Viro näyttää olevan nyt Julkict-strategian tekijöidenkin sydämellä. Nopeus, hinta ja ketteryys puhuttavat suomalaisia kehittäjiä. Olen useaan otteeseen kuunnellut virolaisten alustuksia aiheesta laajemminkin. Nyt sain käsiini suomalaisten lanseeraamaa aineistoa aiheeseen (kiitos Jukka). http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show%2Fnews_id%3D12269%2Fnews_db%3Dweb_lehti2009%2Ftype%3D1
Viron eGovernment-hankkeen ydin on seuraava (suoraan lainaus saamastani materiaalista):
1. Lainsäädännön ja asetusten tuki eGovernment toteutukselle
2. Jaettu ja avoin kokonaisratkaisu sekä julkiselle että yksityiselle sektorille
3. Julkisten ja yksityisten järjestelmien tiedonvaihto toteutetaan määrämuotoisen tiedonsiirron kautta (X-Road)
4. Jokainen toimija sekä julkinen että yksityinen voi vapaasti valita omaa toimintaa parhaiten tukevan ratkaisun ja sen toteutustavan
5. Tietosuojaviranomainen perustettu tukemaan toteutusta
6. Käyttäjien tunnistautuminen tapahtuu pääasiassa ID-kortilla tai nykyään myös Mobile-ID kautta
7. Väestöllä innokkuutta käyttää uusia palveluja. http://ollinarkisto.files.wordpress.com/2012/08/egovernment-082012.pdf
1. Suomessakin on lainsäädäntö, tietohallintolaki. Laki on kuitenkin vain tekninen aloitus yhteentoimivuudelle. Eri tietovarantojen käyttöä säätelevät erityislait. Tämä on sosiaali- ja terveydenhuollossa merkittävä tiedon käytön rajaaja. Onpa se myös yksilön tietoturva. Tiedon valtatien vapauttaminen edellyttää myös työlästä olemassa olevien lakien läpikäyntiä. Siinä ollaan alkutaipaleella. Samaan aikaan ministeriöillä on lainvalmisteluresurssit kortilla.
2. Meiltä puuttuu jaettu ja avoin kokonaisratkaisu. Tässä ollaan Viroa jäljessä metritolkulla. Yhteisiä standardeja ei ole kattavasti. Infrastuktuurikin on hajallaan valtiolla, kunnissa ja yksityisellä sektorilla. Terveydenhuollossa hyvä yritys on eArkisto ja eResepti. Nekin ovat vasta orailla. Näiden kansallisten järjestelmien takana ovat paikalliset järjestelmät, jotka ovat monenkirjavia iältään, ominaisuuksiltaan ja yhteensopivuudeltaan.
3. X-road puuttuu Suomesta. Kaikki linkit, väylät eri tietovarantojen välillä ovat kahdenvälisiä. Näin esimerkiksi väestötietojärjestelmästä on erilaisia otoksia, kopioita kussakin toiminnallisessa järjestelmässä. Virossa vastaavaa ei ole. Kerran kerätyt tiedot ovat X-roadin kautta online käytössä. Yrityksiä tehdä tiedonsiirtomekanismeja on. Valtion IT-palvelukeskus on tuottanut VIA-tuotteen, jonka koekäyttö on takana. Onkohan sitä sitten integroitu mihinkään todelliseen toimintaan. On hyvä yksittäinen yritys, jonka rahoitus on kutenkin täysin vaakalaudalla.
4. Toimijan vapaata valintaa ei voi toteuttaa Suomessa, koska sen mahdollista infra ja standardit puuttuvat kattavasti.
5. Tietosuojaviranomainen on Suomessa ja se kyllä pyrkii tukemaan hyviä toteutuksia. En usko, että sieltä tulee esteitä. Pikemminkin monenkirjavat nykytoteutukset ovat Reijo Aarnion porukalle suuri työsarka, jotta kansalaisen paras ei hiipuisi.
6. Käyttäjien tunnistautuminen ID-kortilla on ollut meillä vuosikausia huulilla. On ollut kansalaiskorttihanketta, EU-korttihanketta, Kela-kortin laajennushanketta. Kaikki hankkeet ovat tyrehtyneet omaan mahdottomuuteensa. Ehkä perussyy on se, että taustalta on puuttunut kokonaisratkaisu tai kokonaisarkkitehtuuri. Viime aikoina on puhuttu mobiilivaihtoehdosta, mutta sekään ei ole realisoitunut. Kelakortinkin pakollisuus on jäänyt minulle mysteeriksi, koska meillä on nerokas henkilötunnusjärjestelmä kattavana perusinfrana olemassa. Niin erikseen ollaan biotunnistepassi ottamassa käyttöön.
7. Väestön innokkuutta uusien palvelujen käyttöönottoon ei voi väheksyä Suomessakaan. Kyllä on. Pankkimaailma on sen osoittanut. Verottajakin on sen osoittanut. Muitakin yksittäisiä hyviä esimerkkejä on kosolti.
Seuraavaksi odotamme JulkICT-stragialta potkua eteenpäin. Strategian valmistelijat ovat myös vannoneet Viron hyvien esimerkkien nimeen. Ehkä sitten eläkkeellä aktiiviseniorina kohtaan uuden tietoyhteiskunnan nerokkaine järjestelyineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti