 |
| YLE: Sote jumiutui taas, viite 1 |
Vahvoja osioita nykyisessä sote-järjestelmässä ovat mitä ilmeisimmin yliopistosairaalat ja muut suuret keskussairaalat. (3) Tuottavuutta on tutkittu ja osoitettu, että näissä erikoistuneissa terveydenhuollon palveluissa massatuotannon tehokkuus tuottaa tuloksia. Voidaan keskittää, kehittää työnjakoa jne. Tuottavuutta voidaan myös lisätä sairaanhoidollisissa palveluissa keskittämällä ja hyödyntämällä nykyaikaista sähköistä maailmaa. Tutkimustulokset, kuvat kulkevat tehokkaasti sähköisesti. Edelleen voidaan tehostaa IT-infrastuktuuria. Periaatteessa ääritapauksessa koko sote-it-infra voisi olla yksi erilaisista toisiinsa nivoutuvista moduuleista muodostettu kokonaisuus. Toinen asia on, osattaisiinko hankkeistaa, kilpailututtaa kokonaisuus optimoimalla kokonaisuutta.
Lähipalveluihin uusia innovaatioita. On toisaalta luotava sote-alueille mahdollisuudet lähipalvelujen kehittämiseen. Tähänkin on mahdollista hyödyntää nykyisiä vahvoja, hyvin toimivia palvelurakenteita. Lähipalveluissa on mahdollista rakentaa vuorovaikutusta kansalaisen/asiakkaan/potilaan ja ammattilaisten kesken. Tässä olisi sote-alueilla uusien innovaatioiden mahdollisuudet, joissa erilaiset ammattilaiskäynnit voitaisiin korvata uudenlaisilla digitaalisilla ratkaisuilla tai kombinaatioilla "läsnäolo"-käynteihin.
Rahoitusratkaisu. Viimeinen kommenttini koskee rahoitusratkaisua. Onhan nyt niin, että tämä järjestämislakiehdotus ei betonoi rahoitusratkaisua? Kelan johtaja Mikael Forss esitti jo oman huolestuneen puheenvuoronsa monikanavaisen rahoitusmallin "puolesta". Kannatan itse monikanavaisen mallin purkua. Mikaelin vieraskynäkirjoitus ei avannut oikein hänen linjaansa. Mikael toteaa: "Yksikanavaisuuden nimissä ei saisi pilata hyvään lopputulokseen tähtäävää ja hyvin alkanutta valmistelutyötä. Valtakunnallisesti hyvin toimivaa sairausvakuutusta ja sen ohjausmahdollisuuksia ei pitäisi purkaa kevein perustein." (4)
Niin joitakin voi ihmetyttää nuo viitteiden esiin nosto pitkinä teksteinä. Ajauduin taannoin seuraamaan tätä soteuudistusta ja nämäkin sitaatit viitteissä ovat osa tuota yhden henkilön seurantaani.
Viitteet
(1) Ylen uutinen aiheesta 4.6.2014:
"Hallituksen ja opposition yhteisyritys soten rakentamiseksi on osoittautunut työlääksi. Ratkaistavia asioita on paljon, ja työryhmän eri jäsenten arvioiden mukaan työ on pahasti kesken.
Sote-ratkaisua päätettiin maaliskuussa alkaa rakentaa uudelta pohjalta, historiallisesti hallituksen ja opposition yhteistyönä. Valmista piti tulla toukokuun lopussa.
Myös kaksi vuotta sitten alkukesästä hallitus katsoi, että soten päälinjat on sovittu. Tilanne muuttui. Vuosi sitten Petteri Orpon (kok.) työryhmän uskottiin löytäneen sote-ratkaisut. Nyt kesän sote-ratkaisu lähestyy jälleen. Työryhmästä arvioidaan, että ensi viikolla voisi olla mahdollisuuksia saada työ valmiiksi. Jotkut epäilevät, että lopulliset ratkaisut voivat jäädä odottamaan hallituksen ministerivaihdoksia.
Mitä ja miten pitäisi kilpailuttaa?
Hallitus ja oppositio sopivat, että viisi suurta sote-aluetta järjestää palvelut, joita kunnat ja yksityiset tuottavat. Koska järjestäjä ja tuottaja on erotettu toisistaan, hankinnat pitää lain mukaan kilpailuttaa. Ryhmä pohtii, mitä kaikkea kilpailuttaminen koskisi ja miten taataan, että palveluiden tarjoajat - julkiset, yksityiset ja kolmas sektori - ovat kilpailussa tasavertaisia.
Eduskuntalähteiden mukaan kokoomus haluaa kilpailuttaa mahdollisimman paljon palveluita, muut puolueet jarruttelevat.
Ratkaisematta ovat vielä esimerkiksi kuntien työntekijöiden ja omaisuuden siirrot nykyiltä kuntayhtymiltä mahdollisille uusille omistajille.
Sosiaali- ja terveysministeri Susanna Huovinen (sd.) on ryhmän puheenjohtaja ja tiedottaja. Huovinen ei halua kertoa soten etenemisestä. Myös oppositiopuolueet ovat vaitonaisia."
http://yle.fi/uutiset/sote_jumiutui_taas__kiistakapulana_kilpailutus/7277041
 |
| Kuva Tuula Haataisen esityksestä 20.5.2014 |
(2) Lääkärilehti teki oman ajankohtaisjutun 5.6.2014 haastattelemalla asiantuntijoita.
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14848/news_db=web_lehti2009/type=1/ref=rss
Kuntaliitto johtaja Tuula Haataisen suulla kommentoi artikkelissa aihetta näin: " Kunnat ovat tulevaisuudessakin päävastuussa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta, uskoo STM:n asiantuntijaryhmässä istuva Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen. Kuntaliitto on ajanut niin sanottua in house -menettelyä, jossa suuret kunnat ja kuntayhtymät voivat tuottaa sote-alueilla palveluja ilman kilpailutusta. Peruspalvelut halutaan säilyttää kunnallisina. Kilpailutus tapahtuisi kunnissa, jotka voisivat hankkia palveluja yksityisiltä ja kolmannen sektorin tuottajia.
– Sote-alue pystyy ohjausvallallaan ottamaan kokonaisvastuun palvelujen järjestämisestä, Haatainen huomauttaa.
Haatainen esitteli Kuntaliiton näkemyksiä myös taannoin Terveydenhuollon atk-päivillä 20.5.2014. Ohessa vielä linkki tuohon esitykseen: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/tapahtumat/aineisto/atk-paivat/2014/2014-05-20/Documents/2014-05-20-00-03-Haatainen.pdf
(3) HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden Mediuutisissa 6.6.2014 "Sote-lain loppuvääntö":
"Tätä kirjoittessani aikaisempi kiistely itse sote-ratkaisusta on muuttunut uuden sote-linjauksen sisäiseksi väännöksi. Voiko sote-alueella olla omaa tuotantoa vai onko se vain palveluiden järjestäjä, joka saa rahoituksen kunnilta? Mitä ovat puoluejohtajien mainitsemat ”olemassa olevat toimivat rakenteet”, jotka toimivat tuottajina? Ovatko ne nykyisiä sairaanhoitopiirejä, suurten kaupunkien peruspalveluvirastoja, Paras-lain mukaisia yhteistoiminta-alueita, suuria keskuskuntia muiden kuntien isäntinä, Eksoten kaltaisia sote-yhtymiä vai mitä?
Onko sijaa uusille tuottajille? Esimerkiksi sellaisille, jotka tuottavat sektorikohtaisesti tietyt palvelut yli kunta-, seutu- ja maakuntarajojen. Tällainen sektori voisi olla esimerkiksi hammashuolto erikoispalveluineen tai työterveyshuolto samaan tapaan kuin nyt 150 kuntajärjestäjälle mammografiapalvelut tuottaa kaksi valtakunnallista tuottajaa. Ei liene sattumaa, että yksityissektori on ketjuuntunut maanlaajuisesti. Jos halutaan säilyttää kilpailukykyinen kuntaomisteinen tuotanto, on mielestäni tällainen ketjuuntuminen välttämätöntä.Itse olen valmis nostamaan uudelleen esille vaihtoehdon, jossa sote-alue toimii työnantajana suunnilleen nykyisille kunnallisille palveluille. Suurimmalla sote-alueelle olisi laskelmien mukaan 57?000 työntekijää ja neljällä muulla keskimäärin 30?000. Helsingin kaupungilla on nykyisin yli 40? 000 työntekijää ja Husilla yli 20?000 työntekijää.
Toinen vaihtoehto on periaate, johon nykyinen lainsäädäntö nojautuu. Järjestäjä (kunta tai sairaanhoitopiiri) voi tuottaa itse, tehdä sen yhteistyössä toisen järjestäjän kanssa tai hankkia palvelut yksityiseltä tuottajalta ostopalvelulla tai palvelusetelillä. Tätä mallia estää sote-ratkaisussa vain dogmi, että ”sote-alueella ei voi olla omaa tuotantoa, ei ainakaan keskussairaaloita”! Tämä sairaaloiden pelko on hämmästyttävää. Kuka uskoo siihen, että yliopistosairaalaverkoston voisi kaikkine velvoitteineen kilpailuttaa?
Puhumme terveysteknologiasta uutena viennin avainalueena. Se edellyttää laajaa perus- ja soveltavaa tutkimusta, jota erityisesti yliopistosairaaloissa ja niiden kampusalueilla harjoitetaan. Academic Medical Center Helsinki tuottaa 1?500 tieteellistä tutkimusta vuodessa! Yksikään viisas ja tulevaisuuteen suuntaava päättäjä tuskin on valmis ottamaan sellaisia riskejä, joilla nämä ”tiedetehtaat” ajetaan epävarmaan asemaan.
Tämä ei ole millään lailla ristiriidassa perusterveydenhuollon vahvistamisen kanssa. Perusterveydenhuollon 50 lakisääteisestä tehtävästä 48 toimii hyvin tai tyydyttävästi. Ongelmia on ollut vain kahdessa tehtävässä, mutta ne ovatkin väestölle todella tärkeitä: lääkärin ja hammaslääkärin vastaanotolle pääsy. Niihin tulee panostaa välittömästi eikä jäädä odottamaan vuotta 2017." http://www.mediuutiset.fi/keskustelutjamielipiteet/kolumnit/sotelain+loppuvaanto/a992073
(4) Mikael Forss HS:n vieraskynässä 6.6.2014 "Sote-uudistus ei saa hylätä yksityistä sektoria":
"Valtakunnallisesti hyvin toimivaa sairausvakuutusta ja sen ohjausmahdollisuuksia ei pitäisi purkaa kevyin perustein.
Tänä keväänä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustyö sai uuden käänteen, kun suurten puolueiden puheenjohtajat päättivät siirtää järjestämisvastuun kunnilta viidelle sote-alueelle. Sote-alueiden rajoja ja hallintomallia hiotaan parhaillaan lakiesitystä varten.
Samanaikaisesti valmistellaan uutta mallia, jolla sote-palveluiden rahoitus järjestetään.
Rahoitusmallin hyvyyden mittariksi on noussut yksikanavaisuus. Tämä tarkoittaa ilmeisesti sitä, että rahoitusmalli voi olla hyvä vain, mikäli julkinen rahoitus ja sen avulla tilattu palvelutuotanto ohjataan yhden organisaation – tässä tapauksessa sote-alueen – kautta.
Kovin paljon ei ole pohdittu, mitä yksikanavaisuus tarkoittaa yhtäältä asiakkaan ja kansalaisen ja toisaalta yksityisen palveluntuotannon näkökulmasta.
Yksikanavaisuutta pidetään asiantuntijoiden muistioissa ja julkisessa keskustelussa ratkaisuna, jossa viranomaisten ja julkisen sektorin rooli korostuu. Sosiaali- ja terveysalalla toimiva yksityinen sektori aiotaan eliminoida lakkauttamalla yksityisten palveluiden käytöstä maksettavat korvaukset, kuten sairausvakuutuskorvaus.
Nykyaikainen palvelukonsepti korostaa – myös julkisella sektorilla ja sote-palveluissa – asiakaskeskeisyyttä. Käytännössä se tarkoittaa asiakkaan toiminta- ja valinnanvapautta. Varsinainen yksikanavaisuus ei toteudu muistioita kirjoittamalla eikä viranomaispäätöksillä.
Asiakkaan ehdoilla toimivassa markkinataloudessa yksityiset palvelut poistuvat vain, jos niille ei ole kysyntää. Kysyntä loppuu, jos julkisen sektorin tarjoamat palvelut ovat niin kattavat ja hyvälaatuiset, että ne kykenevät kokonaan korvaamaan yksityiset palvelut.
Tämä ei liene kovin uskottava visio, sillä yksityistä sote-palvelusektoria käytetään nykyisin laajasti. Yksityinen sektori hoitaa muun muassa huomattavan osan suomalaisten lääkärissäkäynneistä.
Yksityinen sektori pitää ottaa riittävän laajasti huomioon myös uudessa sote-rahoitusmallissa. Yksityinen sektori on saatava tarkoituksenmukaisesti integroitua palvelutuotantoon.
Yksityispalvelujen korvauskäytäntöjä heikentävien toimenpiteiden seuraukset voivat olla yllättäviä ja ei-toivottuja. Sairaanhoitovakuutuksen ja työterveyshuollon korvausten poistaminen ei todennäköisesti johda yksityisten terveyspalvelujen poistumiseen tai edes niiden vähenemiseen, mutta sen sijaan nämä muutokset kasvattavat yksityistä vakuutussektoria ja tekevät keskiluokasta ja yrityksistä entistä haluttomampia veronmaksajia.
Samalla julkisen vallan käyttäjät heikentävät vaikutusmahdollisuuksiaan yksityisen sektorin laatuun, hinnoitteluun ja toimintaan. Jos palveluista ei makseta mitään, niiltä ei voi vaatiakaan mitään. Jos julkinen sektori sen sijaan toimii yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa vaikkapa vakuutuskorvausten, palvelusetelien tai palveluhankintojen kautta, panostukset tuovat vaikutus- ja seurantamahdollisuuksia.
Monet yksityiset yritykset osallistuvat hankintasopimuksella julkiseen palvelutuotantoon. Tähän nykyisin hajautettuun toimintaan tarvitaan välttämättä valtakunnallista ohjausta hankintojen koordinoimiseksi ja laadun varmistamiseksi. Samalla pitää muistaa myös se, että useat yksityiset palveluntuottajat toimivat valtakunnallisesti.
Yksikanavaisuuden nimissä ei saisi pilata hyvään lopputulokseen tähtäävää ja hyvin alkanutta valmistelutyötä. Valtakunnallisesti hyvin toimivaa sairausvakuutusta ja sen ohjausmahdollisuuksia ei pitäisi purkaa kevyin perustein.
Kelan valtakunnallisia ja tietoteknisesti tehokkaita korvausjärjestelmiä ovat sairaanhoidon korvausten lisäksi muun muassa avohoidon lääkkeiden suorakorvaukset ja matkakorvaukset. Näitä järjestelmiä ei kannata teknisesti hajasijoittaa, vaikka rahoituskanavia uudistettaisiin.
Rahoitusuudistuksessa liian kapea näkökulma vie helposti ojasta allikkoon eli malliin, jossa yksityinen ja julkinen järjestelmä jakavat kansalaiset kahteen kastiin. Viranomaisten näkökulmasta yksikanavaiselta näyttävä järjestelmä saattaa olla kansalaisten kannalta kaksikanavainen."
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1401945199574?jako=491876a894cc381ff8b88b2965170ddd
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti