Tiedon omistaminen ja tiedon avoimuus syvän harkinnan paikka

Tiedon omistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa ei ole yksinkertainen asia. Myös tiedon avoimuus on haasteellinen tavoite. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tietointensiivinen ala. Tästä olen kirjoittanut artikkelin vuonna 2003. ( http://www.stakes.fi/yp/2003/1/031nylander.pdf).  Tieto on osa terveyden edistämistä, diagnosointia, hoitoa, asiointia ja johtamista. Kansalainen/asiakas/potilas halutaan olevan tiedon omistajan. Kuitenkin ammattilaiset, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot luovat tietoa omistamillaan "tuotantovälineillä" (osaaminen ja tekniset apuvälineet - kuten erilaiset mittausvälineet). Mikä osa luodusta tiedosta voisi olla kansalaisen omistuksessa tai mikä osa voisi olla avointa kaikille? Pitäisikö olla tieto suojattu asiattomilta - missä kulkee raja suojatun ja avoimen tiedon välillä? Avaamalla tiedonkäsitettä saadaan apuja näihin kysymyksiin.

Professori Pirjo Ståhle on soveltanut suomalaiseen tietojohtamisen keskusteluun tietokäsitteen kolmena pääluokkana: täsmällinen eli strukturoitu tieto (explicit knowledge); piilevä, kokemuksellinen eli ei-strukturoitu tieto (tacit knowledge) ja tulevaisuuden, mahdollisen, innovatiivinen tieto (potential knowledge).  Tästä hän puhui myös 13.9.2011 pidetyssä tietojohtamisen seminaarissa, johon minulla oli mahdollisuus osallistua.

Täsmällinen tieto on sitä, millä ohjaamme toimintaa. Itse olen laajentanut tätä täsmällisen tiedon käsitettä eteenpäin lainaamalla nelijakoa: data, informaatio, tieto, viisaus. (ks. edellä mainittu artikkelini vuodelta 2003).  Datan pitää olla luotettavaa ja ajantasaista. Informaatio syntyy datasta esimerkiksi indikaattoreina. Tiedolla ymmärrän tulkintaa datasta ja informaatiosta, jossa jo yksittäisellä viranhaltijalla on oma keskeinen roolinsa. Viisaus on sitä, että syntyneen tiedon avulla voidaan tehdä viisaita päätöksiä. Kun rakennetaan avoin johdon tietojärjestelmä, sen hyödyntäminen monin tavoin ylimmästä johdosta itsenäisiin viranhaltijoihin tulee mahdolliseksi. Visio on puolestaan tulevaisuuden kuva tai unelma paremmasta tulevaisuudesta.

Piilevä, kokemuksellinen tieto on se, jolla merkittävimmät päätökset tehdään edelleen. Ihanne olisi, jos voitaisiin kytkeä yhteen täsmällinen tieto ja kokemuksellinen tieto. Kauhukuva on puolestaan tilanne, jossa varsin yksipuoliset kokemukset ohjaavat päätöksentekoa. Piilevän tiedon ongelma on, että se asustaa vain kunkin henkilön päässä. Erityisen ongelmalliseksi tämä piilevyys tulee, kun henkilö siirtyy toisen työnantajan palvelukseen tai eläkkeelle. Organisaation kannalta piilevä tieto pitäisi saada näkyväksi. Piilevä tieto pitäisi saada siirretyksi avoimeen käyttöön. Erityinen huoli tulee siitä, että päästämme todellisia moniosaajia, piilevän tiedon tietopankkeja eläkkeelle ilman tiedon siirtämisen systematiikkaa. Huoli on yleinen kaikissa organisaatioissa.

Mahdollinen tieto, innovaatiotieto syntyy otollisissa olosuhteissa. Organisaation kannalta kysymys on sosiaalisesta ympäristöstä, joka stimuloi innovaatioihin tai on stimuloimatta. Innovaatioihin käytetään raaka-aineena hyväksi täsmällistä ja piilevää tietoa. Käyttökelpoisen innovaation löytämiseksi pitäisi voida ideoida moninkertainen määrä kandidaatteja. Innovatiivinen ympäristö puolestaan on sellainen, jossa tieto kulkee mahdollisimman vapaasti ja toisaalta arvostetaan eri henkilöitä. Tässä on työsarkaa kaikilla organisaatioilla.

Piilevä tieto ja mahdollinen tieto ovat suojattuja ellei niitä suojaava yksilö tai yhteisö halua julkistaa tietoja. Hoitoprosessissa voidaan mitata sellaisia asioita, jotka eivät ole piilevää tietoa tai mahdollista tietoa. Kuitenkin mittaustulosten (data ja informaatio) arviointiin vaikuttavat niiden tulkinta ja tulkinnan "taustat". Mielestäni koskaan ei ole mahdollista avata kaikkia tiedon osioita. Voi olla myös eri osapuolten kannalta suorastaan vaarallista avata kaikkea tietoa. Toisaalta pitäisi voida avata data-informaatio harkitusti eri osapuolille ymmärrettävällä tavalla. Esimerkiksi lääketieteellinen sanasto ja käsitteet pitäisi voida avata. Samoin pitäisi voida avata mittausmenetelmät ja tulkintavälineet. (x) Jos harkittua tiedon avaamista ei tehdä, kansalainen saa epätäydellistä tietoa käyttöönsä. Se voi olla parhaimmillaan käyttökelvotonta ja pahimmillaan vaarallista.

Myös indikaattorien rakentamiseen ja tulkintaan sopii hyvin tiedon jakaminen dataan, informaatioon, tietoon ja viisauteen. Sairastavuusindeksi ja Kaste-ohjelman indikaattorit kaipaavat systemaattisen tiedon avauksen. Tiedon avoimuus indikaattorimaailmassa tarkoittaa indikaattorin rajojen ja tulkintamahdollisuuksien avaamista. (ks. aikaisemmat kolumnini sairastavuusindikaattorista ja yhteiskunnallisista indikaattoreista osoitteissa: http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/07/yhteiskunnalliset-indikaattorit-eivat.html;http://ollintuumailut.blogspot.fi/2012/07/yhteiskunnalliset-indikaattorit-eivat.html). 

(x) Vesaliuksen anatomian välineistöä koskeva kuva on lainattu teoksesta Hannu Vuori: Lääketieteen historia. Gummerus.Jyväskylä 1979, s. 96