karttakuva lainattu HS:n artikkelista 7.4.2016: http://www.hs.fi/paivanlehti/07042016/a1459919450440
(3) ks Ollin tuumailut Brommelsin työryhmän väliraportista: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2016/03/valinnanvapaus-periaatteita-on-toteutus.html
(4) HUS:n toimitusjohtajan Aki Lindenin mukaan laaja kilpailutus johtaa ylihoitoon.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/laaja-palvelujen-yhtioittaminen-johtaa-ylihoitoon/PQj5rU4C
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti