 |
| (3)Johdonmukainen antaminen tehokasta markkinointia |
Ilmainen hoito. Sotemaailmassa freemium tarkoittaa kansalaiselle, asiakkaalle, potilaalle maksutonta hoitoa tai hoidon aloittamista tai terveystarkastusta. Maksuttomuus on katsottu osaksi kansanterveystyötä, ennakoivaa, riskejä välttävää käyttäytymistä. Maksuttomuus on toisaalta ajateltu niin, että jo kerran verotuksen muodossa perittyjä maksuja ei tarvitse uudelleen periä. Maksuttomuus on myös ajateltu tasavertaisen kohtelun periaatteeksi, jossa jokainen saa peruspalvelun riippumatta iästä, sukupuolesta tai tulotasosta. Toisaaslta freemium toimii porttina sotepalvelujen jatkokäyttöön. Jos terveyskeskuskäynti tai työterveyskäynti on potilaalle maksuton, niin jatkotoimet ovat sitten usein maksullisia (erikoissairaanhoito). Tämäkään ei kuitenkaan ole kovin onnistunut bisnes jatkohoitoa tuottavalle julkiselle organisaatiolle, koska nykysysteemillä vain osan kuluista maksaa potilas. Yksityisellä sektorilla tämä tie on tuottoisa. Itse asiassa järjestelmä osittain toimii tällä freemium-ajatuksella. Onko itse asiassa freemium monikanavaisen rahoitusmallin sielu?
Ilmainen tieto. Tietohallintolain voimaantulo nostaa esille avoimen datan. Siis julkisesti kerätty tieto pitää olla avoimesti, maksutta jatkojalostettavissa. Niin tämäkin on freemiumia tavallaan. Ensin kerätään kansalaisilta, asiakkailta, potilailta ja palvelujen tuottajilta valtakunnallisesti tietoa, joka sitten jalostetaan käyttökelpoiseksi rekisteritiedoksi. Tämä sitten jaetaan ilmaiseksi jatkokäyttöä varten. Niin prosessi ei ole lainkaan ilmainen muuta kuin siltä osin, että kansalainen ei vaadi tiedoistaan ja niiden hyödyntämisestä maksua. Biopankit ovat myös esimerkki ilmaisesta tiedosta, jota tähän saakka on voitu hyödyntää tutkimustarkoituksiin. Tutkimustulokset ovat sitten olleet vapaasti käytettävissä. Avoimella datalla sotemaailmassa on paljon haasteita - nykylainsäädäntö ja yksityisyyden suoja ennen muuta. Kumpa saataisiin edes julkisen hallinnon sisällä data kulkemaan maksutta.
Ilmainen, avoin lähdekoodi. Periaatteessa pitäisi suosia avoimen lähdekoodin tuotteistusta. Tämäkin tuntuu hienolta ajatukselta, mutta sekin sisältää feemiumin siemenen. Jostain syystä avoimesta lähdekoodista sukeutuu myös jatkobisnes, jossa tilaaja ajautuu puolipakolla käyttämään ei-ilmaista tuotteiden ylläpitoa ja kehittämistä. Ei ole lainkaan itsestään selvää, että avoimeen lähdekoodiin perustuva ratkaisu olisi elinkaareltaan edullisin ratkaisuvaihtoehto. Itse asiassa ilmaisen lähdekoodin ympärille on kehittynyt runsaasti IT-ohjelmistotaloja, joiden bisnesajattelu perustuu tähän freemium-käsitteeseen. Päivitys 6.6.2014: Linkedinissä Pekka Saarinen perustelee avoimen lähdekoodin ansioita ja kritisoi suomalaista ajattelutapaa sekä mm. Microsoftin ylivaltaa. Suurin este on hänen mielestä ihmisten asenteissa. Siteeraan viitteessä viitteessä 4 suoraan Pekka Saarista.
"Karvalakkimalli" ilmaiseksi? Freemiumia voitaisiin hyödyntää soteuudistuksessa johdonmukaisesti mietittäessä rahoitusratkaisun suhdetta keskeisiin kansalaisia koskeviin sosiaali- ja terveyshaasteisiin. Freemiumilla voitaisiin iskeä eriarvoisuuden ytimeen. Freemiumilla voitaisiin vapauttaa tietovarantoja hallitusti uusiin soteinnovaatioihin. Freemiumilla voitaisiin rakentaa avoin "perusrautatie", kehitelmä kansalaisen palveluväylästä. "Karvalakki" - hoito, tiedonhallinta ja perusinfra olisivat avoimia, maksuttomia palveluja (siis verorahoilla tuotettuja kuitenkin). Lisäpalvelut olisivat sitten osa maksullista toimintaa kansalaisille, asiakkaille, potilaille.
Onkohan tässä idean tynkää? Jotenkin tulee mieleen myös ajatus ilmaisesta ateriasta, onko sitä olemassa? Toisaalta sotemaailmassa tarvitaan nyt hyviä ideoita. Niitä voi jakaa vaikkapa blogissa ihan ilmaiseksi.
Viitteet
(1) Freemium on markkinointi- ja tuotekehitysstrategia, jonka ydinajatus on antaa asiakkaalle joitakin asioita ilmaiseksi ja sitoumuksetta ja siten vaikuttaa mielikuviin, synnyttää kiinnostus yrityksen maksullisiin palveluihin ja tuotteisiin sekä sitouttaa asiakas yrityksen puolestapuhujaksi.
Strategia yleistyi 2000-luvulla verkkoyritysten maailmassa, jossa freemium-palveluita ja ohjelmia oli jo ennen käsitteen keksimistä ainakin 1990-luvun puolivälistä lähtien. Esimerkiksi Adobe antoi Acrobat Readerinsä illmaisjakeluun 1994 ja Macromedia Shockwave Playerinsä 1995.[1] Sittemmin kumpikin saavutti de facto aseman alallaan. Yhtiöiden taloudellinen tuotto perustui siihen, että ne säilyttivät dokumenttien ja tiedostojen tekemiseen pystyvät ohjelmat maksullisina, kun taas lukuohjelman ilmaisuus mahdollisti helpon käytön laajenemisen.
Käsitteestä voidaan käyttää myös nimityksiä antamisstrategia tai antamisen strategia.
Viitteet
- Why It Pays to Give Away the Store CNNMoney.com. Viitattu 9.4.2008. (englanniksi)
- Aiheesta muualla
- Strategy of Giving -blogi (Miikka Leinonen & kumppanit)
- Freemium -markkinointistrategia -artikkeli (Perttu Tolvanen)
- My Favorite Business Model -artikkeli (Fred Wilson)
- What's in a word? Freemium -artikkeli (Barry Graubart)
- Web 2.0 markkinointi osa 2 - Antamisen ansaintalogiikka (Lasse Larvanko)
(2) Päivitys 24.6.2014: Mm. Uber-esimerkin valossa on herännyt kritiikkiä jakamistaloutta kohtaan. Tästä on hyvä Taneli Heikan blogikirjoitus 22.6.2014, josta poimin tähän yhteyteen pienen otteen:
"Kriitikot huomauttavat, että jakamistaloudessa ihmiset myyvät työtä
ilman organisaation ja lain suojaa. Työntekijöillä ei välttämättä ole
vakuutuksia, työttömyysturvaa eikä eläkkeitä. Uber-kuskille potkut
tarkoittavat sitä, että Uber-kuskitili deaktivoidaan. Syy voi olla liian
pieni tähtimäärä."http://www.hs.fi/kotimaa/a1403400242347?jako=cd29e8ec54f3287ac946bd0f1b2c25b1&ref=tw-share
(3) Lasse Larvanko blogikirjoituksessaan "Antamisen ansaintalogiikka": "Antaessa kerran voi vaikutus olla vähäinen. Antaessa useasti, huomio on helpommin havaittavissa. Johdonmukainen antaminen tietylle nichelle saattaa olla hyvin tehokasta markkinointia.
Kymmenen syytä antaa ilmaiseksi1. Antamalla saat huomiota: Yhä useampi bändi antaa ilmaiseksi musiikkiaan netissä. Syynä ei ole vain oman tuotteensa saaminen mahdollisimman monen kuultavaksi taiteellisista intohimoista, vaan markkinointi. Markkinoidaksesi ideaa on ihmisten tiedettävä siitä. Idean suojaaminen maksullisuudella tai muutoin piilottamalla sitä, vähentää merkittävästi mahdollisuuksia idean leviämiseen. Voit käyttää jonkin muun ilmaisuutta markkinointikeinona, vaikka itse tuotteesi olisikin maksullinen. Markkinointi on siis se suurin syy antaa ilmaiseksi. Nettibisnes.info kirjoittaa loistavasti kuinka luodaan ideasta linkkimagneetti Tehokkain Internet-markkinoinnin menetelmä. Annettu idea jää verkkoon ja sen löytyminen hakukoneista tuo käyttäjiä pitkällä tähtäimellä.
2. Antaminen parantaa mainetta: Antamalla yhteisölle luot luottamusta toimistasi ja voit näyttää asiantuntemuksesi alalla. Samalla kohotat palvelusi ja yrityksesi mainetta, joka on ensiarvoisen tärkeää, jos haluat saada käyttäjälle jotakin myydyksi.
3. Antamalla saat mahdollisuuden asiakassuhteen luomiseksi: Tutulta on helpompi ostaa kuin tuntemattomalta. Ilmainen palvelu houkuttelee potentiaalisia käyttäjiä. Kokeilematta asiakkaan on erittäin vaikea tietää haluaako hän tuotetta tai palvelua. Ja tämän hän tietää itsekin. Samaa toimintaperiaatetta käytetään perinteisissä marketeissa, joissa maistiaisin houkutellaan kokeilemaan tuotetta ilman ostovelvoitteita.
4. Antaminen lisää luottamusta: Tutulta on helpompi ostaa kuin tuntemattomalta. Saatuasi käyttäjän huomion, kokeilu voi johtaa potentiaalisen asiakkaan luottamussuhteen kehittymiseen. Kokeilun ja luottamuksen kasvun avulla pyritään koukuttamaan käyttäjä. Tällaiselle blogikirjoittajalle se on yritys saada tilaamaan rss-syöte tai uutiskirje. Tai bookmarkkaamaan sivu. Tai lisäämään se del.icio.usiin. Toiminnallisen verkkopalvelun markkinoijalle kokeilun ja luottamuksen avulla yritetään saada käyttäjä luomaan tunnukset palveluun.
5. Antamalla muutkin voivat jatkaa antamista – word of mouth: Hyvä idea leviää. Antamalla idean ilmaiseksi, voit saada muut puhumaan ideastasi. Anna siis myös välineet ideasi leviämiseen. Hyviä välineitä ovat lähetä kaverille -toiminto, kestolinkki ja apuvälineet sivun lisäämiseksi sosiaalisen median sivustoihin.
6. Antamalla sosiaalinen media voi jakaa antamaasi: Suomessa sosiaalisen median jakamispalvelut ovat vielä nupullaan. Blogispotti ja muut palvelut tuntuvat kasvavan, mutta käyttäjämäärä ei vielä ole riittävä levittämään ideaa kovinkaan merkittävästi. Sosiaalisen media käyttäjät ovat kuitenkin alan edelläkävijöitä, jotka tekevät enemmän linkkejä ja näkyvät netissä monikertaisesti keskivertokäyttäjään nähden. Siksi sosiaalisen median näkyvyys on jo nyt merkittävää tämän kohderyhmän saavuttamiseksi ja idean edelleen levittämiseksi.Sosiaalisten medioiden kasvettua niiden potentiaali puhkeaa kukkaan ja näkyminen niissä tuo merkittäviä määriä käyttäjiä omille sivuille.
7. Antamalla saat palautetta oikeilta käyttäjiltä: Palaute idean kehittämiseksi ja jalostamiseksi saattaa olla tärkein syy idean tuomiseksi esille jo raakilevaiheessa. Jos ideasta ei ole omaksi rahastettavaksi malliksi, sen voi vapauttaa muiden käytettäväksi. Jos joku muu todistaa idean kehitys ja toteutuskelpoiseksi, saa sitäensimmäisenä levittänyt huomiota, vaikka ei ideaa vienytkään loppuun asti.
8. Antamalla niin suositun betaversion saat tukea tuotekehitykseen: Web 2.0n yksi tunnusmerkeistä on pitkittynyt julkisen beta-version käyttö. Julkaisu ennen virallista julkaisua on markkinoinnin lisäksi mahdollisuus saada oikeita testikäyttäjiä ja testituloksia ilmaiseksi. Betavaiheen loputtua voidaan palvelusta yrittää tehdä maksullista. Usein betatestaajille tarjotaan kiitokseksi huomattavaa alennusta tuotteen hinnassa, jotta saadaan pidettyä edes pieni osa palvelua testanneista oikeina maksavina asiakkaina.
9. Antaminen helpottaa ja vaikeuttaa ostamista: Annettuasi tuote ilmaiseksi, on sen muuttaminen maksulliseksi tuotteeksi erittäin haastavaa. Markkinoinnillisesti onkin usein kannattavampaa antaa ilmaiseksi jotain muuta ilmaiseksi kuin itse ydintuotetta. Verkkopalvelujen suunnittelija saattaisi antaa ilmaiseksi tietouttaan verkkopalveluiden suunnittelusta, ravintoloitsija reseptejä jne.Halutessasi tuotteesta parhaan mahdollisen tuoton, on antamisen kannattavuus jokseenkin laskettavissa. Web 2.0 termin isä Tim O’Reilly laskeskelee artikkelissa “the free download isn’t a frivolous act”
A lot has to do with the ratio of possible consumers of the free product who might be converted to paying customers to the total market size. If I have awareness with .01% of the target market, giving copies away to raise awareness to 10% of the market, where 10% of those might convert (1% total) is a good deal. But if I have awareness with 60% of the target market, and give my product away, with a 10% conversion rate, I’ve lost a great deal.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti