perjantai 3. elokuuta 2012

Pitkäikäisyys - vanhustenhuollon positiivinen haaste

Maailmalla on noin 100000 yli 100 vuotiasta. Suomessa yli 100 vuotiaita on noin 350, joista naisia noin 300. Yli 100-vuotiaat ovat nopeimmin kasvava osa väestöstä kehittyneissä maissa. Suomessakin näin tapahtuu koko ajan.  1 sadasta vastasyntyneestä elää yli 100 vuotiaaksi.

Edellä mainitut luvut keräsin, kun äitini täytti 100 vuotta vuonna 2005. Äitini kuoli 101 vuotiaana.  Kävin läpi samalla pitkäikäisyyden salaisuutta ja konsultoin myös Tampereen aikaista ystävääni gerontologi Antti Hervosta.(http://fi.wikipedia.org/wiki/Antti_Hervonen).  Anttia mukaillen pitkäikäisyydestä voidaan väittää mm. seuraavaa:
  • Pitkäikäisyys on myytti, kuvitelma, uskomus, mutta ei aina fakta.
  • Yleisesti uskotaan, että pitkäikäisyys perustuu elämäntapaan ja maagisesti vaikuttaviin rohtoihin
  • Yleisesti elää usko, että maailmalla on paikkoja, jossa pitkäikäisyys on erityisen elinvoimainen asia - kuten Kaukasus ja Himalajan vuoristo.
Vanhimmat ihmiset ovat yleensä legendoja, jotka eivät yleensä ole totta. Tom Parr eli 152 vuotiaaksi. Todellisuudessa kyse oli kuitenkin väestörekisterin harhasta, jossa sama nimi oli isoisällä, isällä ja pojalla. Kaukasuksen vanhukset ovat puolestaan osoittautuneet neuvostopropagandaksi perustuen ikäväärennöksiin. Suomen väestörekisteri on puolestaan tunnetusti luotettava. Vanhin taitaa olla Suomessa 110 vuotta. Maailmalla väitetään eläneen naisen jopa 122 vuotiaaksi (Jean Louise Caument).

Pitkäikäiselle on löydetty tutkimuksissa ominaisuuksia seuraavaan tapaan: pitkä työura, elämänrytmi tasaista, ruokavalio vähärasvaista (kasvispitoista), sama elinympäristö, vanhuksia arvostava kulttuuri, säännöllinen ja päivittäinen ruumiin kunnon ylläpito, "elämää pidentävät lääkerohdot", kieltäytymiset (kuten munkkien ja nunnien tavat), henkinen suorituskyky, positiivinen elämänasenne, hyvä itsehoito.

Äitini pitkäikäisyyden salaisuus? Niin Mammalla oli pitkä työura kotiäitinä. Elämänrytmi ei nyt ollut kaikilta osin tasaista (asumista useilla paikkakunnilla jne.). Suomenruotsalaisuus lienee kuitenkin ollut positiivinen tausta. Ruokavalio oli terveellinen. Ruumiinkunto oli hyvä. Lääkkeitä äitini käytti vähän. Gerovital oli aikanaan "lääkerohtona" ykkösasia. Äitini ei mennyt uusiin naimisiin, vaikka eli miehensä kuoltua vielä toiset 50 vuotta. Henkinen suorituskyky oli rautaa viime metreille. Positiivinen elämänasenne ja hyvä itsetunto olivat myös voimaa lähes loppuun saakka. (Oheisessa kuvassa satavuotiaan äitini petankkiheitto.)

Niin ikuinen nuoruuden toive, nuoruuden lähde on ihmismielen tavoite, visio. Antti Hervonen palauttaa kuitenkin mielen maan pinnalle: "Pitkän iän salaisuutta ei ole. On vain toisiinsa kietoutuneita elämänlankoja, jotka eivät olekaan katkenneet. Geenit, ympäristö ja suurimpana sattuma ovat olleet mukana pelissä."

1 kommentti: