Juho Saari on tehnyt kattavan, monipuolisen tutkimuksen yhteiskunnan portailla olevista henkilöistä. Pohjana on teoreettinen analyysi, mutta varsinainen portaille määrittely perustuu useisiin empiirisiin aineistoihin. Kirja on ilmestynyt toukokuussa 2025 Gaudeamuksen kustantamana. (1). Juho on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistossa.
Luin kirjan iltalukemisina 16.5.- 6.6.2025 välisenä aikana. Tein kirjasta muistiinpanot, joihin perustuu tämä tiivistys ja arviointi. Lisäksi lähetin luonnosversion kommentoitavaksi kirjan kirjoittajalle Juho Saarelle. Sain häneltä yhden oleellisen kommentin, jonka perusteella kirjoitin arvioni uusiksi.
Saaren mielestä yhteiskunnallisia portaita voidaan analysoida 10-portaisella asteikolla. Kuitenkin oheinen kuva osoittaa, että paremman kuvan portaista saa, kun niitä yhdistellään 6-portaiseksi. Ylin porras on hyväosaisten askelma ja alin porras huono-osaisten lattiataso. Näin ei kuitenkaan ole Saaren analyysissä. Kuva ei vastaa kirjan keskeistä sanomaa. Se johti minut harhaan. Saari toteaa kirjassaan sivulla 76: "Suuressakin aineistossa yksittäisille portaille - yleensä alimmille ja kaikkein ylimmille - jää usein varsin vähän havaintoja. Empiirisen lisäarvon takaamiseksi portaat on tämän kirjan empiirisessä tarkastelussa yhdistetty neljäksi kerrokseksi tai ryhmäksi." Tiivistän nyt tähän, mitä nuo neljä ryhmää pitävät sisällään. Liitän tähän omavaltaisesti aineksia laatikosta 1 (s.61) statusaseman sanallisia kuvauksia sekä muita havaintoja kirjassa esitetyistä useista graafeista (ss. 76, 128, 131, 134, 155, 166, 193).
- korkean statuksen ryhmä (statusportaikon askelmat 8-10): se on ollut suurin ryhmä vuodesta 2012 pienellä poikkeuksella vuoteen 2013 saakka; 2023 ja 2025 se on toiseksi suurin ryhmä; statusaseman perusteita: korkean statuksen omaava koulutus ja ammatti, keskitasoa korkeampi tulotaso, omistusasunto, elämän kiinnostavuus, onnellisuus ja helppous suurinta, myönteinen suhtautuminen elämään, keskimäärin tyytyväisyys yhteiskuntaan.
- melko korkean statuksen ryhmä (statusportaikossa askelmat 6-7): 2023 ja 2025 suurin ryhmä, tätä ennen toiseksi suurin ryhmä; statusaseman perusteita: tulotasossa talouden liikkumavaraa, omistusasunto, elämän kiinnostavuus, onnellisuus ja helppous korkeaa, mutta alhaisempaa kuin korkean statuksen ryhmässä, myönteinen suhtautuminen elämään, keskimäärin tyytyväisyys yhteiskuntaan.
- melko matalan statuksen ryhmä (statusportaikossa askelmat 4-5): 2012-2025 kolmanneksi suurin (toiseksi pienin) ryhmä; statusaseman perusteita: taloudessa selvitään nippa nappa, aikuisten työllisyys vaihtelee samoin kuin työkyky, loppuunpalaminenkin uhkaa; riittämätön sosiaalinen status, huono-osaisuus, ulkopuolisuus ja eristäytyneistyys, elämän onnettomuus, tylsyys, kovuus ja kuormittavuus suurta, kielteinen suhtautuminen elämän kolhuihin, tyytymättömyys yhteiskuntaan.
- matalan statuksen ryhmä (statusportaikossa askelmat 1-3): 2012-2015 ryhmistä pienin, mutta vuonna 2023 ja 2025 kasvata ryhmä; statusaseman perusteita: elämä näköalatonta, työelämän ulkopuolella, ei valoa tunnelissa, riittämätön sosiaalinen status, köyhyys, kodittomuus, huono-osaisuus, ulkopuolisuus ja eristäytyneisyys, elämän onnettomuus, tylsyys, kovuus ja kuormittavuus suurinta, kielteinen suhtautuminen elämän kolhuihin, kaikki suomalaiset eivät ole samassa veneessä, hyvinvointivaltion alasajossa yhtenäinen näkemys, tyytymättömyys yhteiskuntaan
Huono-osaisuutta (kaksi matalinta ryhmää) Saari kuvaa monin tavoin (ss. 278-279: huono-osaisten kaksoiskärsimys). Matalimmillaan tällaiset henkilöt ovat toimeentulotuen varassa. Heillä on alhainen itsekunnioitus, osattomuus ja häpeä. Elämässä selviytyminen aiheuttaa erityistä elintapojen kuormittuneisuutta, elintason alhaisuutta. Mutta Saari nostaa esille myös merkittävän huono-osaisten kuormuttuvuutta lisäävän tekijän - hyväosaisten moitteet, jopa painostuksen. Taustalla hyväosaisten ajatusmaailmassa on uusliberalismin yksilökäsitys: Yksilön menestyksen määrää ensisijaisesti henkilön oma toiminta ja tahtotila, ei yhteiskunta eikä olosuhteet.
Tutkimusasetelmassa Saari piirtää neljän tekijän kehän, joka kuvaa eriarvoistumisen prosessia. Tuon negatiivisen kierteen muuttamista positiiviseksi pärjäämistaitojen kierteeksi Saari ei kuvaa. (2) Pysyvä yhteiskunnallinen eriarvoisuus välittyy psykososiaaliseksi stressiksi sekä elämäntapa- ja resurssieroiksi. Psykososiaalinen stressi puolestaan aiheuttaa kuormitusta eriarvoistaen elämänlaatua ja muokaten mielipiteitä. Elämäntapa- ja resurssierot (resurssivajeet) aiheuttavat myös eriarvoistavaa elämänlaatua ja mielipiteiden muokkausta. Kullakin yhteiskunnan portaalla ovat omat statusikkunansa. Saari tarkoittaa tällä sitä, että on oma näkökulma yhteiskuntaan - esimerkiksi tyytyväisyys ja tyytymättömyys yhteiskuntaan. Arvostus työelämässä määrittää myös portaikkoa. Lääkärit ja hoivatyöntekijät ovat portaikon huipulla, duunarit puolenvälin alapuolella.(s.205). Kahtiajakoa yhteiskunnan portailla kuvaa Juho Saaren mielestä hyvin Raamatusta "Matteuksen efekti": "Jokaisella, jolla on, annetaan ja hän on saava yltäkyllin, jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on."
Yhteiskunnan portailla liikkuminen varsinkin ylöspäin olisi toivottavaa. Tavoitteenahan olisi, että sosiaalinen eriarvoisuus statusyhteiskunnassa voisi vähentyä. Tähän on olemassa monia "vastavoimia", jotka omalta osaltaan lisäävät polarisaatiota. Hyväosaisten perintö jälkipolville on omaisuus sekä kulttuuriperintönä mm. koulutustaso. Huono-osaisilla perintönä jälkipolville on mm. ylisukupolvinen työttömyys sekä monesti myös useat hyvinvointi- ja terveysongelmat. Ymmärsin, että liikkuvuutta estäväksi tekijäksi Saari nimeää "statuslammikot". Hyppiminen lammikosta toiseen on vaikeampaa kuin pysyminen lammikossa. Saari toteaakin, että statusaseman periytyvyys on useimmilla suomalaisilla riittävän pysyvä. Tutkimusaineistojen perusteella ei ole merkittävää sosiaalista laskua. Pikemminkin enemmistön osalta on sosiaalinen status kohonnut. (s.130-131). Saari toteaa monessa kohdassa, että portailla olevat ryhmät eivät ole homogeenisiä. Toisaalta siirtymää ylös ja alas portailla on melkoisen vähän. Empiiristen aineistojen avulla ei saada kaikilta osin kattavaa kuvaa statusyhteiskunnasta. Moneen otteeseen Saari toteaa, että statuskilpailussa häviäjiä ovat ne, joilla jatkuva niukkuus ja yksinäisyys ovat elämässä läsnä. Siinä on sosiaalisen eriarvoisuuden ydin.
Omapääoman yhteiskunta on Juho Saaren tulevaisuuden visio, jossa hän näkee myös kielteisiä, jopa synkkiä puolia.Tällä hetkellä kerätään ihmisistä yhteiskunnan portailla tietoa erilliskyselyin. Saarella on kaipuu neutraaliin dataan, joka on dataa kunkin yksilön statuksesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä. Omapääoma olisi pistelaskusysteemi, jonka perusteella henkilö sijoittuu 10-portaisessa systeemissä omaa pistekertymää vastaavalle tasolle. Uhkana on tietysti ajautuminen kontrolliyhteiskuntaan. Tämänyyppisiä pistelaskujärjestelmiä on jo maailmalla - erityisesti Kiinassa. Ehkä Saari ei avaa riittävästi omapääoman tiedonhallintaa. Omapääomaan kerääntyy kaikki oleellinen statukseen liittyvä data, mutta ongelmana tässäkin keruussa on datan laatu ja mikä data mahtuu mukaan ja miten valinta tehdään. Samoin ongelmana on, miten rakennetaan algoritmi, jonka avulla henkilöt sijoittuvat yhteiskunnan portaille.
Ja sitten vielä Saaren kirjasta muutama huomio. Ensinnäkin kirjan anti on erittäin runsas - myös sivumäärältään 350 sivua lähteineen. Se vaikeuttaa lukukokemusta.Toiseksi Saari käyttää niukasti havainnollistavia kuvioita lukuunottamatta empiiristen aineistojen pylväsdiagrammeja. Itse asiassa kannen kuva on puhuttelevin, mutta sitäkin pitää yrittää tulkita oikein suhteessa varsinaiseen tutkimukseen. Kolmanneksi kirjassa on runsaasti tekstiä, mutta niukasta alaotsikoita, jaotteluja, nostoja, yhteenvetoja. Siksi tämä minunkin tulkinta kirjan sisällöstä voi olla edelleen vino, jopa virheellinen, vaikka sain kirjoittajalta oivan korjauskommentin. Toivottavasti Saaren kirja kuluu myös päätöksentekijöiden käsissä.
Viitteet
(1) Juho Saari: Ihmisiä yhteiskunnan portailla. eriarvoisuus statusyhteiskunnassa, Gaudeamus 2025
(2) Saari 2025, 20: Tutkimusasetelma - kuvakaappaus: Saaren kuvaan voitaisiin tehdä muutos, joka samalla muuttaisi kuvan negatiivisen kierteen positiiviseksi kierteeksi. Keskiöön "vahvistavat toisiaan" voitaisiin määritellä keinot, joilla kansalaisten pärjäämistä (taitoja) konkreettisesti parannetaan. Se olisi siis tavoitetilaan liittyvä kuvan 2-versio, jonka avulla voitaisiin kääntää eriarvoistumiskehitystä positiiviseksi muutokseksi tasa-arvoistumisen suuntaan. Kirjassamme (Olli Nylander, Kauko Koivuniemi, Mikko Nenonen: SOTE 3.0 - kohti SOTE uutta kulttuuria, BOD 2025) on kuvattu pärjäämisen käsitettä ja pärjäämistaitojen edistämistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti