THL on julkistanut viime viikolla sairastavuusindeksin. Oheinen kuva on ikävakioidusta indeksistä näkymä. Ahvenanmaan pienet kunnat ja suomenruotsalaiset kunnat ovat terveimpiä. Pienet ikärakenteeltaan ja elinkeinorakenteeltaan yksipuoliset kunnat ovat listan häntäpäässä. Kärkipäässä on Kauniainen, joka kovasti haluttaisiin kuntauudistuksissa kytkeä pääkaupunkiseudun muihin kuntiin. Häntäpäässä on vanha syntymäkaupunkini Kemi, joka toisaalta nippa nappa ylittää 20000 asukkaan tavoiteluvun, mutta toisaalta on sairastavuuden häntäpäässä (7.viimeinen). http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/atlas/kunnat/atlas.html?select=091&indicator=i0
Sairastavuusindeksi on kansalaiselle, maallikolle ja myös kuntapäättäjälle ongelmallinen väline. Indeksi antaa tilastollisesti oikean tuloksen, mutta päättäjälle indeksi ei anna välineitä paikantaa ongelmien "syvintä olemusta". Muutamia vuosia sitten asiantuntijaryhmä valitsi noin 20 hyvinvointia kuvaavaa indikaattoria Sotkanet-tietokannasta. Vein indikaattorien tiedot Bayminer-analysaattoriin, jossa haetaan "avaruudessa" kaikkien indikaattorien välinen korrelaatio.http://www.bayminer.com/ . Tämäkin väline on sinänsä vaarallinen, koska se tuottaa aina "oikean" tuloksen. Tulokseen vaikuttavat oleellisesti se, mitä tietoja analysaattoriin viedään. Analyysi kuitenkin tuotti tuloksen, joka on hyvin lähellä THL:n sairastavuusindikaattorien tuloksia. Ahvenanmaan pienet kunnat ja suomenruotsalaiset kunnat olivat kärjessä ja häntäpäässä on tässäkin analyysissä tuo murheellinen syntymäkaupunkini Kemi. Muutoksen vauhtikin on varsin verkkainen näissä ympyröissä. Oleellinen havainto oli kuitenkin se, että merkittävin korrelaatio syntyi toimeentulotuen saajia koskevan indeksin osalta. Siis mitä enemmän on toimeentulotuen saajia per asukas, sitä suurempi on sairastavuus ja huonovointisuus. Mittari "toimeentulotuki euroina per asukas" osoittaa, että Kemi on jälleen tuo häntäpään kunta (arvolla 182) ja Kauniainen kärkipään kunta (arvolla 52), http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu/hakusivu/tulossivu
Niin pitäisikö vaikuttaa toimeentulotuen saajien määrään ja heidän asemaansa yhteiskunnassa. Olisiko se terveyttävä yhteiskunnallinen ponnistus. Mielenkiintoisen lisän tuo vielä se, että toimeentulotuen saajat ovat ryhmä, joka voi käyttää vain perusterveydenhuollon julkisia palveluita. Rahat eivät riitä yksityisten palvelujen käyttöön ja työterveyspalveluita työttömät eivät voi käyttää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti