- valtiovalta ei jätä toimiviakaan kuntia rauhaan
Rolf Dobellin kirja "Selkeän ajattelun taito" avaa lyhyiden tarinoiden ja pohdintojen kautta jokaisen ajattelun piinttymiä. Meille on luontaista laiska vaistonvarainen ajattelu. Vaistomaiseen ajatteluun liittyy myös usko ennusteisiin, vallalla oleviin käsityksiin, auktoriteetteihin, asiantuntijoihin ja helposti saatavilla oleviin pohjatietoihin. Todennäköisyydetkin ovat vain eräs kehityspolku mutta ei ainoa. Olemme myös taipuvaisia keksimään kaikille tapahtumille järjellisen selityksen, vääjäämättömän kehityskulun, vaikka monesti on kyse sattumasta. Laiskuus hakee myös nopeat selitykset, kun pitäisi analyyttisemmin ja tarkemmin penkoa taustoja. Dobelli osoittaa 52 ajatusvirhettä, "jotka on parasta jättää muiden huoleksi". Hän kehottaa kriittisyyteen, vallitsevien "tosiasioiden" kyseenalaistamiseen. Dobelli toteaa (2012, s. 228):
"Lyhyesti sanottuna me teemme usein päätöksiä vaistonvaraisesti ja perustelemme valintamme jälkikäteen. Monet päätökset (työ, elämänkumppani, sijoitus) syntyvät tiedostamattomasti. Sekunnin kymmenyksiä myöhemmin rakennamme niille perustelut. Se luo meihin vaikutelman, että teemme päätöksen tietoisesti."
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksissa on runsaasti helppoja perusselityksiä, vaikka yksityiskohdissaan tunnustetaankin ajatukset merkittäviksi yksinkertaistuksiksi. Kuntien kantokyky ei riitä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen. Niin osalla kunnista lienee näin asia. Erityisesti pienet kunnat, joiden ikärakenne ja elinkeinorakenne ovat yksipuolisia, ovat heikkoja vastaamaan haasteisiin. Toisaalta on runsaasti juuri toisen pään kuntia. Jätetään nämä toimivat kunnat rauhaan. Päivitys 28.6.2012: Ei onnistu toimivien kuntien jättäminen rauhaan. Valtiovallan uudet linjaukset kuntaselvitysvaatimuksista ovat 20000 asukasta ja vähintään 50 synnytystä vuotta kohden sekä muita ehtoja nostavat suurimman osan kunnista selvitysten kohteeksi. Mitenhän tämä päätös nyt sitten linkittyy yhteen soteuudistusta koskevien päätösten kanssa? "Selkeän ajattelun taito" olisi nyt tuiki tarpeen!
Perusterveydenhuolto on rapautumassa. Niin mikä siinä on rapautumassa. Eikö kyse ole ennen muuta siitä, että lääkäreitä ei saada houkuteltua terveyskeskuksiin töihin. Pitäisikö asiaa lähestyä itse asiassa puhtaasti tästä näkökulmasta. Kaikki osapuolet yhteisen pöydän ääreen - valjastetaan työministeri Ihalainen asialle!
Oheisesta vuoteen 2010 ulottuvasta THL:n perusterveydenhuollon tilastosta käy ilmi, että perusterveydenhuollon rapautuminen koskee lääkärikäyntejä mutta ei muun ammattihenkilöstön käyntimääriä.
Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa ammattiryhmittäin vuosina 2000 - 2010
http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Terveyspalvelut/yleisterveydenhuolto/index.htm
Sosiaali- ja terveyspiirit ovat useiden eri asiantuntijoiden esitys uudistukseksi (STM, THL ja myös Lääkäriliitto, vrt. Heikki Pälven vieraskynä Helsingin Sanomissa 21.6.2012 "Erikoissairaanhoitoa ei tule pilkkoa"). Poliitikot esittävät sairaanhoitopiirien lakkauttamista. Mikä tässä nyt on varsinainen juttu. Jos HUS ja monet muut sairaanhoitopiirit toimivat nyt varsin optimaalisesti, miksi ne nyt pitää hajoittaa. Kysehän on siitä, että pitää saada yhteispeli sujumaan sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten kesken. Onhan siihen nyt muitakin ratkaisuja, kuin toimivien organisaatioiden hajoittaminen. Jos joillakin pienillä sairaanhoitopiireillä on vaikeuksia toteuttaa "täyden palvelun" tehtäväänsä, pitääkö sen vuoksi kaikki piirit lakkauttaa. Tehdään harkittuja yhdistämisiä siellä, missä hoitotarpeet, resurssit ja organisointi eivät kohtaa optimaalisesti.
Ja vielä eräs ajatusharha. Luullaan, että ongelmat ratkaistaan yhdellä kokonaisuudistuksella - jopa yhdellä lailla (tai lakien ryväksellä). Tällainen ongelmanratkaisu oli mahdollista silloin, kun elettiin Suomessa vähäisen kilpailun ja suuren keskitetyn järjestelmän aikaa. Silloin myös rakennettiin samalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Nyt korjataan, muutetaan valmista järjestelmää. Tilanne on täysin erilainen verrattuna 60- ja 70-lukuihin. Nyt eletään verkottuneessa, moniriippuvaisessa yhteiskunnassa.
Meillä on Suomessa maailmanmittakaavassa suuri tutkimus- ja kehittämislaitos (THL), jolla on resurssit ja osaaminen tehdä vaihtoehtoisia esityksiä uudistukselle, analysoida vaihtoehtojen merkitystä alueellisesti ja paikallisesti. Nyt pitäisi ajatusharhat oikaista käyttämällä hyväksi monipuolista asiantuntemusta, osaamista ja tutkimustietoa. Terveydenhuollossa lääkärikunta on avainasemassa haluamme tai emme. Lääkärit osaavat olla kollegiaalisia toisilleen, vaikka toinen samaa työtä tekevä saa moninkertaista palkkaa toiseen verrattuna (virkalääkäri vs. vuokralääkäri). Tämä kuvio pitää nyt avata yhdessä eri osapuolten kesken. Tutkijayhteisö voisi tehdä kansainvälisen vertailevan analyysin lääkärien ammatillisesta ja organisatorisesta tilanteesta mukaan lukien myös palkkaustasot ja palkkauserot. Jospa tuon analyysin avulla löydettäisiin yhteinen etenemismalli (työministerin johdolla). Edelleen pitäisi erotella toisistaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset "ongelmakorit". Osa voidaan ratkaista täysin paikallisesti nykyisissä organisaatioissa, osa vaatii organisaatiomuutoksia, osa vaatii rahoitusjärjestelmämuutoksia jne. Nämäkin on tunnistettavissa jo olemassa olevan tiedon perusteella, kunhan nähdään hiukan vaivaa eikä sorruta laiskuuteen.
Rolf Dobellin kirjaa voi suositella kesälukemiseksi kaikille poliitikoista päättäjiin ja asiantuntijoihin. Yhden ajatusharhan lukemiseen ei mene kuin hetki. Oheinen kuva on kirjan sivulta 26: "Sosiaalinen vahvistus. Vaikka miljoonat ihmiset väittävät hölynpölyn todeksi, se ei tee siitä totta."
Lähde: Rolf Dobelli: Selkeän ajattelun taito. 52 ajatusvirhettä, jotka on parasta jättää muiden huoleksi. HS-kirjat. Sanomapaino 2012 (alkuperäisteos: "Die Kunst des klaren Denkens. 52 Denkfehler, die Sie besser anderen uberlassen". 2011)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti