 |
| Marina Erhola (STM-kuva) |
Tiivistän aluksi raportin keskeiset kohdat: ongelmapuun, tavoitepuun ja riskit. Kommentoin sitten näitä asioita. Kommenttieni perusteina ovat kolmen konkarin (Olli, Kauko Koivuniemi, Mikko Nenonen) kirja SOTE 3.0. (2)
Ongelmapuu: Riittämätön eteneminen ja pitkäjänteisyyden puute koettelevat luottamusta muuttuneessa toimintaympäristössä
- Reformin eteneminen ja talouden reunaehdot ovat paikoin ristiriidassa, ja alueelliset erot suuria.
- päätöksenteko ei ajantasalla
- kirjavat alueelliset reformisuunnitelmat
- johtaminen ja yhteistyö hakee vielä muotoaan
- osaaminen ja kompetenssi puutteellista
- henkilöstön sitouttaminen ei vielä onnistunut
- kansallinen hyvinvointialueiden ohjaus hakee muotoaan ja noperasti muuttunut toimintaympäristö haastaa sitä.
- puuttuu kansallinen yhteinen tahtotila
- strategisen tason ohjaus puuttuu
- kansallinen ohjaus liian lyhytjänteistä ja talouspainotteista
Tavoitepuu: Reformi etenee johdonmukaisesti, uudistaa palveluja ja vahvistaa luottamusta.
- reformi etenee kaikilla alueilla talouden reunaehdot huomioiden.
- päätöksenteko muutosnopeuden tasalla ja aluetason ratkaisujen tekemistä
- alueelliset reformisuunnitelmat toteuttavat hva-strategiaa
- johtaminen vakiintunutta
- osaaminen johtamisessa kehittyy kunnianhimoisesti
- henkilöstön sitoutuminen onnistunutta
- selkeä kansallinen hyvinvointialueiden ohjaus tukee ja vauhdittaa reformin etenemistä.
- yhteinen tahtotila kansallisella tasolla
- ministeriöt ohjaavat hyvinvointialueita strategisesti ja yhdensuuntaisesti
- kansallinen ohjaus yhteensovittaa toiminnan ja talouden näkökulmat
- ministeriöiden ohut yhteistyö, yhteinen tavoitetila puuttuu
- toimenpiteistä ei oteta omistajuutta eikä toteuteta aikataulussa
- ministeriön virkakunnalla ei tarpeeksi resursseja toimenpiteiden edistämiseen
- ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten ja virastojen välinen luottamus ontuu
- hyvinvointialueiden tilannetta kuvaavan tietopohja viivästyy.
Kommenttini ongelmapuusta. Ongelman ydin ei ole hyvinvointialueissa,vaan kansallisessa ohjauksessa, sen painottumisena pelkästään talouteen sekä perustavaa laatua oleva unohdus. Ratkaisun avain on perustuslain (19§, 3 mom) mukaisten palveluiden turvaaminen kansalaisille. "Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä." (3). Yhteistä kansallista ja alueellista tavoitetilaa on lähestyttävä tältä pohjalta. Yhdistävä työnäky on haettava kansalaisten palvelutarpeiden, kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisesta talouden raameissa. Keskeinen ongelma on laskusuuntainen kansalaisten luottamus sote-järjestelmän toimivuuteen. Tätä tukee myös THL:n tuore kansalaiskysely. (4) Luottamuksen rapautuminen näkyy myös järjestelmän sisältä: se ei kykene entiseen tapaan pitämään kiinni osaajistaan. Sen seurauksena työntövoima organisaatiosta poispäin lisääntyy. (5) Pitää kysyä: keitä ja mitä varten koko järjestelmä on luotu, miksi se on olemassa? Erholan raportin luoma tilannekuva on vähintäänkin sumea tai vino kansalaisten sosiaalisten ja terveydellisten haasteiden kannalta katsottuna.
Kommenttini tavoitepuusta. Reformin pitää edetä kansalaislähtöisesti, ei valtio- ja organisaatiolähtöisesti. Me kolme konkaria haluamme vedota perustuslain 19§:n 3 momenttiin. Riittävät ja mahdollisimman yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kansalaisille kautta maan edellyttävät uutta suuntaa, uusia linjauksia, uudenlaista systeemisten kokonaisuuksien johtamista. "Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan" sopii tämänkin raportin arviointiin. Ratkaisut löydettyihin ongelmiin (noin 600 kpl) eivät ehkä löydykään heiltä, jotka työkseen johtavat ja tuottavat palveluita. Suomen on haluttava edetä osittaisoptimoinnista kohti huomisen vaatimukset täyttävää kokonaisvaltaista palvelujen ohjausta vuorovaikutuksessa eri osapuolten kesken. Lähtökohtana pitää olla näkemys, miten palvelutoimitusten tulokset toimivat ihmisten arjessa. Tulosten käyttökelpoisuus ratkaisee kaikilla palvelualoilla.
Tavoitetila ja sen toteuttamisen muutosnopeus on sovittava eri osapuolten kesken. Nyt on edetty hallituksen nopeusvaatimusten mukaisessa taloudellisten välttämättömyyksien aikataulutuksessa. Koko tavoitetilan näkökulma on keikautettava ympäri. Ammattihenkilöt hyvinvointialueella, hyvinvointialueen sisäinen organisaatio ja valtion toimijat palvelevat kansalaisten tarpeita. Siksi tavoitepuukin on rakennettava sopimusmallilla, eikä ylhäältä alas - ohjausmallilla. Yhdentyvien sote-palvelujen avulla on tarkoitus tuottaa pärjäämislisää kaikille suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuuluville ja sen palvelutoimitusten kohteena oleville. Kansalaisten näkökulmasta tämä on avain yhteiseen tavoitetilaan kaikkien osapuolten kesken. (6).
Kommenttini kehittämistyön riskeistä. On totta, että valtiotasolla on aivan liian paljon rinnakkaisia toimijoita ja niiden välinen yhteistyö ontuu sekä painottuu talouteen ja VM:ään. Koko valtiovallan ohjauskulttuuri on muutettava. Muuten riskit edelleen akutisoituvat. Oleellista on löytää alueille oma tulosvastuullinen työtapa ja resurssiasioissa korostaa sopimuskulttuuria, joka vie pois mikromanageroinnista kohti kokonaislaatua. Hyvinvointialueiden tietopohjaan on mahdollista tehdä nopeita ratkaisuja ja pitkän ajan ratkaisuja. Nopeissa ratkaisuissa haetaan eri osapuolten yhteistyönä talouden mittareiden lisäksi kansalaisen, asiakkaan, potilaan kannalta kokonaislaadun avainindikaattorit. Ilmailualan antaman esimerkin mukaan niitä on kahdenlaisia: tekniset organisaation tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittarit sekä kansalaisten omaan arviointiin perustuvat annettujen palvelujen vaikutusmittarit. (7). Pitkän ajan ratkaisuna olisi parasta saada aikaan koko Suomea palveleva pärjäämisen tietovarasto. Sinne koottaisiin kaikki soten tietojohtamisessa tarvittava data, on se sitten rakenteellista tai kirjoitettua (ei-rakenteellista) dataa. Datan on oltava ajantasaista, kattavaa, vertailukelpoista. Siitä on voitava tuottaa perinteisiä määrällisiä mittareita, mutta myös tekoälyn avulla uudenlaista kokoomatietoa. (8).
Jälkikirjoitus: Tämän blogikirjoituksen tekoon on asiaan kuuluvin lisäyksin ja muutoksin osallistunut konkari Kauko Koivuniemi, joka on yksi kolmesta SOTE 3.0- kirjan kirjoittajista.
Ja vielä SOTE 3.0- kirjoitussarjan edellisten blogikirjoitusten linkit:
Viitteet
(1) Hyvinvointialuereformin etenemisen ja siihen liittyvän ohjauskokonaisuuden kehitystyö. Alivaltiosihteerin toimeksianto, tehtävä 1 loppuraportti, 8.5.2025, Valtioneuvosto Helsinki 2025; https://stm.fi/-/selvitys-hyvinvointialueuudistusta-voidaan-vauhdittaa-strategisesti-yhteen-sovitetuin-toimenpitein; Loppuraporttia on käsitelty myös lehdistössä, mm. Iltasanomissa toukokuussa 2025 toimittaja Olli Wariksen artikkelissa otsikolla: "Nyt tuli karu uutinen sotesta. Alivaltiosihteeri Marina Erhola löysi satoja ongelmakohtia."https://www.is.fi/politiikka/art-2000011232342.html
(2) Lisäperusteita löytyy kolmen konkarin kirjassamme Olli Nylander, Kauko Koivuniemi, Mikko Nenonen: SOTE 3.0 - kohti SOTEn uutta kulttuuria (BOD 2025)
(3) Perustuslaki; https://oikeusministerio.fi/perustuslaki;
(4) THL 15.5.2025: "Asiakastyytyväisyys sosiaali- ja terveyspalveluissa pysynyt korkealla – luottamus järjestelmän toimivuuteen heikentynyt"; https://thl.fi/-/asiakastyytyvaisyys-sosiaali-ja-terveyspalveluissa-pysynyt-korkealla-luottamus-jarjestelman-toimivuuteen-heikentynyt
(5) Otamme kirjassamme kantaa myös perustuslain keskeiseen asemaan kuvatessamme kirjan osassa 2 otsikon "suurimmat kuopat tunnistettava ennakolta" (s.31-50)
(6) Pärjääminen on kolmen konkarin SOTE 3.0-kirjan ydinkäsite, ydintavoitetila. Avaamme tämän kirjamme alkuosassa sivuilla 21- 29. "Pärjääminen on taitoa arvostaa elämän monimuotoisuutta, tulla toimeen omien sosiaalisten ja terveydentilaan liittyvien (mitattujen/todennettujen/ei-vielä-mitattujen) poikkeamien kanssa sekä taito ohjata elämänsä kulkua joko yksin, yhdessä kumppanin tai kumppaniverkoston kanssa." Pärjäämisvaranto muodostuu neljästä tekijästä - neljästä T:stä: talous, turvallisuus, tekeminen, toverit.
(7) Kehitimme kolmen konkarin kirjassamme mittariston, jonka taustana on ilmailualan käytäntö. Ilmailualaa mukaillen on kaksi laatikkoa: toinen kuvaa orgnisaationäkökulmastaprosessia niin kuin lentokoneen autgomaattinen systeemi, toinen kuvaa asiakkaiden näkemyksiä niin kuin lehtokoneen ohjausmiehistön kommentteja pitkin matkaa. (ks. sivut 100-101).
(8) Alustavaa kehittelyä on kuvattu blogikirjoituksessa: https://ollintuumailut.blogspot.com/2025/04/olli-nylander-ja-kauko-koivuniemi-kela.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti