OIkea tieto ja ennakointi päätöksenteossa- teemapäivä 22.5.2025

Kuva: Tuomo Kuosa - 1930- villi kortti

Tietojohtaminen ry. piti teemaseminaarin 22.5.2025 aiheesta "oikea tieto ja ennakointi päätöksenteossa". Ennakoinnista on kirjoitettu muitakin juttuja viimeiseen lähiaikoina ilmestyvään Tietoasiantuntijalehteen 5-6/2025. https://www.tietojohtaminen.com/tietoasiantuntija-lehti. Tähän aiheeseen liittyen kirjoitin myös jutun haastattelemalla Tom-Erik Arnkillia aiheesta otsikolla dialogi ennakointidialogista. Ennakointidialogi tuottaa aineistoa erilaisista vaihtoehdoista, joilla ongelmat voitaisiin ratkaista. Lopputuloksena voi olla parempi yhteistyö toimijoiden kesken. Se ilmestyy myös blogissani erikseen osoitteessa: http://ollintuumailut.blogspot.com. 

Tietotukea eduskunnan kirjastolta ja valtioneuvoston kanslialta 

 Eduskunnan kirjaston kirjastonhoitaja Antti Virrankoski avasi meille 153-vuotiaan kirjaston nykytehtäviä sloganilla ”tietotukea demokratian vahvistamiseksi”. Kirjaston pitkä historia mahdollistaa myös laajat, pitkät aineistot periaatteessa kaikkien kansalaisten käyttöön. Avoimuus onkin nykykirjaston avainsana. Toinen avainsana on eduskunnan kirjaston verkostoituminen koko Suomen kirjastolaitoksen kanssa ja myös kattavasti kansainvälisesti. Kolmas alustuksesta esiin noussut periaate on tarjota oikea tieto, oikeassa muodossa ja oikeaan aikaan asiakkaille. Kirjasto palvelee kansalaisten lisäksi erityisesti kansanedustajien ja tutkijoiden tiedontarpeita sekä valtion hallintoa erilaisissa lainsäädäntöhankkeissa. Tutkijat ovat niin tärkeä asiakasryhmä, että heille erillisten sopimusten perusteella on mahdollistettu aineistojen tarkastelu / tutkiminen paikan päällä. Uutena hankkeena on ”demokratiakasvatus”. Yhteistyötä tehdään tämän teeman ympärillä koulujen kanssa. Tavoitteena on myös kirjaston kehittäminen demokratian näyteikkunaksi. Tämä edellyttää myös kirjaston tilojen uudistamista muiden pohjoismaiden tapaan. Nyt ollaan kokeiluvaiheessa. Eduskunnan kirjastokin on joutunut voimavaraleikkausten kohteeksi. Kuitenkin kirjastolla on edelleen oma autonominen asemansa. Antti luottaa tulevaisuuteen: ”hyvin meidän käy”.

Valtioneuvoston kanslian tietopalvelulla on yksikön päällikön Päivi Pirttilän mukaan eduskunnan kirjastosta poikkeava tehtävä ja asiakaskunta. Se ei ole julkista palvelua, vaan keskittyy palvelemaan virkamieskuntaa. Keskeistä on osallistua kunkin hallitusohjelman toteutukseen tarjoten prosessin eri vaiheissa puolueetonta asiantuntijatieto ilmiön avaamiseen. Lisäksi tietopalvelu osallistuu aktiivisesti eri ministeriöiden julkaisujen tuotantoon. Niitä onkin vuosittain noin 600–700! Kansalaisillakin on mahdollisuus tutustua osaan näistä julkaisuista sähköisessä VALTO-julkaisuarkistossa. VN:n kanslialla on pitkät perinteet osallistua tulevaisuustyöhön ja ennakointiin: tulevaisuusselonteko eduskunnalle, ministeriöiden tulevaisuuskatsaukset, mahdollisuudet Suomelle-raportit. Lisäksi tuoreimpana toimintona on käyttäytymistieteellinen toiminta: kansalaispulssi, tutkimuskatsaus alaan, tutkimus- ja kokeilutoiminta. Päivi tiivisti valtioneuvoston tietoympäristönä presidentti Stubbin tapaan kolmeen pointtiin: 1. iso tiedon kuluttaja ja tuottaja, 2. hajanainen tiedontuottaja: ministeriöillä omat tapansa kerätä ja käyttää tietoa. Sektoritieto yhdistyy heikosti ilmiötiedoksi. 3. Valmistelun tietopohjaa rakennetaan ennakoiden.

Asiakaspersoonat. Päivi Pirttilä kertoi vielä kurkistuksessaan valmistelijan arkeen ajankohtaisia haasteita. Niihin on tartuttu palvelumuotoilun keinoin. Teemahaastattelujen perusteella löydettiin suuri joukko vaikeuksia kuten jatkuvat kiireet ja työpaineet, tiedon suuri määrä ja ajantasaisuuden haasteet, asiakkaiden heikko tietämys olemassa olevista kirjastopalveluista, asiakkaiden vaihtelevat tiedon käsittelyn taidot. Selvitystyössä luotiin neljä eri asiakaspersoonaa. Tällä personoinnilla on varmaan käyttöä yleisemminkin: 

• nopean tiedon asiantuntija: ajankohtaiset säädösvalmistelut ja poliittisen tilanteet,
• ajankohtaisen tiedon peruskäyttäjä: ”nappaan tiedon nopeasti ja jaan sen eteenpäin”. 
• lainvalmistelija: säädösaineistot, oikeuskäytännöt, oikeuskirjallisuus. 
• tutkitun tiedon asiantuntija: tiedon kerääminen vie aikaa.

Tekoäly ja algoritmit – kannattaa käyttäjän olla tarkkana

Luotettavasta tiedosta päätöksenteossa kertoi Mikael Vakkuri perusteellisesti perustaen alustuksensa tietojohtamisen peruskäsitteisiin. Mikael toi pitkin alustustaan esille haastavan vastinparin: tekoäly / algoritmi – ihminen relevantin tiedon tarvitsijana. Algoritmi käyttää dataa. Ihminen tarvitsee informaatiota, josta hän jalostaa tietoa ja tietämystä. Ihmisen kannalta ongelmana on, että ei tiedetä, mitä aineistoa on taustalla. Toisaalta haasteena on jatkuvasti inhimillisen relevanssin subjektiivisuus. Ihmisillä voi olla omista lähtökohdistaan paljon toisistaan poikkeavia käsityksiä tiedon relevanssista. Laajemmin inhimilliseen haasteeseen liittyy tietämyksen rajallisuus, mitä tietoa on tarjolla. Mikael ja myöhemmin päivällä myös Tuomo Kuosa käyttävät tähän samaa ns. Joharin ikkunaa eli nelikenttää (1).

1. avoin alue /known- knowns: me tiedämme mitä me tiedämme: laajan näkymän ymmärrys ja polkuriippuvuudet
2. sokea alue/ known-unknowns: tiedämme, että on asioita, joita emme tiedä. vaihtoehtojen etsiminen
3. kätketty alue/ unknown-knows: Emme tiedä, että voimme tietää: horisontin skannaus ja valppaus muutosten suhteen
4. tuntematon alue / unknown -unknows: emme tiedä mitä emme tiedä, vapaa mielikuvitus; villit kortit

Mikaelin mielestä tiedolla johtamisen prosessin avulla saadaan kohtaamaan relevantti tieto ja algoritmi. Tosin tässä prosessissakin tulee esille vaihe, jossa vastuussa ovat analyytikot. Heidän pitää luottaa algoritmiin ja toisaalta heidän jälkeensä tiedon tarvitsijan pitää luottaa lopputulokseen.

Automaattinen päätöksenteko on Mikaelin mielestä haastava asia. Lainsäädännön mukaan julkisessa hallinnossa viime kädessä vastuu on virkamiehellä. Ja kansalaisella on myös päätökseen valitusoikeus. Siksi tarvitaan automaattisen päätöksenteon tueksi tiedon laatukriteerit ja kansalaisen oikeussuoja. On aina mahdollista, että automatiikka suuntaa päätöksen virheellisesti puutteellisen pohjatiedon vuoksi. Tekoälyn käytöllä on olemassa runsaasti riskejä, jotka pitäisi etukäteen ottaa hallintaan.  Inhimillinen toiminta on se suurin riski. Teknologia tekee sen, mitä sille syötetään.

Onko tekoäly viisauden lähde vai digiajan Pinokkio, kysyy Petteri Järvinen alustuksessaan. Ja nyt tuli suuri määrä konkreettisia esimerkkejä, missä tekoäly on oivallinen apuri ja missä se tekee paljon virheitä. Petterin mukaan oleellista on, että tekoälyllä on vain yksi käsitys asiasta. Se on hyvä teeskentelijä -   melkein kuin yksilö tai kaveri. Siinä roolissaan tekoäly pystyy hämäämään käyttäjänsä. Nykyisissä järjestelmissä on myös mahdollisuus omien tietojen vuotaminen kaikelle kansalle. Toisaalta on jo nyt kokeilukäytössä sellaisia välineitä, jotka voidaan asentaa omalle koneelle ilman nettiyhteyttä. Mutta Petteri näyttää esimerkein, että tekoälyä voidaan hyödyntää monin tavoin – vaikkapa Excelin tehokkaampaan käyttöön tai puheen ja tekstin kääntämiseen eri kielille.  Alustuksen päätteeksi Järvinen antaa meille kaikille toimintaohjeet eli miten toimia – tee näin – älä tee näin. (ohje oheisessa kuvassa).

Tulevaisuuden ennakoinnin tyypit ja erilaiset menetelmät

Seminaarin kaksi viimeistä alustusta keskittyvät tulevaisuuden ennustamiseen erilaisin menetelmin.

Tuomo Kuosa perustaa tulevaisuuden ennustamisen menetelmät kolmeen tietotyyppiin:

1. tieto jatkuvuuksista: jatkuvat, tulevaisuutta muovaavat, uudet, poistuvat
2. tieto epävarmuuksista: varma tieto, epävarma tieto, ei tietoa
3. tieto uskottavista vaihtoehdoista: skenaario (vaiheittain etenevä kehityskertomus), keskeiset epävarmuustekijät kehityssuunniksi

Skenaarioiden päätyypeiksi Timo nimeää seuraavat:

• 2x2 eli kaksi epävarmuustekijää viedään akseleiksi, joilla on kaksi erilaista kehityssuuntaa. Näin saadaan neljä varmasti erilaista skenaariota.
• Tulevaisuustaulukko (morfologinen analyysi), jossa on useita epävarmuustekijöitä, avataan sanalliseen muotoon taulukossa.
• PCA tai FAR-menetelmät, joissa useita epävarmuustekijöitä mallinnetaan algoritmin avulla.(2).

Ja vielä avuksi meille kaikille Kuosa kertoo, miten kuka tahansa voi edistää omaa tulevaisuuden hahmottamistaitoaan: 

• Tulevaisuudesta voidaan tietää ainakin, minkä tyyppisistä asioista se koostuu ja minkälaisia kehitysvaihtoehtoja niihin liittyy.
• Yliarvioimme teknologian vaikutusta lyhyellä ja aliarvioimme pitkällä aikavälillä.
• Ei pidä keskittyä vain uusiin vahvistuviin asioihin ja media-hypessä oleviin aiheisiin.
• Kokonaisuuden hahmottamisen kannalta se mitä poistuu tai heikkenee, on lähes yhtä tärkeää, kuin se mitä uutta on tulossa.

Jo aiemmin Mikael Vakkurin alustuksessa esiteltyä Joharin ikkunaa Timo Kuosa käyttää yhtenä ennusteiden teon välineenä. Hän piirtää kuvan tulevaisuustiedosta sen yhteydestä tulevaisuuden älykkyyteen. Villit kortit ovat Joharin unknown – unknowns mallin ydintä: vapaa mielikuvitus; jokaiselle vuodelle voidaan nimetä villi kortti tai kortteja, joiden tulevaisuutta ei tiedetä. Media nostaa esille hypersyklejä. Ajatellaan, että ne ovat jotenkin totta. Jo esimerkiksi 1930-luvulla rakennettiin tällaisia villejä kortteja. (ks. kuva yllä).

© Kuosa/FP 2025

Kuosan innostus alustuksessa kasvaa, kun hän pääsee esittelemään tunnetun makrohistorioitsijan Kondratioffin syklejä. Tätä ajatustapaa voidaan miettiä eteenpäin vaikkapa, minkälaisen syklin tekoäly muodostaisi Konfratioffin syklimallissa, joka alkaisi noin 2030. (3) 

Strateginen ennakointi oli tavallaan jatkoa Timo Kuosan alustukselle. Pohjana oli alustajilla Nora Kärkkäinen ja Timo Raikaslehto 2024 valmistunut kirja "Nopanheitosta navigointiin".(4)  Alustajat tarkastelevat ennakointia seuraavien osa-alueiden tarkastelun kautta, jossa johtamisen vuosikello linkittää kaikki tekemiset yhteen. Tiedon kokoaminen ja sen hyödyntäminen, jota organisaatio käyttää ennakoinnissaan on merkittävää. Leena Kononen on kirjoittanut tästä tarkemmin Tietoasiantuntijalehdessä 5-6/2025. (5) 

Viitteet

(1) Joharin ikkunasta googlaten löytää useita nelikenttäkuvia ja kirjoituksia:  "Joharin ikkuna on kehitetty Joseph Luft ja Harry Inghamin toimesta 1950-luvulla kogniitiivisen psykologian työkaluksi ja sitä voi hyödyntää kuka tahansa, joka haluaa ymmärtää itseään ja muita paremmin sekä kehittää vuorovaikutustaan muiden kanssa". https://www.elinavaananen.fi/nain-joharin-ikkuna-auttaa-kehittamaan-itsetuntemustasi/

(2)  PCA voi tarkoittaa pääkomponenttianalyysia (Principal Component Analysis). Pääkomponenttianalyysi on tilastollinen menetelmä, jolla dataa voidaan muuntaa ja vähentää sen ulottuvuuksia. FAR-menetelmä on tulevaisuustilojen sektoreittain järjestetty, taulukoitu kokoelma jonkin ilmiön tai tapahtuman ominaisuuksia. Taulukko edustaa yleensä yhtä näkökulmaa ja jotain ennalta määrättyä vuotta.

(3) Tuomo Kuosa:  The Shift in Technological Platforms and Business Ecosystems Over Time. Kondratieff’s Long and Short Cycles and Other Macrohistorical Theories, 5.2025; https://www.futuresplatform.com/blog/kontratieff-cycles-shift-in-technological-platforms-business-ecosystems

(4) Nora Kärkkäinen, Timo Raikaslehto: Nopanheitosta navigointiin. Strateginen ennakointi: teoriat, työkalut ja parhaat käytännöt, Professional Publishing Finland oy

(5) Leena Kononen: Tulevaisuuden ennakointi on faktoja ja mielikuvitusta, artikkeli Tietoasiantuntijalehdessä nro 5-6/2025  - ilmestyy lähiaikoina